Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja kivennäispitoisuuksissa
•
0 likes•30 views
Maataloustieteenpäivät 2022
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja kivennäispitoisuuksissa
- 1. 1 Sään ääri-ilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvoissa ja kivennäispitoisuuksissa Kirsi Järvenranta, Oiva Niemeläinen, Arja Mustonen, Johanna Nikama ja Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskus (Luke) 28.6.2022
- 2. 2 28.6.2022 2 28.6.2022 Ilmasto ja säät muuttuvat • Ilmastonmuutoksen myötä nurmen kasvun kannalta haastavat sääolosuhteet yleistyvät • Esim. alkukesän 2017 viileys, kesän 2020 ensimmäisen niiton aikana vallinnut helle johti Maaningalla nurmen dormanssiin (syvä lepotila), heinäkuun kuivuus 2021 rajoitti toista satoa • Mikä on sääolojen merkitys nurmen kannalta? Timotei on viileän ilmaston kasvi, kärsiikö enemmän kuumuudesta/kuivuudesta kuin nurminata? • Yhden tekijän stressi vs monen tekijän yhtäaikainen vaikutus • Esim. kuivuus ei yksinään yleensä nopeuta kasvin kehittymistä tai vanhenemista, mutta yhdistyneenä kuumuuteen, rehuarvo laskee nopeammin • Kokeillaan miten äärimmäiset sääolosuhteet vaikuttavat > kasvihuonekoe
- 3. Miten äärisääkoe tehtiin? • Kasvihuonekoe Jokioisissa (Luke) • Timotei ja nurminata: kylvö, kasvatusastia: 4.4 kg maata, rm HtMr, 220 mg/l K, 12 mg/l P • Kalkitus, lannoitus (250 mg N/kg, 155 mg K/kg ja 50 mg P/kg), kylvö ja kasvatus, tasausniitto, vernalisaatio ja sitten koekasvatus ja niitot • Lannoitukset: 250 mg N ja 155 mg K /kg maata/niitto • Kokeessa alkuun 3 vkoa samoissa normaalioloissa, sitten altistus käsittelyille sekä ensimmäisessä (ES) että jälkisadossa (JS) 2 viikkoa ennen niittoa. 4 toistoa / käsittely. • Kosteusolot maan kenttäkapasiteetista laskettuna: • Märkä 100 % (Vesi lähes seisoo purkeissa) • Optimi 50-70 % (Kostea) • Kuiva 40 % (Rutikuiva) • Lämpötilat, vuorokausirytmi 18/6 h: • Kylmä 10 / 2 C (ES puuttuu, kylmiörikko) • Normaali 17 / 12 C • Kuuma 25 / 17 C
- 4. 4 Timotei normaalilämpötila, JS Timotei normaalilämpötila, ES Kuiva Optimi Märkä
- 5. 5 28.6.2022 5 Kuivuus ja kylmyys verottivat satoa (kuvissa jälkisato) 1.10.2020 • Märissä olosuhteissa lämpötilan nousu lisäsi satoa lähes suoraviivaisesti • Timotei hieman parempi märkä+kylmä – olosuhteissa, mutta sieti myös hyvin kuumuutta, kun maa on kostea • Veden puute rajoittaa nadan satoa normaali ja kuuma -olosuhteissa • Uudet nurmilajikkeet ovat tehokkaita vedenkäyttäjiä ja kärsivät helposti kuivuudesta, jos lämpötila on kasvulle suotuisa. • Nurmien kastelulla mahdollisuus sadonlisään lämpötilasta huolimatta (kylmässäkin +20-50%, kuumassa yli 2x, kun kuivaa)
- 6. Sokeripitoisuus heijastaa stressiä • Kasvun rajoittuminen nosti sokeripitoisuutta • Korkeimmat sokeripitoisuudet kuivissa olosuhteissa, myös kylmässä korkeat, hengitys hidasta • Kuumassa hengitys hajottaa sokereita • Yksittäinen rajoittaja voi nostaa sokeripitoisuutta enemmän kuin yhdistelmä: timoteilla korkein sokeri oli normaali-kuivassa: voi yhteyttää, mutta kuivuus rajoittaa kasvua • Nadalla korkein kylmä-kuivassa, mutta silläkin havaittavissa samaa ilmiötä
- 7. Maan märkyys lisäsi nurmen fosforinottoa • Kuivuus heikentää fosforin liukoisuutta maassa > kasvin on vaikea ottaa P • Kosteus lisää liukoisuutta > P otto helpottuu • JS lämpötilalla ei paljoa vaikutusta • P-otto vaatii energiaa > ”pumpattava” • Kuivissa olosuhteissa P-otto vaikeaa, joten sitä kannattaa ottaa ylimäärin silloin, kun mahdollista? • Saako syksyn viileys ja märkyys nurmen tankkaamaan fosforia kevääksi?
- 8. 8 28.6.2022 8 Sulavuus käyttäytyi jokseenkin odotetusti • Lämpötilan nousu (suurempi lämpösumma: kylmä 269, normaali 376 ja kuuma 478 C) heikensi odotetusti D-arvoa kummassakin sadossa molemmilla lajeilla • Kiihdyttää soluseinän kehitystä (lignifikaatio) • Vaikka kuivassa tai kylmässä D-arvo on parempi, myös sato on pienempi
- 9. 9 28.6.2022 9 28.6.2022 Valkuainen ja NFD – odotetut tulokset • RV-pitoisuus vastasi kenttäkokeiden tuloksia (ES 130-170 g/kg ka, JS 170-210 g / kg ka) • Onnistunut N-lannoitus, ei viljelyolosuhteista poikkeavaa typpivajeen aiheuttamaa stressiä • NDF –pitoisuus nousi loogisesti sekä lämpötilan että kosteuden mukana molemmissa sadoissa (ES 490 > 640 g kg/ka, JS 400 > 540 g kg/ka) • Nurminata lehtevämpää, suurempi tuhkapitoisuus
- 10. 10 28.6.2022 10 28.6.2022 Mitä tästä opimme? • Ilmeisesti uudet timotei- ja nurminatalajikkeet pystyvät hyödyntämään pitkäänkin jatkuvaa korkeaa lämpötilaa, mutta vain kun vettä on runsaasti saatavilla, kenttäkapasiteetti lähellä 100 % • Kokeen optimikosteuskäsittely, 50-70% kenttäkapasiteetista, vastannee paremmin pelto-olosuhteita > silloin kuumuuden aiheuttama stressi vähensi satoa • Sokeripitoisuus heijastelee stressiä, mutta ei ole yksiselitteinen indikaattori, vaan yhteyttämisen, kasvun ja hengityksen yhdistelmä • Lämpötilasta riippumatta molemmat kasvit ottivat fosforia sitä enemmän mitä kosteampi maa oli ja näyttivät ottavan sitä yli hetkellisen tarpeensa • Poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamat muutokset rehun koostumuksessa ovat merkittäviä ja ne tulee huomioida ruokinnan suunnittelussa.
- 11. 11 28.6.2022 11 28.6.2022 Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen • Kasvuston vedentarve on suuri, satovaste selvä • Jalostuksella kohti paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita • Kastelun mahdollisuudet? Noin 66 % pelloista alle 300 metrin päässä vesistöstä (Peltonen-Sainion ym. 2015) • Kastelulla merkitystä myös typen hyväksikäyttöön, hiilensidonnan kannalta ja turvemaiden päästöjen vähentämisessä • Sienikumppanit voivat auttaa kuivuudenkestävyydessä, tästä hyviä tuloksia tutkimuksissa (Gagné-Bourque ym. 2016) • Satosuunnittelu > pikkukakkonen, painotettu kolmas sato • Myös ns. ”pitkä teksti” saatavilla, siinä muitakin tuloksia tästä kokeesta
- 12. 12 28.6.2022