ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Aluehintaerot – syyt ja johtopäätökset
Kantaverkkoyhtiön näkökulma
Sähkömarkkinapäivä 28.4.2015
Juha Hiekkala, markkinakehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Itämeren alueen markkinatilanne muuttunut radikaalisti
Sähkön pörssihinnan vuosikeskiarvo
Lähde: Nord Pool Spot ja SKM Market Predictor
• pohjoismaissa, myös
Suomessa, pörssisähkö
halvimmillaan sitten vuoden
2007
• hintaero erityisesti Ruotsiin on
kasvanut vuoden 2011 jälkeen
• Saksassa pörssisähkö
halvempaa kuin kertaakaan
päästökaupan aloittamisen
jälkeen0
10
20
30
40
50
60
70
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Sähkönpörssihinta[€/MWh]
SYS SE/SE3 FI DE
Siirtokapasiteetti lisääntynyt 50 % vuodesta 2011 –
Ruotsin ja Suomen markkinahinnat etääntyneet toisistaan
D
K
1
18
3
4
D
K
1
F
2
11
2011 2014
SYS
29,6 €
SYS
47,1 €
Markkinafundamentit muuttuvat ja markkinat kehittyvät,
kantaverkkoyhtiöt eivät pysty muuttamaan tuotantorakennetta
Aluehinnat
< 30 €/MWh
30-35 €/MWh
35-40 €/MWh
40-45 €/MWh
45-50 €/MWh
> 50 €/MWh
2
Pääsiirto-
suunnat
(TWh/a)
1
Rajasiirtokapasiteetin lisääminen pitkäjänteistä toimintaa
Tavoitteena lisätä siirtokapasiteettia – ei yksin Fingridin käsissä
Nähtävissä oleva kehitys johtaa
sähkötehon ja joustavuuden
niukkuuden lisääntymiseen
• lisäys 800 MW tuontisuunnassa
• Svenska Kraftnät priorisoi sisäisen
verkon vahvistamisen
• toteutus aikaisintaan vuonna 2025
kolmas vaihtosähköyhteys
Suomen ja Ruotsin välille
• tavoitteena nykyisen yhteyden
siirtokyvyn palauttaminen 500 MW:iin
• korvausinvestointi 2020-luvun lopulla
Fenno-Skan 1 –yhteys
Fingridin fokus: rajasiirtoyhteyksien korkea käytettävyys
henkilöstön kannustaminen
• koko henkilöstön tulospalkkioon vaikuttaa
Ruotsin yhteyksien käytettävyys
strateginen hanke
• HVDC-yhteyksien käytettävyyden
parantaminen
Markkinahaittojen minimointi on koko henkilöstön yhteinen asia
keskeytysten oikea ajoitus ja nopea toteutus
• rajasiirtoyhteydet vaativat huoltoa käyttövarmuuden varmistamiseksi
• yhtä aikaa molemmin puolin rajaa
• ajoitetaan ennakoidun markkinatilanteen mukaan pohjoismaisesti
optimaaliseen ajankohtaan
• toteutus mahdollisuuksien mukaan viikonloppuna
Pitkät siirto-oikeustuotteet
• eivät käytössä Pohjoismaiden sisäisillä rajoilla
• tarkoitettu aluehintaeroilta suojautumiseen, eivät muuta aluehintoja
• komissio valmistelemassa suuntaviivoja (Guideline on Forward Capacity
Allocation)
– kantaverkkoyhtiö myy pitkiä siirto-oikeustuotteita
– pohjoismaissa mahdollisuus poikkeukseen
– täytäntöönpano vuonna 2018?
• ovatko siirto-oikeustuotteet eduksi pohjoismaiselle markkinoille?
Aluehintaa suojaavat finanssituotteet
Electricity Price Area Differential
EPAD
Financial Transmission Right
FTR
käytössä Itämeren alueella
osa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden
tavoitemallia
suojaa aluehinnan ja systeemihinnan
välistä eroa
esim. SYS-FI
suojaa kahden vierekkäisen
tarjousalueen välistä hintaeroa
esim. SE3-FI
markkinatoimijoiden välistä kauppaa
(Nasdaq, OTC, bilateraali)
kantaverkon haltija laskee liikkeelle
jatkuva kaupankäynti
huutokauppa
esim. kerran kuussa
Markkinatoimijoilla eriäviä mielipiteitä FTR:ien käytöstä
pohjoismaissa
FTR ei sovi pohjoismaisille
markkinoille
• heikentää EPAD-markkinoiden
likviditeettiä
• vähentää systeemihinnan
uskottavuutta
• ei sovi tuotteena EPADien rinnalle
Lähde: Fingrid Oyj:n kysely sidosryhmille suojaustuotteista ja -markkinoista
FTR tehostaisi markkinoita
• parantaa suojausmahdollisuuksia
• lisää kilpailua
• kannustaa kantaverkkoyhtiöitä
ylläpitämään siirtokapasiteettia
Markkinatoimijat kehittäisivät EPAD-markkinoita
EPAD-markkinoiden toimivuus
• suojausmarkkinat toimivat
• kysyntä ja tarjonta
epätasapainossa
• pienellä alueella likviditeetti
haaste
• kauppa ei riittävän läpinäkyvää
• sääntelymuutokset luovat
epävarmuutta
EPAD-markkinoiden
kehittäminen
• läpinäkyvyyttä kehitettävä
• pörssistä houkuttelevampi
kauppapaikka
• markkinatakaus toimivaksi
• kantaverkkoyhtiön rooli?
Lähde: Fingrid Oyj:n kysely sidosryhmille suojaustuotteista ja -markkinoista
Fingridin näkökulma pitkiin siirto-oikeustuotteisiin
• FTR-tuotteiden hyödyt kyseenalaisia pohjoismaissa
• Fingridin tavoitteena yhteispohjoismaiset ratkaisut
• FTR:t tekisivät Fingridistä aktiivisen markkinatoimijan
• siirto-oikeuksien myynti riskialtista liiketoimintaa kantaverkkoyhtiöille
– Manner-Euroopassa ollut yleensä tappiollista
– tarkoittaisi tulonsiirtoa kantaverkkoasiakkailta finanssimarkkinaosapuolille
• EPAD-markkinoiden likviditeetin ja läpinäkyvyyden lisääminen edistäisi tehokkuutta
Fingrid ylläpitää fyysistä markkinaa ja huolehtii sähköjärjestelmän ylläpidosta –
rooliin ei sovi toiminta aktiivisena suojausmarkkinoiden osapuolena
Yhteenveto
• markkinafundamentit muuttuvat ja markkinat elävät -
kantaverkkoyhtiöt eivät pysty muuttamaan fysiikkaa
• kantaverkkoyhtiön tehtävänä varmistaa
sähköjärjestelmän korkea käytettävyys
• kantaverkkoyhtiö ylläpitää edellytyksiä fyysisen
markkinan toimivuudelle - roolin ei oikein sovi
toimiminen suojausmarkkinoiden osapuolena
• ensisijainen tie eteenpäin: EPAD-markkinoiden
likviditeetin ja transparenssin lisääminen
Sähkömarkkinapäivä 2015 - Juha Hiekkala, Fingrid - Aluehintaerot – syyt ja johtopäätökset

More Related Content

Sähkömarkkinapäivä 2015 - Juha Hiekkala, Fingrid - Aluehintaerot – syyt ja johtopäätökset

  • 1. Aluehintaerot – syyt ja johtopäätökset Kantaverkkoyhtiön näkökulma Sähkömarkkinapäivä 28.4.2015 Juha Hiekkala, markkinakehityspäällikkö, Fingrid Oyj
  • 2. Itämeren alueen markkinatilanne muuttunut radikaalisti Sähkön pörssihinnan vuosikeskiarvo Lähde: Nord Pool Spot ja SKM Market Predictor • pohjoismaissa, myös Suomessa, pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2007 • hintaero erityisesti Ruotsiin on kasvanut vuoden 2011 jälkeen • Saksassa pörssisähkö halvempaa kuin kertaakaan päästökaupan aloittamisen jälkeen0 10 20 30 40 50 60 70 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sähkönpörssihinta[€/MWh] SYS SE/SE3 FI DE
  • 3. Siirtokapasiteetti lisääntynyt 50 % vuodesta 2011 – Ruotsin ja Suomen markkinahinnat etääntyneet toisistaan D K 1 18 3 4 D K 1 F 2 11 2011 2014 SYS 29,6 € SYS 47,1 € Markkinafundamentit muuttuvat ja markkinat kehittyvät, kantaverkkoyhtiöt eivät pysty muuttamaan tuotantorakennetta Aluehinnat < 30 €/MWh 30-35 €/MWh 35-40 €/MWh 40-45 €/MWh 45-50 €/MWh > 50 €/MWh 2 Pääsiirto- suunnat (TWh/a) 1
  • 4. Rajasiirtokapasiteetin lisääminen pitkäjänteistä toimintaa Tavoitteena lisätä siirtokapasiteettia – ei yksin Fingridin käsissä Nähtävissä oleva kehitys johtaa sähkötehon ja joustavuuden niukkuuden lisääntymiseen • lisäys 800 MW tuontisuunnassa • Svenska Kraftnät priorisoi sisäisen verkon vahvistamisen • toteutus aikaisintaan vuonna 2025 kolmas vaihtosähköyhteys Suomen ja Ruotsin välille • tavoitteena nykyisen yhteyden siirtokyvyn palauttaminen 500 MW:iin • korvausinvestointi 2020-luvun lopulla Fenno-Skan 1 –yhteys
  • 5. Fingridin fokus: rajasiirtoyhteyksien korkea käytettävyys henkilöstön kannustaminen • koko henkilöstön tulospalkkioon vaikuttaa Ruotsin yhteyksien käytettävyys strateginen hanke • HVDC-yhteyksien käytettävyyden parantaminen Markkinahaittojen minimointi on koko henkilöstön yhteinen asia keskeytysten oikea ajoitus ja nopea toteutus • rajasiirtoyhteydet vaativat huoltoa käyttövarmuuden varmistamiseksi • yhtä aikaa molemmin puolin rajaa • ajoitetaan ennakoidun markkinatilanteen mukaan pohjoismaisesti optimaaliseen ajankohtaan • toteutus mahdollisuuksien mukaan viikonloppuna
  • 6. Pitkät siirto-oikeustuotteet • eivät käytössä Pohjoismaiden sisäisillä rajoilla • tarkoitettu aluehintaeroilta suojautumiseen, eivät muuta aluehintoja • komissio valmistelemassa suuntaviivoja (Guideline on Forward Capacity Allocation) – kantaverkkoyhtiö myy pitkiä siirto-oikeustuotteita – pohjoismaissa mahdollisuus poikkeukseen – täytäntöönpano vuonna 2018? • ovatko siirto-oikeustuotteet eduksi pohjoismaiselle markkinoille?
  • 7. Aluehintaa suojaavat finanssituotteet Electricity Price Area Differential EPAD Financial Transmission Right FTR käytössä Itämeren alueella osa eurooppalaisten sähkömarkkinoiden tavoitemallia suojaa aluehinnan ja systeemihinnan välistä eroa esim. SYS-FI suojaa kahden vierekkäisen tarjousalueen välistä hintaeroa esim. SE3-FI markkinatoimijoiden välistä kauppaa (Nasdaq, OTC, bilateraali) kantaverkon haltija laskee liikkeelle jatkuva kaupankäynti huutokauppa esim. kerran kuussa
  • 8. Markkinatoimijoilla eriäviä mielipiteitä FTR:ien käytöstä pohjoismaissa FTR ei sovi pohjoismaisille markkinoille • heikentää EPAD-markkinoiden likviditeettiä • vähentää systeemihinnan uskottavuutta • ei sovi tuotteena EPADien rinnalle Lähde: Fingrid Oyj:n kysely sidosryhmille suojaustuotteista ja -markkinoista FTR tehostaisi markkinoita • parantaa suojausmahdollisuuksia • lisää kilpailua • kannustaa kantaverkkoyhtiöitä ylläpitämään siirtokapasiteettia
  • 9. Markkinatoimijat kehittäisivät EPAD-markkinoita EPAD-markkinoiden toimivuus • suojausmarkkinat toimivat • kysyntä ja tarjonta epätasapainossa • pienellä alueella likviditeetti haaste • kauppa ei riittävän läpinäkyvää • sääntelymuutokset luovat epävarmuutta EPAD-markkinoiden kehittäminen • läpinäkyvyyttä kehitettävä • pörssistä houkuttelevampi kauppapaikka • markkinatakaus toimivaksi • kantaverkkoyhtiön rooli? Lähde: Fingrid Oyj:n kysely sidosryhmille suojaustuotteista ja -markkinoista
  • 10. Fingridin näkökulma pitkiin siirto-oikeustuotteisiin • FTR-tuotteiden hyödyt kyseenalaisia pohjoismaissa • Fingridin tavoitteena yhteispohjoismaiset ratkaisut • FTR:t tekisivät Fingridistä aktiivisen markkinatoimijan • siirto-oikeuksien myynti riskialtista liiketoimintaa kantaverkkoyhtiöille – Manner-Euroopassa ollut yleensä tappiollista – tarkoittaisi tulonsiirtoa kantaverkkoasiakkailta finanssimarkkinaosapuolille • EPAD-markkinoiden likviditeetin ja läpinäkyvyyden lisääminen edistäisi tehokkuutta Fingrid ylläpitää fyysistä markkinaa ja huolehtii sähköjärjestelmän ylläpidosta – rooliin ei sovi toiminta aktiivisena suojausmarkkinoiden osapuolena
  • 11. Yhteenveto • markkinafundamentit muuttuvat ja markkinat elävät - kantaverkkoyhtiöt eivät pysty muuttamaan fysiikkaa • kantaverkkoyhtiön tehtävänä varmistaa sähköjärjestelmän korkea käytettävyys • kantaverkkoyhtiö ylläpitää edellytyksiä fyysisen markkinan toimivuudelle - roolin ei oikein sovi toimiminen suojausmarkkinoiden osapuolena • ensisijainen tie eteenpäin: EPAD-markkinoiden likviditeetin ja transparenssin lisääminen

Editor's Notes

  1. Tavoitteena yhteispohjoismaiset ratkaisut