Sähkömarkkinapäivä 2015 - Mikko Heikkilä, Fingrid - Sähkötehon riittävyys suomessa
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•903 views
Sähkömarkkinapäivä 2015
![Mistä sähkötehoa ja säätökykyä
Itämeren alueelle 2020-luvulla?
[MW]
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
0:00 6:00 12:00 18:00
Pohjoismaissa 20 GW
tuulivoimaa v. 2020
Simuloitu tuulivoiman tuotanto Muu tuotanto Kulutus
kulutus kasvaa
4 000 MW tunnissa
samalla tuulituotanto
laskee 1 200 MW
tunnissa
• lauhdekapasiteetti poistuu kannattamattomana,
lämpövoimakapasiteetti ikääntyy
• vaihteleva tuotanto lisääntyy
• kaupalliset investoinnit ydinvoiman varassa
• kysyntäjoustosta apua, mutta ei yksin riitä
• siirtoyhteydet lisääntyvät, mutta vastaavat haasteet
koko markkina-alueella
tarve säädölle kasvaa – säätökyky heikkenee](https://image.slidesharecdn.com/shkmarkkinapiv2015-mikkoheikkilfingrid-shktehonriittvyyssuomessa-150428001409-conversion-gate01/85/Sahkomarkkinapaiva-2015-Mikko-Heikkila-Fingrid-Sahkotehon-riittavyys-suomessa-6-320.jpg)
Sähkömarkkinapäivä 2015 - Mikko Heikkilä, Fingrid - Sähkötehon riittävyys suomessa
- 1. Sähkötehon riittävyys Suomessa Sähkömarkkinapäivä 28.4.2015 Mikko Heikkilä, sähkömarkkina-asiantuntija, Fingrid Oyj
- 2. Tehokysymys noussut agendalle Euroopassa – nyt myös Suomessa • ilmastotavoitteet ohjanneet Euroopan Unionin energiapolitiikkaa 2000-luvulla • uudessa Komission Energiaunionissa painotus toimitusvarmuudessa ja kilpailukyvyssä • Suomessa herännyt huoli sähkötehon riittävyydestä – Pöyryn selvitys tehon riittävyydestä – Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvitys energiapolitiikan vaihtoehdoista Toimitus- varmuus KestävyysKilpailukyky
- 3. Suomen tehotilanne – johtopäätökset Pöyryn selvityksestä • tilanne ennen Olkiluoto 3:n valmistumista on haastava – Suomi vahvasti riippuvainen sähkön tuonnista • Olkiluoto 3:n valmistuminen ei ratkaise tehokysymystä • lauhdetuotannon kilpailukyky heikko nyt ja tulevaisuudessa • energiasta ylijäämää, futuurihinnat alhaisia Kylmän talven huipunaikainen tuotantovaje (tuontia ei ole huomioitu)* Lähde: Pöyry Management Consulting Oy Raportti saatavilla: http://www.tem.fi/files/42026/Kapasiteetin_riittavyys_raportti_final.pdf
- 4. Mitä niukkuus sähkötehosta tarkoittaa? • hintapiikit yleistyvät ja voimistuvat • todennäköisyys sähkön käytön rajoittamiselle kasvaa • tehopula on hallittavissa oleva tilanne, johon on varauduttu – alueellisesti kiertävät sähkökatkot (brown-outs)
- 5. Sähkötehon riittävyys ei ole yksin Suomen haaste • Ruotsissa ydinvoimalaitosten sulkeminen lähestyy ja vaihteleva tuotanto lisääntyy • Tanskassa lauhdetuotannon kannattavuus heikko, tehoreservi otetaan käyttöön • Norjan säätövoiman kysyntä kasvaa Euroopassa • Baltian lauhdetuotannon kilpailukyky heikkenee • voimajärjestelmän kyky vuorokausisäätöön heikkenee D K1 F 2020-luvulla ongelma koko Itämeren alueella yhteinen ongelma, yhteiset ratkaisut
- 6. Mistä sähkötehoa ja säätökykyä Itämeren alueelle 2020-luvulla? [MW] 0 10,000 20,000 30,000 40,000 50,000 60,000 0:00 6:00 12:00 18:00 Pohjoismaissa 20 GW tuulivoimaa v. 2020 Simuloitu tuulivoiman tuotanto Muu tuotanto Kulutus kulutus kasvaa 4 000 MW tunnissa samalla tuulituotanto laskee 1 200 MW tunnissa • lauhdekapasiteetti poistuu kannattamattomana, lämpövoimakapasiteetti ikääntyy • vaihteleva tuotanto lisääntyy • kaupalliset investoinnit ydinvoiman varassa • kysyntäjoustosta apua, mutta ei yksin riitä • siirtoyhteydet lisääntyvät, mutta vastaavat haasteet koko markkina-alueella tarve säädölle kasvaa – säätökyky heikkenee
- 7. Tehon riittävyyden varmistaminen reserveillä – ei lisäjoustoa järjestelmään • tehoreservi – hyvä järjestely poistumisuhan alaisen kapasiteetin lyhytaikaiseen (max 5 v.) ylläpitoon, mutta ei ratkaise kokonaiskuvaa eikä tuo joustavuutta • huoltovarmuusreservi – voi olla tarpeellinen Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseksi poikkeustilanteissa – laitosten käynnistysaika olisi pitkä, käytännössä puhutaan energiareservistä
- 8. Sähkötehon riittävyys – mitä kannattaa tavoitella? • yhteiskunnallinen keskustelu painottuu omavaraisuuteen • pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kansallinen omavaraisuus ei ole keskeinen asia – vaan sähkön saatavuus! • sähkötehosta ja joustavuudesta tulossa niukkuushyödyke, kansalaisten sähkönkulutusta voidaan joutua rajoittamaan • yhteiskunnallinen keskustelu tavoitetasosta – mitä sähkön saatavuuden varmistamisesta kannattaa maksaa? – millaiset sähkön käytön rajoitukset ovat hyväksyttäviä?
- 9. Pohjoismaisista markkinoista kaikki irti • alueen sisäisten rajakapasiteettien lisääminen • vähittäismarkkinoiden kehittäminen, esim. Datahub • reservi- ja säätömarkkinoiden kehitys ja integraatio • kysyntäjouston edistäminen • tasesähkön hinnoittelun kehittäminen • kapasiteetinlaskentamenetelmien kehittäminen • markkinatiedon läpinäkyvyyden kehittäminen 2020-luvulle pohjoismainen markkinamalli v. 2.0
- 10. Jos kuitenkin ... varauduttava suuriinkin muutoksiin • tarvitaan investointeja säätökykyiseen, tarvittaessa tehoa tuottavaan kapasiteettiin • isot kysymykset: päästökauppa ja uusiutuvien tukimekanismit • riskinä ajautuminen kansallisiin tukimekanismeihin ja markkinoiden pirstaloituminen • muodostettava yhteispohjoismainen näkemys kapasiteettimekanismeihin
- 11. • energiajärjestelmä on murroksessa Suomessa ja Itämeren alueella • todennäköisyys tehonrajoitustoimiin on kasvanut Suomessa niukkuus sähkötehosta ja joustavuudesta lisääntyy • pohjoismaisesta markkinamallista versio 2.0 2020-luvulle • markkina-alueen yhteiset ratkaisut pohjoismaisista markkinoista kaikki irti • riskinä kansalliset tukimekanismit ja markkinoiden pirstaloituminen • yhteispohjoismainen näkemys kapasiteettimekanismeihin varauduttava suuriinkin muutoksiin
Editor's Notes
- #3: Näyttää, että 20/20/20 tavoitteet saavutetaan Politiikkatoimet keskittyneet energiaan, valtaisat vaikutukset markkinoille ja voimajärjestelmään SOS-direktiivin uudistaminen Komission market design suuntaviivat Alueellinen näkökulma korostuu Energiaunioni julkaistiin helmikuussa Tulevan hallituksen on harkittava sähköjärjestelmän huoltovarmuusreservin tarvetta ja otettava kanta eurooppalaisten sähkömarkkinoiden järjestämiseen. (Suomessa tulee seurata tiiviisti EU:n komission alueellisia sähkönmarkkinamalleja koskevaa valmistelua sekä muiden EU-maiden kapasiteettimekanismeja koskevia ratkaisuja. Kansainvälisten kokemusten mukaan kapasiteettimekanismien käyttöönotto yhdellä alueella johtaa helposti tarpeeseen ottaa vastaava malli käyttöön naapurialueilla)
- #5: Joustavan kapasiteetin poistuessa hintapiikkien todennäköisyys myös talvikauden ulkopuolella kasvaa Tehonrajoitukset koskisivat lyhytaikaisesesti osaa sähkönkulutuksesta
- #6: Ruotsissa ydinvoimalaitosten sulkeminen lähestyy ja vaihteleva tuotanto lisääntyy 2020-luvulla yli -2000 MW, 2030-luvulla -4000 MW? Vaihteleva tuotanto lisääntyy, tuulivoimaa jo nyt 5500 MW Erityisenä haasteena joustavuuden säilyttäminen järjestelmässä Svk: Ongelma ei välttämättä ainoastaan tehossa, vaan myös voimajärjestelmän hallinta: säätökyky ja inertia. Millä korvataan ydinvoima?
- #7: Nykyisin vuorokausivaihtelu, jatkossa tuuli+vuorokausi. Jatkossa vain vesivoma säätää koska lauhde häviää HUOM Vuorokausisäätö!
- #8: Huom. tehoreservi vain talvella
- #9: tasapainokuva Mikä on tehovajeen hyväksyttävyys, arvo ja todennäköisyys? Miten se määritellään markkinaehtoisesti? Ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa kansalaisten sähkönkulutusta voidaan joutua rajoittamaan talvipakkasilla Onko yhteiskunnallisesti hyväksyttävää? tyypillisesti poliittinen keskustelu omavaraisuudesta -> jat6kossa pitäisi keskustella millä varmuudella kansalaiset saavat kansalaiset sähköä (ei montaa kysymystä samalle sivulle) Täydellistä varmuutta sähkötehon riittävyydestä tuskin on kannattavaa tavoitella Suomesta puutuu yleisesti hyväksytty tavoitetaso sähkötehon riittävyydelle Sähköverkkojen toimitusvarmuuden tavoitetasot määriteltiin vuonna 2013 uudistetussa sähkömarkkinalaissa Yhteinen markkina, Itämeren alueen yhteiset tavoitetasot? Mikä on tehovajeen hyväksyttävyys, arvo ja todennäköisyys? Miten se määritellään markkinaehtoisesti?
- #10: (MSG kalvo, entso strategiaohjelma) Isot kysymykset: Päästökauppa ja uusiutuvien tukimekanismit
- #11: Keskieuroopan vaikutukset näkyvät pohjolassa joka tapaiuksessa