ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Petri Heinimaa

•
•
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö

Luken säilytyksessä olevat kalakannat ja miten uusia kantoja voidaan ottaa viljelyyn

1 of 14
Download to read offline
© Luonnonvarakeskus Luken säilytyksessä olevat kalakannat ja miten uusia kantoja voidaan ottaa viljelyyn? Petri Heinimaa Luke/ Jyväskylä Kalastuslakipäivät Helsinki 27.-28.11.2019
© Luonnonvarakeskus MISSIO Tuotamme tutkimuksella ARVOA JA RATKAISUJA asiakkaillemme – vastaamme haasteisiin lähellä ja globaalisti Biokiertotalous CO2 N2O Ilmasto- viisas hiilenkierto CH4Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous Osaava henkilöstö ja kannustava organisaatio Tieto- varannoista ratkaisuja Yhteistyö tieteiden ja toimialojen välillä Modernit tutkimus- ympäristöt VISIO Hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta UUSIUTUVISTA LUONNON- VAROISTA Luken strategia 2020-2025
© Luonnonvarakeskus Valtion vesiviljelytoiminta • Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen • Alkuperältään ja viljelytaustaltaan tunnettujen kalojen mädin ja poikasten tuotanto ja myynti • Kalakantojen elvyttäminen mäti- ja poikasistutuksin (mm. Arvokalojen sopimuskasvatus) • Valtion kalanistutusvelvoitteiden hoitaminen (mm. Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoite) • Kalojen valintajalostus • Osallistuminen tutkimusyhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa 3
© Luonnonvarakeskus Kalageenivaratoiminta on osa uutta Suomen kansallista maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraohjelmaa Toteutetaan osana valtion kalanviljelytoimintaa Luken kalanviljelylaitoksissa
© Luonnonvarakeskus Kalojen uhanalaisarvio 2019 ohjaa kalalajien/-kantojen talteenottoa Äärimmäisen uhanalainen (CR) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Ankerias NE EN CR Järvilohi CR CR CR 1 1 Nieriä (Vuoksen vesistö) CR CR CR 1 1 Meriharjus NT CR CR 1 Erittäin uhanalainen (EN) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Merialueen vaellussiika VU EN EN 6 5 Meritaimen EN CR EN 6 5 Taimen (eteläinen) EN EN 9+6 6+2 Vaarantunut (VU) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Planktonsiika VU VU VU 4 2 Merikutuinen siika VU VU Itämeren lohi EN VU VU 5 6 Jäämeren lohi EN VU VU 2 Harjus (eteläinen) NT VU
© Luonnonvarakeskus Kalojen uhanalaisarvio 2019 Silmälläpidettävä (NT) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Toutain VU NT NT 1 Rantanuoliainen EN VU NT Järvisiika NT NT NT Mustatokko LC NT Seitsenruototokko DD DD NT Nahkiainen NT NT NT 1 Made LC NT Kampela LC NT Taimen (pohjoinen) NT NT NT 3+2 4+2 Vaskikala DD DD NT Elinvoimaiset (LC) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Nieriä (pohjoinen) NT NT LC 1 1 Harjus (pohjoinen) LC LC LC 3 Muikku LC LC LC 1 Pohjasiika LC LC LC 1
Kalasto 2000-luvulla 7 Laji/muoto Kannat 26.11.2019 Viljelyssä lisäksi 2000-luvulla Lohi IJO NEV OUJ SIM TOR MUO TEN Järvilohi VUV Järvitaimen HEI IVA JUU KIJ KIT KUU MST OLA OUV RAU TSI VUV KIE KIL Meritaimen IJO ING ISO LES MUS TOY TOM TOR Purotaimen KEM LUU MIE OUN POH RUO TUH VAA OHT Nieriä HOR INA KUO KAP POR Harjus IJO KEM KIT KRU ESA JUU KIJ LIE OUV PUR RAU Planktonsiika KOI RAU SOT VUV Pohjasiika IVA KLL Vaellussiika IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK KAL KEJ KIT KUU LIV OLA OUJ PIS Muikku KOL LOU Harrmaanieriä SUP OPE Puronieriä AME Peledsiika END Kuha VAN Jokirapu eri vesistöt Kírjolohi AME JAL Toutain KOK Täplärapu AME Nelma KUB Karppi ANE Nahkiainen PER YHTEENSÄ 16 kalalajia/muotoa (60 kantaa), nahkiainen KAIKKIAAN 2000-LUVULLA 19 kalalajia/muotoa (89 kantaa), 2 rapulajia, nahkiainen
© Luonnonvarakeskus Emokalaston kehitys 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Emokalastokg Toutain Muikku Kuha Vaellussiika Pohjasiika Planktonsiika Meriharjus Harjus Nieriä, muut Saimaannieriä Purotaimen Meritaimen Järvitaimen (pohj.) Järvitaimen (etelä) Järvilohi Lohi
© Luonnonvarakeskus Vaelluskalojen emokalaparvien määrä kg (1.1.2019) Yhteensä 49 925 kg vuosi lohi järvilohi järvi- taimen (etelä) järvi- taimen (pohj.) meri- taimen puro- taimen saimaan- nieriä nieriä, muut 2019 11 237 644 1 494 6 793 4 422 1 294 1 451 1 312 vuosi harjus meri- harjus plankton- siika pohja- siika vaellus- siika 2019 3 373 420 7 930 2 744 6 811
© Luonnonvarakeskus Emokalaparven perustaminen on pitkäjänteistä työtä Emokalaparvet perustetaan a) Luonnon emokalapyyntien mädistä ja maidista -> emokalat b) Luonnon joki- tai vaelluspoikasista -> kasvatetaan emokaloiksi c) Mikäli luonnosta ei saada riittävästi kaloja -> käytetään aiempia emoparvia • Tavoitteena perustamisessa 25-50-100 kutuparia • Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen naaraat 3-7 ja koiraat 2-6 -vuotiaina • Emoparvet ovat viljelyssä yleensä 10-15 -vuotiaiksi
© Luonnonvarakeskus Uusien kalalajien ja -kantojen viljelytarvearviointi • Viljelyllä toteutetaan MMM:n, geenivaraneuvottelukunnan ja Luken asettamat tavoitteet kalageenivarojen säilyttämiselle • Talteenottotarpeita arvioidaan osana vuotuista Luken kalageenivaraprojektin toimintasuunnitelmaa • Muutokset aiempaan esitetään kalageenivara-ohjelman seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelmassa MMM:n geenivaraneuvottelukunnalle loppuvuoden kokouksessa • Mikäli kalalaji tai -kanta ei säily luonnossa kalatalous-, ympäristö- tai muun viranomaisen toimenpiteistä huolimatta, voi havainnon tehnyt taho tehdä Luken kalageenivaraprojektille esityksen tämän kalalajin tai -kannan talteenotosta. • Talteenottoesitys käsitellään seuraavan päättely- ja toimenpidekaavion mukaisesti 11 9.12.2019
© Luonnonvarakeskus Kalalajin tai -kannan viljelytarvearviointi tilanteessa, jossa kyseisen kannan luonnossa säilymisestä ei ole varmuutta Kalalaji tai -kanta ei säily luonnossa Esitys talteenotosta Arvio talteenottoesityksestä Ei tarvetta ottaa talteenTalteenottosuositus Toimeenpano Maitipankki MädintuotantoviljelySäilytysviljely Mätikysyntä Mädillä ei kysyntääLaji ei elpynytLaji elpynyt Luopuminen viljelystä Viljelyn jatko Luopuminen viljelystä
© Luonnonvarakeskus Uusien kalalajien ja -kantojen viljelytarvearviointi Talteenottoesityksen käsittely • Esityksen talteenotosta voi tehdä esim. MMM, YM, alueellinen ELY-keskus, muu kalatalous- tai ympäristöorganisaatio tai jokin muu taho – Mikäli esitys ei ole tullut ministeriön tai ELY-keskuksen kautta, pyydetään siitä alueellisen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kannanotto • Luken kalantutkimuksen asiantuntijoilta pyydetään arvio kalalajin/-kannan talteenottoesityksestä sekä mahdolliset muut suositukset hoitotoimenpiteiksi • Kalalajin/-kannan koirasyksilöiden maitia voidaan ottaa talteen maitipankkiin varotoimenpiteenä jo ennen säilytysviljelyn aloitusta • Säilytysviljely aloitetaan perustamalla uusi emokalaparvi -> määritellään säilytysparven viljelyaika, uusimisväli ja elvytysistutusvesistö • Mikäli kalalajista/-kannasta on tarve tuottaa mätiä elvytysistutuksia tai muuta tuotannollista kysyntää varten, kasvatetaan emokalaparvet mädintuotantoviljelyä varten
Kiitos!

More Related Content

Petri Heinimaa

  • 1. © Luonnonvarakeskus Luken säilytyksessä olevat kalakannat ja miten uusia kantoja voidaan ottaa viljelyyn? Petri Heinimaa Luke/ Jyväskylä Kalastuslakipäivät Helsinki 27.-28.11.2019
  • 2. © Luonnonvarakeskus MISSIO Tuotamme tutkimuksella ARVOA JA RATKAISUJA asiakkaillemme – vastaamme haasteisiin lähellä ja globaalisti Biokiertotalous CO2 N2O Ilmasto- viisas hiilenkierto CH4Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous Osaava henkilöstö ja kannustava organisaatio Tieto- varannoista ratkaisuja Yhteistyö tieteiden ja toimialojen välillä Modernit tutkimus- ympäristöt VISIO Hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta UUSIUTUVISTA LUONNON- VAROISTA Luken strategia 2020-2025
  • 3. © Luonnonvarakeskus Valtion vesiviljelytoiminta • Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen • Alkuperältään ja viljelytaustaltaan tunnettujen kalojen mädin ja poikasten tuotanto ja myynti • Kalakantojen elvyttäminen mäti- ja poikasistutuksin (mm. Arvokalojen sopimuskasvatus) • Valtion kalanistutusvelvoitteiden hoitaminen (mm. Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoite) • Kalojen valintajalostus • Osallistuminen tutkimusyhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa 3
  • 4. © Luonnonvarakeskus Kalageenivaratoiminta on osa uutta Suomen kansallista maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraohjelmaa Toteutetaan osana valtion kalanviljelytoimintaa Luken kalanviljelylaitoksissa
  • 5. © Luonnonvarakeskus Kalojen uhanalaisarvio 2019 ohjaa kalalajien/-kantojen talteenottoa Äärimmäisen uhanalainen (CR) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Ankerias NE EN CR Järvilohi CR CR CR 1 1 Nieriä (Vuoksen vesistö) CR CR CR 1 1 Meriharjus NT CR CR 1 Erittäin uhanalainen (EN) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Merialueen vaellussiika VU EN EN 6 5 Meritaimen EN CR EN 6 5 Taimen (eteläinen) EN EN 9+6 6+2 Vaarantunut (VU) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Planktonsiika VU VU VU 4 2 Merikutuinen siika VU VU Itämeren lohi EN VU VU 5 6 Jäämeren lohi EN VU VU 2 Harjus (eteläinen) NT VU
  • 6. © Luonnonvarakeskus Kalojen uhanalaisarvio 2019 Silmälläpidettävä (NT) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Toutain VU NT NT 1 Rantanuoliainen EN VU NT Järvisiika NT NT NT Mustatokko LC NT Seitsenruototokko DD DD NT Nahkiainen NT NT NT 1 Made LC NT Kampela LC NT Taimen (pohjoinen) NT NT NT 3+2 4+2 Vaskikala DD DD NT Elinvoimaiset (LC) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki Nieriä (pohjoinen) NT NT LC 1 1 Harjus (pohjoinen) LC LC LC 3 Muikku LC LC LC 1 Pohjasiika LC LC LC 1
  • 7. Kalasto 2000-luvulla 7 Laji/muoto Kannat 26.11.2019 Viljelyssä lisäksi 2000-luvulla Lohi IJO NEV OUJ SIM TOR MUO TEN Järvilohi VUV Järvitaimen HEI IVA JUU KIJ KIT KUU MST OLA OUV RAU TSI VUV KIE KIL Meritaimen IJO ING ISO LES MUS TOY TOM TOR Purotaimen KEM LUU MIE OUN POH RUO TUH VAA OHT Nieriä HOR INA KUO KAP POR Harjus IJO KEM KIT KRU ESA JUU KIJ LIE OUV PUR RAU Planktonsiika KOI RAU SOT VUV Pohjasiika IVA KLL Vaellussiika IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK KAL KEJ KIT KUU LIV OLA OUJ PIS Muikku KOL LOU Harrmaanieriä SUP OPE Puronieriä AME Peledsiika END Kuha VAN Jokirapu eri vesistöt Kírjolohi AME JAL Toutain KOK Täplärapu AME Nelma KUB Karppi ANE Nahkiainen PER YHTEENSÄ 16 kalalajia/muotoa (60 kantaa), nahkiainen KAIKKIAAN 2000-LUVULLA 19 kalalajia/muotoa (89 kantaa), 2 rapulajia, nahkiainen
  • 8. © Luonnonvarakeskus Emokalaston kehitys 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Emokalastokg Toutain Muikku Kuha Vaellussiika Pohjasiika Planktonsiika Meriharjus Harjus Nieriä, muut Saimaannieriä Purotaimen Meritaimen Järvitaimen (pohj.) Järvitaimen (etelä) Järvilohi Lohi
  • 9. © Luonnonvarakeskus Vaelluskalojen emokalaparvien määrä kg (1.1.2019) Yhteensä 49 925 kg vuosi lohi järvilohi järvi- taimen (etelä) järvi- taimen (pohj.) meri- taimen puro- taimen saimaan- nieriä nieriä, muut 2019 11 237 644 1 494 6 793 4 422 1 294 1 451 1 312 vuosi harjus meri- harjus plankton- siika pohja- siika vaellus- siika 2019 3 373 420 7 930 2 744 6 811
  • 10. © Luonnonvarakeskus Emokalaparven perustaminen on pitkäjänteistä työtä Emokalaparvet perustetaan a) Luonnon emokalapyyntien mädistä ja maidista -> emokalat b) Luonnon joki- tai vaelluspoikasista -> kasvatetaan emokaloiksi c) Mikäli luonnosta ei saada riittävästi kaloja -> käytetään aiempia emoparvia • Tavoitteena perustamisessa 25-50-100 kutuparia • Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen naaraat 3-7 ja koiraat 2-6 -vuotiaina • Emoparvet ovat viljelyssä yleensä 10-15 -vuotiaiksi
  • 11. © Luonnonvarakeskus Uusien kalalajien ja -kantojen viljelytarvearviointi • Viljelyllä toteutetaan MMM:n, geenivaraneuvottelukunnan ja Luken asettamat tavoitteet kalageenivarojen säilyttämiselle • Talteenottotarpeita arvioidaan osana vuotuista Luken kalageenivaraprojektin toimintasuunnitelmaa • Muutokset aiempaan esitetään kalageenivara-ohjelman seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelmassa MMM:n geenivaraneuvottelukunnalle loppuvuoden kokouksessa • Mikäli kalalaji tai -kanta ei säily luonnossa kalatalous-, ympäristö- tai muun viranomaisen toimenpiteistä huolimatta, voi havainnon tehnyt taho tehdä Luken kalageenivaraprojektille esityksen tämän kalalajin tai -kannan talteenotosta. • Talteenottoesitys käsitellään seuraavan päättely- ja toimenpidekaavion mukaisesti 11 9.12.2019
  • 12. © Luonnonvarakeskus Kalalajin tai -kannan viljelytarvearviointi tilanteessa, jossa kyseisen kannan luonnossa säilymisestä ei ole varmuutta Kalalaji tai -kanta ei säily luonnossa Esitys talteenotosta Arvio talteenottoesityksestä Ei tarvetta ottaa talteenTalteenottosuositus Toimeenpano Maitipankki MädintuotantoviljelySäilytysviljely Mätikysyntä Mädillä ei kysyntääLaji ei elpynytLaji elpynyt Luopuminen viljelystä Viljelyn jatko Luopuminen viljelystä
  • 13. © Luonnonvarakeskus Uusien kalalajien ja -kantojen viljelytarvearviointi Talteenottoesityksen käsittely • Esityksen talteenotosta voi tehdä esim. MMM, YM, alueellinen ELY-keskus, muu kalatalous- tai ympäristöorganisaatio tai jokin muu taho – Mikäli esitys ei ole tullut ministeriön tai ELY-keskuksen kautta, pyydetään siitä alueellisen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kannanotto • Luken kalantutkimuksen asiantuntijoilta pyydetään arvio kalalajin/-kannan talteenottoesityksestä sekä mahdolliset muut suositukset hoitotoimenpiteiksi • Kalalajin/-kannan koirasyksilöiden maitia voidaan ottaa talteen maitipankkiin varotoimenpiteenä jo ennen säilytysviljelyn aloitusta • Säilytysviljely aloitetaan perustamalla uusi emokalaparvi -> määritellään säilytysparven viljelyaika, uusimisväli ja elvytysistutusvesistö • Mikäli kalalajista/-kannasta on tarve tuottaa mätiä elvytysistutuksia tai muuta tuotannollista kysyntää varten, kasvatetaan emokalaparvet mädintuotantoviljelyä varten