Sähkömarkkinapäivä 2015 - Juha Hiekkala, Fingrid - Aluehintaerot – syyt ja johtopäätökset
1. Aluehintaerot – syyt ja johtopäätökset
Kantaverkkoyhtiön näkökulma
Sähkömarkkinapäivä 28.4.2015
Juha Hiekkala, markkinakehityspäällikkö, Fingrid Oyj
2. Itämeren alueen markkinatilanne muuttunut radikaalisti
Sähkön pörssihinnan vuosikeskiarvo
Lähde: Nord Pool Spot ja SKM Market Predictor
• pohjoismaissa, myös
Suomessa, pörssisähkö
halvimmillaan sitten vuoden
2007
• hintaero erityisesti Ruotsiin on
kasvanut vuoden 2011 jälkeen
• Saksassa pörssisähkö
halvempaa kuin kertaakaan
päästökaupan aloittamisen
jälkeen0
10
20
30
40
50
60
70
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Sähkönpörssihinta[€/MWh]
SYS SE/SE3 FI DE
3. Siirtokapasiteetti lisääntynyt 50 % vuodesta 2011 –
Ruotsin ja Suomen markkinahinnat etääntyneet toisistaan
D
K
1
18
3
4
D
K
1
F
2
11
2011 2014
SYS
29,6 €
SYS
47,1 €
Markkinafundamentit muuttuvat ja markkinat kehittyvät,
kantaverkkoyhtiöt eivät pysty muuttamaan tuotantorakennetta
Aluehinnat
< 30 €/MWh
30-35 €/MWh
35-40 €/MWh
40-45 €/MWh
45-50 €/MWh
> 50 €/MWh
2
Pääsiirto-
suunnat
(TWh/a)
1
4. Rajasiirtokapasiteetin lisääminen pitkäjänteistä toimintaa
Tavoitteena lisätä siirtokapasiteettia – ei yksin Fingridin käsissä
Nähtävissä oleva kehitys johtaa
sähkötehon ja joustavuuden
niukkuuden lisääntymiseen
• lisäys 800 MW tuontisuunnassa
• Svenska Kraftnät priorisoi sisäisen
verkon vahvistamisen
• toteutus aikaisintaan vuonna 2025
kolmas vaihtosähköyhteys
Suomen ja Ruotsin välille
• tavoitteena nykyisen yhteyden
siirtokyvyn palauttaminen 500 MW:iin
• korvausinvestointi 2020-luvun lopulla
Fenno-Skan 1 –yhteys
5. Fingridin fokus: rajasiirtoyhteyksien korkea käytettävyys
henkilöstön kannustaminen
• koko henkilöstön tulospalkkioon vaikuttaa
Ruotsin yhteyksien käytettävyys
strateginen hanke
• HVDC-yhteyksien käytettävyyden
parantaminen
Markkinahaittojen minimointi on koko henkilöstön yhteinen asia
keskeytysten oikea ajoitus ja nopea toteutus
• rajasiirtoyhteydet vaativat huoltoa käyttövarmuuden varmistamiseksi
• yhtä aikaa molemmin puolin rajaa
• ajoitetaan ennakoidun markkinatilanteen mukaan pohjoismaisesti
optimaaliseen ajankohtaan
• toteutus mahdollisuuksien mukaan viikonloppuna
6. Pitkät siirto-oikeustuotteet
• eivät käytössä Pohjoismaiden sisäisillä rajoilla
• tarkoitettu aluehintaeroilta suojautumiseen, eivät muuta aluehintoja
• komissio valmistelemassa suuntaviivoja (Guideline on Forward Capacity
Allocation)
– kantaverkkoyhtiö myy pitkiä siirto-oikeustuotteita
– pohjoismaissa mahdollisuus poikkeukseen
– täytäntöönpano vuonna 2018?
• ovatko siirto-oikeustuotteet eduksi pohjoismaiselle markkinoille?
7. Aluehintaa suojaavat finanssituotteet
Electricity Price Area Differential
EPAD
Financial Transmission Right
FTR
käytössä Itämeren alueella
osa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden
tavoitemallia
suojaa aluehinnan ja systeemihinnan
välistä eroa
esim. SYS-FI
suojaa kahden vierekkäisen
tarjousalueen välistä hintaeroa
esim. SE3-FI
markkinatoimijoiden välistä kauppaa
(Nasdaq, OTC, bilateraali)
kantaverkon haltija laskee liikkeelle
jatkuva kaupankäynti
huutokauppa
esim. kerran kuussa
8. Markkinatoimijoilla eriäviä mielipiteitä FTR:ien käytöstä
pohjoismaissa
FTR ei sovi pohjoismaisille
markkinoille
• heikentää EPAD-markkinoiden
likviditeettiä
• vähentää systeemihinnan
uskottavuutta
• ei sovi tuotteena EPADien rinnalle
Lähde: Fingrid Oyj:n kysely sidosryhmille suojaustuotteista ja -markkinoista
FTR tehostaisi markkinoita
• parantaa suojausmahdollisuuksia
• lisää kilpailua
• kannustaa kantaverkkoyhtiöitä
ylläpitämään siirtokapasiteettia
9. Markkinatoimijat kehittäisivät EPAD-markkinoita
EPAD-markkinoiden toimivuus
• suojausmarkkinat toimivat
• kysyntä ja tarjonta
epätasapainossa
• pienellä alueella likviditeetti
haaste
• kauppa ei riittävän läpinäkyvää
• sääntelymuutokset luovat
epävarmuutta
EPAD-markkinoiden
kehittäminen
• läpinäkyvyyttä kehitettävä
• pörssistä houkuttelevampi
kauppapaikka
• markkinatakaus toimivaksi
• kantaverkkoyhtiön rooli?
Lähde: Fingrid Oyj:n kysely sidosryhmille suojaustuotteista ja -markkinoista
10. Fingridin näkökulma pitkiin siirto-oikeustuotteisiin
• FTR-tuotteiden hyödyt kyseenalaisia pohjoismaissa
• Fingridin tavoitteena yhteispohjoismaiset ratkaisut
• FTR:t tekisivät Fingridistä aktiivisen markkinatoimijan
• siirto-oikeuksien myynti riskialtista liiketoimintaa kantaverkkoyhtiöille
– Manner-Euroopassa ollut yleensä tappiollista
– tarkoittaisi tulonsiirtoa kantaverkkoasiakkailta finanssimarkkinaosapuolille
• EPAD-markkinoiden likviditeetin ja läpinäkyvyyden lisääminen edistäisi tehokkuutta
Fingrid ylläpitää fyysistä markkinaa ja huolehtii sähköjärjestelmän ylläpidosta –
rooliin ei sovi toiminta aktiivisena suojausmarkkinoiden osapuolena
11. Yhteenveto
• markkinafundamentit muuttuvat ja markkinat elävät -
kantaverkkoyhtiöt eivät pysty muuttamaan fysiikkaa
• kantaverkkoyhtiön tehtävänä varmistaa
sähköjärjestelmän korkea käytettävyys
• kantaverkkoyhtiö ylläpitää edellytyksiä fyysisen
markkinan toimivuudelle - roolin ei oikein sovi
toimiminen suojausmarkkinoiden osapuolena
• ensisijainen tie eteenpäin: EPAD-markkinoiden
likviditeetin ja transparenssin lisääminen