ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Posteri(itk)

•Download as PPTX, PDF•
•
Tiina Kallio
Tiina Kallio
1 of 1
Download to read offline
Vaiheistaminen eli skriptaus Lähtökohtia Opetuskokeiluja lähdettiin suunnittelemaan pedagogisen Sallan visio käsikirjoituksen eli skriptin avulla. Skriptien avulla oppilaat Koulua tulisi kehittää asiantuntijavetoisesti, koska nuorten Tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu ohjaamisen ja johdatetaan toimintoihin, joihin he eivät muuten sitoutuisi. ohjaamisen ja opettamisen tarpeet edellyttävät uudenlaista hyvinvoinnin keskuksessa, jossa oppilaat ovat läsnä sekä Vaiheistamisessa otettiin huomioon joustava liikkuminen eri osaamista. Koulu tulisikin nähdä työyhteisönä oppivana fyysisesti että virtuaalisesti. Koulu on oppiva organisaatio, jonka sosiaalisten tasojen (yksilö-ryhmä-luokka) välillä. organisaationa. Silti vain muutamat opettajista hallitsee lähtökohtana on yksilön, tiimien ja organisaation oppiminen. Suunnittelun pohjana toimi pedagoginen pyramidi (ks. kuva 1). sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden käytön hyvin ja Uusien toimintamallien vakiinnuttaminen vaatii organisaatiolta Opetuskokeiluissa otettiin oppimisteoreettisesti lähtökohdaksi käyttö on keskittynyt pelkästään sähköpostin käyttöön. kykyä uusiutua ja hankkia uutta osaamista. Tällöin ei riitä, että sosiokonstruktivismi, jota lähestyttiin coachingin Koulua ei pidä kehittää teknologialähtöisesti, vaan uusia vain yksilö oppii, vaan myös organisaation on opittava. toimintatapojen mukaisesti. Pedagogisina malleina toimi oppimisen ja opettamisen muotoja kehittämällä, johon ongelmanratkaisutyöskentely (PBL), case-työskentely, aktivoiva teknologia tarjoaa mahdollisuuksia. opetus, tutkiva oppiminen jne. Oppimismenetelminä käytettiin 1. vaihe 2. vaihe 3. vaihe 4. vaihe Elinikäisen oppimisen pohja syntyy, kun oppilaiden ja vastavuoroista opettamista, jigsaw:ta sekä hajautettua Asiantuntija Oppiva organisaatio Uudet toimintamallit Asiantuntija opettajien oppimisprosessit nähdään rinnakkaisina. Oppimisen asiantuntijuutta. Verkkotyökalut valittiin sen mukaan, millaiset Valmentaja 5 pvä/vko koulussa koulussa Tiimityöskentely Yhteisölliset ja henkilökohtaiset (opetus, tutkimus, mallit ja käsitys oppimisesta tulisi sisällyttää opetukseen. tavoitteet oppimiselle oli asetettu ja millaisia tuotoksia haluttiin Workshop- valmennus) Workshop- oppimisympäristöt koulutus toiminta Tekemällä oppiminen Pedagogisten ja teknologisten ratkaisujen avulla tuottaa. Itsenäisiä Tiimityöskentely Tiedon jakaminen Asiantuntijuuden Oppilaiden oppiminen tvt- kokeiluja jakaminen parantuu oppimisympäristöjen ja oppijoiden tietovarantoja tulisi (workshop) ulkopuolelle Oppimisprosessi tallentuu yhdistää. Valmiiden sisältöjen sijaan, oppilaiden tulisi olla Verkkotyökalut Wiki aktiivisia toimijoita ja sisällöntuottajia. Blogi Kuva 2. Sallan toimintamalli Näistä lähtökohdista on lähdetty vahvistamaan opettajien Titanpad tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaamista valmennuksen avulla Uuden toimintamallin ajatuksena on tuoda kouluihin Oppimismenetelmät ja suunnittelemaan uusia oppijalähtöisiä toimintatapoja. Jigsaw valmentajan avulla tvt-osaajia jakamaan asiantuntijuutta Vastavuoroinen organisaation sisällä sekä myöhemmin ulkopuolisille. Keskiössä opettaminen Hajautettu asiantuntijuus on tiimityöskentely ja hyvien käytänteiden jakaminen Toimenpiteet Pedagogiset mallit kollegoiden kesken. Oppimisympäristöissä keskitytään PBL yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden vaatimuksiin sekä tekemällä Case-työskentely oppimiseen. Digiopettajasta digivalmentajaksi Aktivoiva opetus Tutkiva oppiminen Kuntaan palkattiin vuodeksi kokopäiväinen digiopettaja Oppilaat ovat sisällöntuottajia ja ottavat itse vastuuta omasta perehdyttämään opettajia tvt:n innovatiiviseen käyttöön ja Oppimisteoriat oppimisestaan opettajan johdolla. Oppilaan henkilökohtainen tutustumaan erilaisiin oppimisympäristöihin. Hankkeen aikana Sosiokonstruktivismi Coaching oppimateriaali ja oppimisprosessi on tallennettu digiopettajasta kehittyi digivalmentaja, joka hyödyntää henkilökohtaiseen oppimisympäristöön (digitaalinen opetuksessaan ja tavassaan toimia valmentavaa otetta. portfolio), jonne kaikki opintojen aikainen materiaali on koottu. Valmennuksen tavoitteena on kehittää yksilöä ja oppivaa Kuva 1. Pedagogisen suunnittelun pyramidi Näin oppilas pystyy seuraamaan oman oppimisprosessinsa organisaatiota. kulkua ja palaamaan jo opittuun asiaan. Tällä tuetaan Opettajien koulutus: valmennuksen ja workshoppien avulla oppimista ja muistista palauttamista sekä kevennetään Laitteet ja ohjelmistot Puolen vuoden kuluttua valmentamisen oppilaiden kognitiivista taakkaa. Lähtökohtana oli hyödyntää jo olemassa olevia laitteita. aloittamisesta, aloitettiin myös opettajien workshop- koulutus. Oppimisympäristönä toimi Purot.net- wiki tai blogi, johon Koulutuksessa käytiin läpi mm. pilvipalveluja, yhteisöllisen yhdistettiin tarvittavat sosiaalisen media palvelut. Wikin kirjoittamisen työkaluja, käsitekarttoja, digitarinoita sekä Lähteet rakenne suunniteltiin siten, että sisällön on mahdollista kasvaa tablet-laitteita ja älytauluja. Tähän mennessä valmennettaville Häkkinen & Mäkitalo-Siegl (2007), Julkunen (toim.) (1998), Kolb lapsen mukana, eivätkä aiheet ole sidottuina tiettyihin opettajille oli kertynyt jo käytännön kokemusta, jolloin he (1984), Niinisaari (2007), Pohjola (toim.) (2011), Sydänmaanlakka oppiaineisiin tai luokkarajoihin. pystyivät koulutuksessa jakamaan omia kokemuksiaan. (2000), Vahtivuori-Hänninen (toim.) (2011)

More Related Content

Posteri(itk)

  • 1. Vaiheistaminen eli skriptaus Lähtökohtia Opetuskokeiluja lähdettiin suunnittelemaan pedagogisen Sallan visio käsikirjoituksen eli skriptin avulla. Skriptien avulla oppilaat Koulua tulisi kehittää asiantuntijavetoisesti, koska nuorten Tulevaisuudessa oppiminen tapahtuu ohjaamisen ja johdatetaan toimintoihin, joihin he eivät muuten sitoutuisi. ohjaamisen ja opettamisen tarpeet edellyttävät uudenlaista hyvinvoinnin keskuksessa, jossa oppilaat ovat läsnä sekä Vaiheistamisessa otettiin huomioon joustava liikkuminen eri osaamista. Koulu tulisikin nähdä työyhteisönä oppivana fyysisesti että virtuaalisesti. Koulu on oppiva organisaatio, jonka sosiaalisten tasojen (yksilö-ryhmä-luokka) välillä. organisaationa. Silti vain muutamat opettajista hallitsee lähtökohtana on yksilön, tiimien ja organisaation oppiminen. Suunnittelun pohjana toimi pedagoginen pyramidi (ks. kuva 1). sosiaalisen median ja erilaisten laitteiden käytön hyvin ja Uusien toimintamallien vakiinnuttaminen vaatii organisaatiolta Opetuskokeiluissa otettiin oppimisteoreettisesti lähtökohdaksi käyttö on keskittynyt pelkästään sähköpostin käyttöön. kykyä uusiutua ja hankkia uutta osaamista. Tällöin ei riitä, että sosiokonstruktivismi, jota lähestyttiin coachingin Koulua ei pidä kehittää teknologialähtöisesti, vaan uusia vain yksilö oppii, vaan myös organisaation on opittava. toimintatapojen mukaisesti. Pedagogisina malleina toimi oppimisen ja opettamisen muotoja kehittämällä, johon ongelmanratkaisutyöskentely (PBL), case-työskentely, aktivoiva teknologia tarjoaa mahdollisuuksia. opetus, tutkiva oppiminen jne. Oppimismenetelminä käytettiin 1. vaihe 2. vaihe 3. vaihe 4. vaihe Elinikäisen oppimisen pohja syntyy, kun oppilaiden ja vastavuoroista opettamista, jigsaw:ta sekä hajautettua Asiantuntija Oppiva organisaatio Uudet toimintamallit Asiantuntija opettajien oppimisprosessit nähdään rinnakkaisina. Oppimisen asiantuntijuutta. Verkkotyökalut valittiin sen mukaan, millaiset Valmentaja 5 pvä/vko koulussa koulussa Tiimityöskentely Yhteisölliset ja henkilökohtaiset (opetus, tutkimus, mallit ja käsitys oppimisesta tulisi sisällyttää opetukseen. tavoitteet oppimiselle oli asetettu ja millaisia tuotoksia haluttiin Workshop- valmennus) Workshop- oppimisympäristöt koulutus toiminta Tekemällä oppiminen Pedagogisten ja teknologisten ratkaisujen avulla tuottaa. Itsenäisiä Tiimityöskentely Tiedon jakaminen Asiantuntijuuden Oppilaiden oppiminen tvt- kokeiluja jakaminen parantuu oppimisympäristöjen ja oppijoiden tietovarantoja tulisi (workshop) ulkopuolelle Oppimisprosessi tallentuu yhdistää. Valmiiden sisältöjen sijaan, oppilaiden tulisi olla Verkkotyökalut Wiki aktiivisia toimijoita ja sisällöntuottajia. Blogi Kuva 2. Sallan toimintamalli Näistä lähtökohdista on lähdetty vahvistamaan opettajien Titanpad tieto- ja viestintätekniikan (tvt) osaamista valmennuksen avulla Uuden toimintamallin ajatuksena on tuoda kouluihin Oppimismenetelmät ja suunnittelemaan uusia oppijalähtöisiä toimintatapoja. Jigsaw valmentajan avulla tvt-osaajia jakamaan asiantuntijuutta Vastavuoroinen organisaation sisällä sekä myöhemmin ulkopuolisille. Keskiössä opettaminen Hajautettu asiantuntijuus on tiimityöskentely ja hyvien käytänteiden jakaminen Toimenpiteet Pedagogiset mallit kollegoiden kesken. Oppimisympäristöissä keskitytään PBL yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden vaatimuksiin sekä tekemällä Case-työskentely oppimiseen. Digiopettajasta digivalmentajaksi Aktivoiva opetus Tutkiva oppiminen Kuntaan palkattiin vuodeksi kokopäiväinen digiopettaja Oppilaat ovat sisällöntuottajia ja ottavat itse vastuuta omasta perehdyttämään opettajia tvt:n innovatiiviseen käyttöön ja Oppimisteoriat oppimisestaan opettajan johdolla. Oppilaan henkilökohtainen tutustumaan erilaisiin oppimisympäristöihin. Hankkeen aikana Sosiokonstruktivismi Coaching oppimateriaali ja oppimisprosessi on tallennettu digiopettajasta kehittyi digivalmentaja, joka hyödyntää henkilökohtaiseen oppimisympäristöön (digitaalinen opetuksessaan ja tavassaan toimia valmentavaa otetta. portfolio), jonne kaikki opintojen aikainen materiaali on koottu. Valmennuksen tavoitteena on kehittää yksilöä ja oppivaa Kuva 1. Pedagogisen suunnittelun pyramidi Näin oppilas pystyy seuraamaan oman oppimisprosessinsa organisaatiota. kulkua ja palaamaan jo opittuun asiaan. Tällä tuetaan Opettajien koulutus: valmennuksen ja workshoppien avulla oppimista ja muistista palauttamista sekä kevennetään Laitteet ja ohjelmistot Puolen vuoden kuluttua valmentamisen oppilaiden kognitiivista taakkaa. Lähtökohtana oli hyödyntää jo olemassa olevia laitteita. aloittamisesta, aloitettiin myös opettajien workshop- koulutus. Oppimisympäristönä toimi Purot.net- wiki tai blogi, johon Koulutuksessa käytiin läpi mm. pilvipalveluja, yhteisöllisen yhdistettiin tarvittavat sosiaalisen media palvelut. Wikin kirjoittamisen työkaluja, käsitekarttoja, digitarinoita sekä Lähteet rakenne suunniteltiin siten, että sisällön on mahdollista kasvaa tablet-laitteita ja älytauluja. Tähän mennessä valmennettaville Häkkinen & Mäkitalo-Siegl (2007), Julkunen (toim.) (1998), Kolb lapsen mukana, eivätkä aiheet ole sidottuina tiettyihin opettajille oli kertynyt jo käytännön kokemusta, jolloin he (1984), Niinisaari (2007), Pohjola (toim.) (2011), Sydänmaanlakka oppiaineisiin tai luokkarajoihin. pystyivät koulutuksessa jakamaan omia kokemuksiaan. (2000), Vahtivuori-Hänninen (toim.) (2011)