ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Selvitys sähkön siirtohintoihin vaikuttavista tekijöistä ja toimintavarmuuden toteuttamisen vaihtoehdoista

•
•
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö

Professori Jarmo Partasen esitys tiedotustilaisuudessa 29.11.2018

1 of 37
Download to read offline
Selvitys sähkön siirtohintoihin vaikuttavista tekijöistä ja toimintavarmuuden toteuttamisen vaihtoehdoista
Sähkönsiirtohinnat ja toimitusvarmuus LUT yliopisto Jarmo Partanen +358 40 5066564
LUT yliopisto Toimeksianto 3 • Mikä on siirtohintojen rooli sähkön kokonaishinnassa • Mitkä ovat merkittävimmät vaikuttimet jakeluverkkojen siirtohintojen muutoksiin? • Mikä on toimitusvarmuusinvestointien ja -toimenpiteiden reaalinen vaikutus siirtohintoihin ja osuus siirtohintojen korotuksista? • Miten toimitusvarmuusvaatimukset ovat vaikuttaneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden jakeluverkkojen taloudelliseen tilanteeseen? • Millä kriteereillä jakeluverkkoyhtiöt valitsevat toimintamallit toimitusvarmuuskriteerien saavuttamiseksi? Mitä vaihtoehtoisia tapoja verkkoyhtiöillä on tällä hetkellä saavuttaa toimitusvarmuustavoitteet? Mitkä tekijät ohjaavat verkonhaltijoiden valintoja vaihtoehtojen valinnassa? Miten yhtiöt ovat käyttäneet vaihtoehtoisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi? • Miten toimitusvarmuuden taso on muuttunut viime vuosina? Miten sen ennustetaan kehittyvän tulevaisuudessa?
LUT yliopisto Sähkön hinta, eri osa-alueet
LUT yliopisto Sähkön hinta eri maissa
LUT yliopisto Sähkönsiirtohinta 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 1.1.1997 1.10.1997 1.7.1998 1.4.1999 1.1.2000 1.10.2000 1.7.2001 1.4.2002 1.1.2003 1.10.2003 1.7.2004 1.4.2005 1.1.2006 1.10.2006 1.7.2007 1.4.2008 1.1.2009 1.10.2009 1.7.2010 1.4.2011 1.1.2012 1.10.2012 1.7.2013 1.4.2014 1.1.2015 1.10.2015 1.7.2016 1.4.2017 1.1.2018 Sähkön siirtohinta snt/kWh sis. alv, koko maan keskiarvo kotitalous 5000 kWh/a Sähkölämmitys, 18 000 kWh/a Sähkövero
LUT yliopisto Sähkönsiirto, alueellisia eroja
LUT yliopisto Sähkönsiirto ja toimitusvarmuusvaatimukset Tarina tiivistetysti  Haja-asutusalueiden sähköistäminen toteutettiin 1950-1975 kustannustehokkaasti rakentamalla ”luotisuorat” avojohdot läpi metsien ja peltojen. Avojohdot ovat pääosin saavuttamassa elinikänsä päätöspisteensä ja ne on joka tapauksessa uusittava.  Vuosina 2001, 2002, 2010 ja 2011 oli erittäin laajoja sähkökatkoja koskien satoja tuhansia asiakkaita, pisimmät keskeytykset olivat yli kuukauden  Vuonna 2003 vakiokorvaukset tulivat sähkömarkkinalakiin  Vuonna 2013 Eduskunta päätti ettei suomalainen yhteiskunta siedä tulevaisuudessa pitkiä katkoja! Tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2028  Sähkön rooli digitaalisessa, hiilivapaassa yhteiskunnassa on kriittinen  Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastomuutoksen myötä  Verkkoyhtiöiden on investoitava erittäin paljon 15 vuoden aikana, kun tavoitteena on lain noudattaminen. Merkittävä rahoitustarve ja –haaste.  Energiavirasto valvoo monopolina toimivien verkkoyhtiöiden toimintaa. Valvonta koskee mm. verkkoyhtiöiden vuotuista liikevaihtoa. -> käynnissä sähkönjakelualan historian laajin investointiohjelma, 70-90 % toimitusvarmuusinvestointieuroista jää Suomeen ja suurelta osin investointialueille -> siirtohinnat ovat nousseet ja nousevat kunnes lain velvoite on saavutettu 8
LUT yliopisto Toimitusvarmuus, vakiokorvaukset − Korvaukset pitkistä toimituskeskeytyksistä, Sähkömarkkinalaki 100 §, 1.9.2013 − Sähkönkäyttäjällä on oikeus korvaukseen, jonka suuruus on vuotuisesta verkkopalvelumaksusta − 10 %, kun keskeytysaika on > 12 h ja < 24 h − 25 %, kun keskeytysaika on > 24 h ja < 72 h − 50 %, kun keskeytysaika on > 72 h ja < 120 h − 100 %, kun keskeytysaika on > 120 h − 150 %, kun keskeytysaika on > 192 h (8 vuorokautta) − 200 %, kun keskeytysaika on > 288 h (12 vuorokautta) − Korvaus on enintään 2000 €/asiakas/keskeytys 9
LUT yliopisto Toimitusvarmuus, keskeytysten maksimiaika − Rajoitukset pitkien sähkökatkojen kestolle, Sähkömarkkinalaki 1.9.2013 − Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava siten, että maksimikeskeytysaika yksittäisessä keskeytyksessä on − Taajamissa 6 tuntia − Haja-asutusalueilla 36 tuntia − 50 % asiakkaista vaatimuksen piirissä 31.12.2019 − 75 % asiakkaista vaatimuksen piirissä 31.12.2023 − 100 % asiakkaista vaatimuksen piirissä 31.12.2028 (viidellä yhtiöillä 31.12.2036) − Edellä mainitut tavoitteet edellyttävät nk. myrsky- ja lumikuormavarman verkon rakentamista − Maakaapelointia, tien varteen rakentamista − Myrskyvarma ilmajohto; pellolla, ”ylileveä” johtokatu Monien verkkoyhtiöiden kohdalla lain määrittämien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää investointitasoja, jotka selvästi ylittävät regulaatiomallin tasapoistojen tason -> tarvitaan lisärahoitusta omalla ja vieraalla pääomalla 10
LUT yliopisto Keinoja toimitusvarmuusvaatimusten saavuttamiseksi Toimintastrategioiden määrittely  Vyöhykeajattelu (taajamat, haja-asutusalueet, kaapeloivat alueet, ilmajohtoalueet)  Myrskyvarman verkon määrät  Taloudelliset reunaehdot Investointeja ja rahoitusta  Maakaapelointia, uusia teknisiä ratkaisuja  Ilmajohtojen siirtämistä tien varteen  Myrskyvarma ilmajohto pellolla  ”ylileveä” johtokatu metsässä/tien varressa (puuvarmuus 30 a)  automaatio Kunnossapitoa  Johtokatujen raivaus  Johtokatujen vierimetsien raivausta (riskipuiden poistoa ja harvennusta) Häiriönhoitovalmiuden ylläpito ja kehittäminen 11
LUT yliopisto Toimintaympäristön kehitys STRATEGINEN SUUNNITTELU Kuormitus- ennusteet Käytettävä tekniikka Laskenta- parametrit Toiminta- periaatteet Omistaja- politiikkaRegulaatio YLEISSUUNNITTELU INVESTOINTI- SUUNNITTELU Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Vuotuiset investointi- ohjelmat DG EV VARASTOT DR LUOTETTAVUUS ? HINNOITTELU ? 12 Omaisuudenhallinnan kehittämis-/suunnitteluprosessi Vaikutukset; pääoma, JHA, NKA, tasapoistot, kohtuullinen tuotto, operatiiviset kustannukset, käyttövarmuus, liikevaihto
8,9 10,8 Vyöhykemalli1. VYÖHYKE 3. VYÖHYKE2. VYÖHYKE Vyöhyke 3: • 60 % verkostopituudesta • 30 % asiakkaista • 2 asiakasta/km Vyöhykkeet 1 ja 2 yhteensä: • 40 % verkostopituudesta • 70 % asiakkaista • 7 asiakasta/km PKS
LUT yliopisto 14 Toimitusvarmuus – kuinka saavutettavissa? Yhtiö 1 Yhtiö 2 Yhtiö 3 Yhtiö 4NYKYINEN MYRSKYVARMUUSTASO
LUT yliopisto 15 Toimitusvarmuus – kuinka saavutettavissa? Investoinnit, esimerkkejä elinkaarikustannuksista 0 € 10 000 € 20 000 € 30 000 € 40 000 € 50 000 € 60 000 € 70 000 € 80 000 € 90 000 € 100 000 € Maakaapeli Ilmajohto tienvarteen Ilmajohto metsässä Leveä johtokatu Diskontatutelinkaarikustannukset40 vuodenpitoajalta€ Saneerausvaihtoehto Investoinnit KAH OPEX 0 € 10 000 € 20 000 € 30 000 € 40 000 € 50 000 € 60 000 € 70 000 € Maakaapeli Ilmajohto tienvarteen Ilmajohto metsässä Leveä johtokatu Diskontatutelinkaarikustannukset40 vuodenpitoajalta€ Saneerausvaihtoehto Investoinnit KAH OPEX Kunkin verkkoyhtiön on määritettävä omat toimintastrategiansa, joiden perustana ovat verkkoalueiden olosuhteet, asiakkaiden sähkönkäytön kehittyminen ja investointien rahoitus- mahdollisuudet. Haja-asutus, teho 300 kW Haja-asutus, teho 800 kW
LUT yliopisto 16 Toimitusvarmuus – kuinka saavutettavissa? Ennakoiva kunnossapito • Vierimetsien hoito maanomistajien luvalla Viankorjauksen tehostaminen • Ennakointi • Varautumissuunnittelu, harjoittelu • viankorjausresurssit • valvomoresurssit • metsuriapu • metsäkoneapu • maansiirtourakoitsijat • helikopterit • varaosavarastot • virka-apu • viestintä • oman ja palveluntuottajien henkilöstön toimintakyvyn ylläpito
LUT yliopisto 17 Toimitusvarmuus – investointitarpeet Investoinnit, M€ 2014-2019 2020-2023 2024-2028 110 kV johdot 156 147 131 Sähköasemat 343 172 207 Keskijännite 1508 1103 826 Muuntamot 799 626 474 Pienjännite 982 997 1040 Yhteensä 3788 3045 2678 9511 Kokonaisinvestointitarpeet 2014-2028 ovat 9,5 Mrd€, josta toimitusvarmuusvaatimusten aiheuttama lisätarve on noin 3,0 Mrd€. Vuonna 2013 toimitusvarmuusvaatimusten aiheuttamaksi investointitarpeeksi arvioitiin noin 3,5 Mrd€. Verkkoyhtiöiden arvio investointien kotimaisuusasteesta on 70-90 % sisältäen verkkokomponentit ja työkustannukset. Töiden toteutus tapahtuu pääosin alueellisin ja kotimaisin voimin.
LUT yliopisto 18 Toimitusvarmuus – investointitarpeet Investoinnit per tasapoistot keskimäärin 158 %
LUT yliopisto 19 Toimitusvarmuus – kunnossapito 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 2010 2015 2020 2024 2029 Kaapelointiprosentti, koko maan keskiarvo KJ PJ Kunnossapito, M€ 2014-2019 2020-2023 2024-2028 110 kV johdot 30 21 23 Sähköasemat 44 38 42 Keskijännite 141 108 94 Muuntamot 26 21 24 Pienjännite 79 72 71 Yhteensä 320 261 254 835
LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan valvonta vs. sähkönsiirtohinta Verkkoyhtiöiden taloudellisen valvonnan kohteena on vuotuinen sallittu liikevaihto, joka koostuu Energiaviraston määrittämien säännösten perusteella ” Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 – 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 – 31.12.2023 valvontajaksolla”. Keskeisimmät liikevaihtoon sisältyvät erät ovat • kontrolloidut operatiiviset kustannukset • verkkoliiketoimintaan sitoutuneelle pääomalla sallittu tuotto sekä • verkkokomponenttien jälleenhankinta-arvon ja teknistaloudellisten pitoaikojen avulla laskettavat tasapoistot. Edellä mainittujen erien lisäksi sallittuun liikevaihtoon vaikuttavia kannustimia ovat • Laatukannustin (keskeytyskustannukset) • Toimitusvarmuuskannustin • Innovaatiokannustin Verkkoyhtiön häviökustannukset sekä asiakkailtaan perimät Fingrid-maksut tulevat lisäksi sallittuun liikevaihtoon läpilaskutuserinä.
LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan valvonta vs. sähkönsiirtohinta Tuotto Tasapoistot OPEX Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Yhtiökohtaiset tehostamistavoitteet, joka määritetään tehokkuusmittauksen tuloksen avulla. Kohtuullinen poistotaso: Jälleenhankinta-arvo / verkon pitoaika kohtuullinen tuotto: WACC * verkkoliiketoimintaan sitoutunut pääoma; (WACC = pääoman keskikustannus, vuonna 2018 6,62 % (ennen veroja) olettaen vieraan ja oman pääoman suhteeksi 40/60) 21 Läpilaskutuserät; Fingridille tilitettävät siirtomaksut + häviöiden hankintakustannukset.FG-maksut ja häviöt
29.11.2018 Verkko-omaisuus, määrät Jälleenhankinta-arvo (JHA) Verkkopituus Käyttöpaikkamäärä Siirretty energia Tuotokset Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX Input; KOPEX 2008-2014 Tehokkuusmittaus StoNED Nykykäyttöarvo (NKA) Pitoajat, ikä Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma Muut taseen erät Liittymismaksut + + - Investointikannustin (tasapoistot) Tehostamiskannustin SKOPEX 2016-2019 = (KOPEX 2011-2014)*0,9945^t (SKOPEX – todellinen KOPEX) Max 20 % kohtuullisesta tuotosta Innovaatiokannustin 1 % lv WACC, CAP - 0,55 %/a Laatukannustin (todelliset – vertailutason kesk.kustannukset ). Max 15 % kohtuullisesta tuotosta Yksikköhinnat Kohtuullinen tuotto ( ) LPRRRC rmoporE +−⋅+= β Toimitusvarmuuskannustin Sallittu liikevaihto 2475 M€ 49,4 M€ v. 2014 60-65 M€ 35-70 M€ 5538 GWh/a410 00067 000 km 55,1 M€ 30,9 M€/a Liittymät/käyttöpaikat Tehokkuusluku, 97,8%
LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan valvonta vs. investointien rahoitus Regulaatiomallin sisältö/tavoite on pääosin seuraava • Verkkokomponenttien nykyhinnoilla määritettävät tasapoistot antavat verkkoyhtiölle mahdollisuuden rahoittaa vuosittain tarvittavat verkkokomponenttien uusimiset vuotuisella kassavirralla. Näin tapahtuukin tilanteessa, jossa olemassa verkko uusitaan ns. normaalitahtia eli keskimäärin investointeja on tasapoistojen verran. • Tasapoistot ovat eri asia kuin verkkoyhtiön kirjanpidossa käyttämät poistot, joiden laskennassa käytetään todellisia investointikustannuksia ja kirjanpidon poistoaikoja, jotka tyypillisesti ovat merkittävästi regulaatiomallin poistoaikoja (40-50 a) lyhemmät. • Jos/kun investointeja on pysyvästi enemmän kuin tasapoistojen kautta asiakkailta kerättävä rahamäärä, • on investointien rahoitus tehtävä joko/sekä omalla tai/että vieraalla pääomalla ja lainan maksut/pääomapalautukset tehdään tulevien vuosien tasapoistoerien kautta. • Kohtuullinen tuotto on verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle maksettava vuotuinen tuotto. Pääoma määräytyy kunkin verkkokomponentin jälleenhankinta- arvon, iän ja pitoajan perusteella (nykykäyttöarvo).
LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan taloudellinen valvonta, investointien ja valvontamallin keskinäiset vaikutukset − Investoinnit vs. investointikannustin − Regulaatiomallissa käytetään yksikköhintoja erilaisille verkkokomponenteille. Liikevaihtoon hyväksytään yksikköhintojen ja regulaatiomallin poistoajoilla lasketut tasapoistot − Jos verkkoyhtiö onnistuu tekemään investoinnin yksikköhintoja alemmilla hinnoilla, saa yhtiö lisätuottoja tekemälleen investoinnille ja päinvastoin − Kannustin/sanktio toimii myös kohtuullisen tuoton laskennassa − Tehostamiskannustin − Verkkoyhtiön operatiivisia kustannuksia rajoitetaan. Referenssikustannusten alittamisesta yhtiö saa bonusta ja päinvastoin. Investoinneilla voidaan vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin, esim. ilmajohto vs. maakaapeli − Laatukannustin − Verkkoyhtiön keskeytyskustannuksia verrataan vuosittain referenssitasoon. Referenssitasoa alemmista keskeytyskustannuksista yhtiö saa bonusta ja päinvastoin. Investoinneilla ja käyttötoiminnalla voidaan vaikuttaa keskeytyskustannuksiin − Toimitusvarmuuskannustin − Käyttövarmuusvaatimusten täyttämiseksi ennen pitoajan täyttymistä poistettavien ilmajohtojen jäljellä oleva NKA korvataan verkkoyhtiölle minimipitoaikoja NKA:n laskennassa käyttäen 24
LUT yliopisto Valvontamalli - ohjausvaikutukset Investointien rahoitus Investointien rahoituksen suhteen oli vuosina 2014-2015 monia haasteita;  onko kohtuuhintaista rahoitusta saatavissa investointeihin,  joiden pitoaika (takaisinmaksuaika) on huomattavan pitkä (40-50 vuotta), ja  jotka sisältävät verkkoyhtiöille liiketaloudellisia riskejä  velkaantumisaste voi nousta yli 100 % liikevaihdosta, jolla on vaikutusta vieraan pääoman hintaan  kj-kaapeleiden asennus uuden tyyppisissä olosuhteissa haja- asutusalueilla sisältää ennalta tunnistamattomia riskejä  verkkorakentamiseen liittyvä toimialan ylikuumentumisen mahdollisuus ja sen seurauksena investointikustannusten merkittävä nousu suhteessa valvontamallissa käytettäviin kiinteisiin hintoihin  sähkön tuleva käyttö haja-asutusalueilla Valvontamallin kehittämisen lopputulemana kohtuullisen tuoton tason ja kannusteiden yhteisvaikutuksena investointitasot lähtivät nousuun ja verkkoyhtiöt ovat onnistuneet rahoittamaan huomattavan suuret investointimäärät 25
LUT yliopisto Valvontamalli - ohjausvaikutukset Investointikustannukset  Erittäin mittavien investointimäärien suhteen on ollut riskinä, että markkinat ylikuumenevat ja aiheuttavat kustannusten nousua. Käytännössä ylikuumenemista ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa. Esimerkiksi kaapelointiin liittyvät komponentti- ja työhinnat ovat jopa alentuneet.  Ilmajohtomarkkinoiden supistuminen on puolestaan johtanut hienoiseen yksikköhintojen nousuun.  Verkkoyhtiöiden toteutuneet investointikustannukset ovat olleet vuonna 2016 keskimäärin 22 % alle valvontamallin yksikkökustannusten  Yhtenä selittävänä tekijä tähän ollut valvontamallin ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, jonka pohjalta niin verkkoyhtiöt kuin myös palveluntuottajat ovat voineet sitoutua pitkäjänteisiin kehitys- ja toteutusohjelmiin.  Valvontamallin investointikannustin on näiltä osin ohjannut toimintaa tehokkaampaan suuntaan. 26
LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus ja valvontamalli - ohjausvaikutukset Keskeytyskustannusten ja vakiokorvauksien kehitys  Asiakkaille aiheutuvat keskeytyskustannukset lasketaan ottaen huomioon erilaisten keskeytyksien määrä ja kesto. Keskeytyksistä aiheutuvan haitan määritys tapahtuu alla esitetyin vuoden 2005 yksikköhinnoin, jotka muutetaan kunkin vuoden arvoon kuluttajahintaindeksin mukaan. 27 Odottamaton vika Suunniteltu työ PJK AJK €/kW €/kWh €/kW €/kWh €/kW €/kW 1,1 11,0 0,5 6,8 0,55 1,1 Keskeytyskustannusten ja vakiokorvausten osalta trendi on odotusten mukaisesti laskeva. Eri vuosien välillä on kuitenkin suuria eroja sääoloissa, joka on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Kun suurin osa keskeytyksistä aiheutuu sääolojen seurauksena on odotettavissa, että keskeytyskustannukset laskevat edelleen nopeasti, kun saman aikaisesti vikojen määrä ja niille altistuvien asiakkaiden määrä alenee. 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 450000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Keskeytyksiin liittyviä tunnuslukuja, kaikki verkkoyhtiöt KAH, k€/a Vakiokorvaukset, k€/a Vakiokorvausasiakkaat
LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys Merkittävälle osalle verkkoyhtiöitä toimitusvarmuusvaatimuksen täyttäminen edellyttää normaalia suurempaa investointitarvetta, joka muodostuu  nopeutetusta investointitarpeesta sekä  nykyverkkoon verrattuna kalliimmista verkkokomponenteista.  Kj-verkon kaapeliverkko on keskimäärin 150-200 % kalliimpaa verrattuna vastaavaan ilmajohtoverkkoon. Hintaero pienentyy jatkuvasti johtuen kaapeliverkon yksikköhintojen alentumisesta ja ilmajohtoverkon yksikköhintojen noususta  Pienjänniteverkossa kaapeli- ja ilmajohtoverkon hintaero on huomattavasti pienempi ja joillakin alueilla (auraus mahdollinen) kaapeliverkko on kustannuksiltaan edullisempi. 28
LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys  Seuraavissa kuvissa on arvioita regulaatiomallin mukaisen sallitun liikevaihdon kehityksestä kahdelle esimerkinomaiselle, haasteellisissa olosuhteissa toimivalle verkkoyhtiötyypille vuosina 2016-2036. Laskelmat on tehty seuraavin olettamuksin  Valvontamallin pääperiaatteet pysyvät nykyisen kaltaisina  Verkkokomponenttien yksikköhintamuutokset ovat maltillisia siirryttäessä 6. valvontajaksolle vuonna 2024  Laatu- ja toimitusvarmuuskannustimien vaikutus laimenee 2020-luvulla, kun merkittävä osa verkoista on myrskyvarmaa  Operatiivisten kustannusten muutos on -1% vuodessa  WACC-prosentin kehitys on arvioitu alla olevan kuvan mukainen 29 0,00 % 1,00 % 2,00 % 3,00 % 4,00 % 5,00 % 6,00 % 7,00 % 8,00 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 WACC ennen veroja
LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys Selityksiä alla oleviin kuviin  Liikevaihto vuonna 2016 on 100 % ja muut kustannukset ovat suhteessa ko. arvoon  Vuosien 2015 ja 2016 välinen muutos liikevaihdossa (80 % -> 100 %) ja etenkin tuotossa on peräisin valvontamallimuutoksesta (mm. WACC-prosentin nousu, yksikköhintamuutokset) sekä Fingrid-maksujen noususta  Odotettavissa oleva regulaatiomallin sallima liikevaihdon kasvu aikajaksolla 2016-2028 on peräisin tasapoistojen (JHA -> tasapoistot) ja kohtuullisen tuoton (NKA, WACC) kehityksestä  Kantaverkkomaksujen ja häviökustannusten on arvioitu pysyvän vuoden 2016 tasolla  Tasapoistojen määrä korjataan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti (oletus +1 %/a) 30 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Yhtiötyyppi A tavoitevuosi 2028 LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Yhtiötyyppi B tavoitevuosi 2028 LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt
LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys 31 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Yhtiötyyppi B tavoitevuosi 2028 LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Yhtiötyyppi B tavoitevuosi 2036 LV Tuotto Opex tasapoistot FG + häviöt Edellä olevat laskelmat kuvaavat liikevaihdon kehitysnäkymiä haasteel- lisissa olosuhteissa toimivissa verkkoyhtiöissä. Suurimmassa osassa verkkoyhtiötä toimitusvarmuusvaatimusten vaikutus liikevaihtoihin eli siirtomaksujen kokonaismäärään on alhaisempi.
LUT yliopisto Kehityskohteita; yli-/alijäämien kompensointi Nykyinen metodiikka  Nykyisten sääntöjen mukaan verkkoyhtiö ei saa tuottaa ylijäämää kahtena peräkkäisenä valvontajaksona. Vastaavasti regulaatiojakson alijäämiä voidaan kompensoida seuraavan valvontajakson aikana. Muutosesitys  Useiden verkkoyhtiöiden toimesta on tuotu esille esitys, jossa  ylijäämien kompensointi on tehtävä seuraavan valvontajakson aikana, mutta  valvontajakson alijäämän kompensointi voitaisiin tarvittaessa toteuttaa seuraavien kahden valvontajakson aikana. Muutosesityksen perustelut  Useat verkkoyhtiöt pyrkivät hillitsemään siirtohintojen korotuksia etenkin kuluvalla valvontajaksolla 2016-2019. Tämä näkyy esim. vuoden 2016 tilastoissa, jonka mukaan yhtiöiden kokonaisalijäämä vuonna 2016 oli -380 M€. Osa alijäämistä kompensoi valvontajakson 2012-2015 ylijäämiä, yhteensä 231 M€. On kuitenkin odotettavissa, että useilla yhtiöillä valvontajakso 2016- 2019 jää selvästi alijäämäiseksi, joka kompensoidaan ylijäämällä seuraavalla valvontajaksolla 2020-2023. Mahdollisuus kompensoida alijäämä seuraavien kahdeksan vuoden 2020-2027 aikana siirtäisi hinnankorotuspaineita kuluvalla ja seuraavalla valvontajaksolla. 32
LUT yliopisto Kehityskohteita; älyverkkoratkaisut ml. asiakkaiden omat ratkaisut  (Voidaanko) älyverkko- ja asiakkaiden omilla ratkaisuilla aikaansaada kustannussäästöjä  LVDC, varastot, kulutusjoustopalvelut,  Kannusteet verkkoyhtiöille palvelujen hankkimiseen 33 © Tero Kaipia& Pasi Nuutinen Rectifyingsubstation with directlyconnected converterlessBESS AC DC AC DC ±750 V underground cable Local communications (OF) Internet connection DC AC CEI #2 CEI #3 PV power plant Customer-end load controller Control and monitoringportal AC DCDC DC CEI #1 Customer-end load controller
LUT yliopisto Sähköliittymien irtisanomismahdollisuus Nykytila − Monissa verkkoyhtiöissä on huomattava määrä liittymiä, joiden sähkönkäyttö on nolla tai hyvin pieni. − Verkkoyhtiö ei voi irtisanoa liittymää ja samalla yhtiöllä on velvoite liittymän ylläpidosta ja käyttövarmuudesta Muutosehdotus − Verkkoyhtiöllä olisi mahdollisuus irtisanoa sähköliittymä tilanteissa, joissa ei ole ollut sähkön käyttöä useaan vuoteen. − Näin voitaisiin lisätä asiakasmäärää per johtokilometri, alentaa verkon käyttökuluja, JHA- ja NKA-arvoja, joka rajaisi siirtomaksujen korotuspaineita 34
LUT yliopisto Suosituksia ja näkökulmia 1. Sähkön lähes keskeytymätön saanti on nyt ja tulevina vuosikymmeninä osa digitaalisen, hiilivapaan yhteiskunnan peruspilareita. 2. Älyverkkoratkaisujen nopean kehityksen myötä verkkoyhtiöille tulisi tarjota kannusteet hankkia joustopalveluita (tekniset pullonkaulat, toimitusvarmuus) markkinaehtoisesti. 3. Rakennusten sähkösuunnitteluvaatimukset ja -dokumentointi on yhtenäistettävä. Tämä on edellytys kohdan 2 tehokkaalle toteuttamiselle eli tehon älykkäälle paikalliselle ohjaukselle. 4. Neli-vuotisten valvontajaksojen valvontapäätöksissä todettujen verkkoyhtiöiden alituottojen kompensointi olisi hyvä sallia seuraavien kahden valvontajakson aikana nykyisen yhden jakson sijasta. Muutos mahdollistaa siirtohintakorotusten siirtämisen eteenpäin ilman sähkönkäyttäjille aiheutuvia lisäkustannuksia. Ylituottojen kompensoinnin tulee edelleen tapahtua jatkossakin seuraavan valvontajakson aikana. 35
LUT yliopisto Suosituksia ja näkökulmia 5. Muutetaan vakiokorvausten maksamisen nykyinen alaraja 12 tuntia tasolle 6 tuntia, joka on sama kuin asemakaava-alueilla vaadittava toimitusvarmuustaso ja joka suurelta osin asemakaava-alueilla saavutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. 6. Suositetaan verkkoyhtiöitä antamaan asiakkaille siirtomaksuissa alennusta mikäli asemakaava-alueilla yksittäisen keskeytyksen pituus on yli 6 tuntia ja muilla alueilla yli 36 tuntia. Alennuksen suuruus voisi olla keskeytyksen pituuden mukaan porrastettu. 7. Selvitetään mahdollisuudet muuttaa sähkömarkkinalain velvoitteita sähköliittymien ylläpitoon tilanteissa, joissa liittymän sähkönkäyttö pitkäaikaisesti on nolla tai hyvin vähäinen. Käytännössä tämä tarkoittaisi mahdollisuutta irtisanoa liittymä verkkoyhtiön toimesta. Asiakokonaisuus liittyy osin myös kohdan 2 toimenpide-ehdotukseen. 8. Suomen digi-infrastruktuurin ja toimitusvarmojen sähkönjakeluverkkojen toteutus tulisi tapahtua yhteistoiminnassa. Kuituverkkojen ja sähkökaapeliverkkojen yhteisrakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä. Asian vauhdittamiseen liittyvän säädöspohjan luomisella on kiire, koska sähköverkkojen kaapelointia tapahtuu joka päivä merkittävässä mittakaavassa. 36
LUT yliopisto Suosituksia ja näkökulmia 9. Pitkäjänteinen ennakoitava verkkoliiketoiminnan taloudellinen ja tekninen valvonta on tuottanut positiivisia lopputuloksia investointikustannusten, operatiivisten kustannusten ja sähkön laadun (toimitusvarmuus) kehityksen näkökulmasta. Myönteisen kehityksen ylläpitämiseksi olisi hyvä määrittää vuonna 2024 alkavan 6. valvontajakson aikana noudatettava metodiikka hyvissä ajoin ennen valvontajakson alkua. Tällä voidaan edistää toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseen liittyvien markkinoiden häiriötöntä toimintaa ja kehittymistä. 37

More Related Content

Selvitys sähkön siirtohintoihin vaikuttavista tekijöistä ja toimintavarmuuden toteuttamisen vaihtoehdoista

  • 3. LUT yliopisto Toimeksianto 3 • Mikä on siirtohintojen rooli sähkön kokonaishinnassa • Mitkä ovat merkittävimmät vaikuttimet jakeluverkkojen siirtohintojen muutoksiin? • Mikä on toimitusvarmuusinvestointien ja -toimenpiteiden reaalinen vaikutus siirtohintoihin ja osuus siirtohintojen korotuksista? • Miten toimitusvarmuusvaatimukset ovat vaikuttaneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden jakeluverkkojen taloudelliseen tilanteeseen? • Millä kriteereillä jakeluverkkoyhtiöt valitsevat toimintamallit toimitusvarmuuskriteerien saavuttamiseksi? Mitä vaihtoehtoisia tapoja verkkoyhtiöillä on tällä hetkellä saavuttaa toimitusvarmuustavoitteet? Mitkä tekijät ohjaavat verkonhaltijoiden valintoja vaihtoehtojen valinnassa? Miten yhtiöt ovat käyttäneet vaihtoehtoisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi? • Miten toimitusvarmuuden taso on muuttunut viime vuosina? Miten sen ennustetaan kehittyvän tulevaisuudessa?
  • 8. LUT yliopisto Sähkönsiirto ja toimitusvarmuusvaatimukset Tarina tiivistetysti  Haja-asutusalueiden sähköistäminen toteutettiin 1950-1975 kustannustehokkaasti rakentamalla ”luotisuorat” avojohdot läpi metsien ja peltojen. Avojohdot ovat pääosin saavuttamassa elinikänsä päätöspisteensä ja ne on joka tapauksessa uusittava.  Vuosina 2001, 2002, 2010 ja 2011 oli erittäin laajoja sähkökatkoja koskien satoja tuhansia asiakkaita, pisimmät keskeytykset olivat yli kuukauden  Vuonna 2003 vakiokorvaukset tulivat sähkömarkkinalakiin  Vuonna 2013 Eduskunta päätti ettei suomalainen yhteiskunta siedä tulevaisuudessa pitkiä katkoja! Tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2028  Sähkön rooli digitaalisessa, hiilivapaassa yhteiskunnassa on kriittinen  Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastomuutoksen myötä  Verkkoyhtiöiden on investoitava erittäin paljon 15 vuoden aikana, kun tavoitteena on lain noudattaminen. Merkittävä rahoitustarve ja –haaste.  Energiavirasto valvoo monopolina toimivien verkkoyhtiöiden toimintaa. Valvonta koskee mm. verkkoyhtiöiden vuotuista liikevaihtoa. -> käynnissä sähkönjakelualan historian laajin investointiohjelma, 70-90 % toimitusvarmuusinvestointieuroista jää Suomeen ja suurelta osin investointialueille -> siirtohinnat ovat nousseet ja nousevat kunnes lain velvoite on saavutettu 8
  • 9. LUT yliopisto Toimitusvarmuus, vakiokorvaukset − Korvaukset pitkistä toimituskeskeytyksistä, Sähkömarkkinalaki 100 §, 1.9.2013 − Sähkönkäyttäjällä on oikeus korvaukseen, jonka suuruus on vuotuisesta verkkopalvelumaksusta − 10 %, kun keskeytysaika on > 12 h ja < 24 h − 25 %, kun keskeytysaika on > 24 h ja < 72 h − 50 %, kun keskeytysaika on > 72 h ja < 120 h − 100 %, kun keskeytysaika on > 120 h − 150 %, kun keskeytysaika on > 192 h (8 vuorokautta) − 200 %, kun keskeytysaika on > 288 h (12 vuorokautta) − Korvaus on enintään 2000 €/asiakas/keskeytys 9
  • 10. LUT yliopisto Toimitusvarmuus, keskeytysten maksimiaika − Rajoitukset pitkien sähkökatkojen kestolle, Sähkömarkkinalaki 1.9.2013 − Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava siten, että maksimikeskeytysaika yksittäisessä keskeytyksessä on − Taajamissa 6 tuntia − Haja-asutusalueilla 36 tuntia − 50 % asiakkaista vaatimuksen piirissä 31.12.2019 − 75 % asiakkaista vaatimuksen piirissä 31.12.2023 − 100 % asiakkaista vaatimuksen piirissä 31.12.2028 (viidellä yhtiöillä 31.12.2036) − Edellä mainitut tavoitteet edellyttävät nk. myrsky- ja lumikuormavarman verkon rakentamista − Maakaapelointia, tien varteen rakentamista − Myrskyvarma ilmajohto; pellolla, ”ylileveä” johtokatu Monien verkkoyhtiöiden kohdalla lain määrittämien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää investointitasoja, jotka selvästi ylittävät regulaatiomallin tasapoistojen tason -> tarvitaan lisärahoitusta omalla ja vieraalla pääomalla 10
  • 11. LUT yliopisto Keinoja toimitusvarmuusvaatimusten saavuttamiseksi Toimintastrategioiden määrittely  Vyöhykeajattelu (taajamat, haja-asutusalueet, kaapeloivat alueet, ilmajohtoalueet)  Myrskyvarman verkon määrät  Taloudelliset reunaehdot Investointeja ja rahoitusta  Maakaapelointia, uusia teknisiä ratkaisuja  Ilmajohtojen siirtämistä tien varteen  Myrskyvarma ilmajohto pellolla  ”ylileveä” johtokatu metsässä/tien varressa (puuvarmuus 30 a)  automaatio Kunnossapitoa  Johtokatujen raivaus  Johtokatujen vierimetsien raivausta (riskipuiden poistoa ja harvennusta) Häiriönhoitovalmiuden ylläpito ja kehittäminen 11
  • 12. LUT yliopisto Toimintaympäristön kehitys STRATEGINEN SUUNNITTELU Kuormitus- ennusteet Käytettävä tekniikka Laskenta- parametrit Toiminta- periaatteet Omistaja- politiikkaRegulaatio YLEISSUUNNITTELU INVESTOINTI- SUUNNITTELU Kehittämisen pääsuuntaviivat Alueverkko, sähköasemat, runkojohdot, automaatio ja niiden alustava ajoitus Vuotuiset investointi- ohjelmat DG EV VARASTOT DR LUOTETTAVUUS ? HINNOITTELU ? 12 Omaisuudenhallinnan kehittämis-/suunnitteluprosessi Vaikutukset; pääoma, JHA, NKA, tasapoistot, kohtuullinen tuotto, operatiiviset kustannukset, käyttövarmuus, liikevaihto
  • 13. 8,9 10,8 Vyöhykemalli1. VYÖHYKE 3. VYÖHYKE2. VYÖHYKE Vyöhyke 3: • 60 % verkostopituudesta • 30 % asiakkaista • 2 asiakasta/km Vyöhykkeet 1 ja 2 yhteensä: • 40 % verkostopituudesta • 70 % asiakkaista • 7 asiakasta/km PKS
  • 14. LUT yliopisto 14 Toimitusvarmuus – kuinka saavutettavissa? Yhtiö 1 Yhtiö 2 Yhtiö 3 Yhtiö 4NYKYINEN MYRSKYVARMUUSTASO
  • 15. LUT yliopisto 15 Toimitusvarmuus – kuinka saavutettavissa? Investoinnit, esimerkkejä elinkaarikustannuksista 0 € 10 000 € 20 000 € 30 000 € 40 000 € 50 000 € 60 000 € 70 000 € 80 000 € 90 000 € 100 000 € Maakaapeli Ilmajohto tienvarteen Ilmajohto metsässä Leveä johtokatu Diskontatutelinkaarikustannukset40 vuodenpitoajalta€ Saneerausvaihtoehto Investoinnit KAH OPEX 0 € 10 000 € 20 000 € 30 000 € 40 000 € 50 000 € 60 000 € 70 000 € Maakaapeli Ilmajohto tienvarteen Ilmajohto metsässä Leveä johtokatu Diskontatutelinkaarikustannukset40 vuodenpitoajalta€ Saneerausvaihtoehto Investoinnit KAH OPEX Kunkin verkkoyhtiön on määritettävä omat toimintastrategiansa, joiden perustana ovat verkkoalueiden olosuhteet, asiakkaiden sähkönkäytön kehittyminen ja investointien rahoitus- mahdollisuudet. Haja-asutus, teho 300 kW Haja-asutus, teho 800 kW
  • 16. LUT yliopisto 16 Toimitusvarmuus – kuinka saavutettavissa? Ennakoiva kunnossapito • Vierimetsien hoito maanomistajien luvalla Viankorjauksen tehostaminen • Ennakointi • Varautumissuunnittelu, harjoittelu • viankorjausresurssit • valvomoresurssit • metsuriapu • metsäkoneapu • maansiirtourakoitsijat • helikopterit • varaosavarastot • virka-apu • viestintä • oman ja palveluntuottajien henkilöstön toimintakyvyn ylläpito
  • 17. LUT yliopisto 17 Toimitusvarmuus – investointitarpeet Investoinnit, M€ 2014-2019 2020-2023 2024-2028 110 kV johdot 156 147 131 Sähköasemat 343 172 207 Keskijännite 1508 1103 826 Muuntamot 799 626 474 Pienjännite 982 997 1040 Yhteensä 3788 3045 2678 9511 Kokonaisinvestointitarpeet 2014-2028 ovat 9,5 Mrd€, josta toimitusvarmuusvaatimusten aiheuttama lisätarve on noin 3,0 Mrd€. Vuonna 2013 toimitusvarmuusvaatimusten aiheuttamaksi investointitarpeeksi arvioitiin noin 3,5 Mrd€. Verkkoyhtiöiden arvio investointien kotimaisuusasteesta on 70-90 % sisältäen verkkokomponentit ja työkustannukset. Töiden toteutus tapahtuu pääosin alueellisin ja kotimaisin voimin.
  • 18. LUT yliopisto 18 Toimitusvarmuus – investointitarpeet Investoinnit per tasapoistot keskimäärin 158 %
  • 19. LUT yliopisto 19 Toimitusvarmuus – kunnossapito 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 2010 2015 2020 2024 2029 Kaapelointiprosentti, koko maan keskiarvo KJ PJ Kunnossapito, M€ 2014-2019 2020-2023 2024-2028 110 kV johdot 30 21 23 Sähköasemat 44 38 42 Keskijännite 141 108 94 Muuntamot 26 21 24 Pienjännite 79 72 71 Yhteensä 320 261 254 835
  • 20. LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan valvonta vs. sähkönsiirtohinta Verkkoyhtiöiden taloudellisen valvonnan kohteena on vuotuinen sallittu liikevaihto, joka koostuu Energiaviraston määrittämien säännösten perusteella ” Valvontamenetelmät neljännellä 1.1.2016 – 31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 – 31.12.2023 valvontajaksolla”. Keskeisimmät liikevaihtoon sisältyvät erät ovat • kontrolloidut operatiiviset kustannukset • verkkoliiketoimintaan sitoutuneelle pääomalla sallittu tuotto sekä • verkkokomponenttien jälleenhankinta-arvon ja teknistaloudellisten pitoaikojen avulla laskettavat tasapoistot. Edellä mainittujen erien lisäksi sallittuun liikevaihtoon vaikuttavia kannustimia ovat • Laatukannustin (keskeytyskustannukset) • Toimitusvarmuuskannustin • Innovaatiokannustin Verkkoyhtiön häviökustannukset sekä asiakkailtaan perimät Fingrid-maksut tulevat lisäksi sallittuun liikevaihtoon läpilaskutuserinä.
  • 21. LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan valvonta vs. sähkönsiirtohinta Tuotto Tasapoistot OPEX Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Yhtiökohtaiset tehostamistavoitteet, joka määritetään tehokkuusmittauksen tuloksen avulla. Kohtuullinen poistotaso: Jälleenhankinta-arvo / verkon pitoaika kohtuullinen tuotto: WACC * verkkoliiketoimintaan sitoutunut pääoma; (WACC = pääoman keskikustannus, vuonna 2018 6,62 % (ennen veroja) olettaen vieraan ja oman pääoman suhteeksi 40/60) 21 Läpilaskutuserät; Fingridille tilitettävät siirtomaksut + häviöiden hankintakustannukset.FG-maksut ja häviöt
  • 22. 29.11.2018 Verkko-omaisuus, määrät Jälleenhankinta-arvo (JHA) Verkkopituus Käyttöpaikkamäärä Siirretty energia Tuotokset Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX Input; KOPEX 2008-2014 Tehokkuusmittaus StoNED Nykykäyttöarvo (NKA) Pitoajat, ikä Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma Muut taseen erät Liittymismaksut + + - Investointikannustin (tasapoistot) Tehostamiskannustin SKOPEX 2016-2019 = (KOPEX 2011-2014)*0,9945^t (SKOPEX – todellinen KOPEX) Max 20 % kohtuullisesta tuotosta Innovaatiokannustin 1 % lv WACC, CAP - 0,55 %/a Laatukannustin (todelliset – vertailutason kesk.kustannukset ). Max 15 % kohtuullisesta tuotosta Yksikköhinnat Kohtuullinen tuotto ( ) LPRRRC rmoporE +−⋅+= β Toimitusvarmuuskannustin Sallittu liikevaihto 2475 M€ 49,4 M€ v. 2014 60-65 M€ 35-70 M€ 5538 GWh/a410 00067 000 km 55,1 M€ 30,9 M€/a Liittymät/käyttöpaikat Tehokkuusluku, 97,8%
  • 23. LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan valvonta vs. investointien rahoitus Regulaatiomallin sisältö/tavoite on pääosin seuraava • Verkkokomponenttien nykyhinnoilla määritettävät tasapoistot antavat verkkoyhtiölle mahdollisuuden rahoittaa vuosittain tarvittavat verkkokomponenttien uusimiset vuotuisella kassavirralla. Näin tapahtuukin tilanteessa, jossa olemassa verkko uusitaan ns. normaalitahtia eli keskimäärin investointeja on tasapoistojen verran. • Tasapoistot ovat eri asia kuin verkkoyhtiön kirjanpidossa käyttämät poistot, joiden laskennassa käytetään todellisia investointikustannuksia ja kirjanpidon poistoaikoja, jotka tyypillisesti ovat merkittävästi regulaatiomallin poistoaikoja (40-50 a) lyhemmät. • Jos/kun investointeja on pysyvästi enemmän kuin tasapoistojen kautta asiakkailta kerättävä rahamäärä, • on investointien rahoitus tehtävä joko/sekä omalla tai/että vieraalla pääomalla ja lainan maksut/pääomapalautukset tehdään tulevien vuosien tasapoistoerien kautta. • Kohtuullinen tuotto on verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle maksettava vuotuinen tuotto. Pääoma määräytyy kunkin verkkokomponentin jälleenhankinta- arvon, iän ja pitoajan perusteella (nykykäyttöarvo).
  • 24. LUT yliopisto Verkkoliiketoiminnan taloudellinen valvonta, investointien ja valvontamallin keskinäiset vaikutukset − Investoinnit vs. investointikannustin − Regulaatiomallissa käytetään yksikköhintoja erilaisille verkkokomponenteille. Liikevaihtoon hyväksytään yksikköhintojen ja regulaatiomallin poistoajoilla lasketut tasapoistot − Jos verkkoyhtiö onnistuu tekemään investoinnin yksikköhintoja alemmilla hinnoilla, saa yhtiö lisätuottoja tekemälleen investoinnille ja päinvastoin − Kannustin/sanktio toimii myös kohtuullisen tuoton laskennassa − Tehostamiskannustin − Verkkoyhtiön operatiivisia kustannuksia rajoitetaan. Referenssikustannusten alittamisesta yhtiö saa bonusta ja päinvastoin. Investoinneilla voidaan vaikuttaa operatiivisiin kustannuksiin, esim. ilmajohto vs. maakaapeli − Laatukannustin − Verkkoyhtiön keskeytyskustannuksia verrataan vuosittain referenssitasoon. Referenssitasoa alemmista keskeytyskustannuksista yhtiö saa bonusta ja päinvastoin. Investoinneilla ja käyttötoiminnalla voidaan vaikuttaa keskeytyskustannuksiin − Toimitusvarmuuskannustin − Käyttövarmuusvaatimusten täyttämiseksi ennen pitoajan täyttymistä poistettavien ilmajohtojen jäljellä oleva NKA korvataan verkkoyhtiölle minimipitoaikoja NKA:n laskennassa käyttäen 24
  • 25. LUT yliopisto Valvontamalli - ohjausvaikutukset Investointien rahoitus Investointien rahoituksen suhteen oli vuosina 2014-2015 monia haasteita;  onko kohtuuhintaista rahoitusta saatavissa investointeihin,  joiden pitoaika (takaisinmaksuaika) on huomattavan pitkä (40-50 vuotta), ja  jotka sisältävät verkkoyhtiöille liiketaloudellisia riskejä  velkaantumisaste voi nousta yli 100 % liikevaihdosta, jolla on vaikutusta vieraan pääoman hintaan  kj-kaapeleiden asennus uuden tyyppisissä olosuhteissa haja- asutusalueilla sisältää ennalta tunnistamattomia riskejä  verkkorakentamiseen liittyvä toimialan ylikuumentumisen mahdollisuus ja sen seurauksena investointikustannusten merkittävä nousu suhteessa valvontamallissa käytettäviin kiinteisiin hintoihin  sähkön tuleva käyttö haja-asutusalueilla Valvontamallin kehittämisen lopputulemana kohtuullisen tuoton tason ja kannusteiden yhteisvaikutuksena investointitasot lähtivät nousuun ja verkkoyhtiöt ovat onnistuneet rahoittamaan huomattavan suuret investointimäärät 25
  • 26. LUT yliopisto Valvontamalli - ohjausvaikutukset Investointikustannukset  Erittäin mittavien investointimäärien suhteen on ollut riskinä, että markkinat ylikuumenevat ja aiheuttavat kustannusten nousua. Käytännössä ylikuumenemista ei kuitenkaan ole ollut havaittavissa. Esimerkiksi kaapelointiin liittyvät komponentti- ja työhinnat ovat jopa alentuneet.  Ilmajohtomarkkinoiden supistuminen on puolestaan johtanut hienoiseen yksikköhintojen nousuun.  Verkkoyhtiöiden toteutuneet investointikustannukset ovat olleet vuonna 2016 keskimäärin 22 % alle valvontamallin yksikkökustannusten  Yhtenä selittävänä tekijä tähän ollut valvontamallin ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys, jonka pohjalta niin verkkoyhtiöt kuin myös palveluntuottajat ovat voineet sitoutua pitkäjänteisiin kehitys- ja toteutusohjelmiin.  Valvontamallin investointikannustin on näiltä osin ohjannut toimintaa tehokkaampaan suuntaan. 26
  • 27. LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus ja valvontamalli - ohjausvaikutukset Keskeytyskustannusten ja vakiokorvauksien kehitys  Asiakkaille aiheutuvat keskeytyskustannukset lasketaan ottaen huomioon erilaisten keskeytyksien määrä ja kesto. Keskeytyksistä aiheutuvan haitan määritys tapahtuu alla esitetyin vuoden 2005 yksikköhinnoin, jotka muutetaan kunkin vuoden arvoon kuluttajahintaindeksin mukaan. 27 Odottamaton vika Suunniteltu työ PJK AJK €/kW €/kWh €/kW €/kWh €/kW €/kW 1,1 11,0 0,5 6,8 0,55 1,1 Keskeytyskustannusten ja vakiokorvausten osalta trendi on odotusten mukaisesti laskeva. Eri vuosien välillä on kuitenkin suuria eroja sääoloissa, joka on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Kun suurin osa keskeytyksistä aiheutuu sääolojen seurauksena on odotettavissa, että keskeytyskustannukset laskevat edelleen nopeasti, kun saman aikaisesti vikojen määrä ja niille altistuvien asiakkaiden määrä alenee. 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 450000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Keskeytyksiin liittyviä tunnuslukuja, kaikki verkkoyhtiöt KAH, k€/a Vakiokorvaukset, k€/a Vakiokorvausasiakkaat
  • 28. LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys Merkittävälle osalle verkkoyhtiöitä toimitusvarmuusvaatimuksen täyttäminen edellyttää normaalia suurempaa investointitarvetta, joka muodostuu  nopeutetusta investointitarpeesta sekä  nykyverkkoon verrattuna kalliimmista verkkokomponenteista.  Kj-verkon kaapeliverkko on keskimäärin 150-200 % kalliimpaa verrattuna vastaavaan ilmajohtoverkkoon. Hintaero pienentyy jatkuvasti johtuen kaapeliverkon yksikköhintojen alentumisesta ja ilmajohtoverkon yksikköhintojen noususta  Pienjänniteverkossa kaapeli- ja ilmajohtoverkon hintaero on huomattavasti pienempi ja joillakin alueilla (auraus mahdollinen) kaapeliverkko on kustannuksiltaan edullisempi. 28
  • 29. LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys  Seuraavissa kuvissa on arvioita regulaatiomallin mukaisen sallitun liikevaihdon kehityksestä kahdelle esimerkinomaiselle, haasteellisissa olosuhteissa toimivalle verkkoyhtiötyypille vuosina 2016-2036. Laskelmat on tehty seuraavin olettamuksin  Valvontamallin pääperiaatteet pysyvät nykyisen kaltaisina  Verkkokomponenttien yksikköhintamuutokset ovat maltillisia siirryttäessä 6. valvontajaksolle vuonna 2024  Laatu- ja toimitusvarmuuskannustimien vaikutus laimenee 2020-luvulla, kun merkittävä osa verkoista on myrskyvarmaa  Operatiivisten kustannusten muutos on -1% vuodessa  WACC-prosentin kehitys on arvioitu alla olevan kuvan mukainen 29 0,00 % 1,00 % 2,00 % 3,00 % 4,00 % 5,00 % 6,00 % 7,00 % 8,00 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 WACC ennen veroja
  • 30. LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys Selityksiä alla oleviin kuviin  Liikevaihto vuonna 2016 on 100 % ja muut kustannukset ovat suhteessa ko. arvoon  Vuosien 2015 ja 2016 välinen muutos liikevaihdossa (80 % -> 100 %) ja etenkin tuotossa on peräisin valvontamallimuutoksesta (mm. WACC-prosentin nousu, yksikköhintamuutokset) sekä Fingrid-maksujen noususta  Odotettavissa oleva regulaatiomallin sallima liikevaihdon kasvu aikajaksolla 2016-2028 on peräisin tasapoistojen (JHA -> tasapoistot) ja kohtuullisen tuoton (NKA, WACC) kehityksestä  Kantaverkkomaksujen ja häviökustannusten on arvioitu pysyvän vuoden 2016 tasolla  Tasapoistojen määrä korjataan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti (oletus +1 %/a) 30 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Yhtiötyyppi A tavoitevuosi 2028 LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Yhtiötyyppi B tavoitevuosi 2028 LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt
  • 31. LUT yliopisto Toimitusvarmuusvaatimus – kustannusvaikutukset Liikevaihdon kehitys 31 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Yhtiötyyppi B tavoitevuosi 2028 LV Tuotto Opex tasapoistot FG+häviöt 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 160 % 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Yhtiötyyppi B tavoitevuosi 2036 LV Tuotto Opex tasapoistot FG + häviöt Edellä olevat laskelmat kuvaavat liikevaihdon kehitysnäkymiä haasteel- lisissa olosuhteissa toimivissa verkkoyhtiöissä. Suurimmassa osassa verkkoyhtiötä toimitusvarmuusvaatimusten vaikutus liikevaihtoihin eli siirtomaksujen kokonaismäärään on alhaisempi.
  • 32. LUT yliopisto Kehityskohteita; yli-/alijäämien kompensointi Nykyinen metodiikka  Nykyisten sääntöjen mukaan verkkoyhtiö ei saa tuottaa ylijäämää kahtena peräkkäisenä valvontajaksona. Vastaavasti regulaatiojakson alijäämiä voidaan kompensoida seuraavan valvontajakson aikana. Muutosesitys  Useiden verkkoyhtiöiden toimesta on tuotu esille esitys, jossa  ylijäämien kompensointi on tehtävä seuraavan valvontajakson aikana, mutta  valvontajakson alijäämän kompensointi voitaisiin tarvittaessa toteuttaa seuraavien kahden valvontajakson aikana. Muutosesityksen perustelut  Useat verkkoyhtiöt pyrkivät hillitsemään siirtohintojen korotuksia etenkin kuluvalla valvontajaksolla 2016-2019. Tämä näkyy esim. vuoden 2016 tilastoissa, jonka mukaan yhtiöiden kokonaisalijäämä vuonna 2016 oli -380 M€. Osa alijäämistä kompensoi valvontajakson 2012-2015 ylijäämiä, yhteensä 231 M€. On kuitenkin odotettavissa, että useilla yhtiöillä valvontajakso 2016- 2019 jää selvästi alijäämäiseksi, joka kompensoidaan ylijäämällä seuraavalla valvontajaksolla 2020-2023. Mahdollisuus kompensoida alijäämä seuraavien kahdeksan vuoden 2020-2027 aikana siirtäisi hinnankorotuspaineita kuluvalla ja seuraavalla valvontajaksolla. 32
  • 33. LUT yliopisto Kehityskohteita; älyverkkoratkaisut ml. asiakkaiden omat ratkaisut  (Voidaanko) älyverkko- ja asiakkaiden omilla ratkaisuilla aikaansaada kustannussäästöjä  LVDC, varastot, kulutusjoustopalvelut,  Kannusteet verkkoyhtiöille palvelujen hankkimiseen 33 © Tero Kaipia& Pasi Nuutinen Rectifyingsubstation with directlyconnected converterlessBESS AC DC AC DC ±750 V underground cable Local communications (OF) Internet connection DC AC CEI #2 CEI #3 PV power plant Customer-end load controller Control and monitoringportal AC DCDC DC CEI #1 Customer-end load controller
  • 34. LUT yliopisto Sähköliittymien irtisanomismahdollisuus Nykytila − Monissa verkkoyhtiöissä on huomattava määrä liittymiä, joiden sähkönkäyttö on nolla tai hyvin pieni. − Verkkoyhtiö ei voi irtisanoa liittymää ja samalla yhtiöllä on velvoite liittymän ylläpidosta ja käyttövarmuudesta Muutosehdotus − Verkkoyhtiöllä olisi mahdollisuus irtisanoa sähköliittymä tilanteissa, joissa ei ole ollut sähkön käyttöä useaan vuoteen. − Näin voitaisiin lisätä asiakasmäärää per johtokilometri, alentaa verkon käyttökuluja, JHA- ja NKA-arvoja, joka rajaisi siirtomaksujen korotuspaineita 34
  • 35. LUT yliopisto Suosituksia ja näkökulmia 1. Sähkön lähes keskeytymätön saanti on nyt ja tulevina vuosikymmeninä osa digitaalisen, hiilivapaan yhteiskunnan peruspilareita. 2. Älyverkkoratkaisujen nopean kehityksen myötä verkkoyhtiöille tulisi tarjota kannusteet hankkia joustopalveluita (tekniset pullonkaulat, toimitusvarmuus) markkinaehtoisesti. 3. Rakennusten sähkösuunnitteluvaatimukset ja -dokumentointi on yhtenäistettävä. Tämä on edellytys kohdan 2 tehokkaalle toteuttamiselle eli tehon älykkäälle paikalliselle ohjaukselle. 4. Neli-vuotisten valvontajaksojen valvontapäätöksissä todettujen verkkoyhtiöiden alituottojen kompensointi olisi hyvä sallia seuraavien kahden valvontajakson aikana nykyisen yhden jakson sijasta. Muutos mahdollistaa siirtohintakorotusten siirtämisen eteenpäin ilman sähkönkäyttäjille aiheutuvia lisäkustannuksia. Ylituottojen kompensoinnin tulee edelleen tapahtua jatkossakin seuraavan valvontajakson aikana. 35
  • 36. LUT yliopisto Suosituksia ja näkökulmia 5. Muutetaan vakiokorvausten maksamisen nykyinen alaraja 12 tuntia tasolle 6 tuntia, joka on sama kuin asemakaava-alueilla vaadittava toimitusvarmuustaso ja joka suurelta osin asemakaava-alueilla saavutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. 6. Suositetaan verkkoyhtiöitä antamaan asiakkaille siirtomaksuissa alennusta mikäli asemakaava-alueilla yksittäisen keskeytyksen pituus on yli 6 tuntia ja muilla alueilla yli 36 tuntia. Alennuksen suuruus voisi olla keskeytyksen pituuden mukaan porrastettu. 7. Selvitetään mahdollisuudet muuttaa sähkömarkkinalain velvoitteita sähköliittymien ylläpitoon tilanteissa, joissa liittymän sähkönkäyttö pitkäaikaisesti on nolla tai hyvin vähäinen. Käytännössä tämä tarkoittaisi mahdollisuutta irtisanoa liittymä verkkoyhtiön toimesta. Asiakokonaisuus liittyy osin myös kohdan 2 toimenpide-ehdotukseen. 8. Suomen digi-infrastruktuurin ja toimitusvarmojen sähkönjakeluverkkojen toteutus tulisi tapahtua yhteistoiminnassa. Kuituverkkojen ja sähkökaapeliverkkojen yhteisrakentamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä. Asian vauhdittamiseen liittyvän säädöspohjan luomisella on kiire, koska sähköverkkojen kaapelointia tapahtuu joka päivä merkittävässä mittakaavassa. 36
  • 37. LUT yliopisto Suosituksia ja näkökulmia 9. Pitkäjänteinen ennakoitava verkkoliiketoiminnan taloudellinen ja tekninen valvonta on tuottanut positiivisia lopputuloksia investointikustannusten, operatiivisten kustannusten ja sähkön laadun (toimitusvarmuus) kehityksen näkökulmasta. Myönteisen kehityksen ylläpitämiseksi olisi hyvä määrittää vuonna 2024 alkavan 6. valvontajakson aikana noudatettava metodiikka hyvissä ajoin ennen valvontajakson alkua. Tällä voidaan edistää toimitusvarmuusvaatimusten täyttämiseen liittyvien markkinoiden häiriötöntä toimintaa ja kehittymistä. 37