2. Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten
kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten
aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista
vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu-
ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat
yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus
ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja
kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä
ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
3. Nuorten tieto- ja neuvontatyö Suomessa perustuu
ammattitaitoiseen tietoon, ohjaukseen ja neuvontaan erilaisissa
nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.
Nuorille tiedotetaan eri kanavia ja menetelmiä käyttäen, ja
henkilökohtaista ohjausta järjestetään lähipalveluna
palvelupisteissä sekä erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa.
Nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista tuetaan ja
heille mahdollistetaan tila sisällöntuottajina ja aktiivisina
palveluiden kehittäjinä sekä palvelun laadun arvioijina.
Tarjoamalla oikeata, ajantasaista tietoa ja tukea laajennetaan
nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja itsenäistymistä sekä
edistetään heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan
vastuullisina kansalaisina. Nuorten lisäksi palveluiden asiakkaina
ovat vanhemmat ja nuorten parissa työskentelevät.
4. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisessa
verkostossa on 157 fyysistä palvelupistettä ympäri
Suomea.
Nuorten tieto- ja neuvontapisteet/keskukset
tarjoavat nuorille tietoa, ohjausta ja neuvontaa eri
elämänalueilta.
Palvelu on maksutonta ja sitä tarjotaan tasapuolisesti
kaikille nuorille.
Palvelu pisteissä ja keskuksessa on luottamuksellista
ja yksilöllistä, ja se perustuu aina asiakkaan omiin
tarpeisiin ja toiveisiin.
http://www.koordinaatti.fi/uploaded/nuti%20pisteet%
20ja%20keskukset%202011.pdf
5. Suomesta löytyy runsaasti nuorille tarkoitettuja
paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia
verkkopalveluita.
Nämä verkkopalvelut tarjoavat tietoa, neuvoja ja
apua laajasti eri elämänalueilta.
Useimmat verkkopalvelut tarjoavat tietoaineiston
lisäksi myös henkilökohtaista ohjausta ja
neuvontaa verkon välityksellä.
http://www.koordinaatti.fi/uploaded/Nuti%20ver
kkopalvelut%20Suomessa%202011.pdf
6. Paikallistasolla kunnat ja kansalaisjärjestöt
vastaavat nuorisotyöstä ja nuorisopalvelujen
järjestämisestä.
Kunnallisia nuorisopalveluja ovat muun
muassa nuorten tieto- ja neuvontapalvelut,
nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet,
liikunnallinen, kulttuurinen ja
monikulttuurinen nuorisotoiminta ja nuorten
ympäristökasvatus.
Myös seurakuntien toiminnassa nuorisotyöllä
on merkittävä rooli.
7. Vaikka pohjoismaiset yhteiskunnat ovat edenneet
pitkälle tasa-arvon kehittämisessä, on työtä vielä
paljon jäljellä.
Vaikka tasa-arvon tavoite on kirjattu
perustuslakiin, eivät kaikki ole samalla viivalla
yhteiskunnassamme syntyessään, vaan monet
asiat vaikuttavat lapsen tulevaan elämään jo
tämän syntyessä.
Synnyinpaikka, sukupuoli, etninen, kielellinen ja
sosio-ekonominen tausta määrittävät ihmisen
tulevaisuutta tavalla, jota ei tule hyväksyä.
8. Tietokoneen ja internetin käytössä ei eroa synny.
Eri sukupuolten osuus taiteilijakunnasta vaihtelee huomattavasti
taiteenaloittain. Kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä
naisten osuus on pieni.
Liikunta-alan koulutuksessa sukupuolet ovat edustettuina saman
verran, mutta valmentajakoulutuksesta naisten osuus on pieni.
Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan käyttäytymisessä ei ole
merkittäviä eroja ja järjestäytymisen aste on melko samanlainen.
Kummatkin sukupuolet pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan
vapaa-ajan toiminnassa heikkoina.
9. Kulttuuritilaisuuksiin osallistumisessa naiset käyvät miehiä
enemmän.
Kulttuurialan työvoimassa ja kulttuurialan opiskelussa
naisilla on selvä enemmistö.
Liikuntaharrastuskertojen lukumäärissä naiset ovat miehiä
aktiivisempia.
Kirjojen lukemisessa ja käsitöiden tekemisessä naiset ovat
selvästi miehiä aktiivisempia.
Naiset ovat enemmistönä nuorisotyön opiskelijoista ja
kunnallisen nuorisotoimen työntekijöistä.
10. Miesten kohdalla soittoharrastus on naisia
yleisempää.
Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa
tasaveroisen aktiivisesti.
Miesten vapaa-ajasta liikunta vie hiukan
suuremman osan kuin naisilla.
Julkisten liikunnan päätöksentekoelinten
jäsenistä naisten osuus täyttää
minimivaatimukset, mutta johtotehtävissä on
valtaosa miehiä.
11. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen koskee
erityisellä tavalla nuorta sukupolvea.
Eri kulttuuritaustoista tulevat lapset ja nuoret elävät arkea
yhdessä päiväkodeista alkaen.
Monikulttuuriset kysymykset linkittyvät erityisellä tavalla
tyttöjen asemaan ja sukupuolten tasa-arvoon.
Tutkimus tuo esille, että monikulttuuriset kysymykset ovat
tehneet sukupuolten tasa-arvosta nuorisotyön kentällä
näkyvämpää kuin aikaisemmin.
Samalla tutkimus tuo esille, kuinka sukupuolisensitiivinen
nuorisotyö mielletään ennen kaikkea tyttöjen parissa
tehtäväksi työksi.
Sen sijaan poikatyötä tehdään edelleen hyvin vähän, vaikka
monet tutkimuksessa haastatellut osoittavat, että tasa-
arvon edistäminen edellyttää myös poikien huomioimista.
Väitöskirjasta tyttöjen kesken Honkasalo, Veronika.
12. Tasa-arvoisuus kaikessa on mahdotonta
toteuttaa.
Peruspalvelujen arvioinnin 2010 mukaan 70
prosentissa Suomen kunnista toimii
nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamisryhmä.
Samassa peruspalvelujen arvioinnissa otettiin
myös nuoret mukaan arviointeihin. Nuorten
antamien palautteiden perusteella pelkkä
vaikuttajaryhmän olemassaolo ei takaa aitoja
vaikuttamismahdollisuuksia, vaan kuulemisen ja
vaikuttamisen tapoja tulisi kehittää.
13. Alueelliset ja paikkakunta kohtaiset erot ovat
suuria.
Paikallisjärjestöt ja seurakunnat tekevät suuren
osan nuorisotyöstä.
Sukupuoli jaottelu harrastus mahdollisuuksissa.
Etniset taustat tekevät nuorisotyön
haastavammaksi ja voi tarvita moni ammatillista
osaamista.
Kielellisiin taustoihin vaikuttaa kielimuuri.
Kaiken toiminnan pitäisi olla ilmaista tai siihen
olisi mahdollista hakea ja saada tukea.