ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi

•
•
Suomen Lähienergialiitto
Suomen Lähienergialiitto

Raimo Lovion esitys Energiaviraston Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 21.1.2020

1 of 38
Download to read offline
Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi Uusiutuvan energian päivä 21.1.2020 Raimo Lovio Emeritusprofessori, Aalto-yliopisto
0 10 20 30 40 50 60 70 80 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019* Energiapolttoaineiden käytön CO2-päästöt Suomessa 1990 – 2019, Mt (ennakko) - 30 % Päästöt ovat vähentyneet. Hyvä! Vauhtia kuitenkin täytyy kiristää.
Onneksi on monia erilaisia toimijoita! Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on. Valtiolliset toimijat • kunnat • kansallisvaltiot • kansainvälinen yhteisö (EU, YK) Kansalaiset • ympäristöaktiivit • äänestäjät • kuluttajat Yritykset • hiili-intensiivinen teollisuus • finassisektori • cleantech Teknologian kehittäjät • ilmastotieto • uudet ratkaisut
Vaikuttavan ilmastopolitiikan lähikehityksen vyöhyke laajenee kun • Ilmastonmuutos etenee ja sen negatiiviset vaikutukset vahvistuvat • Ratkaisukeinot paranevat ja halpenevat • Edelläkävijät toimivat ja jopa hyötyvät • Seurauksena: poliittinen konsensus vahvistuu ja keinot konkretisoituvat • Mutta se edellyttää reilua siirtymää: • (1) Kansainvälisiä aktiviteetteja nykyistä enemmän • (2) Panostamista innovaatioihin, kaupallistamiseen ja vientiin • (3) Harkittuja siirtymätukia ja -kompensaatioita
(1) Kansainvälinen eteneminen lisää kansallista konsensusta ja ratkaisujen vientimarkkinoita • (1) Pariisin sopimuksen tavoitteiden globaali edistäminen • (2) EU:lle hiilineutraalisuustavoite 2050, vuoden 2030 päästövähennystavoite 55 %:iin, päästökaupan kehittäminen. EU:n Green Deal –paketin hyödyntäminen. • (3) Pohjoismainen yhteistyö ja aloitteellisuus (sähkömarkkinat ja –verkot, teknologiavienti) • EU:n uudet linjaukset Suomen EU-puheenjohtajuuskauden saavutus • EHDOTTOMASTI VAHVISTETTAVA, esim. näin: ”Yksi muutos, johon tulen kiinnittämään erityistä huomiota, on Sitran kansainvälistäminen.” (Jyrki Katainen) • Menestys vaikuttamisessa edellyttää, että itse ollaan edelläkävijöitä!
(2) Innovaatiot, kaupallistamisen ja vienti toiseksi puoleksi energia- ja ilmastopolitiikan kolikkoa • VTT, korkeakoulut, energiatuki, suuremmat demonstraatiotuet, Business Finland • EU:n green deal –rahoituksen hyödyntäminen (mm. uusi Innovation Fund) • ”Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esittää Suomeen omaa vihreän teollisuuden ohjelmaa ja kansallista ilmastorahastoa.” • Toivottavasti tarkastelu jo riittävästi mukana teollisuuden tiekarttojen tekemisessä? • ”Tiekarttojen valmistelu on lähtenyt hyvin käyntiin useilla eri toimialoilla, ja työn pitäisi valmistua touko- kesäkuussa 2020. Tiekarttoja on tarkoitus hyödyntää hallituksen ilmastopolitiikan valmistelussa. Lisäksi tiekartat sisällytetään kansainvälisen kasvun ohjelmaan.” • Tarvittaisiin todellakin realistinen kuvaus Suomen hiilikädenjäljen nykytilanteesta ja mahdollisuuksista ja sen päälle edistämisohjelm(i)a! • Merkittäväksi osaksi vuoden 2021 ilmasto- ja energiastrategiaa • Merkittäväksi osaksi ilmastolain mukaisia ilmastovuosikertomuksia
(3) Ohjausvaikutusta heikentämättömät ja vahvistavat tuet ja kompensaatiot • Yleiset tulonjakoa tasaavat kompensaatiot • Halitusohjelma: “Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Vaikutus pienituloisille otetaan huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.” • Kielto tai verokorotus kompensoidaan uudistavasti • kehittämällä käyttökelpoisia vaihtoehtoja (vrt. joukkoliikenteen kehittäminen) • tukemalla korvaavia investointeja (vrt. hiilikielto), • maksamalla luopumiskorvausta (vrt. “pakettipellot”) • Budjettineutraalisuus ja mahdolliset korvamerkinnät • Hallitusohjelma: “Lisätään energiatuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa.”
(1) EU:n päästökaupan tukeminen • Pyritään päästöoikeuksien hinnan nousuun vähentämällä oikeuksia nykyistä nopeammin: 2021 alusta -2,2 %/v (nyt -1,74 %) • Laajennetaan kattamaan kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys, maantieliikenne sekä lentoliikenteen kaikki ilmastoon vaikuttavat päästöt • Markku Ollikainen (2019): 25 euroa ennakkoarvaus vuodelle 2030 tällä hetkellä • Lattiahinta (Pöyryn selvitys 2019) tai tukeminen kansallisella veroratkaisulla (esim. 30 euron tasolle)?
(1) Osa päästökaupan kasvavista tuloista korvamerkittävissä uudistuksiin Vuosi Päästö- oikeudet (miljoonaa kpl) Tulot (miljoonaa euroa) Huutokauppojen selvityshintojen keskiarvo 2012 2,0 13,3 6,76 2013 15,2 67,0 4,40 2014 10,8 63,5 5,91 2015 12,3 93,7 7,64 2016 13,5 71,2 5,25 2017 16,5 95,3 5,75 2018 16,3 251,8 15,68 2019 8,9 220,0 24,73 Yhteensä 79,2 624,0
(1) Lisäksi päästökaupan epäsuorien vaikutusten kompensaatiotuen suuntaaminen uudistuksiin • Hallitusohjelma: “Asetetaan työryhmä laatimaan ehdotus yritystukia koskevista 100 mijoonan euron vähennyksistä vuoden 2023 tasolla syksyn (2019 – RL) budjettiriiheen mennessä. … Tässä yhteydessä ratkaistaan myös päästökauppakompensaation jatko.” • “Energiaintensiivisille teollisuuslaitoksille myönnettyä päästökauppakompensaatiota ei ole syytä jatkaa. Tukea tulee suunnata aitoihin uuden teknologian investointeihin ja erityisesti innovatiivisiin demonstraatiohankkeisiin energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi.” (TEM, Riku Huttunen, virkamiespuheenvuoro 6.3.2019)
(2) Päästökaupan vaikutuksen vahvistaminen kansallisella verolla ja kompensaatioilla: case turve • Hallitusohjelma: turpeen energiakäytön vähintään puolittaminen 2030 mennessä ja ”perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.” ”Seinäjoen Energian on tehtävä pian päätös, mitä Sevon voimalaitoksessa poltetaan vai poltetaanko mitään? Seinäjoki on päättänyt olla hiilineutraali vuonna 2030, joten aikaa ratkaisujen tekoon ei ole kovin montaa vuotta.”
11 13 21 23 20 39 33 26 38 27 30 39 43 43 44 46 48 46 51 56 50 48 41 51 46 49 55 41 39 37 40 53 61 21 18 26 25 23 21 23 26 23 26 25 27 25 24 27 29 26 25 23 20 24 21 27 23 24 24 20 29 29 27 30 24 19 9 10 8 11 12 12 13 11 10 10 10 9 9 8 10 9 9 9 9 8 8 10 11 8 8 11 9 9 9 10 10 8 8 60 59 46 41 45 28 31 37 29 36 35 24 24 25 19 16 17 19 18 17 17 21 21 18 22 16 16 21 23 26 20 15 12 0 20 40 60 80 100 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 Lisätä Sopiva Eos Vähentää % Netto (2) Energiateollisuuden kysely: turpeen käyttöä pitäisi vähentää: jo 60 % kaikista, nettokin 49 % Nettoluku on laskettu vähentämällä lisätä %-osuudesta vähentää %-osuus -49 -46 -25 -18 -25 11 2 -11 9 -9 12
(2) Hallittu reilu innovatiivinen korvaaminen eikä vain vähentäminen epävarmalla hintaohjauksella • Kehitetään vaihtoehtoja: • Uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita (kasvualustat, aktiivihiili, …) • Turvemaiden uudenlainen käyttö (esimerkiksi tuulipuistot) • Laajempi alueellinen ja maatalouden kehittäminen kokonaan uusiin teknologioihin ja liiketoimintoihin (esimerkiksi biokaasun tuotanto) • Vapolla jo kohtuullisesti suunnitelmia, lisäksi hallituksen uusi omistajaohjauslinjaus tulossa eduskuntaan, paino ilmastotavoitteilla • Entä muut paikalliset ja alueelliset toimijat?
(2) Ohjauksen vahvistaminen verotuksella • Markku Ollikainen (2019): “Paras tapa yksittäiselle maalle omaehtoisen kunnianhimon nostamiseen on asettaa kansallinen hiilidioksidivero päästöoikeuden hinnan päälle, kuten Britannia tekee.” • Korottamalla turpeen vero takaisin vuoden 2014 tasolle ja lisäksi nostamalla sitä, jos muidenkin polttoaineiden veroja korotetaan • Korotus voisi olla 1-3 euroa/MWh vuosina 2021-2023
(2) Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti 16.9.2019 • ”Turpeen veron korottaminen esimerkiksi 6 euroa megawattitunnilta leikkaisi turpeen verotukea noin 50 milj. euroa. Muutos ei vaikuta turpeen ja kivihiilen väliseen ajojärjestykseen voimalaitoksissa, sillä turve säilyisi kivihiiltä edullisempana polttoaineena. Muutos voisi jossakin määrin lisätä kiinteän biomassan kuten metsätähteiden käyttöä polttoaineena ja edistäisi siten hiilineutraalisuustavoitteita. Ainespuun käyttö lämmityspolttoaineeksi jäisi epätodennäköiseksi sen metsähaketta korkeamman hinnan takia. Muutos tukisi hallitusohjelman tavoitetta vähentää turpeen käyttöä.” • ”Lisäksi voidaan päättää, että turpeen verotukea ei kasvateta lämmityspolttoaineiden veronkorotusten yhteydessä. Hallitusohjelmassa päätetty lämmityspolttoaineiden verotasojen nosto 100 milj. eurolla tarkoittaisi turpeelle noin 2,5 €/MWh suuruista veronkorotusta, jos veroa nostetaan saman verran kuin muiden lämmityspolttoaineiden.”
(2) Uudistusten tukeminen • Hiilen nopeutettua vähentämistä tuetaan 90 miljoonalla eurolla. Miten turpeen nopeutettua vähentämistä voitaisiin tukea? • Kohde: turvemaiden omistajat, koneyrittäjät, kunnalliset energiayhtiöt, alueelliset toimijat laajemmin? • Miten? • Tuki energiaturvepeltojen käytöstä luopujille, jotta voivat kehittää korvaavaa toimintaa? (vrt. Pellonvaraussopimukset 1960-luvun lopulla) • Tuki kunnallisille energiayhtiöille turvetta korvaaviin investointeihin (käännetty kilpailutus?) (vrt. hiilivoiman alasajon tukeminen Saksassa) • Tuki laajemmille alueellisille kehittämishankkeille alueen energiaturpeen käytön vähentämisen perusteella? (vrt. kriisikuntien tukeminen)
(2) Tuen rahoittaminen • Päästökaupan tulot? • Verokorotuksen korvamerkitseminen? • EU:n uuden siirtymätuen kohdistaminen turveintensiivisten alueiden kehittämiseen?
(3) Sähköistymisen edistämisellä päästöjen vähentämiseen: sektorikytkennät • Kotimaisen sähköntuotannon puhdistaminen • Uusiutuvan sähkön investointien kannustaminen • Ulkomaisten siirtoyhteyksien vahvistaminen erityisesti Ruotsin ja Norjankin kanssa sekä kotimaisen kantaverkon kehittäminen • Sähkön verotuksen alentaminen • Lämmityksen ja liikenteen sähköistämisen edistäminen
(3) Sähkön puhdistaminen: kotimainen+tuonti 19 CO2-päästöt 5,5 Mt vuonna 2019, fossiilien ja turpeen osuus 18 % EU-28, v. 2016: 296 g CO2 / kWh Lähde: EEA Fossiilien ja turpeen osuus 18 % 2019: • Hiili 7 % • Maakaasu 6 % • Turve 4 % • Öljy 0,2 % 173 197 244 195 133 173 143 104 112 96 107 88 0 50 100 150 200 250 300 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1000 t CO2 Erillistuotanto Yhteistuotanto Ominaishiilidioksidipäästöt g CO2 / kWh(e)
(3) Sähkön käyttö lähtee uudelleen nousuun Sähkön käyttö 2040?: • SET2018: yli 120 TWh? Sähkön käyttö 2030?: • Sitra2018: 102 TWh • EIS2016: 93 TWh Pääasiallinen lisätarjonta 2030?: • OL3 + 13 TWh • Tuulivoima + 20 TWh • Energiatehokkuus “Olemme arvioineet, että se tulee tarkoittamaan noin 50 prosentin sähkönkulutuksen kasvua Pohjoismaissa … tulevien 20-30 vuoden aikana … Tämä lisätuotanto tulee hyvin todennäköisesti pohjautumaan tuulivoimaan.” (Pekka Lundmark, Kauppalehti 2.12.2019) Sähkön kokonaiskäyttö 86 TWh vuonna 2019 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 TWh
(4) Tuulivoima 9 % kotimaisesta tuotannosta 2019 86 109 142 146 196 199 259 453 631 1 004 1 532 2 044 2 041 2 284 153 188 261 277 294 481 494 774 1 107 2 327 3 068 4 795 5 839 6 142 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) Tuotanto (GWh) MW ja GWh Energiateollisuus
(4) Tuulivoiman kasvuarvioita • Teho- ja nettokapasiteettikerroin nousee uusissa kohti 50 %:a • Kannattavuus parantunut ja rakentaminen sen seurauksena markkinaehtoistunut (edellyttäen että sähkön nordpoolhinta riittävän korkea riittävän korkeiden päästökauppahintojen takia) • Vuoden 2019 lopussa: 2050 MW ja 6,1 TWh • Vuoden 2022 lopussa: 4000 MW ja 12 TWh? • Vuoden 2030 tavoite: 8000 MW ja 30 TWh? (Tuulivoimayhdistys)
(4) Ymmärrys tuulivoiman lisätarpeesta vahvaa • ”Suomalainen sähköntuotanto on liian niukkaa. Tarvitsemme lisää kotimaista uusiutuvaa ja muuta päästötöntä tuotantoa. Hintaeron takia Suomessa on paremmat edellytykset investoida sähköntuotantoon kuin Ruotsissa. Nyt täytyy pitää huolta siitä, että tuulivoiman luvitusprosessit ovat joustavia, ja että Suomesta löytyy riittävästi alueita, joille tuulivoimaa saa ja voi rakentaa.” (Pekka Salomaa, Energiateollisuus 2019). • ”Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole kannattavaa. Ne poistuvat tuotannosta sitä mukaa kuin uutta kapasiteettia saadaan tilalle. Lupaavimmat näkymät uusille investointipäätöksille ovat sähköntuotannon osalta tuulivoimassa.” (Jukka Leskelä Energiateollisuus 3.1.2020)
(4) Tukkusähkön hintaero Suomen ja Ruotsin välillä suurentunut - vuonna 2019 Suomen hinta 15 prosenttia Ruotsin SE3-aluehintaa korkeampi 3.1.20 ENERGIATEOLLISUUS 24 -10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 % FI-SE3 (2002-2011 FI-SE) Lähde: Nord Pool
(4) “Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.” (hallitusohjelma) • Laki tuulivoiman kompensaatioalueesta Perämerellä laajennettavissa? • Tuulivoimayhtiöillä, kunnilla ja asukkailla kiinnostusta Itä- Suomeen ja Suomenlahden alueelle • Esim. Tuulikolmio/Itä-Lappi; 50-70000 euroa turbiinilta maksettavissa (Talouselämä 41/2019, 10)
Hallitus voisi tehdä tässä nopeita, kustannustehokkaita ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja 1. Tuulivoiman luvituksen sujuvoittaminen ja yhteiskunnan edun mukainen ratkaisu tutka- ongelmaan 2. Sähköveron alentaminen sähkölle, jota käytetään raaka-aineena lämmitykseen. @MikaLintila Petteri Laaksonen @PetteriLaakson4 · 4. tammik. Vastauksena käyttäjille @RuusunenJukka, @JeroAhola ja @MikaLintila Ja tutkakysymyksen ratkaisu niin, että koko Suomen pinta-ala olisi käytettävissä. Syntyisi pysyviä korkean osaamisen työpaikkoja koko Itä- Suomeen ja Lappiin. Jukka Ruusunen @RuusunenJukka · 4. tammik. Tuulivoiman hajauttaminen on todella tärkeää myös sähköverkon näkökulmasta! Kuten Saksasta olemme oppineet, sähköverkosta voi tulla pullonkaula tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneille. • Kantaverkon kehittäminen laajemminkin: - Ruotsi, Pohjois-Norja, Suomi - Metsä- ja järvilinja - Paikalliset vahvistamiset (esim. Kalajoki) • Merituulivoiman kansallisen suunnitelman tekeminen
(4) Hallitus selvittää, mutta vasta elokuuhun 2021 mennessä • Tuulivoimarakentamisen edistäminen – Esteet ja keinot • Käytettävissä olevan määrärahan yläraja: 200 000 € • Aikajänne: 1/2020–8/2021 • “Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta.” • “Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.” • “Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.” • Auttaisiko jos Puolustusministeriö, Fingrid, VTT ja alan toimijat ryhtyisivät asiassa aktiiviseksi?
(5) Aurinkopaneeleilla ostosähkön tarvetta alas (energiatehokkuuden tapaan) • Aurinkosähkön parempi hyödyntäminen: älymittarit + Datahub • Aurinkosähkön hyödyntäminen kerrostaloissa ja muissa energiayhteisöissä: virtuaalimittarointi • Tuoretta materiaalia: • https://finsolar.net/seminaari-10-12-2019-aurinkosahko-mahdollista- energiayhteisoille/
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 (5) Verkkoon kytketyn aurinkosähkökapasiteetin määrä vuoden lopussa Suomessa 2010 - 2019, MW (ennakko) Tuettujen hankkeiden perusteella aurinkosähköjärjestelmien keskimääräinen hintataso laskusuunnassa myös Suomessa (Erkki Väisänen BF, karkea arvio 16.1.2020): • 2017: 1,1 euroa/kWp • 2018: 1,0 euroa/kWp • 2019: 0,9 euroa/kWp • suurissa hankkeissa alle 0,8; jopa alle 0,7 • 2019 tuettuja hankkeita noin 500, investoinnit yli 50 milj. euroa ja tuki 13 milj. euroa.
(6) Teollisuuden energiaveroleikkurista alennettuun sähköveroon • ”Työryhmän käsityksen mukaan hallituksen suurin yritystukiin liittyvä uudistus on teollisuuden energiaverouudistus, jossa hallitusohjelman mukaisesti nykyinen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuri vaiheittain poistetaan ja vastineeksi teollisuuden sähköveroa (sähköveroluokka II) alennetaan kohti EU:n sallimaa minimitasoa kustannusneutraalisti. Lopputuloksena on mm. aikaisempaa parempi kilpailuneutraliteetti. Jatkossa kaikki teollisuuslaitokset toimivat samalla viivalla. Ratkaisu parantaisi energiaintensiivisten ja globaalisti kilpailtujen alojen kilpailukykyä. Uudistuksen seurauksena fossiilisten polttoaineiden verotuki poistuisi teollisuudelta ja kasvihuoneilta edistäen näin ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita. Työryhmä ehdottaa, että energiaveroleikkuri poistetaan ja sähkön verotaso alennetaan vaiheittaisen toteutuksen sijasta kerralla vuoden 2021 alusta.” • Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti 16.9.2019
(7) Konesalit: “Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat … konesalit” • Jo nyt ”veroluokan II veroon ovat oikeutettuja … konesalit, joiden teho ylittää 5 MW”. • Uudistuksen jälkeen II veroluokkaan pääsevät myös pienemmät konesalit, mikäli ne siirtävät syntyvän hukkalämmön kaukolämpöverkkoon. • Tai muuten mitattavaan lämmityskäyttöön lähialueen kiinteistöissä?
(8) Hallitusohjelma: “Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput” • Erittäin kannatettavaa, mutta onko tässäkin rajattu turhan tarkasti lämpöpumppuja? Onko ehdotus teknologianeutraali? • Aluelämpöverkot (teholtaan 5 – 50 MW)? • Suuret keskukset, joita lämmitetään/jäähdytetään laajoilla maalämpöjärjestelmillä (Sello 9 MW, Turun Skanssi 4 MW)? • Esimerkiksi St1:llä on omassa taseessaan 78 lämpöpumppulaitosta, joiden yhteenlaskettu huipputeho 10 MW ja tuotanto 24 GWh/a. • Muita yrityksiä Adven Oy, Smartheating Oy, One1 Oy. • Alennus voisi koskea myös energiayhtiöitä, joiden omistamat lämpöpumput tuottavat myytävää lämpöä aluelämpöverkkoihin, suuriin keskuksiin tai muihin kohteisiin (mikäli ylitetään jokin kynnysraja)
(9) Jo miljoona lämpöpumppua – ja 2019 ennätyksellinen myynti: lähes 100 000 kpl • ”Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna.” ”Ehkä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon ja sähköverkon tehontarpeen hallintaan lämpöpumput ovat mitä mainioin väline.” (Sulpun tiedote 17.1.2020) • 150 metristä 2000 metriin ja jopa 6-7 kilometriin (Espoo, Tampere, Turku ja Helsinki) • Kasvumarkkina 1: vanhojen kerrostalojen poistoilman talteenotto ja niihin mahdollisesti liittyvät maalämpöratkaisut • Kasvumarkkina 2: kaukolämmön tuotanto eri lähteistä • Energiayhtiöt mukaan uusin liiketoimintamallein: sekä kaukolämmön tuotanto että hajautettu tuotanto
(9) Kasvumarkkina 3: öljylämmityksen alasajoon vauhtia • Pientalot, palvelurakennukset ja teollisuus: “Asuinrakennusten öljynkäyttö on vähentynyt 60 % vuodesta 1995 vuoteen 2017 ja jatkaa laskuaan. … Palvelurakennusten lämmitysöljyn käyttö on vähentynyt selvästi hitaammin, noin 30 % vuodesta 1995 vuoteen 2017. Yleisestä trendistä poiketen teollisuuden öljylämmityksen määrä on kasvanut noin 9 % vuodesta 1995 vuoteen 2017.” (Koljonen et al. 2019, 63) • Yritykset ja kunnat saavat energiatukea investointeihin öljyn vähentämiseen! • Julkiset hankinnat: Hallitusohjelma: “Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä” (MUTTA MITEN TÄMÄ PANNAAN TOIMEEN! VOISIKO MOTIVA SUUNNITELLA KAMPANJAN?) • Harkittava tarkkaan sinänsä kannatettavien uusien energia-avustusjärjestelmien yksityiskohtia, etteivät pienet tuet sotke jo toimivaa suurta markkinaa • Taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä • “Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin”
(10) Liikenteen päästöjen puolittaminen: hyvä asia on että vaihtoehtoiset käyttövoimat kasvussa ja 30 %:n jakeluvelvoite vuoteen 2030 jo voimassa Vuoden 2019 lopussa noin: ladattavat hybridit 25 000, kaasuautot 10 000 ja täyssähköautot 5000
(10) Kaikki vaihtoehdot ja keinot tarvitaan – pois keskinäisestä kahnailusta Toimenpiteitä jo • CO2 komponentti verotuksessa • Autoverotus: • Sähköautojen hankintatuki • Infrastruktuurien tukeminen • Säädökset ja tuet • Julkisen sektorin autojen ja liikkumispalvelujen hankinta: periaatteesta käytäntöön! Vahvistuksia • Joukko- ja kevyen liikenteen kehittämisellä ajosuoritteen kasvun pysäyttäminen • CO2-komponentin jyrkentäminen vai päästökauppa (Aallon tutkijoiden malli)? • Verotuksen asteittainen siirtäminen hankinnasta käyttöön? • Vähäpäästöisten autojen verotusarvo ”tavallisen” vastaavan työsuhdeauton tasolle, latausedun verotus pois? • Kaupunkien järkevät ruuhkamaksut (koska vaihtoehtoja on)? • Lentoliikenteeseen pakollinen “päästökompensaatio” verotuspohjan vahvistamiseksi?
(10) Biokaasu arvokkainta liikenteessä: onneksi nyt jo 10 000 kaasuautoa liikenteessä • Biokaasun kansallinen ohjelma valmistuu tammikuun lopussa • 2019 n 1 TWh tuotanto • Tavoite 3 TWh vuoteen 2030 liikenteeseen • 10 TWh laskettu teknistaloudellinen potentiaali vuoteen 2045. • Lanta ja biomassat toimii Ruotsissa, Suomessa ei ole vielä toimivaa taloudellista mallia lannan hyödyntämiselle. Porttimaksuista johtuen maanviljelijälle ei ole kannattavaa tuoda lantaa biokaasulaitokselle. Löytyykö tähän nyt järkevä liiketoimintamalli?
Loppuhuomautus • Tekijä ei ole osallistunut hallitusohjelman laadintaan eikä sen toteuttamisesta parhaillaan käytäviin virallisiin keskusteluihin, joten jotkin asiat voivat olla valmistelussa jo pidemmällä!

More Related Content

Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi

  • 1. Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi Uusiutuvan energian päivä 21.1.2020 Raimo Lovio Emeritusprofessori, Aalto-yliopisto
  • 3. Onneksi on monia erilaisia toimijoita! Jos yksi pettää ja toinen jättää niin kolmas ystävä on. Valtiolliset toimijat • kunnat • kansallisvaltiot • kansainvälinen yhteisö (EU, YK) Kansalaiset • ympäristöaktiivit • äänestäjät • kuluttajat Yritykset • hiili-intensiivinen teollisuus • finassisektori • cleantech Teknologian kehittäjät • ilmastotieto • uudet ratkaisut
  • 4. Vaikuttavan ilmastopolitiikan lähikehityksen vyöhyke laajenee kun • Ilmastonmuutos etenee ja sen negatiiviset vaikutukset vahvistuvat • Ratkaisukeinot paranevat ja halpenevat • Edelläkävijät toimivat ja jopa hyötyvät • Seurauksena: poliittinen konsensus vahvistuu ja keinot konkretisoituvat • Mutta se edellyttää reilua siirtymää: • (1) Kansainvälisiä aktiviteetteja nykyistä enemmän • (2) Panostamista innovaatioihin, kaupallistamiseen ja vientiin • (3) Harkittuja siirtymätukia ja -kompensaatioita
  • 5. (1) Kansainvälinen eteneminen lisää kansallista konsensusta ja ratkaisujen vientimarkkinoita • (1) Pariisin sopimuksen tavoitteiden globaali edistäminen • (2) EU:lle hiilineutraalisuustavoite 2050, vuoden 2030 päästövähennystavoite 55 %:iin, päästökaupan kehittäminen. EU:n Green Deal –paketin hyödyntäminen. • (3) Pohjoismainen yhteistyö ja aloitteellisuus (sähkömarkkinat ja –verkot, teknologiavienti) • EU:n uudet linjaukset Suomen EU-puheenjohtajuuskauden saavutus • EHDOTTOMASTI VAHVISTETTAVA, esim. näin: ”Yksi muutos, johon tulen kiinnittämään erityistä huomiota, on Sitran kansainvälistäminen.” (Jyrki Katainen) • Menestys vaikuttamisessa edellyttää, että itse ollaan edelläkävijöitä!
  • 6. (2) Innovaatiot, kaupallistamisen ja vienti toiseksi puoleksi energia- ja ilmastopolitiikan kolikkoa • VTT, korkeakoulut, energiatuki, suuremmat demonstraatiotuet, Business Finland • EU:n green deal –rahoituksen hyödyntäminen (mm. uusi Innovation Fund) • ”Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni esittää Suomeen omaa vihreän teollisuuden ohjelmaa ja kansallista ilmastorahastoa.” • Toivottavasti tarkastelu jo riittävästi mukana teollisuuden tiekarttojen tekemisessä? • ”Tiekarttojen valmistelu on lähtenyt hyvin käyntiin useilla eri toimialoilla, ja työn pitäisi valmistua touko- kesäkuussa 2020. Tiekarttoja on tarkoitus hyödyntää hallituksen ilmastopolitiikan valmistelussa. Lisäksi tiekartat sisällytetään kansainvälisen kasvun ohjelmaan.” • Tarvittaisiin todellakin realistinen kuvaus Suomen hiilikädenjäljen nykytilanteesta ja mahdollisuuksista ja sen päälle edistämisohjelm(i)a! • Merkittäväksi osaksi vuoden 2021 ilmasto- ja energiastrategiaa • Merkittäväksi osaksi ilmastolain mukaisia ilmastovuosikertomuksia
  • 7. (3) Ohjausvaikutusta heikentämättömät ja vahvistavat tuet ja kompensaatiot • Yleiset tulonjakoa tasaavat kompensaatiot • Halitusohjelma: “Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Vaikutus pienituloisille otetaan huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.” • Kielto tai verokorotus kompensoidaan uudistavasti • kehittämällä käyttökelpoisia vaihtoehtoja (vrt. joukkoliikenteen kehittäminen) • tukemalla korvaavia investointeja (vrt. hiilikielto), • maksamalla luopumiskorvausta (vrt. “pakettipellot”) • Budjettineutraalisuus ja mahdolliset korvamerkinnät • Hallitusohjelma: “Lisätään energiatuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa.”
  • 8. (1) EU:n päästökaupan tukeminen • Pyritään päästöoikeuksien hinnan nousuun vähentämällä oikeuksia nykyistä nopeammin: 2021 alusta -2,2 %/v (nyt -1,74 %) • Laajennetaan kattamaan kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys, maantieliikenne sekä lentoliikenteen kaikki ilmastoon vaikuttavat päästöt • Markku Ollikainen (2019): 25 euroa ennakkoarvaus vuodelle 2030 tällä hetkellä • Lattiahinta (Pöyryn selvitys 2019) tai tukeminen kansallisella veroratkaisulla (esim. 30 euron tasolle)?
  • 9. (1) Osa päästökaupan kasvavista tuloista korvamerkittävissä uudistuksiin Vuosi Päästö- oikeudet (miljoonaa kpl) Tulot (miljoonaa euroa) Huutokauppojen selvityshintojen keskiarvo 2012 2,0 13,3 6,76 2013 15,2 67,0 4,40 2014 10,8 63,5 5,91 2015 12,3 93,7 7,64 2016 13,5 71,2 5,25 2017 16,5 95,3 5,75 2018 16,3 251,8 15,68 2019 8,9 220,0 24,73 Yhteensä 79,2 624,0
  • 10. (1) Lisäksi päästökaupan epäsuorien vaikutusten kompensaatiotuen suuntaaminen uudistuksiin • Hallitusohjelma: “Asetetaan työryhmä laatimaan ehdotus yritystukia koskevista 100 mijoonan euron vähennyksistä vuoden 2023 tasolla syksyn (2019 – RL) budjettiriiheen mennessä. … Tässä yhteydessä ratkaistaan myös päästökauppakompensaation jatko.” • “Energiaintensiivisille teollisuuslaitoksille myönnettyä päästökauppakompensaatiota ei ole syytä jatkaa. Tukea tulee suunnata aitoihin uuden teknologian investointeihin ja erityisesti innovatiivisiin demonstraatiohankkeisiin energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi.” (TEM, Riku Huttunen, virkamiespuheenvuoro 6.3.2019)
  • 11. (2) Päästökaupan vaikutuksen vahvistaminen kansallisella verolla ja kompensaatioilla: case turve • Hallitusohjelma: turpeen energiakäytön vähintään puolittaminen 2030 mennessä ja ”perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.” ”Seinäjoen Energian on tehtävä pian päätös, mitä Sevon voimalaitoksessa poltetaan vai poltetaanko mitään? Seinäjoki on päättänyt olla hiilineutraali vuonna 2030, joten aikaa ratkaisujen tekoon ei ole kovin montaa vuotta.”
  • 12. 11 13 21 23 20 39 33 26 38 27 30 39 43 43 44 46 48 46 51 56 50 48 41 51 46 49 55 41 39 37 40 53 61 21 18 26 25 23 21 23 26 23 26 25 27 25 24 27 29 26 25 23 20 24 21 27 23 24 24 20 29 29 27 30 24 19 9 10 8 11 12 12 13 11 10 10 10 9 9 8 10 9 9 9 9 8 8 10 11 8 8 11 9 9 9 10 10 8 8 60 59 46 41 45 28 31 37 29 36 35 24 24 25 19 16 17 19 18 17 17 21 21 18 22 16 16 21 23 26 20 15 12 0 20 40 60 80 100 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 Lisätä Sopiva Eos Vähentää % Netto (2) Energiateollisuuden kysely: turpeen käyttöä pitäisi vähentää: jo 60 % kaikista, nettokin 49 % Nettoluku on laskettu vähentämällä lisätä %-osuudesta vähentää %-osuus -49 -46 -25 -18 -25 11 2 -11 9 -9 12
  • 13. (2) Hallittu reilu innovatiivinen korvaaminen eikä vain vähentäminen epävarmalla hintaohjauksella • Kehitetään vaihtoehtoja: • Uusia korkeamman jalostusasteen tuotteita (kasvualustat, aktiivihiili, …) • Turvemaiden uudenlainen käyttö (esimerkiksi tuulipuistot) • Laajempi alueellinen ja maatalouden kehittäminen kokonaan uusiin teknologioihin ja liiketoimintoihin (esimerkiksi biokaasun tuotanto) • Vapolla jo kohtuullisesti suunnitelmia, lisäksi hallituksen uusi omistajaohjauslinjaus tulossa eduskuntaan, paino ilmastotavoitteilla • Entä muut paikalliset ja alueelliset toimijat?
  • 14. (2) Ohjauksen vahvistaminen verotuksella • Markku Ollikainen (2019): “Paras tapa yksittäiselle maalle omaehtoisen kunnianhimon nostamiseen on asettaa kansallinen hiilidioksidivero päästöoikeuden hinnan päälle, kuten Britannia tekee.” • Korottamalla turpeen vero takaisin vuoden 2014 tasolle ja lisäksi nostamalla sitä, jos muidenkin polttoaineiden veroja korotetaan • Korotus voisi olla 1-3 euroa/MWh vuosina 2021-2023
  • 15. (2) Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti 16.9.2019 • ”Turpeen veron korottaminen esimerkiksi 6 euroa megawattitunnilta leikkaisi turpeen verotukea noin 50 milj. euroa. Muutos ei vaikuta turpeen ja kivihiilen väliseen ajojärjestykseen voimalaitoksissa, sillä turve säilyisi kivihiiltä edullisempana polttoaineena. Muutos voisi jossakin määrin lisätä kiinteän biomassan kuten metsätähteiden käyttöä polttoaineena ja edistäisi siten hiilineutraalisuustavoitteita. Ainespuun käyttö lämmityspolttoaineeksi jäisi epätodennäköiseksi sen metsähaketta korkeamman hinnan takia. Muutos tukisi hallitusohjelman tavoitetta vähentää turpeen käyttöä.” • ”Lisäksi voidaan päättää, että turpeen verotukea ei kasvateta lämmityspolttoaineiden veronkorotusten yhteydessä. Hallitusohjelmassa päätetty lämmityspolttoaineiden verotasojen nosto 100 milj. eurolla tarkoittaisi turpeelle noin 2,5 €/MWh suuruista veronkorotusta, jos veroa nostetaan saman verran kuin muiden lämmityspolttoaineiden.”
  • 16. (2) Uudistusten tukeminen • Hiilen nopeutettua vähentämistä tuetaan 90 miljoonalla eurolla. Miten turpeen nopeutettua vähentämistä voitaisiin tukea? • Kohde: turvemaiden omistajat, koneyrittäjät, kunnalliset energiayhtiöt, alueelliset toimijat laajemmin? • Miten? • Tuki energiaturvepeltojen käytöstä luopujille, jotta voivat kehittää korvaavaa toimintaa? (vrt. Pellonvaraussopimukset 1960-luvun lopulla) • Tuki kunnallisille energiayhtiöille turvetta korvaaviin investointeihin (käännetty kilpailutus?) (vrt. hiilivoiman alasajon tukeminen Saksassa) • Tuki laajemmille alueellisille kehittämishankkeille alueen energiaturpeen käytön vähentämisen perusteella? (vrt. kriisikuntien tukeminen)
  • 17. (2) Tuen rahoittaminen • Päästökaupan tulot? • Verokorotuksen korvamerkitseminen? • EU:n uuden siirtymätuen kohdistaminen turveintensiivisten alueiden kehittämiseen?
  • 18. (3) Sähköistymisen edistämisellä päästöjen vähentämiseen: sektorikytkennät • Kotimaisen sähköntuotannon puhdistaminen • Uusiutuvan sähkön investointien kannustaminen • Ulkomaisten siirtoyhteyksien vahvistaminen erityisesti Ruotsin ja Norjankin kanssa sekä kotimaisen kantaverkon kehittäminen • Sähkön verotuksen alentaminen • Lämmityksen ja liikenteen sähköistämisen edistäminen
  • 19. (3) Sähkön puhdistaminen: kotimainen+tuonti 19 CO2-päästöt 5,5 Mt vuonna 2019, fossiilien ja turpeen osuus 18 % EU-28, v. 2016: 296 g CO2 / kWh Lähde: EEA Fossiilien ja turpeen osuus 18 % 2019: • Hiili 7 % • Maakaasu 6 % • Turve 4 % • Öljy 0,2 % 173 197 244 195 133 173 143 104 112 96 107 88 0 50 100 150 200 250 300 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 1000 t CO2 Erillistuotanto Yhteistuotanto Ominaishiilidioksidipäästöt g CO2 / kWh(e)
  • 20. (3) Sähkön käyttö lähtee uudelleen nousuun Sähkön käyttö 2040?: • SET2018: yli 120 TWh? Sähkön käyttö 2030?: • Sitra2018: 102 TWh • EIS2016: 93 TWh Pääasiallinen lisätarjonta 2030?: • OL3 + 13 TWh • Tuulivoima + 20 TWh • Energiatehokkuus “Olemme arvioineet, että se tulee tarkoittamaan noin 50 prosentin sähkönkulutuksen kasvua Pohjoismaissa … tulevien 20-30 vuoden aikana … Tämä lisätuotanto tulee hyvin todennäköisesti pohjautumaan tuulivoimaan.” (Pekka Lundmark, Kauppalehti 2.12.2019) Sähkön kokonaiskäyttö 86 TWh vuonna 2019 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 TWh
  • 21. (4) Tuulivoima 9 % kotimaisesta tuotannosta 2019 86 109 142 146 196 199 259 453 631 1 004 1 532 2 044 2 041 2 284 153 188 261 277 294 481 494 774 1 107 2 327 3 068 4 795 5 839 6 142 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 5 500 6 000 6 500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) Tuotanto (GWh) MW ja GWh Energiateollisuus
  • 22. (4) Tuulivoiman kasvuarvioita • Teho- ja nettokapasiteettikerroin nousee uusissa kohti 50 %:a • Kannattavuus parantunut ja rakentaminen sen seurauksena markkinaehtoistunut (edellyttäen että sähkön nordpoolhinta riittävän korkea riittävän korkeiden päästökauppahintojen takia) • Vuoden 2019 lopussa: 2050 MW ja 6,1 TWh • Vuoden 2022 lopussa: 4000 MW ja 12 TWh? • Vuoden 2030 tavoite: 8000 MW ja 30 TWh? (Tuulivoimayhdistys)
  • 23. (4) Ymmärrys tuulivoiman lisätarpeesta vahvaa • ”Suomalainen sähköntuotanto on liian niukkaa. Tarvitsemme lisää kotimaista uusiutuvaa ja muuta päästötöntä tuotantoa. Hintaeron takia Suomessa on paremmat edellytykset investoida sähköntuotantoon kuin Ruotsissa. Nyt täytyy pitää huolta siitä, että tuulivoiman luvitusprosessit ovat joustavia, ja että Suomesta löytyy riittävästi alueita, joille tuulivoimaa saa ja voi rakentaa.” (Pekka Salomaa, Energiateollisuus 2019). • ”Fossiilisten polttoaineiden käyttö ei enää ole kannattavaa. Ne poistuvat tuotannosta sitä mukaa kuin uutta kapasiteettia saadaan tilalle. Lupaavimmat näkymät uusille investointipäätöksille ovat sähköntuotannon osalta tuulivoimassa.” (Jukka Leskelä Energiateollisuus 3.1.2020)
  • 24. (4) Tukkusähkön hintaero Suomen ja Ruotsin välillä suurentunut - vuonna 2019 Suomen hinta 15 prosenttia Ruotsin SE3-aluehintaa korkeampi 3.1.20 ENERGIATEOLLISUUS 24 -10 -5 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 % FI-SE3 (2002-2011 FI-SE) Lähde: Nord Pool
  • 25. (4) “Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.” (hallitusohjelma) • Laki tuulivoiman kompensaatioalueesta Perämerellä laajennettavissa? • Tuulivoimayhtiöillä, kunnilla ja asukkailla kiinnostusta Itä- Suomeen ja Suomenlahden alueelle • Esim. Tuulikolmio/Itä-Lappi; 50-70000 euroa turbiinilta maksettavissa (Talouselämä 41/2019, 10)
  • 26. Hallitus voisi tehdä tässä nopeita, kustannustehokkaita ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja 1. Tuulivoiman luvituksen sujuvoittaminen ja yhteiskunnan edun mukainen ratkaisu tutka- ongelmaan 2. Sähköveron alentaminen sähkölle, jota käytetään raaka-aineena lämmitykseen. @MikaLintila Petteri Laaksonen @PetteriLaakson4 · 4. tammik. Vastauksena käyttäjille @RuusunenJukka, @JeroAhola ja @MikaLintila Ja tutkakysymyksen ratkaisu niin, että koko Suomen pinta-ala olisi käytettävissä. Syntyisi pysyviä korkean osaamisen työpaikkoja koko Itä- Suomeen ja Lappiin. Jukka Ruusunen @RuusunenJukka · 4. tammik. Tuulivoiman hajauttaminen on todella tärkeää myös sähköverkon näkökulmasta! Kuten Saksasta olemme oppineet, sähköverkosta voi tulla pullonkaula tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneille. • Kantaverkon kehittäminen laajemminkin: - Ruotsi, Pohjois-Norja, Suomi - Metsä- ja järvilinja - Paikalliset vahvistamiset (esim. Kalajoki) • Merituulivoiman kansallisen suunnitelman tekeminen
  • 27. (4) Hallitus selvittää, mutta vasta elokuuhun 2021 mennessä • Tuulivoimarakentamisen edistäminen – Esteet ja keinot • Käytettävissä olevan määrärahan yläraja: 200 000 € • Aikajänne: 1/2020–8/2021 • “Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta.” • “Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä.” • “Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.” • Auttaisiko jos Puolustusministeriö, Fingrid, VTT ja alan toimijat ryhtyisivät asiassa aktiiviseksi?
  • 28. (5) Aurinkopaneeleilla ostosähkön tarvetta alas (energiatehokkuuden tapaan) • Aurinkosähkön parempi hyödyntäminen: älymittarit + Datahub • Aurinkosähkön hyödyntäminen kerrostaloissa ja muissa energiayhteisöissä: virtuaalimittarointi • Tuoretta materiaalia: • https://finsolar.net/seminaari-10-12-2019-aurinkosahko-mahdollista- energiayhteisoille/
  • 29. 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 (5) Verkkoon kytketyn aurinkosähkökapasiteetin määrä vuoden lopussa Suomessa 2010 - 2019, MW (ennakko) Tuettujen hankkeiden perusteella aurinkosähköjärjestelmien keskimääräinen hintataso laskusuunnassa myös Suomessa (Erkki Väisänen BF, karkea arvio 16.1.2020): • 2017: 1,1 euroa/kWp • 2018: 1,0 euroa/kWp • 2019: 0,9 euroa/kWp • suurissa hankkeissa alle 0,8; jopa alle 0,7 • 2019 tuettuja hankkeita noin 500, investoinnit yli 50 milj. euroa ja tuki 13 milj. euroa.
  • 30. (6) Teollisuuden energiaveroleikkurista alennettuun sähköveroon • ”Työryhmän käsityksen mukaan hallituksen suurin yritystukiin liittyvä uudistus on teollisuuden energiaverouudistus, jossa hallitusohjelman mukaisesti nykyinen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuri vaiheittain poistetaan ja vastineeksi teollisuuden sähköveroa (sähköveroluokka II) alennetaan kohti EU:n sallimaa minimitasoa kustannusneutraalisti. Lopputuloksena on mm. aikaisempaa parempi kilpailuneutraliteetti. Jatkossa kaikki teollisuuslaitokset toimivat samalla viivalla. Ratkaisu parantaisi energiaintensiivisten ja globaalisti kilpailtujen alojen kilpailukykyä. Uudistuksen seurauksena fossiilisten polttoaineiden verotuki poistuisi teollisuudelta ja kasvihuoneilta edistäen näin ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita. Työryhmä ehdottaa, että energiaveroleikkuri poistetaan ja sähkön verotaso alennetaan vaiheittaisen toteutuksen sijasta kerralla vuoden 2021 alusta.” • Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti 16.9.2019
  • 31. (7) Konesalit: “Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat … konesalit” • Jo nyt ”veroluokan II veroon ovat oikeutettuja … konesalit, joiden teho ylittää 5 MW”. • Uudistuksen jälkeen II veroluokkaan pääsevät myös pienemmät konesalit, mikäli ne siirtävät syntyvän hukkalämmön kaukolämpöverkkoon. • Tai muuten mitattavaan lämmityskäyttöön lähialueen kiinteistöissä?
  • 32. (8) Hallitusohjelma: “Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput” • Erittäin kannatettavaa, mutta onko tässäkin rajattu turhan tarkasti lämpöpumppuja? Onko ehdotus teknologianeutraali? • Aluelämpöverkot (teholtaan 5 – 50 MW)? • Suuret keskukset, joita lämmitetään/jäähdytetään laajoilla maalämpöjärjestelmillä (Sello 9 MW, Turun Skanssi 4 MW)? • Esimerkiksi St1:llä on omassa taseessaan 78 lämpöpumppulaitosta, joiden yhteenlaskettu huipputeho 10 MW ja tuotanto 24 GWh/a. • Muita yrityksiä Adven Oy, Smartheating Oy, One1 Oy. • Alennus voisi koskea myös energiayhtiöitä, joiden omistamat lämpöpumput tuottavat myytävää lämpöä aluelämpöverkkoihin, suuriin keskuksiin tai muihin kohteisiin (mikäli ylitetään jokin kynnysraja)
  • 33. (9) Jo miljoona lämpöpumppua – ja 2019 ennätyksellinen myynti: lähes 100 000 kpl • ”Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna.” ”Ehkä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon ja sähköverkon tehontarpeen hallintaan lämpöpumput ovat mitä mainioin väline.” (Sulpun tiedote 17.1.2020) • 150 metristä 2000 metriin ja jopa 6-7 kilometriin (Espoo, Tampere, Turku ja Helsinki) • Kasvumarkkina 1: vanhojen kerrostalojen poistoilman talteenotto ja niihin mahdollisesti liittyvät maalämpöratkaisut • Kasvumarkkina 2: kaukolämmön tuotanto eri lähteistä • Energiayhtiöt mukaan uusin liiketoimintamallein: sekä kaukolämmön tuotanto että hajautettu tuotanto
  • 34. (9) Kasvumarkkina 3: öljylämmityksen alasajoon vauhtia • Pientalot, palvelurakennukset ja teollisuus: “Asuinrakennusten öljynkäyttö on vähentynyt 60 % vuodesta 1995 vuoteen 2017 ja jatkaa laskuaan. … Palvelurakennusten lämmitysöljyn käyttö on vähentynyt selvästi hitaammin, noin 30 % vuodesta 1995 vuoteen 2017. Yleisestä trendistä poiketen teollisuuden öljylämmityksen määrä on kasvanut noin 9 % vuodesta 1995 vuoteen 2017.” (Koljonen et al. 2019, 63) • Yritykset ja kunnat saavat energiatukea investointeihin öljyn vähentämiseen! • Julkiset hankinnat: Hallitusohjelma: “Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä” (MUTTA MITEN TÄMÄ PANNAAN TOIMEEN! VOISIKO MOTIVA SUUNNITELLA KAMPANJAN?) • Harkittava tarkkaan sinänsä kannatettavien uusien energia-avustusjärjestelmien yksityiskohtia, etteivät pienet tuet sotke jo toimivaa suurta markkinaa • Taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä • “Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin”
  • 35. (10) Liikenteen päästöjen puolittaminen: hyvä asia on että vaihtoehtoiset käyttövoimat kasvussa ja 30 %:n jakeluvelvoite vuoteen 2030 jo voimassa Vuoden 2019 lopussa noin: ladattavat hybridit 25 000, kaasuautot 10 000 ja täyssähköautot 5000
  • 36. (10) Kaikki vaihtoehdot ja keinot tarvitaan – pois keskinäisestä kahnailusta Toimenpiteitä jo • CO2 komponentti verotuksessa • Autoverotus: • Sähköautojen hankintatuki • Infrastruktuurien tukeminen • Säädökset ja tuet • Julkisen sektorin autojen ja liikkumispalvelujen hankinta: periaatteesta käytäntöön! Vahvistuksia • Joukko- ja kevyen liikenteen kehittämisellä ajosuoritteen kasvun pysäyttäminen • CO2-komponentin jyrkentäminen vai päästökauppa (Aallon tutkijoiden malli)? • Verotuksen asteittainen siirtäminen hankinnasta käyttöön? • Vähäpäästöisten autojen verotusarvo ”tavallisen” vastaavan työsuhdeauton tasolle, latausedun verotus pois? • Kaupunkien järkevät ruuhkamaksut (koska vaihtoehtoja on)? • Lentoliikenteeseen pakollinen “päästökompensaatio” verotuspohjan vahvistamiseksi?
  • 37. (10) Biokaasu arvokkainta liikenteessä: onneksi nyt jo 10 000 kaasuautoa liikenteessä • Biokaasun kansallinen ohjelma valmistuu tammikuun lopussa • 2019 n 1 TWh tuotanto • Tavoite 3 TWh vuoteen 2030 liikenteeseen • 10 TWh laskettu teknistaloudellinen potentiaali vuoteen 2045. • Lanta ja biomassat toimii Ruotsissa, Suomessa ei ole vielä toimivaa taloudellista mallia lannan hyödyntämiselle. Porttimaksuista johtuen maanviljelijälle ei ole kannattavaa tuoda lantaa biokaasulaitokselle. Löytyykö tähän nyt järkevä liiketoimintamalli?
  • 38. Loppuhuomautus • Tekijä ei ole osallistunut hallitusohjelman laadintaan eikä sen toteuttamisesta parhaillaan käytäviin virallisiin keskusteluihin, joten jotkin asiat voivat olla valmistelussa jo pidemmällä!