ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

HEC 2014 / Jan Schugk: Työterveyshuollon vaikuttavuus

•Download as PPT, PDF•
•
Ahjo Communications Oy
Ahjo Communications Oy

Jan Schugkin esitys Healthcare Executive Circle 2014 -seminaarissa 6.2.2014. http://hec2014.fi/

1 of 22
Download to read offline
Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki 6.2.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa
Työterveyshuollon vaikuttavuuden perustan muodostaa työterveysyhteistyö • Työterveysyhteistyö on kumppanuutta, jossa asiakasorganisaatio voi käyttää työterveyshuollon osaamista kaikilla organisaationsa tasoilla • Yhteistyön perustana ovat yhteisesti sovitut tavoitteet, jotka perustuvat asiakasorganisaation tarpeisiin ja taloudelliseen panostukseen • Toimivaan yhteistyöhön tarvitaan yhteiset toimintatavat ja yhteinen vaikutusten sekä kustannustehokkuuden seuranta – Selvillä olemisen periaate – Varautumisen periaate – Osallistumisen periaate
Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset TYÖTERVEYSTOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit VAIKUTUKSET yhteinen seuranta Martimo, TTL 2013 Työpaikan panokset ja toiminta
Tavoitelähtöinen vaikuttavuus Seuraukset (laajemmat vaikutukset) Tarpeet Vaikutukset (välittömät tulokset) Relevanssi Tavoitteet Resurssit (panokset) Toimenpiteet (toteutus) Tehokkuus Vaikuttavuus Hyöty ja kestävyys Viljamaa ym., TTL 2013 Tuotokset (suoritteet)
Vaikuttavuudesta ja vaikuttamattomuudesta Onnistunut toimenpide Toimenpide Epäonnistunut toimenpide Toimenpide Lähestymistapaerhe Toimenpide Ahonen, 1985 saa aikaan Kausaalisia pro- jotka johtavat sesseja ei saa aikaan Kausaalisia prosesseja saa aikaan Kausaalisia prosesseja Haluttuihin vaikutuksiin Haluttuijotka toteutuessaan hin vaikutuksiin olisivat johtaneet jotka eivät johda Haluttuihin vaikutuksiin
Työterveyden indikaattorit: ennakoivat ja viiveelliset Viljamaa ym., TTL 2013
Työpaikkaselvityksen vaikuttavuus • • • • Vuonna 2011 työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin käytettiin 448 812 tuntia Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle Työpaikkaselvitystoiminnan vaikuttavuudesta ei ole suoraa näyttöä, mutta toisaalta tämä toiminta muodostaa perustan työterveyshuollon sisällön ja toiminnan suunnittelulle ja sitä kautta koko työterveystoiminnan vaikuttavuudelle (tarpeet, tavoitteet, toimenpiteet) Olennainen edellytys työpaikkaselvityksen vaikuttavuudelle on, että selvityksen tulokset käsitellään, niistä tehdään oikeat johtopäätökset, tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta seurataan
Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus • Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilö- tai ryhmätasolla (vuonna 2011 neuvontaa ryhmille 205 600 tuntia, yksilökäyntejä 527 400 kpl) • Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, on hahmotettava mikä on se yksilö- tai ryhmätason muutos, jota työterveyshuolto haluaa tukea • Muutosvaiheen huomiointi parantaa tuloksia – – – – – Esiharkintavaihe Harkintavaihe Valmisteluvaihe Toimintavaihe Ylläpitovaihe • Vaikuttavuutta lisää huomattavasti selkeä tavoiteasettelu (välitavoitteet, lopputavoitteet), aikataulutus ja muutosten seuranta
Terveystarkastusten vaikuttavuus • Vuonna 2011 työterveyshuollossa toteutettiin 1 113 600 terveystarkastuskäyntiä – Sisältää kaikki terveystarkastukset (työhonsijoitus, erityinen sairastumisen vaara, ikäryhmä, työkyvyn arviointi jne.) • Katsausten mukaan suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ole vaikutusta sairastuvuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolleisuuteen – "Terveydenhuolto ei ole oikea paikka puuttua terveen väestön elämäntapoihin, mutta sairastumisvaarassa olevien tai jo sairastuneiden keskuudessa merkittäviä vaikutuksia voidaan saada aikaan suhteellisen vähäisillä toimilla." Absetz P, Hankonen N. Duodecim 2011 – "On current evidence it is not possible to justify the offer of routine health screening to unselected working populations on the grounds of either clinical effectiveness or sickness absence reduction." Wynn P. Occupational Medicine 2013 • Seulonnan/riskienkartoituksen perusteella kohdennettu terveystarkastustoiminta vähentää sairauspoissaoloja (Taimela ym.) > suunnitelmallisuus, tavoiteasettelu
Sairaanhoidon vaikuttavuus • Vuonna 2011 työterveyshuollon puitteissa tehtiin 5 408 000 sairaanhoitokäyntiä • Käypä hoito –suositusten noudattaminen lisää sairaanhoidon vaikuttavuutta yksilötasolla – Suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön eri hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta • Työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä yrityksen sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu – Sairauden osuus työkyvyttömyyden kokemukseen olennaista arvioida, taustalla usein monia muitakin tekijöitä > työ ja työolot tunnettava • Nopean hoitoonpääsyn ei sellaisenaan ole osoitettu vähentävän sairauspoissaoloja • Päinvastoin, runsaat lääkärikäynnit korreloivat esim. TULE-vaivoissa työkyvyttömyyteen • Laajan ja nopean sairaanhoidon vaikutus henkilöstötyytyväisyyteen kiistaton
Tarkka sairausdiagnoosi ei useinkaan ole olennaista työkykyongelmien käsittelyssä
Työkyvyttömyyden osatekijöitä • Biologiset tekijät – Lääketieteellinen tila, toimintakyky ym. • Psykologiset tekijät – Pelko, ahdistuneisuus, motivaatio, mieliala • Sosiaaliset tekijät – Työolosuhteet, työyhteisö, sosiaalivakuutus- ja korvausjärjestelmä • Kulttuurinen viitekehys – Työn merkitys yksilön asemalle yhteisössä, työkyvyttömyyden hyväksyttävyys • Sairas voi kokea itsensä terveeksi, terve voi kokea itsensä sairaaksi • Sairaus ei ole yhtä kuin työkyvyttömyys! • Vaikuttavuus työkyvyttömyyteen jää puutteelliseksi, jos työkyvyttömyyttä lähestytään vain lääketieteellisenä ilmiönä
Työkyvyttömyyden ehkäisy • Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen – Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairausloma-tarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) – Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari-Juntura 2012, Shiri ym. 2013) – Yhdessä sovittu työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen toimintamalli • Työterveysneuvottelu – 30-60-90 päivän sääntö liittyen jäljellä olevan työkyvyn ja työhönpaluumahdollisuuksien arviointiin – Ammatillinen kuntoutus
HEC 2014 / Jan Schugk: Työterveyshuollon vaikuttavuus
HEC 2014 / Jan Schugk: Työterveyshuollon vaikuttavuus
Terveys 2011: työkyky kohentunut huomattavasti • Työkyvyn lasku ikääntymisen myötä on loiventunut, varttuneimmissa ikäryhmissä se on jopa pysähtynyt verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen Lähde: THL, 2012
Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori) 250 000 225 000 200 000 175 000 Muut sairaudet 150 000 Verenkiertoelinten sairaudet 125 000 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 100 000 75 000 50 000 Mielenterveyden häiriöt 25 000 0 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet
HEC 2014 / Jan Schugk: Työterveyshuollon vaikuttavuus
HEC 2014 / Jan Schugk: Työterveyshuollon vaikuttavuus
Yhteenveto • Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito • Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys • Nykyisessä toimintaympäristössä työterveyspainotteinen sairaanhoito muodostaa pohjan työkyvyn hallinnalle • Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle • Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta onko taustalla oleva ajattelutapa uusiutunut riittävästi? • Vaikuttavan työterveyshuollon ensisijainen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä
Kiitokset: Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos Mervi Viljamaa, Pihlajalinna/Työterveyslaitos Jukka Uitti, Työterveyslaitos

More Related Content

HEC 2014 / Jan Schugk: Työterveyshuollon vaikuttavuus

  • 1. Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki 6.2.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • 2. Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4. työyhteisön toimintaa
  • 3. Työterveyshuollon vaikuttavuuden perustan muodostaa työterveysyhteistyö • Työterveysyhteistyö on kumppanuutta, jossa asiakasorganisaatio voi käyttää työterveyshuollon osaamista kaikilla organisaationsa tasoilla • Yhteistyön perustana ovat yhteisesti sovitut tavoitteet, jotka perustuvat asiakasorganisaation tarpeisiin ja taloudelliseen panostukseen • Toimivaan yhteistyöhön tarvitaan yhteiset toimintatavat ja yhteinen vaikutusten sekä kustannustehokkuuden seuranta – Selvillä olemisen periaate – Varautumisen periaate – Osallistumisen periaate
  • 4. Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset TYÖTERVEYSTOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit VAIKUTUKSET yhteinen seuranta Martimo, TTL 2013 Työpaikan panokset ja toiminta
  • 6. Vaikuttavuudesta ja vaikuttamattomuudesta Onnistunut toimenpide Toimenpide Epäonnistunut toimenpide Toimenpide Lähestymistapaerhe Toimenpide Ahonen, 1985 saa aikaan Kausaalisia pro- jotka johtavat sesseja ei saa aikaan Kausaalisia prosesseja saa aikaan Kausaalisia prosesseja Haluttuihin vaikutuksiin Haluttuijotka toteutuessaan hin vaikutuksiin olisivat johtaneet jotka eivät johda Haluttuihin vaikutuksiin
  • 7. Työterveyden indikaattorit: ennakoivat ja viiveelliset Viljamaa ym., TTL 2013
  • 8. Työpaikkaselvityksen vaikuttavuus • • • • Vuonna 2011 työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin käytettiin 448 812 tuntia Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle Työpaikkaselvitystoiminnan vaikuttavuudesta ei ole suoraa näyttöä, mutta toisaalta tämä toiminta muodostaa perustan työterveyshuollon sisällön ja toiminnan suunnittelulle ja sitä kautta koko työterveystoiminnan vaikuttavuudelle (tarpeet, tavoitteet, toimenpiteet) Olennainen edellytys työpaikkaselvityksen vaikuttavuudelle on, että selvityksen tulokset käsitellään, niistä tehdään oikeat johtopäätökset, tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta seurataan
  • 9. Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus • Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilö- tai ryhmätasolla (vuonna 2011 neuvontaa ryhmille 205 600 tuntia, yksilökäyntejä 527 400 kpl) • Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, on hahmotettava mikä on se yksilö- tai ryhmätason muutos, jota työterveyshuolto haluaa tukea • Muutosvaiheen huomiointi parantaa tuloksia – – – – – Esiharkintavaihe Harkintavaihe Valmisteluvaihe Toimintavaihe Ylläpitovaihe • Vaikuttavuutta lisää huomattavasti selkeä tavoiteasettelu (välitavoitteet, lopputavoitteet), aikataulutus ja muutosten seuranta
  • 10. Terveystarkastusten vaikuttavuus • Vuonna 2011 työterveyshuollossa toteutettiin 1 113 600 terveystarkastuskäyntiä – Sisältää kaikki terveystarkastukset (työhonsijoitus, erityinen sairastumisen vaara, ikäryhmä, työkyvyn arviointi jne.) • Katsausten mukaan suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ole vaikutusta sairastuvuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolleisuuteen – "Terveydenhuolto ei ole oikea paikka puuttua terveen väestön elämäntapoihin, mutta sairastumisvaarassa olevien tai jo sairastuneiden keskuudessa merkittäviä vaikutuksia voidaan saada aikaan suhteellisen vähäisillä toimilla." Absetz P, Hankonen N. Duodecim 2011 – "On current evidence it is not possible to justify the offer of routine health screening to unselected working populations on the grounds of either clinical effectiveness or sickness absence reduction." Wynn P. Occupational Medicine 2013 • Seulonnan/riskienkartoituksen perusteella kohdennettu terveystarkastustoiminta vähentää sairauspoissaoloja (Taimela ym.) > suunnitelmallisuus, tavoiteasettelu
  • 11. Sairaanhoidon vaikuttavuus • Vuonna 2011 työterveyshuollon puitteissa tehtiin 5 408 000 sairaanhoitokäyntiä • Käypä hoito –suositusten noudattaminen lisää sairaanhoidon vaikuttavuutta yksilötasolla – Suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön eri hoitojen ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta • Työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä yrityksen sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu – Sairauden osuus työkyvyttömyyden kokemukseen olennaista arvioida, taustalla usein monia muitakin tekijöitä > työ ja työolot tunnettava • Nopean hoitoonpääsyn ei sellaisenaan ole osoitettu vähentävän sairauspoissaoloja • Päinvastoin, runsaat lääkärikäynnit korreloivat esim. TULE-vaivoissa työkyvyttömyyteen • Laajan ja nopean sairaanhoidon vaikutus henkilöstötyytyväisyyteen kiistaton
  • 12. Tarkka sairausdiagnoosi ei useinkaan ole olennaista työkykyongelmien käsittelyssä
  • 13. Työkyvyttömyyden osatekijöitä • Biologiset tekijät – Lääketieteellinen tila, toimintakyky ym. • Psykologiset tekijät – Pelko, ahdistuneisuus, motivaatio, mieliala • Sosiaaliset tekijät – Työolosuhteet, työyhteisö, sosiaalivakuutus- ja korvausjärjestelmä • Kulttuurinen viitekehys – Työn merkitys yksilön asemalle yhteisössä, työkyvyttömyyden hyväksyttävyys • Sairas voi kokea itsensä terveeksi, terve voi kokea itsensä sairaaksi • Sairaus ei ole yhtä kuin työkyvyttömyys! • Vaikuttavuus työkyvyttömyyteen jää puutteelliseksi, jos työkyvyttömyyttä lähestytään vain lääketieteellisenä ilmiönä
  • 14. Työkyvyttömyyden ehkäisy • Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen – Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairausloma-tarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) – Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari-Juntura 2012, Shiri ym. 2013) – Yhdessä sovittu työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen toimintamalli • Työterveysneuvottelu – 30-60-90 päivän sääntö liittyen jäljellä olevan työkyvyn ja työhönpaluumahdollisuuksien arviointiin – Ammatillinen kuntoutus
  • 17. Terveys 2011: työkyky kohentunut huomattavasti • Työkyvyn lasku ikääntymisen myötä on loiventunut, varttuneimmissa ikäryhmissä se on jopa pysähtynyt verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen Lähde: THL, 2012
  • 18. Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori) 250 000 225 000 200 000 175 000 Muut sairaudet 150 000 Verenkiertoelinten sairaudet 125 000 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 100 000 75 000 50 000 Mielenterveyden häiriöt 25 000 0 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet
  • 21. Yhteenveto • Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito • Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys • Nykyisessä toimintaympäristössä työterveyspainotteinen sairaanhoito muodostaa pohjan työkyvyn hallinnalle • Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle • Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta onko taustalla oleva ajattelutapa uusiutunut riittävästi? • Vaikuttavan työterveyshuollon ensisijainen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä
  • 22. Kiitokset: Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos Mervi Viljamaa, Pihlajalinna/Työterveyslaitos Jukka Uitti, Työterveyslaitos