�ݺ�ߣ

Editor's Notes

1. Huomenta – Minulle annettuun otsikkoon on pakattu niin monta käsitettä että koko esitysaika menee oikeastaan näiden aukipurkamiseen. Teen parhaani sen eteen että teillä on lopuksi sellainen olo että olen vastannut kysymykseen siitä, millaisia ratkaisuja uudistava kumppanuusmatalous tarjoaa tulevaisuuden ruokaturvan haasteisiin.
2. Ruokaturvan yksi isoimmista haasteista on tehomaatalous Kun puhutaan ruokaturvasta niin puhutaan: Ruuan saatavuus: riittävä ruokamäärä Ruuan hankittavuus: taloudelliset resurssit ravinteikkaaseen ruokaan Ruuan käytettävyys: taidot ja tiedot ”oikeanlaiseen” syömiseen Ruuan vakaus: tuotannon jatkuvuus ja vakaus Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhä enenevissä määrin ruokaturvaan, koska se vaikuttaa tehomaatalouteen ja globaaleihin ruokaketjuihin joiden sopeutumiskyky on heikko. Samaan aikaan Öljyriippuvainen ja monokulttuurinen tehomaatalous kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ekologista kriisiä. Kyseessä on negatiivinen kierre. Tehomaatalouden negatiiviset ympäristövaikutukset ovat olleet tiedossa jo pitkään. Nykytutkimuksen valossa voidaan melko kiistatta sanoa, että tehomaatalous ei ole tehokasta, kun huomioidaan sen ulkoisvaikutukset. ------------ Maan kunto rappeutuu; pelloista vapautuu hiiltä ilmaan; hyönteiskato on tutkimusten mukaan ollut massiivista tehomaatalouden alueilla; neljä monikansallista yritystä omistaa 60% mailman siemenmarkkinoista; viljelijä ei saa kunnollista toimeentuloa työstään; ihmisten ja ekosysteemien tarpeet tuntuvat olevat ristiriidassa keskenään Neljä monikansallista yritystä hallitsee 60% globaaleista siemenmarkkinoista /Civil Eats, 2019 Tutkimustuloksien mukaan tehomaatalouden alueilla hyönteiskato on ollut massiivista, Pasi Sihvonen, dosentti, HY, 2019 (Lähteet: https://yle.fi/uutiset/3-10641226) Ruokajärjestelmän osuus kasvihuonepäästöistä 21-37%/IPCC, 2019 Suomessa katoaa 220kg CO2 / ha / vuosi, LUKE, 2019
3. Viimeaikoina on alettu puhua regeneratiivisesta eli uudistavasta maataloudesta.  uudistava maatalous haastaa tavanomaisen öljyintensiivisen ja ulkoisisista tuotantopanoksista riippuvaisen, monokulttuurisen maatalouden Regeneratiiviselle maataloudelle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää, mutta keskiössä on mm. Maaperän elinvoimaisuuden parantaminen Ravinteiden ja veden kiertokulun tehostaminen Monimuotoisuuden edistäminen  Tässä hankkeessa on tutkittu uudistavan maatalouden erilaisia käytäntöjä
4. Olemme tunnistaneet kolme osa-aluetta joiden välillä viljelijä tasapainottelee
5. Uudistava maatalous viittaa viljelykäytäntöihin kun taas Kumppanuusmaatalous on eräänlainen sopimusviljelyn malli; kaikki regeneratiivisuuteen pyrkivät maatilat eivät ole kumppanuusmaataloustiloja, mutta kaikki tutkimuksessa kartoitetut kumppanuustilat pyrkivät regeneratiivisuuteen Lyhyesti Mallista: CSAssa kotitalouden sitoutuvat ostamaan sadon etukäteen ja usein auttavat tilan töissä; sekä viljelijälähtöisiä ja kotitalouslähtöisiä kumppanuusmaatiloja, monia hallinnan malleja ja tapoja organisoida, usein osuuskuntamuotoisia Viljelijälle toimeentulon malli Kotitalouksille vaihtoehtoinen tapa hankkia ruokaa Ennen kaikkea ruokaturvallisuus lisääntyy paikallisen omavaraisuuden kasvaessa ja saatavuuden parantuessa, koska riippuvuudet globaaleista ruokaketjuista ja ulkoisista tuotantopanoksista vähenevät
6.  Suomessa n. 10-kunta kumppanuusmaataloutta, ensimmäinen perustettiin 2011 Euroopassa tuhansia kumppanuusmaataloustiloja Ei ole utopia, muulla ollaan Suomea vuosikymmeniä edellä
7. Tässä muutama esimerkki jotka ovat tutkimuksessa tulleet esille EU:n julkaisemien tutkimusten mukaan lyhyet paikalliset ruokaketjut ja viljelijöiden ja kotitalouksien väliset suorat vaihdantasuhteet tuottavat merkittävää sosiaalista ja taloudellista arvoa; ne luovat yhteisöllisyyttä, verkostoja ja luottamusta, sekä työpaikkoja ja vahvistavat paikallistaloutta.  Sitran megatrendit raportissa maallemuutto kiinnosta jo lähes miljoonaa suomalaista joten kun näitä lukuja katsoo niin regeneratiivisella maataloudella voisi olla myös maaseudun elinvoimaisuuden elvyttämisessä suuri rooli ja potentiaali! Regeneratiivinen maatalous voi siis haastaa 100 hehtaarin yksinäisyyden ja tarjota 10 hehtaarin kumppanuusmaatalousyhteisöä tilalle
8. Olemme tunnistaneet kolme osa-aluetta joiden välillä viljelijä tasapainottelee
9. Olemme tunnistaneet kolme osa-aluetta joiden välillä viljelijä tasapainottelee