�ݺ�ߣ

EU:n komission suunnitelmat liikenteen
vaihtoehtoisten polttoaineiden
edistämiseksi
Suomen Kaasuyhdistyksen kevätkokous 24.4.2013, Maria Rautavirta

25.04.13www.lvm.fi 2
Sisältö
 Komission tiedonanto ja sen taustat
 Vaihtoehtoiset polttoaineet EU-kehyksessä
 Strategian periaatteet
 Direktiivin vaatimukset
 Kaasuja koskevat minimivelvoitteet
 LNG ja CNG tieliikenteessä
 Jatkovalmistelu

Komission tiedonannon ja
direktiiviehdotuksen tausta
 Eurooppa on liikkuvuudessaan ja liikenteessään hyvin
riippuvainen tuontiöljystä
– öljyriippuvuuden aiheuttamat talouden vaikutukset ovat liian
suuret (EU-tasolla öljynkulutus n. 300 mrd €/vuosi)
-> korvataan öljy vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja rakennetaan
tarvittava infrastruktuuri
 Tuki markkinoiden kehitykselle ja vaihtoehtoisiin
polttoaineisiin tehtäville investoinneille saa aikaan
– öljyn tuontikustannuksiin 4,2 miljardin euron vuotuiset säästöt
vuonna 2020, vuotuiset säästöt voisivat nousta 9,3 miljardiin
euroon vuonna 2030
– lisää kasvua ja tuo työpaikkoja EU:hun (arvio jopa 700 000
työpaikan synnystä)
 Öljyn vähähiiliset vaihtoehdot ovat myös välttämättömiä
liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi asteittain

Liikenne ja uudet käyttövoimat –
tavoitteet EU:ssa (valkoinen kirja)
 puolittaa tavanomaisia polttoaineita käyttävien
autojen määrä kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030
mennessä ja poistaa ne kaupungeista asteittain
vuoteen 2050 mennessä; sekä
 saada aikaan suurissa kaupunkikeskuksissa
vuoteen 2030 mennessä pohjimmiltaan
hiilidioksidivapaa kaupunkilogistiikka
 lisätä ilmailussa käytettävien vähähiilisten
kestävien polttoaineiden osuus vuoteen 2050
mennessä 40 prosenttia
 vähentää EU:n meriliikenteessä käytettävien
polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050
mennessä 40 prosenttia (mahdollisuuksien
mukaan 50 prosenttia).

Uudet käyttövoimat EU-kehyksessä
Vähähiilinen talous
2050: CO2-päästöt
-80-95% (1990-
tasosta)
Liikennesektorilla:
valkoinen kirja
-60 % vähennys
Energiasektorilla:
Energy roadmap -80-
95%
Muut sektorit -80-95 %
polttoaineiden CO2-
päästöt energian- ja
sähköntuotannossa
Polttoaineiden elinkaaren
aikaisten päästöjen
tarkastelut
”liikennepolitiikka”
liikennejärjestelmätason
ratkaisut
kulkumuotojakauma
joukkoliikenne
Kulkuvälineet
Jakeluinfra
Kaluston Polttoaineet
ja käyttövoimat
Polttoaineiden
kestävyyskriteerit
Direktiivi 2009/28/EC
uusiutuvien
polttoaineiden
edistäminen
Taustalla myös
2020 tavoitteet
20-20-20 ja tehdyt päätökset
DG CLIMA
CO2-
koordinaatio
DG MOVE
Liikenteen
Kokonaistarkastelu, TEN-T DG ENTR
Ajoneuvot
DG ENE Energia, TEN-E
DG ENV
Polttoaineiden laatu

Strategian periaatteet
 Pitkän aikavälin politiikkakehys ohjaamaan
kehitystä ja investointeja sekä lisäämään
(kuluttajien) luottamusta
 Laaja kokonaisnäkemys ja valmistelu
horisontaalisti eri teollisuudenalojen yli
 Ei ole olemassa yhtä ainoaa polttoaineratkaisua
– kaikkia tärkeimpiä vaihtoehtoisia polttoaineita
on pyrittävä kehittämään keskittyen kunkin
liikennemuodon tarpeisiin – kaikilla voitava
liikennöidä koko EU:ssa
– turvaa teknologiariippumattomuuden

Miksi markkinat eivät kehity
 nykyiset jakelupisteet eivät ole
yhdistettävissä liikenneverkoksi pääosin
johtuen epäyhtenäisistä standardeista, mikä
ehkäisee investointien tekijöitä,
ajoneuvovalmistajia ja kuluttajia ratkaisujen
teossa.
 jakeluinfrastruktuurin puute ja epävarmuus
teknologisesta pohjasta erityisesti sähkön,
maakaasun ja vedyn osalta estää
ajoneuvovalmistajien, viranomaisten,
jakelulaitteiden ja loppukäyttäjien investoinnit,

25.04.13www.lvm.fi 10
Direktiiviehdotuksen keskeinen sisältö
 Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria
koskevat minimivaatimukset
 Teknisten ja turvallisuutta koskevien standardien
määrittäminen
– Sähkölatauspistoke (tyyppi2)
– vedyn, paineistetun maakaasun ja nesteytetyn
maakaasun tankkauspisteille (standardit tulossa 2014);
– biometaanin syötölle maakaasuverkkoon;
– biopolttoaineiden suurille pitoisuuksille
 Kuluttajahyväksyntään liittyvät toimet
– Merkintöjä ja yhteensopivuutta koskevat vaatimukset
biopolttoaineille

25.04.13www.lvm.fi 11
Kuluttajalle tarjottava tieto
yhteensopivuudesta
 kaikkien markkinoilla olevien polttoaineiden ja
ajoneuvojen yhteensopivuudesta on saatavilla
merkityksellistä, selkeää ja yksinkertaista tietoa
a)jäsenvaltioiden alueella kaikkien tankkauspisteiden
jakelulaitteissa, ajoneuvojen edustusliikkeissä ja
katsastusasemilla;
b)ajoneuvojen ohjekirjoissa;
c) ajoneuvoissa*
* Tätä vaatimusta sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioiden alueella myytäviin uusiin
ajoneuvoihin [päivästä, jona tämä direktiivi on saatettava osaksi kansallista
lainsäädäntöä] ja kaikkiin muihin jäsenvaltioiden alueella rekisteröityihin ajoneuvoihin
päivästä, jona ne katsastetaan ensimmäistä kertaa [päivän, jona tämä direktiivi on
saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] jälkeen.

25.04.13www.lvm.fi 12
Kansalliset toimintakehykset
 Kunkin jäsenvaltion on vahvistettava kansallinen toimintakehys 18
kk:n sisällä sisältäen vähintään seuraavat osa-alueet (+Liite1):
– vaihtoehtoisten polttoaineiden tilan ja tulevan kehityksen arviointi
– sen arviointi, kuinka vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurikate
jatkuu valtion rajojen yli,
– sääntelykehys, jolla tuetaan vaihtoehtoisten polttoaineiden
infrastruktuurin rakentamista,
– toimenpiteet, joilla tuetaan kansallisen toimintakehyksen
täytäntöönpanoa,
– laajempaa käyttöä ja tuotantoa tukevat toimenpiteet,
– tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin tukeminen,
– vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä koskevat tavoitteet,
 arvio vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen
lukumäärästä vuoden 2020 lopussa,
– sen arviointi, miten nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauspisteitä
tarvitaan sellaisissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T)
runkoverkon ulkopuolisissa satamissa, jotka ovat tärkeitä muussa kuin
kuljetusliikenteessä oleville aluksille, erityisesti kalastusaluksille,
– soveltuvin osin 2 kohdan mukaiset yhteistyöjärjestelyt muiden
jäsenvaltioiden kanssa.

25.04.13www.lvm.fi 13
Sitovat minimikattavuudet ja Suomen
määrällinen tavoite 2020
Tavoitteen asettamisperuste Suomen
määrällinen tavoite
Autojen
sähkölataus
2 kpl kutakin arvioitua vuonna
2020 käytössä olevaa
sähköautoa kohden, joista 10 %
yleisesti saatavilla
71 000 latauspistettä,
joista yleisesti saatavilla:
7 000
CNG-verkko 150 km:n välein 60 jakelupistettä
LNG-verkko
meriliikenne
TEN-T-ydinverkon satamat 3 satamaa
(Kotka/Hamina, Helsinki
ja Turku/Naantali)
LNG-verkko
tieliikenne
TEN-T-ydinverkolla 400 km:n
välein
6 jakelupistettä
Vety 150 km:n välein olemassa
olevien jakelupisteiden välille
6 jakelupistettä

25.04.13www.lvm.fi 14
LNG-minimiverkko 2020

25.04.13www.lvm.fi 15
LNG-tieliikenteessä
 LNG-rekkoja arvioitu otettavan käyttöön 50 000
vuosittain 2020 (jos infra kattava)
 Lisähinnan 21 000€ on arvioitu maksavan itsensä
takaisin alle vuodessa
 Diesel-LNG rekalla takaisinmaksuaika 30 000 €
lisäinvestoinnille olisi alle kaksi vuotta
 Kaupunki- ja jakeluliikenteessä CNG ajoneuvojen
markkinaosuus kasvaisi 2020 mennessä jopa 5
%:iin (EU-tasolla 15 milj. kappaletta)
 EU arvio tankkauspisteen
 hinnaksi 200-400 000

25.04.13www.lvm.fi 16
CNG-verkon kattavuus 150 km 2020?
Gasumin CNG-asemat 2013 (google maps)

25.04.13www.lvm.fi 17
Vedyn minimiverkko 2020

25.04.13www.lvm.fi 18
Vaikutukset - taloudelliset
 Yleisesti vaikutukset öljyriippuvuuden ja CO2-päästöjen
vähentämiseksi on arvioitu liikenteen valkoisen kirjan
yhteydessä
– Taloudelliset vaikutukset Suomessa komission arvio h/k=2.1
verrattuna öljyriippuvuuden aikaansaamiseen muilla keinoin
(kaikki EU-maat >1.5) (ei sisällä öljyn tuontikustannussäästöjä)
 Direktiiviehdotuksen mukaiset investointimenot
infrastruktuuriin 140 milj. Eur (koko EU 10.6 mrd. euroa)
– kaluston uusiutuminen luonnollisen poistuman kautta
 Koko EU:ssa tuontiöljyn kustannuksista 4,2-9,3 mrd euron
vuotuinen nettosäästö (+1 mrd hinnan nousupaineen
pienentymisestä)
 EU:ssa arvioitu 700 000 lisätyöpaikkaa – Suomessa tukee
energia- ja teknologiateollisuuden vientinäkymiä, cleantechin
ja vihreän kasvun yrityksiä ja palvelutuotantoa
 Öljyriippuvuuden/-tuonnin vähentäminen pienentää
vaihtotaseen alijäämää

25.04.13www.lvm.fi 19
Ympäristövaikutukset – CO2
 Tavoite vähentää CO2-päästöjä koko EU:n
tasolla 60 %
– Kaikissa vaihtoehdoissa ilmastovaikutuksia
voidaan tehostaa siirtymällä vaiheittain
kestävämmin tuotettuihin vaihtoehtoihin
LNG, CNG -> biometaaniin
Sähkö –> uusiutuvaan, varastointi akkujen
sijaan uusiutuvaan vetyyn (polttokennoautot)
Biopolttoaineet –> 2.+ sukupolven
biopolttoaineisiin
– Käyttövoimista sähkö (vety) pienentää
merkittävästi myös liikenteen energiantarvetta

25.04.13www.lvm.fi 20
Muita ympäristövaikutuksia
 Typenoksidipäästöjen väheneminen lisävaikutus
2,8 % (perusurassa 20 %:n vähenemä 2020) ja 6
% 2050
 Hiukkasten väheneminen lisävaikutus 2,1 %
(perusura: 37 %:n vähenemä 2020) ja 8 % 2050
 Melun väheneminen
– Vaikutuksia voidaan tehostaa paikallisilla
valinnoilla

25.04.13www.lvm.fi 21
Liikenteestä johtuvat ilmanlaatuylitykset
Euroopan kaupungeissa 2009 (EEA, 2011)

25.04.13www.lvm.fi 22
Direktiivin käsittely
 Valtioneuvosto tukee vahvasti komission ehdotusta
– EU-laajuinen ratkaisu on edellytys kansallisen 80 %:n CO2-päästöjen
vähennystavoitteen saavuttamiseksi
– Edellyttää kytkentää laaja-alaisempaan kestävän kaupunkiliikenteen ja
kulkumuotojakauman kehittämiseen
 Komission ehdotuksessa erityisen hyvää
– Minimikattavuus ja teknologianeutraalius
– Joustavuus LNG-bunkrauksen järjestämisessä
– Kytkentä strategian kautta T&K-rahoitukseen, teollisuuden
standardisointitoimintaan, insentiivien ohjeistamiseen, LNG:n
laajamittaisempaan käyttöönottoon ja hyödyntämiseen
 Huomioitavaa
– Toimintavarmuus ja saatavuus myös kylmissä oloissa
– Tosiasiallinen jakeluinfran kattavuus on määrällisiä tavoitteita
tärkeämpää Paikalliset ratkaisut
– Kytkentä naapurimaihin
– Delegointivaltuuksien tarkkarajaisuus
– Kansallisessa toteutuksen pohjana tulevaisuuden käyttövoimat
liikenteessä -työryhmän tulokset ml. LNG-toimintaohjelma

25.04.13www.lvm.fi 23
Direktiiviehdotuksen valmistelun
eteneminen
 Neuvoston työryhmässä esillä 15.2.
 Ministereille esitelty 11.3.
 Käsittely neuvostossa alkaa toukokuussa?
 Eduskunnan näkemys valtioneuvoston kantaan
huhtikuussa (U-kirje 9/2013)
– talousvaliokunta lausunnossaan pitää CNG-verkon
vaatimuksia liian yleispätevinä
 Asia esillä todennäköisesti myös kesäkuun
liikenneministerineuvostossa
 Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä –
työryhmän toimikausi päättyy 30.4. – luovutus
8.5.
– Tuloksia hyödynnetään direktiivin jatkotoimien ja
täytäntöönpanon valmistelussa 23

25.04.13www.lvm.fi 24
Lisätietoja ?
Kommentteja ?
maria.rautavirta@lvm.fi
24

�ݺ�ߣ

Rautavirta

More Related Content

Rautavirta

Editor's Notes