Sähköriippuvainen Suomi. Esitys: Reima Päivinen, johtaja, Fingrid Oyj
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•1,533 views
Reima Päivinen (johtaja, voimajärjestelmän käyttö) Fingridistä kertoi 13.1.2015 Aalto-yliopistolla pitämässään esityksessä Suomen sähköriippuvuudesta.
Sähköriippuvainen Suomi. Esitys: Reima Päivinen, johtaja, Fingrid Oyj
- 1. 13.1.2015 Sähköriippuvainen Suomi Kyberturvallisuuden luentosarja Aalto-yliopisto Reima Päivinen, johtaja, Fingrid Oyj
- 3. 13.1.2015 Mitä sähkökatkos merkitsee? Valot eivät pala, kodinkoneet eivät toimi Televisio ja radio eivät toimi Vedentulo lakkaa Ruuanlaitto hankalaa, elintarvikkeet lämpenevät Internet toimii jonkin aikaa Puhelimet toimivat jonkin aikaa Rakennusten lämmitys ei toimi Hissiin voi jäädä jumiin Kaupat ja pankit sulkevat ovensa, korteilla ei voi maksaa Huoltoasemilta ei saa polttoainetta Junat ja metro pysähtyvät Bussit, laivat ja lentoliikenne myöhästelee
- 4. Mitä sähkökatkoksen pituus merkitsee? Keskeytysaika Vaikutus 1 sekunti Teollisuuden herkkiä prosesseja voi pysähtyä Tietojärjestelmien tietoja voi kadota 1 minuutti Teollisuuden prosesseja pysähtyy 15 minuuttia Kauppojen toiminta keskeytyy Liikenteessä viivästymisiä 2...3 tuntia Teollisuusprosesseille voi syntyä mittavia vahinkoja Matkapuhelinliikenteen toimivuudessa ongelmia Veden tulo koteihin ja toimistoihin lakkaa 12...24 tuntia Rakennukset alkavat jäähtyä pakkasilla Pakasteet alkavat sulaa Useita vuorokausia Yhteiskunnan toiminta häiriintyy vakavasti Teollisuus ja palvelut eivät toimi Työpaikat ja koulut suljetaan Rakennuksissa jäätymisvaurioita 13.1.2015
- 5. Suomen sähköjärjestelmä Voimalaitos Kantaverkko Sähköasema Keskijännitejohto Pienjännitejohto Voimalaitokset 12 500 MW • Olkiluoto 1 ja 2 (ydinvoima) 2* 880 MW • Loviisa 1 ja 2 (ydinvoima) 2* 490 MW • Meri-Pori (hiili) 565 MW • Olkiluoto 3 rak. (ydinvoima) 1 650 MW Huippukulutus 15 000 MW Kantaverkko • voimajohdot 14 700 km Jakeluverkko • suurjännitejohdot 8 200 km • keskijännitejohdot 137 000 km • pienjännitejohdot 233 000 km Sähköliittymiä 3,3 milj. 13.1.2015 Suurjännitejohto
- 6. Sähköjohdot Keskijännitejohto Kantaverkon johto Pienjännitejohto 400 kV 110 kV 20 kV0,4 kV 13.1.2015
- 7. Sähköasemat ovat sähköverkon solmukohtia 13.1.2015
- 8. Sähkömarkkinat ja sähkön siirto Kilpaillut liiketoiminnat Säännelty verkkoliike- toiminta Järjestelmävastaava kantaverkkoyhtiö: (Fingrid) sähkön siirto Jakeluverkkoyhtiöt: sähkön jakelu Tukkumarkkinat Sähköpörssi ja kahdenvälinen kauppa Sähkön tuottajat Suuret teollisuus- asiakkaat Vähittäis- myyjät Vähittäis- markkinat Pien- asiakkaat 13.1.2015
- 9. Sähkönkulutuksen kasvu Suomessa on taittunut Lähde: Energiateollisuus13.1.2015
- 10. Sähkön tuotantorakenne on monipuolinen, tuonnin osuus lähes 20 % Lähde: Energiateollisuus13.1.2015 Sähkön hankinta 2013
- 11. Teollisuus käyttää puolet sähköstä Lähde: Energiateollisuus Sähkön kulutus 2013 13.1.2015
- 12. 13.1.2015 Tavoitteena eurooppalainen sähköverkko ja yhteiset sähkömarkkinat Pohjoismainen sähköverkko muodostaa kokonaisuuden Verkon suunnittelua, käyttöä ja sähkömarkkinoita ohjaavia sääntöjä kehitetään jatkossa yhä enemmän Euroopan tasolla: - komissio - valvontaviranomaiset - kantaverkkoyhtiöt 400 1000 740 600 1500 1100 600 1500 1300 700 2145 600 56 100 60 950 800 700 610 1300 600 590 Siirtokapasiteetit (MW) 2095 680 650 760 750 900 700 700 1000 500 350 618 600 550 300 250 600 680 1100...1300 1350 1600 1400 1000 320
- 13. Sähkön riittävyys Suomessa • Tehon riittävyys – Sähköä ei voi varastoida: sähköä tuotettava joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan – Tehon riittävyys voi muodostua ongelmaksi talvipakkasilla tai vakavissa voimalaitosvioissa • Energian riittävyys – Polttoainevarastot, käytettävissä kotimainen tuotanto sekä tuontienergia – Energian riittävyys ei tällä hetkellä uhattuna 13.1.2015
- 14. Suomi tarvitsee sähköntuontia talven huippukulutustilanteessa Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa 2014/2015 SUOMI Tuotantokyky 12 500 MW Kulutus 15 000 MW Netto -2 500 MW 1000 1400 1200 1500 Nuolet kuvaavat tuontimahdollisuutta naapurimaista (MW) 13.1.2015
- 15. 13.1.2015 Gudrun 2005 Etelä-Ruotsi • 0,7 milj. kuluttajaa 3 viikkoa • 2 mrd. € vahingot • hakkuuvuodellinen metsää • tietoliikenteen täystuho Asta ja Veera 2010 • yli160 000 ilman sähköjä, pisimmillään viikkoja • osin jakeluverkkoa täysin uusiksi • tietoliikenteessä pitkiä katkoksia Tapani ja Hannu 2011 • 0,6 milj. kuluttajaa ilman sähköjä pisimmillään pari viikkoa • vakiokorvauksia 46 M€ • verkoston korjauskulut yli 30 M€ Pyry ja Janika 2001 • 0,8 milj. kuluttajaa • 1 600 taloutta yli 5 vrk sähköttä Myrskyt aiheuttavat pitkiä sähkökatkoja Eino 2013 • 0,2 milj. kuluttajaa ilman sähköjä, osa useita vuorokausia
- 16. • Useat samanaikaiset vakavat voimalaitos- tai verkkoviat voivat aiheuttaa suurhäiriön, jolloin koko maa tai valtaosa siitä on ilman sähköä • Käytönpalautus voi onnistua nopeasti, mutta voi kestää tunteja • Tuotannon ja teollisuuskulutuksen palautuminen voi viedä tunteja • Tietojärjestelmien ja -liikenteen toimivuus avainasemassa • Viimeksi suurhäiriö Suomessa sattui 70- luvun puolivälissä Koko maata kattavan sähkökatkon riski Suomessa 13.1.2015
- 17. Laajat sähkökatkot maailmalla ovat usean tekijän summa: teknisiä vikoja, inhimillisiä erehdyksiä Italia, 2003 60 milj. ihmistä ilman sähköä 3...24 tuntia Häiriön syy siirtojohdon ylikuorma Yhdysvallat, 2003 50 milj. ihmistä ilman sähköä yli 24 tuntia Häiriön syy verkon mitoitus Ruotsi, Tanska, 2003 5 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy kaksi samanaikaista vikaa Lontoo, 2003 0,5 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy vika ja inhim. virhe Helsinki, 2003 0,7 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy työvirhe Keski-Eurooppa, 2006 15 milj. ihmistä ilman sähköä 0,5 tuntia Häiriön syy käyttövirhe Moskova, 2005 2 milj. ihmistä ilman sähköä useita tunteja Häiriön syy laitevika, ylikuorma Intia, 2012 620 milj. ihmistä ilman sähköä 3...18 tuntia, kahtena eri päivänä Häiriön syy verkon mitoitus, ylikuorma, keskeytystyöt 13.1.2015 Yhdysvallat, 2012 yli 10 milj. ihmistä ilman sähköä vuorokausia Häiriön syy Sandymyrsky
- 18. Sähkönjakeluverkon häiriöistä aiheutuu parin tunnin keskeytys vuodessa Kantaverkon häiriöistä aiheutuu parin minuutin keskeytys vuodessa Suomen sähköjärjestelmän luotettavuus on hyvä 13.1.2015 Lähde: Energiateollisuus h/a ASIAKKAAN KESKIMÄÄRÄINEN VIKAKESKEYTYSAIKA 0 2 4 6 8 10 12 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 City Taajama Maaseutu
- 19. 13.1.2015 Sähköjärjestelmän uhkakuvat • Poikkeukselliset sääilmiöt – matalapainemyrsky – jäätävä sade • Tekniset viat – usean vian yhdistelmät • Ilkivalta ja sabotaasi – sähköverkon pylväät ja asemat – käytönvalvontajärjestelmä – tuotantolaitokset – kyberuhat Tietojärjestelmäuhat Ilkivalta Terrori Terrori
- 20. Turun muuntoasema Ennen kaikki voimalaitokset ja sähköasemat olivat miehitettyjä 13.1.2015
- 21. Voimalaitosten käyttö vaatii tänään paljon tietotekniikkaa 13.1.2015 Suuria voimalaitoksia käytetään laitoksen omasta valvomosta (ydinvoima, lämpövoima) Vesivoima- ja tuulivoimalaitoksia hallitaan kaukokäytöllä
- 22. Sähköverkkoa hallitaan tietojärjestelmien ja tietoliikenteen avulla 13.1.2015 Sähkönjakeluverkkoja valvotaan ja ohjataan jakeluverkon valvomoista Kantaverkkoa valvotaan ja ohjataan Helsingistä Fingridin kantaverkkokeskuksesta
- 23. 13.1.2015 Sähköjärjestelmä voi olla hakkereiden kohde
- 24. 13.1.2015 Energia-alan yritysten herättävä kyberturvallisuuteen
- 25. 13.1.2015 Kyberturvallisuus kantaverkossa • Voisiko tunkeutumalla kriittisiin tietojärjestelmiin sammuttaa valot Suomesta? Kyllä, se on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä • On tehtävä töitä jatkuvasti, jotta kriittisiin järjestelmiin tunkeutumisen todennäköisyys pysyy mahdollisimman pienenä case Fingrid
- 26. Hajautettu tuotanto ja kulutus Sähkö- riippuvuus Kyber ja tietoturva ICT intensiivisyys Teollinen Internet ja Big Data Kuluttaja- teknologian kehitys Some Liiketoiminta ja ICT Strategia Kyber- turvallisuus Toimintaympäristön muutokset Yhteistyö- kumppanit Viran- omaiset Fingridin kyberturvallisuusstrategia - toimintamalli case Fingrid
- 27. Yhteistyökumppanit • Fingridissä kyberturvallisuudessa yhteistyöllä on merkittävä rooli • Tärkeimmät kumppanit ovat suomalaiset energiayritykset sekä pohjoismaiset ja eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt • Hyvää kumppanuutta kyberturvallisuuteen haetaan lisäksi johtavista yksityisistä tietoturvayhtiöistä • Yhteistyötä kyberin suhteen tehdään myös teknisten korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. case Fingrid
- 28. Viranomaiset • Tärkeimmät kyberturvallisuuteen liittyvät viranomaistahot ovat Kyberturvallisuus- ja Huoltovarmuuskeskus. • Kyberturvallisuuden suhteen pidetään tarpeen mukaan yhteyttä muihin viranomaisiin, poliisiin sekä puolustusvoimiin. case Fingrid
- 29. Kyberturvallisuutta käytännössä • Merkittävässä asemassa on tilannekuva – Muodostamiseen lähteinä ovat esim. Kyberturvallisuuskeskus, Entso-e, US-Cert, muut energiayritykset – tavoitteena laajuus ja kattavuus • Harjoitukset, sisäiset sekä ulkoiset • Teknisesti erilaisia järjestelmiä käytössä – HAVARO, erinomainen lisä – Perinteinen sipulimalli toimii edelleen • Ulkopuolisten tahojen tekemät auditoinnit, ei vain luoteta "omiin silmiin" • Käyttäjien jatkuva koulutus ja ohjeistus mm. eLearning case Fingrid
- 30. Huolellisen miehen periaate: "Täydellisyyttä ei voi saavuttaa mutta kaikkensa yritämme!"
- 31. 13.1.2015 Yhteenveto • Yhteiskunnan toiminnot ja ihmisten arki on täysin riippuvainen sähköstä • Suomessa sähkön toimitusvarmuus on hyvä • Sähköjärjestelmän hallinta edellyttää toimivat tietojärjestelmät ja tietoliikenteen • Kyberturvallisuuden kasvava merkitys on energia-alalla tunnistettu Tieto- järjestel- mät Tieto- liikenne Sähkö