ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti
ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla.
   Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten
    kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten
    aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista
    vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu-
    ja elinoloja.
   Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat
    yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus
    ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja
    kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä
    ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
   Nuorten tieto- ja neuvontatyö Suomessa perustuu
    ammattitaitoiseen tietoon, ohjaukseen ja neuvontaan erilaisissa
    nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.

   Nuorille tiedotetaan eri kanavia ja menetelmiä käyttäen, ja
    henkilökohtaista ohjausta järjestetään lähipalveluna
    palvelupisteissä sekä erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa.

   Nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista tuetaan ja
    heille mahdollistetaan tila sisällöntuottajina ja aktiivisina
    palveluiden kehittäjinä sekä palvelun laadun arvioijina.

   Tarjoamalla oikeata, ajantasaista tietoa ja tukea laajennetaan
    nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja itsenäistymistä sekä
    edistetään heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan
    vastuullisina kansalaisina. Nuorten lisäksi palveluiden asiakkaina
    ovat vanhemmat ja nuorten parissa työskentelevät.
   Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisessa
    verkostossa on 157 fyysistä palvelupistettä ympäri
    Suomea.
   Nuorten tieto- ja neuvontapisteet/keskukset
    tarjoavat nuorille tietoa, ohjausta ja neuvontaa eri
    elämänalueilta.
   Palvelu on maksutonta ja sitä tarjotaan tasapuolisesti
    kaikille nuorille.
   Palvelu pisteissä ja keskuksessa on luottamuksellista
    ja yksilöllistä, ja se perustuu aina asiakkaan omiin
    tarpeisiin ja toiveisiin.
   http://www.koordinaatti.fi/uploaded/nuti%20pisteet%
    20ja%20keskukset%202011.pdf
   Suomesta löytyy runsaasti nuorille tarkoitettuja
    paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia
    verkkopalveluita.
    Nämä verkkopalvelut tarjoavat tietoa, neuvoja ja
    apua laajasti eri elämänalueilta.
   Useimmat verkkopalvelut tarjoavat tietoaineiston
    lisäksi myös henkilökohtaista ohjausta ja
    neuvontaa verkon välityksellä.
   http://www.koordinaatti.fi/uploaded/Nuti%20ver
    kkopalvelut%20Suomessa%202011.pdf
   Paikallistasolla kunnat ja kansalaisjärjestöt
    vastaavat nuorisotyöstä ja nuorisopalvelujen
    järjestämisestä.
   Kunnallisia nuorisopalveluja ovat muun
    muassa nuorten tieto- ja neuvontapalvelut,
    nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet,
    liikunnallinen, kulttuurinen ja
    monikulttuurinen nuorisotoiminta ja nuorten
    ympäristökasvatus.
   Myös seurakuntien toiminnassa nuorisotyöllä
    on merkittävä rooli.
   Vaikka pohjoismaiset yhteiskunnat ovat edenneet
    pitkälle tasa-arvon kehittämisessä, on työtä vielä
    paljon jäljellä.
   Vaikka tasa-arvon tavoite on kirjattu
    perustuslakiin, eivät kaikki ole samalla viivalla
    yhteiskunnassamme syntyessään, vaan monet
    asiat vaikuttavat lapsen tulevaan elämään jo
    tämän syntyessä.
   Synnyinpaikka, sukupuoli, etninen, kielellinen ja
    sosio-ekonominen tausta määrittävät ihmisen
    tulevaisuutta tavalla, jota ei tule hyväksyä.
   Tietokoneen ja internetin käytössä ei eroa synny.

   Eri sukupuolten osuus taiteilijakunnasta vaihtelee huomattavasti
    taiteenaloittain. Kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä
    naisten osuus on pieni.

   Liikunta-alan koulutuksessa sukupuolet ovat edustettuina saman
    verran, mutta valmentajakoulutuksesta naisten osuus on pieni.


   Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan käyttäytymisessä ei ole
    merkittäviä eroja ja järjestäytymisen aste on melko samanlainen.


   Kummatkin sukupuolet pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan
    vapaa-ajan toiminnassa heikkoina.
   Kulttuuritilaisuuksiin osallistumisessa naiset käyvät miehiä
    enemmän.

   Kulttuurialan työvoimassa ja kulttuurialan opiskelussa
    naisilla on selvä enemmistö.

   Liikuntaharrastuskertojen lukumäärissä naiset ovat miehiä
    aktiivisempia.

   Kirjojen lukemisessa ja käsitöiden tekemisessä naiset ovat
    selvästi miehiä aktiivisempia.

   Naiset ovat enemmistönä nuorisotyön opiskelijoista ja
    kunnallisen nuorisotoimen työntekijöistä.
   Miesten kohdalla soittoharrastus on naisia
    yleisempää.
   Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa
    tasaveroisen aktiivisesti.
   Miesten vapaa-ajasta liikunta vie hiukan
    suuremman osan kuin naisilla.
   Julkisten liikunnan päätöksentekoelinten
    jäsenistä naisten osuus täyttää
    minimivaatimukset, mutta johtotehtävissä on
    valtaosa miehiä.
   Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen koskee
    erityisellä tavalla nuorta sukupolvea.
   Eri kulttuuritaustoista tulevat lapset ja nuoret elävät arkea
    yhdessä päiväkodeista alkaen.
   Monikulttuuriset kysymykset linkittyvät erityisellä tavalla
    tyttöjen asemaan ja sukupuolten tasa-arvoon.
   Tutkimus tuo esille, että monikulttuuriset kysymykset ovat
    tehneet sukupuolten tasa-arvosta nuorisotyön kentällä
    näkyvämpää kuin aikaisemmin.
   Samalla tutkimus tuo esille, kuinka sukupuolisensitiivinen
    nuorisotyö mielletään ennen kaikkea tyttöjen parissa
    tehtäväksi työksi.
   Sen sijaan poikatyötä tehdään edelleen hyvin vähän, vaikka
    monet tutkimuksessa haastatellut osoittavat, että tasa-
    arvon edistäminen edellyttää myös poikien huomioimista.
   Väitöskirjasta tyttöjen kesken Honkasalo, Veronika.
   Tasa-arvoisuus kaikessa on mahdotonta
    toteuttaa.
   Peruspalvelujen arvioinnin 2010 mukaan 70
    prosentissa Suomen kunnista toimii
    nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamisryhmä.
    Samassa peruspalvelujen arvioinnissa otettiin
    myös nuoret mukaan arviointeihin. Nuorten
    antamien palautteiden perusteella pelkkä
    vaikuttajaryhmän olemassaolo ei takaa aitoja
    vaikuttamismahdollisuuksia, vaan kuulemisen ja
    vaikuttamisen tapoja tulisi kehittää.
   Alueelliset ja paikkakunta kohtaiset erot ovat
    suuria.
   Paikallisjärjestöt ja seurakunnat tekevät suuren
    osan nuorisotyöstä.
   Sukupuoli jaottelu harrastus mahdollisuuksissa.
   Etniset taustat tekevät nuorisotyön
    haastavammaksi ja voi tarvita moni ammatillista
    osaamista.
   Kielellisiin taustoihin vaikuttaa kielimuuri.
   Kaiken toiminnan pitäisi olla ilmaista tai siihen
    olisi mahdollista hakea ja saada tukea.
   http://www.koordinaatti.fi/sivu.php?id=6
   http://demarinuoret.fi/2011/11/14/tasa-
    arvoasiakirja/
   http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aih
    eittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/nuorisopalvelut
    /index.html
   http://www.minedu.fi/OPM/Linjaukset_ja_rahoitu
    s/strategiat_ja_ohjelmat/tasa_arvo/kullttuuri_liik
    unta_nuoriso.html?lang=fi
   http://www.koordinaatti.fi/uploaded/nuti%20pist
    eet%20ja%20keskukset%202011.pdf
   http://www.minna.fi/fi_FI/web/guest/haku1?vie
    w=recordView&entityId=393

More Related Content

Ryhmä tehtävä 12 tasa arvo palveluissa kaikille

  • 1. Palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla.
  • 2. Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.  Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.
  • 3. Nuorten tieto- ja neuvontatyö Suomessa perustuu ammattitaitoiseen tietoon, ohjaukseen ja neuvontaan erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä.  Nuorille tiedotetaan eri kanavia ja menetelmiä käyttäen, ja henkilökohtaista ohjausta järjestetään lähipalveluna palvelupisteissä sekä erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa.  Nuorten osallistumista, vaikuttamista ja kuulemista tuetaan ja heille mahdollistetaan tila sisällöntuottajina ja aktiivisina palveluiden kehittäjinä sekä palvelun laadun arvioijina.  Tarjoamalla oikeata, ajantasaista tietoa ja tukea laajennetaan nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia ja itsenäistymistä sekä edistetään heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Nuorten lisäksi palveluiden asiakkaina ovat vanhemmat ja nuorten parissa työskentelevät.
  • 4. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisessa verkostossa on 157 fyysistä palvelupistettä ympäri Suomea.  Nuorten tieto- ja neuvontapisteet/keskukset tarjoavat nuorille tietoa, ohjausta ja neuvontaa eri elämänalueilta.  Palvelu on maksutonta ja sitä tarjotaan tasapuolisesti kaikille nuorille.  Palvelu pisteissä ja keskuksessa on luottamuksellista ja yksilöllistä, ja se perustuu aina asiakkaan omiin tarpeisiin ja toiveisiin.  http://www.koordinaatti.fi/uploaded/nuti%20pisteet% 20ja%20keskukset%202011.pdf
  • 5. Suomesta löytyy runsaasti nuorille tarkoitettuja paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia verkkopalveluita.  Nämä verkkopalvelut tarjoavat tietoa, neuvoja ja apua laajasti eri elämänalueilta.  Useimmat verkkopalvelut tarjoavat tietoaineiston lisäksi myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa verkon välityksellä.  http://www.koordinaatti.fi/uploaded/Nuti%20ver kkopalvelut%20Suomessa%202011.pdf
  • 6. Paikallistasolla kunnat ja kansalaisjärjestöt vastaavat nuorisotyöstä ja nuorisopalvelujen järjestämisestä.  Kunnallisia nuorisopalveluja ovat muun muassa nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisotilat ja harrastusmahdollisuudet, liikunnallinen, kulttuurinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta ja nuorten ympäristökasvatus.  Myös seurakuntien toiminnassa nuorisotyöllä on merkittävä rooli.
  • 7. Vaikka pohjoismaiset yhteiskunnat ovat edenneet pitkälle tasa-arvon kehittämisessä, on työtä vielä paljon jäljellä.  Vaikka tasa-arvon tavoite on kirjattu perustuslakiin, eivät kaikki ole samalla viivalla yhteiskunnassamme syntyessään, vaan monet asiat vaikuttavat lapsen tulevaan elämään jo tämän syntyessä.  Synnyinpaikka, sukupuoli, etninen, kielellinen ja sosio-ekonominen tausta määrittävät ihmisen tulevaisuutta tavalla, jota ei tule hyväksyä.
  • 8. Tietokoneen ja internetin käytössä ei eroa synny.  Eri sukupuolten osuus taiteilijakunnasta vaihtelee huomattavasti taiteenaloittain. Kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä naisten osuus on pieni.  Liikunta-alan koulutuksessa sukupuolet ovat edustettuina saman verran, mutta valmentajakoulutuksesta naisten osuus on pieni.  Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan käyttäytymisessä ei ole merkittäviä eroja ja järjestäytymisen aste on melko samanlainen.  Kummatkin sukupuolet pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan vapaa-ajan toiminnassa heikkoina.
  • 9. Kulttuuritilaisuuksiin osallistumisessa naiset käyvät miehiä enemmän.  Kulttuurialan työvoimassa ja kulttuurialan opiskelussa naisilla on selvä enemmistö.  Liikuntaharrastuskertojen lukumäärissä naiset ovat miehiä aktiivisempia.  Kirjojen lukemisessa ja käsitöiden tekemisessä naiset ovat selvästi miehiä aktiivisempia.  Naiset ovat enemmistönä nuorisotyön opiskelijoista ja kunnallisen nuorisotoimen työntekijöistä.
  • 10. Miesten kohdalla soittoharrastus on naisia yleisempää.  Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa tasaveroisen aktiivisesti.  Miesten vapaa-ajasta liikunta vie hiukan suuremman osan kuin naisilla.  Julkisten liikunnan päätöksentekoelinten jäsenistä naisten osuus täyttää minimivaatimukset, mutta johtotehtävissä on valtaosa miehiä.
  • 11. Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen koskee erityisellä tavalla nuorta sukupolvea.  Eri kulttuuritaustoista tulevat lapset ja nuoret elävät arkea yhdessä päiväkodeista alkaen.  Monikulttuuriset kysymykset linkittyvät erityisellä tavalla tyttöjen asemaan ja sukupuolten tasa-arvoon.  Tutkimus tuo esille, että monikulttuuriset kysymykset ovat tehneet sukupuolten tasa-arvosta nuorisotyön kentällä näkyvämpää kuin aikaisemmin.  Samalla tutkimus tuo esille, kuinka sukupuolisensitiivinen nuorisotyö mielletään ennen kaikkea tyttöjen parissa tehtäväksi työksi.  Sen sijaan poikatyötä tehdään edelleen hyvin vähän, vaikka monet tutkimuksessa haastatellut osoittavat, että tasa- arvon edistäminen edellyttää myös poikien huomioimista.  Väitöskirjasta tyttöjen kesken Honkasalo, Veronika.
  • 12. Tasa-arvoisuus kaikessa on mahdotonta toteuttaa.  Peruspalvelujen arvioinnin 2010 mukaan 70 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamisryhmä. Samassa peruspalvelujen arvioinnissa otettiin myös nuoret mukaan arviointeihin. Nuorten antamien palautteiden perusteella pelkkä vaikuttajaryhmän olemassaolo ei takaa aitoja vaikuttamismahdollisuuksia, vaan kuulemisen ja vaikuttamisen tapoja tulisi kehittää.
  • 13. Alueelliset ja paikkakunta kohtaiset erot ovat suuria.  Paikallisjärjestöt ja seurakunnat tekevät suuren osan nuorisotyöstä.  Sukupuoli jaottelu harrastus mahdollisuuksissa.  Etniset taustat tekevät nuorisotyön haastavammaksi ja voi tarvita moni ammatillista osaamista.  Kielellisiin taustoihin vaikuttaa kielimuuri.  Kaiken toiminnan pitäisi olla ilmaista tai siihen olisi mahdollista hakea ja saada tukea.
  • 14. http://www.koordinaatti.fi/sivu.php?id=6  http://demarinuoret.fi/2011/11/14/tasa- arvoasiakirja/  http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aih eittain/perhe_ja_sosiaalipalvelut/nuorisopalvelut /index.html  http://www.minedu.fi/OPM/Linjaukset_ja_rahoitu s/strategiat_ja_ohjelmat/tasa_arvo/kullttuuri_liik unta_nuoriso.html?lang=fi  http://www.koordinaatti.fi/uploaded/nuti%20pist eet%20ja%20keskukset%202011.pdf  http://www.minna.fi/fi_FI/web/guest/haku1?vie w=recordView&entityId=393