Sari Himanen Suokas-työpaja 19-1-2017
•
1 like•351 views
Karkotteiden ja kasvinsuojelun raaka-aineita kosteikoilta
Sari Himanen Suokas-työpaja 19-1-2017
- 1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia -hanke Sari Himanen, Bertalan Galambosi ja Marika Laurila Luonnonvarakeskus (Luke) Karkotteiden ja kasvinsuojelun raaka- aineita kosteikoilta Uusia tuotteita luonnonkasveista – tutkimuksesta tuotekehitykseen Oulu 19.1.2017 Kuva: Sari Himanen
- 2. © Luonnonvarakeskus Kasvinsuojeluaineiden käytön kehitys maataloudessa 2 25.1.2017 Kuva: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/PPP_AGRIC_%20myynti_53_15_FI.pdf
- 3. © Luonnonvarakeskus Kasvinsuojeluaineiden käyttö maa- ja puutarhataloudessa ja metsätaloudessa 2015 3 25.1.2017 Taulukko: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/Yhteenveto_2015_fi.pdf Metsätalous 60% (sis. urea) Maa- ja puutarhatalous 40% 74% 4% 19% 3% 0,17% 79% 6% 13% 2%
- 4. © Luonnonvarakeskus Uusia torjuntakeinoja ja valmisteita kasvinsuojeluun tarvitaan • Nykyisten tehoaineiden ja valmisteiden poistuminen • Vastustuskyvyn kehittymistä kohde-eliöissä • Luomutuotannon tarpeisiin soveltuvia valmisteita vähän • Pysyvyys, kertyvyys, myrkyllisyys vaikuttavat riskeihin –> osa nykyisistä suuremman riskin tehoaineista halutaan korvata • Myös haittaeläinten (hyttyset, punkit, sisätilojen tuholaiset, jyrsijät) torjuntatarve voi lisääntyä • Monet nykyiset torjunta-aineet ovat synteettisiä analogeja luonnon yhdisteistä (esim. pyretroidit, neonikotinoidit) • Luonnonaineilla voi olla laaja vaikuttavuus –> tutkimusta tarvitaan tunnistamaan mitkä hyödyllisiä ja turvallisia 4 25.1.2017 Kuvat: Sari Himanen
- 5. © Luonnonvarakeskus Luonnonkasvien rikas kemia • Kasvit tuottavat laajaa kirjoa sekundaariyhdisteitä -> toimivat mm. puolustautumisessa tuholaisia vastaan, kasvien keskinäisessä kilpailussa jne. -> laaja bioaktiivisuus • Terpenoidit ja fenoliset yhdisteet yleisimpiä sekundaariyhdisteryhmiä kasveissa • Vaikuttavat lajiominaisuuksiin kuten tuoksu ja maku yrteissä, tietyt yhdisteet myrkyllisiä • Hyödynnetty laajasti perinteisesti • Kaupallisessa hyödyntämisessä usein haasteena koostumus- ja pitoisuusvaihtelu alueellisesti ja kasviyksilöiden välillä sekä nopea hajoavuus • Sekundaariyhdisteiden analytiikka ja prosessoinnin kehittäminen mahdollistanut hyödyntämistä niin ruoka-, lääke- kuin kemianteollisuudessa 5 25.1.2017
- 6. © Luonnonvarakeskus Kasvien haihtuvat yhdisteet vaikuttavat hyönteisiin • Monet kasvintuholaiset suunnistavat ravintokasvien luo niistä haihtuvien yhdisteiden houkuttamana • Erilaisia vaikutustapoja: – Karkotekasvit: peittävät houkuttavia tuoksuja tai karkottavat: perinnetietoa erityisesti yrttien hyödyntämisestä karkottamaan kasvintuhoojia, esim. sekaviljely – Ansakasvit: keräävät tuholaisia suojaten viljelykasvia – Kasviperäiset uutteet ja yhdisteet –> taudit, tuholaiset, rikkakasvit • Myös hyttyset hyödyntävät hiilidioksidia ja ihmisen erittämiä hajuyhdisteitä -> havaitsemisen häirintä kemiallisilla yhdisteillä toimii myös hyttys- ja punkkikarkotteissa 6 25.1.2017 Kuva: Sari Himanen
- 7. © Luonnonvarakeskus SUOKAS-hanke kartoittaa kosteikkokasvien kiinnostavia ominaisuuksia • Osana SUOKAS-hanketta kartoitetaan tutkimuskirjallisuutta kosteikkokasvien kemian vaikutuksista kasvintuhoojiin ja haittahyönteisiin • Tavoitteena arvioida kasvien potentiaalia uusien karkote- ja kasvinsuojelusovellusten kehittämisessä • Tulossa kirjallisuuskatsaus 2017 • Keskeisimmät lajit: – Suopursu (Rhododendron tomentosum Harmaja) – Suomyrtti (Myrica gale) 7 25.1.2017Kuvat: Sari Himanen Kuva: Sari Himanen
- 8. © Luonnonvarakeskus Suopursu (Rhododendron tomentosum) Harmaja, aiemmin Ledum palustre L. • Kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva tuoksuva, ainavihanta monivuotinen varpukasvi -> keruu vaatii maanomistajan luvan • Esiintyy pohjoisella vyöhykkeellä: Pohjois- Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia • Kosteilla, happamilla kasvupaikoilla kuten soilla • Tunnetaan engl. nimillä Marsh Labrador tea, Northern Labrador tea, Wild rosemary • Sukulaislajeja: bog labrador tea R. groenlandicum (P-Amerikka ja Grönlanti) western Labrador tea R. neoglandulosum (P- Amerikan läntiset osat) 8 25.1.2017 Suopursun yleisyys Suomessa
- 9. © Luonnonvarakeskus Suopursun perinne- ja nykyinen käyttö • Suopursu sisältää myrkyllistä ledolia: seskviterpeeni, joka vaikuttaa suurina määrinä ihmisen hermostoon (krampit, paralyysi, hengityksen lamaantuminen), tuoksukin voi aiheuttaa päänsärkyä • Myrkytystietokeskus: Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. • Käytetty perinteisesti mm. syöpäläisten karkottamiseen, oluen maustamiseen, palovammoihin, reumaattisiin vaivoihin, hyönteisten puremiin • Tutkimusta käynnissä suopursun lääkinnällisistä vaikutuksista ja bioaktiivisuudesta • Kerätty yli 10 vuoden ajan 4H:n toimesta Suomessa -> rohdoskäyttöön Keski-Eurooppaan, villan värjäykseen • R. groenlandicum –laji: ’the grandmother of herbal teas’ Amerikassa, Kanadassa ja Grönlannissa, teellä pieninä määrinä kahvin tapaan stimuloiva vaikutus, liiallista käyttöä vältettävä 9 25.1.2017 Kuva: Sari Himanen
- 10. © Luonnonvarakeskus Keskeisimpiä yhdisteitä: suopursu 10 25.1.2017 Suopursun haihtuvassa öljyssä ledolin ja palustrolin lisäksi useita mono- ja seskviterpeenejä Kuva: Dampc & Luczkiewicz (2015) J Sci Food Agric 95: 1577-1583. Öljysaanto korkein nuorissa versoissa/lehdissä: 1.52-1.75% Tislausajan pidentäminen (4h) lisää öljysaantoa ja hapettuneiden seskviterpeenien saantoa, vähentää monoterpeenien saantoa (Raal ym. 2014) Ledolipitoisuus vaihtelee lähes nollan ja 30% välillä eri populaatioissa Korkeimmat ledol- ja palustrol- pitoisuudet öljyssä huhti- ja lokakuussa, versoissa kukinnan aikaan toukokuussa (Butkiene & Mockute 2011)
- 11. © Luonnonvarakeskus Erityispiirre: Suopursun haihtuvat yhdisteet voivat pidättyä naapurikasvien pinnoille ja vaikuttaa niiden tuholaispaineeseen Mekanismia testattiin kaalikoilla (Plutella xylostella L.) laboratorio-oloissa 11 25.1.2017 -> suopursualtistus vähensi kaalikoin munintaa… … ja houkuttavuutta kaalikoin toukille matalassa lämpötilassa: Lähde: Himanen SJ, Bui TNT, Maja MM, Holopainen JK (2015) BMC Ecology 15 (16). Kuva: Jarmo Holopainen.
- 12. © Luonnonvarakeskus Karkottavuuden mekanismien testausta: suopursu ja parsakaali kentällä / Luke ja Itä-Suomen yliopisto 12 25.1.2017 Lähde: TNT Bui, Jarmo K Holopainen, Sari J Himanen (julkaisematon aineisto) Kaalikoita vähemmän suopursu-parsakaali sekaviljelyssä Leikattu suopursu pistelähteenä ei vaikuttanut kaalikoimäärään
- 13. © Luonnonvarakeskus Suopursu-uutteen vaikutus metsäpuiden tuholaisiin Itä-Suomen yliopisto / Jarmo Holopaisen ryhmä 13 25.1.2017 -> Suopursu-uute karkotti molempia lajeja, käytetty uuteaine vaikutti Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia Experimentalis et Applicata 138: 162-174. Tukkimiehentäi Hylobius abietis Lehtikuoriainen Phyllodecta laticollis
- 14. © Luonnonvarakeskus14 25.1.2017 Tukkimiehentäin syöntivioitus väheni suopursu-uutteella Lehtikuoriaisen P. laticollis syöntivioitus väheni suopursu-uutteella Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia Experimentalis et Applicata 138: 162-174.
- 15. © Luonnonvarakeskus Suomyrtti (Myrica gale L.) • Suomyrttikasveihin (Myricacea) kuuluva voimakastuoksuinen pensas, jolla lehdissä, varressa ja kukinnoissa haihtuvaa öljyä • Esiintyy yleisimmin meren ja järvien rannoilla, joskus myös soilla • Leviää maarönsyjen avulla, typensitojabakteerien isäntälaji • Käytetty perinteisesti oluen maustamiseen, väriaineeksi, lääkerohtona, haittahyönteisten torjuntaan… • Myrkytystietokeskus: Suomyrtti on myrkytön. 15 25.1.2017 Suomyrtin yleisyys Suomessa Kuva: Sari Himanen
- 16. © Luonnonvarakeskus Suomyrtin haihtuvan öljyn koostumus: vaihtelua populaatioissa • Skotlantilaisissa ja suomalaissa populaatioissa: – Tislatun öljyn saanto: lehdet 0.05-0.29 %, kukinnot 0.97% – Öljysaanto korkein alkukesästä – Pääyhdisteet mono- ja seskviterpeenejä: α-pineeni (20-39%), 1,8-sineoli (2.5-24%), germakreeni (0.4-13%), γ-cadinene (8.4-21%) • Useita kemotyyppejä: esim. Yhdysvaltalaisessa kannassa myrseeni (29.1%) ja limoneeni (14.6%) olivat dominoivia Lähde: Svoboda ym. (1998) Flavour and Fragrance Journal 13: 367-372 16 25.1.2017 Kuva: Bertalan Galambosi. Suomyrtin viljelykokeita Karilassa.
- 17. © Luonnonvarakeskus Suomyrtillä ja suopursulla puutiaiskarkottavuutta 17 25.1.2017 Kuva: El-Seedi ym. (2012) J. Med. Entomol. 49(5): 1067-1075 Paperikaarnamyrtti Suomyrtti Suopursu Koiruoho Aaprottimaruna Neilikka Pietaryrtti Sitruunaeukalyptus
- 18. © Luonnonvarakeskus Maailmalla suopursua ja suomyrttiä punkkikarkotteissa (mm. Montana Farmacy) 18 25.1.2017 Koostumus: Organic cane Alcohol and essential oils of: Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana Koostumus: Organic Olive and apricot oil, Beeswax and essential oils of: Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana Kuvat: Montana Farmacy
- 19. © Luonnonvarakeskus Suopursu ja suomyrtti karkottavat myös hyttysiä (Aedes sp.) 19 25.1.2017 Laboratoriokokeessa: • Suopursun etyyliasetaattiuute 83.5 % karkotevaikutus • Suomyrtin etyyliasetaattiuute 82.1 % karkotevaikutus Kenttäkokeessa: • Suomyrtin tai suopursun 1% haihtuva öljy asetonissa -> ei vaikutusta • Suomyrtin tai suopursun heksaaniuute -> karkotevaikutus Lähde: Jaenson ym. (2006) Journal of Medical Entomology 43: 113-119. Suomyrtti kotimaisissa kokeissa (Galambosi ym.) -> suomyrtin teho osoitettu hyttysiin -> Raaka-aineen riittävyys ongelma?
- 20. © Luonnonvarakeskus Myös eläimille, ruhjeisiin yms. Reumaan, kihtiin ym. lihas- ja nivelkipuihin Hyönteisten puremiin, haavoihin ym. Yskään ym. hengitys- tievaivoihin Suopursutuotteita maailmalla Hyttyskarkotteeksi
- 21. © Luonnonvarakeskus Muita kiinnostavia kirjallisuuslöydöksiä: Suomyrtin myrigalone tulokas- ja haittalajien torjunnassa? Luhtavuohennokan diterpeenit ? • Suomyrtin yhdiste Myrigalone A -> esti muiden lajien siementen itämistä, sekä Fallopia (japanintatar)-haittalajin kasvua laboratoriokokeessa Lähde: Popovici ym. (2011) Molecules 16: 2323-2333. • Luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata) tuottaa klerodaani diterpeenejä -> estävät mm. koloradonkuoriaisen syöntiä. Lähde: Bozov ym. 2014 J. BioSci. Biotech. 161-164. 21 25.1.2017 Luhtavuohennokan yleisyys
- 22. © Luonnonvarakeskus Kasvinsuojeluaineita ja karkotteita säätelee ja valvoo Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Biosidit: • kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä, joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä. • vaikutusmekanismi mikä tahansa paitsi ainoastaan fysikaalinen tai mekaaninen. • esim. ihon ja pintojen desinfiointiaineet, tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja teollisuustuotteissa käytettävät säilytys- ja puunsuoja-aineet (22 valmisteryhmää käyttötarkoituksen mukaan). http://www.tukes.fi/biosidit 22 25.1.2017 III Tuholaistorjunta: 14. Jyrsijämyrkyt, 15. Lintumyrkyt, 16. Nilviäis- ja matomyrkyt ja muiden selkärangattomien torjuntaan käytettävät valmisteet, 17. Kalamyrkyt, 18. Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet, 19. Karkotteet ja houkutteet, 20. Muiden selkärankaisten torjunta Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan valmisteita, joita käytetään: • suojelemaan kasveja tai kasvituotteita kasvintuhoojalta (tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta-aineet) • tuhoamaan haitallisia kasveja tai kasvin osia tai estämään kasvien haitallista kasvua (rikkakasvien torjunta-aineet) • vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteina (kasvunsääteet) • vaikuttamaan kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei näihin aineisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita koskevia erityissäännöksiä http://www.tukes.fi/kasvinsuojeluaineet
- 23. © Luonnonvarakeskus Biosidit: EU säätelee tehoaineita, Tukes valmisteita Suomessa • EU:n sivuilla hyväksytyt ja kielletyt tehoaineet: http://ec.europa.eu/health/biocides/active_substances_en • Biosidiasetus (EU) N:o 528/2012 säätelee biosidivalmisteiden asettamista saataville markkinoilla ja niiden käyttöä (siirtymäaika 2024 asti) • Suomessa kemikaalilaki 599/2013 määrää mm. asetuksen valvonnasta ja biosidineuvontapalvelun perustamisesta • Suomessa Tukes valvova viranomainen: luvat uusille biosidivalmisteille ja neuvonta uusien tehoaineiden hakemisesta • Uusi asetus mahdollistaa myös EU:n laajuisen biosidivalmisteen luvan hakemisen: Lupahakemuksen vastaanottaa Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja luvan myöntää EU-komissio. • Suomessa hyväksytyt biosidivalmisteet: Biosidirekisteri: http://biosidit.tukes.fi/kemikaaliprosessit/biweb.nsf/viewDefault?OpenView Biosidisten torjunta-aineiden rekisteri: http://bta.tukes.fi/kemikaaliprosessit/mtaweb.nsf/viewDefault?OpenView (98 valmistetta) 23 25.1.2017
- 24. © Luonnonvarakeskus Esimerkki: Suomessa hyväksytty luonnonainepohjainen hyttys/punkkikarkote (valmistuttaja Symppis International) 24 25.1.2017 Tehoaine: geranioli (E) 3,7-dimethyl-2,6-octadien-1-ol 7 g/kg. Ihmisille, hevosille, koirille, kissoille. Hyttysten, punkkien, kärpästen karkottamiseen. TUKES FI rekisteröintinumero: 887/713/2012 Valmistaja: ranskalainen AB7 Industries
- 25. © Luonnonvarakeskus Kasvinsuojeluvalmisteiden hyväksyminen • Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan yhteisesti EU:ssa, päätökset komission tietokannassa: http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides- database • Tukes valvoo ja hyväksyy kasvinsuojeluvalmisteet ja niiden käytön ehdot Suomessa, hyväksytyt Kasvinsuojeluainerekisterissä: https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/ • Hyväksymisestä säädetään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetussa asetuksessa (1107/2009/EY). http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit- biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Valmisteiden-hyvaksyminen/ • Uusien aineiden tutkimus- ja koetoiminta edellyttää luvan hakemista Tukesista. • Minor use-hakemuksella voi hakea hyväksytylle valmisteelle käytön laajennusta. 25 25.1.2017
- 26. © Luonnonvarakeskus Tukesin sivuilla ohjeellista hinnastoa 26 25.1.2017 Biosidit: Tehoaineen hyväksymishakemus Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi ensimmäisessä valmisteryhmässä 138 000-338 000 Tehoaineen arviointi, kun kyseessä on mikro-organismi 69 000-169 000 Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi seuraavissa valmisteryhmissä 46 000-69 000 Valmisteen lupa Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona 30 000-96 000 Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona, kun valmiste ja ehdotetut käytöt on arvioitu tehoaineen arvioinnin yhteydessä 9 600-19 200 Kasvinsuojeluaineet: Tehoaineen hyväksymishakemus Biologiset tehoaineet 105 000-150 000 Kemialliset tehoaineet 210 000-300 000 Tehoaineen uudelleenarviointi 20 000-150 000 Valmisteen lupa Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona 60 000-85 000 Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona, esimerkkivalmiste tehoainearvioinnissa 25 000 - 60 000 Vyöhykearviointi, Suomi ei esittelevänä jäsenvaltiona 6 000-15 000 Pääsääntöisesti muuhun kuin kasvinsuojeluainekäyttöön tarkoitettu tai vähäriskinen valmiste 4 000-10 000 Kasvinsuojelun hätätilanteet (120 vrk) 1 100 Käyttölaimennusvalmiste 2 500-15 000 Rinnakkaisvalmisteen lupa 1 100
- 27. © Luonnonvarakeskus Tukesin sivuilla ohjeellisia käsittelyaikoja Biosidit päivää Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (tavallinen) 365 Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (rinnakkaisvalmisteeksi katsottavat tai vastaavat biosidivalmisteet sekä lisänimen hyväksyminen) 90-180 Kasvinsuojeluaineet Laajennus vähäiseen käyttötarkoitukseen (minor use) 365 Lupa testata biologista tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta 420 Lupa tutkimus- ja koetoimintaa varten 60 Luvan muuttaminen (esim. käytön laajennus) 365 EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen (1107/2009) mukaiset käsittelyajat Rinnakkaisvalmisteiden kauppaa koskeva lupa 45+10 Valmisteen hyväksyminen (esim. vastavuoroinen hyväksyminen) 120 Vyöhykearviointi 365 27 25.1.2017
- 28. © Luonnonvarakeskus Prosessi voi siis olla pitkä, vaatia paljon työtä ja rahaa… • Raaka-aineen saatavuuden ja pitoisuusvaihtelun arviointi, pääkomponenttien tunnistaminen ja mahdollinen erottaminen • Tehokkuuden osoittaminen tutkimuksin • Valmisteen kehittely • Monipuolinen riskinarviointi (ympäristö, eliöt jne.) • Kustannus vs markkinoiden laajuus 28 25.1.2017 Kuvat: Sari Himanen
- 29. © Luonnonvarakeskus mutta ei mahdoton… Esimerkkejä luonnonaineisiin pohjautuvista kasvinsuojeluvalmisteista EU:ssa Mevalone™ 3AEY, Eden Research Plc, UK Harmaahomeen torjuntaan rypäleiltä Kreikassa, haettu käyttöön Bulgariassa ja Italiassa, tuotenimi 3logy Italiassa Tehoaineet: Geranioli, eugenoli ja thymoli Bioxeda, Xeda International, FR Hyväksytty varastotautien torjuntaan omenalla, päärynöillä, persikalla Espanjassa, Ranskassa, Italiassa. Tehoaine: Mausteneilikkaöljy (eugenoli pääkomponentti). BIOX-M, Xeda International, FR Hyväksytty varastoperunalle itämisenestoon BE, DE, DK, ES, FR, IT, NL, PT, SE, UK, haettu AT Tehoaine: Viherminttuöljy (Mentha spicata), pääkomponetti (R)-carvone Barrier H, Barrier Animal Healthcare, UK Hyväksytty haittakasvina esiintyvän myrkyllisen jaakonvillakon (ragwort, Senecio jacobaea) torjuntaan UK:ssa Tehoaine: Sitronellaöljy: Citronellal, geraniol, citronellol, geranyl acetate 29 25.1.2017 Kuva: Eden Research
- 30. © Luonnonvarakeskus Biosidejä monenlaisista raaka-aineista: metsäpuiden taimituotantoon, kotipuutarhoihin Morsuvin, haittaeläinkarkote (jyrsijät, hirvieläimet), Nivus (hirvieläimet) Hyväksytty: Saksa, Itävalta, Tsekki, Ranska, Slovakia, Portugali Tehoaine: kalaöljy, mäntyöljy Trico, haittaeläinkarkote (hirvieläimet) Hyväksytty: AT, CZ, DE, DK, EE, FI, FR, HU, IT, LT, LV, SE, SI Tehoaine: lampaanrasva Öljy-vesiemulsio 30 25.1.2017
- 31. © Luonnonvarakeskus Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille? Hyönteisverkkojen tai muiden katekankaiden käsittely tehoaineella? Esim. avomaan puutarhatuotannossa hyönteisverkot kaalikasveilla yleisesti käytössä, myös biohajoavia katteita rikoilta suojaamaan: käsittely karkotteena toimivalla luonnonaineella lisätorjuntatehoa tuomaan? Vrt. markkinoilla alfa-sypermetriinikäsiteltyä suojaverkkoa (Storanet) kirjanpainajaa ja muita varastotuholaisia vastaan 31 25.1.2017 Tuotekuvat: k-maatalous.fi
- 32. © Luonnonvarakeskus Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille? • Feromonit: lajien sisäisen kemiallisen kommunikaation yhdisteitä, esim. pariutumiseen, puolustukseen liittyviä • Feromonien tietokanta: http://www.pherobase.com/ • Feromonien hyödyntäminen kasvinsuojelussa -> lajispesifinen menetelmä, ei jäämiä • Houkuttavia feromoneja käytetään tarkkailussa tai pyydystämisessä • Feromoneja valmistettavissa käyttäen luonnonkasveja raaka-aineena? • Karkotteita joita vapautetaan feromonien tapaan? 32 25.1.2017 Yhdistetty kirjanpainajan houkutusferomoni ja alfasypermetriinikäsitelty verkko Tuotekuva: k-maatalous.fi Feromoniansa. Kuva: Biotus Oy.
- 33. © Luonnonvarakeskus Luonnosta monipuolisesti uusia raaka-aineita • Monia raaka-ainelähteitä pohjoisen luonnossa: Puuperäiset, luonnonkasviperäiset, mikrobien tuottamat, luonnonmarjojen bioaktiiviset yhdisteet • Luonnon raaka-aineista jakeita eri käyttötarkoituksiin (lääkeaineet, kasvinsuojelu, biosidit, luontaiset väri- ja aromiaineet) • Kotimaisen jalostusasteen nostaminen • Suo- ja kosteikkokasvit yksi uusi avaus • Yritysten kiinnostus? 33 25.1.2017 Torjunta: Haittahyönteiset Rikkakasvit Kasvitaudit Tuholaiset Tulokaslajit Muut käyttötarkoitukset: tee, ravintolisä, väriaine jne. Kuvat: Sari Himanen
- 35. © Luonnonvarakeskus35 25.1.2017Teppo Tutkija