�ݺ�ߣ

TULOSKULMA
Asunto-osakeyhtiöiden yhteistyöllä tehoja
lähiösaneeraukseen – ApRemodel
Teollisesti 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut, saneeraustarpeessa olevat
lähiöt odottavat uusia ajatuksia korjausprosessiin, mutta myös
korjausinvestointien rahoitukseen. Jotta saneeraushankkeissa voitaisiin
hyödyntää toistuvuuden ja sarjatuotannon tarjoamia etuja, olisi asunto-
osakeyhtiöiden järkevää lyöttäytyä yhteen ja muodostaa suurempia
hankkeita.
ApRemodel-tutkimusprojektissa kartoitettiin asunto-osakeyhtiöiden
korjaustoiminnan ja -prosessien uudistamistarpeita ja mahdollisuuksia.
Projektissa tutkittiin myös korjaustoimintaan liittyviä innovaatioita ja
tuottavuuteen keskittyvien lean-periaatteiden soveltamista
asuinrakennusten korjaustoimintaan. Tutkimusprojektin pilottialueina olivat
Tampereen Tammela, Espoon Karakallio ja Vantaan Myyrmäki.
• Täydennysrakentaminen on edullista – investoinneille saadaan lisää
käyttäjiä ja lisäinvestointitarpeet ovat uudisalueita pienemmät.
• Uudelleenrakentamisvaihtoehtoa varten tarvitaan toimintamalleja ja
lainsäädännön kehittämistä.
• Energiakorjauksiin liittyvässä tiedottamisessa pitäisi tuoda esille myös
laatuun ja arvoon liittyvät vaikutukset, jotka lisäävät korjausten
houkuttelevuutta ja kannattavuutta.
”Sarjatuotannolla saadaan
saneerauksen tarpeessa
olevien lähiöiden
korjausrakentamiseen vaadittua
kustannustehokkuutta”.
www.tut.fi/ee/Tutkimus/apremodel.html
www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T97.pdf
Antti Pirhonen, kehityspäällikkö,
NCC Rakennus Oy
Tutkimusprojekti
ApRemodel

TULOSKULMA
Käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen
korjauskonsepti lähiöille – KLIKK
Lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti -
tutkimusprojektissa kehitettiin käyttäjälähtöinen, teollinen,
kokonaistaloudellinen sekä tehokas korjauskonsepti lähiökerrostalojen
korjaamiseen, laajentamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen.
Konseptin teknisissä ratkaisuissa hyödynnettiin uusien palomääräysten
antamaa mahdollisuutta käyttää korjauksissa puurakenteita. Lisäksi
kehitettiin periaatteet rakentaa olemassa oleviin kerrostaloihin kaksi
lisäkerrosta puurunkoisista tilaelementeistä.
Kehitetty tapa toimia luo mahdollisuudet siirtyä suoritus- ja
kustannusperusteisesta toiminnasta uudenlaiseen palveluja
käyttäjälähtöiseen liiketoimintaan.
• Olemassa olevien kerrostalojen lisäkerrosten rakentaminen helpottuu
teollisen, kohdekohtaisesti räätälöitävän, tilaelementteihin perustuvan
järjestelmä avulla.
• Puurakentamisen kannalta monesti haastavien paloteknisten
ratkaisujen suunnittelu helpottuu kehitettyjen periaatteiden avulla.
• Hankkeiden aikataulut nopeutuvat kevennetyn kaavoituksen ja
asukkaiden osallistamisen menettelyjen avulla.
”Lähiökerrostalojen asukas-
lähtöinen ja kustannustehokas
korjaaminen ja laajentaminen
edellyttää teollista,
kohdekohtaisesti räätälöitävää
’all inclusive’ -korjauskonseptia”.
lci.fi/fi/content/klikk
Anu Soikkeli, yliopistonlehtori,
Oulun yliopisto
Tutkimusprojekti
KLIKK

TULOSKULMA
Kampusalueita uudistetaan vetovoimaisiksi
ympäristöiksi
Yhteispohjoismaisessa kehityshankkeessa haetaan toimintatapoja, joilla
kampusten tyhjillään olevat tilat voidaan varustaa uudelleen lisäämällä
niiden käytettävyyttä pienillä toimenpiteillä ja kasvattamalla
energiatehokkuuden ohella myös niiden tehokasta ja kasvavaa käyttöä.
Opetus on muuttunut yhä vuorovaikutteisemmaksi ja oppimisympäristöjen
on vastattava paremmin näihin tarpeisiin. Tutkimus ja opetus ovat yhä
enemmän tiimityötä, ja tätä on tuettava monitilaratkaisujen avulla.
Hankkeessa etsitään ratkaisuja, joilla saadaan niin ravintolat, kahvilat,
aulat, käytävät, kirjastot kuin laboratoriot mahdollisimman tehokkaaseen ja
monipuoliseen käyttöön. Merkittävä tutkimuskohde on ryhmätilat, joissa
opiskelijat voivat opiskella yhdessä ja luoda uutta tietoa.
• Hankkeessa jäsennettiin kestävän kampusvision prosessien ja
sisältöjen luomista tukeva, osallistava CARE-menetelmä.
• Käyttämättömät tilat otetaan käyttöön: niissä pilotoidaan ja testataan
uusien oppimisympäristöjen tilatyyppejä ja konsepteja yhteisöllisten
vuorovaikutusareenoiden luomiseksi.
• Konseptien toteuttamiseksi tarvittavat osaajat sekä toteuttajat
verkotetaan ja kumppanien liiketoimintaa kehitetään.
”Kampuksissa on monipuolisia
toimijoita ja ne ovat luonteeltaan
yhteisöllisiä. Tämä tekee niistä
oivallisia
aluejohtamisprosessien
testialustoja”.
sykoy.fi
Eelis Rytkönen, tutkija, Aalto-yliopisto
Yritysprojekti
CARE

TULOSKULMA
Lähes nollaenergia-alueiden rakentaminen
vaatii laajaa näkökulmaa
Nollaenergia-alueiden rakentaminen -tutkimusprojektissa tarkasteltiin
lähes nollaenergia-alueen energiajärjestelmää sekä optimaalisen
primäärienergiankulutuksen ratkaisun valintaa. Kriteereinä olivat sekä
CO2-päästöt että kustannustehokkuus. Energiajärjestelmän tarkastelussa
otettiin huomioon myös rakennussuunnittelu ja asukkaiden tarpeet, sekä
järjestelmän älykäs toiminta. Pääpaino oli uudisalueella, mutta tuloksia
voidaan hyödyntää myös vanhojen alueiden uudistamisessa.
Tutkimusprojektin kohdealueena toimi Härmälänranta Tampereella.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi alueen energiaohjausta ja älykkäiden
säätöjärjestelmien vaikutusta energiansäästöön ja CO2-päästöihin.
Käyttäjien motivointi ja älykkäiden ohjausjärjestelmien hyödyntäminen on
tutkimuksen kohteena erityisesti huippukuormien pienentämisessä.
• Alueellisen energia-analyysin avulla voidaan optimoida energiatehok-
kuutta koko alueen eikä vain yksittäisten rakennusten näkökulmasta.
• Suunnittelemalla kokonaista aluetta nollaenergiaosaamista välittyy
rakennussuunnitteluun.
• Käyttäjien motivointi on olennainen osa nollaenergia-alueen elinkaarta.
Ekotehokkuuden pitää olla osa arkea.
”Alueelle valmistuneet talot ovat
matalaenergiataloja.
Ekotehokkuus ja hyvän
asumisen edellytykset on otettu
huomioon jo maankäyttöä ja
kaavoitusta suunniteltaessa”.
vtt.fi
Toni Tuomola, Tampereen alueen
yksikönjohtaja, Skanska Kodit
Tutkimusprojekti
Co-ZED

TULOSKULMA
Terveyspuisto – täynnä elämää
Ikääntyvä väestö tarvitsee pieniä huoneistoja sekä lähellä olevia palveluita.
Terveyspuisto - täynnä elämää -projektissa kehitettiin ja tuotteistettiin
tulevaisuuden asuin- ja hyvinvointipalveluja. Uusi monistettava konsepti
yhdistää sekä taloudellisuuden, tehokkuuden että ekologisuuden.
Cor Group on suomalainen yritys, jonka liiketoiminta perustuu
potentiaalisten menestysyritysten luomiseen ja tunnistamiseen sekä niiden
kasvun tukemiseen. Keskeiset liiketoiminta-alueet ovat terveydenhuolto,
digitaalinen media sekä asumis- ja palvelukehitys.
www.corgroup.fi
Ilari Kerola, johtaja, COR Group Oy
Yritysprojekti
”Health City -konsepti uudistaa
asumis- ja yrityspuisto -ajattelua
tuoden siihen mukaan kaikille
avoimia yksityisiä ja julkisia
palveluita hyvinvoinnin
teemalla”.
• Uutta konseptia kehitettiin Oulun Lipporannan alueella. Tässä
CorGroup Oy:n innovatiivisessa pilotissa voidaan luoda asumista ja
palveluja uudella tavalla yhdistäviä rakenteita.

TULOSKULMA
Puolijulkiset yhteistilat moniaistisen
asuinympäristökokemuksen keskiössä – MONA
Moniaistinen asuinympäristökokemus -tutkimusprojektissa tutkittiin
ikääntyneiden asukkaiden asuinratkaisujen puolijulkisia yhteistiloja.
Tutkimuksen painopisteenä oli yhteistilojen monikäyttöisyys ja
orientoitavuus. Virikkeelliset puolijulkiset sisä- ja ulkotilat lisäävät
ympäristön viihtyisyyttä ja houkuttavuutta ja edistävät näin asukkaiden
kanssakäymistä.
Käytettävyyskävelyiden kautta kartoitettiin asukkaiden käyttökokemuksia
yhteistiloista ja niiden ongelmista. Taideterapian keinoja soveltamalla
kerättiin asukkaiden haaveita ja toiveita oman asuinympäristön suhteen.
Projektissa toteutettiin pienimuotoista koerakentamista valituissa
pilottikohteissa.
• Tuloksena syntyi tietoa valaistuksen, visuaalisten elementtien ja
äänimaailman vaikutuksesta tilan hahmottamiseen ja orientoitumiseen
sekä kanssakäymiseen.
• Mahdollisuus vaikuttaa omaan asuinympäristöön voimaannutti ja aktivoi
palvelutalon asukkaita projektin aikana.
• Tutustumiskierrokset, opasteet, virikkeelliset esteettömät reitit ja
levähdyspaikat lisäävät turvallisuuden tunnetta.
”Ikääntymisen myötä ja
toimintakyvyn laskiessa
asuinrakennusten ja
lähiympäristön laadun merkitys
kasvaa”.
www.sotera.fi/page.php?id=13#Mona
Ira Verma, tutkija, Sotera Instituutti,
arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
Tutkimusprojekti
MONA

�ݺ�ߣ

Ratkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseen

More Related Content

Ratkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseen