ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Mitä on sosiaalipedagoginen
ehkäisevä (päihde)työ?
Jyväskylä 15.10.2014
Susanna Leimio
EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!
Päijät-Hämeen
ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön
seutukoordinaatio
Päijät-Häme
Pinta-ala 6 254,68 km²
Väkiluku (25.9.2014) 202 548
• Lahti
• Heinola
• Oiva (ppk, 5 kuntaa)
• Aava (ppk, 7 kuntaa)
Kustannukset 2014
0,33€ / asukas
Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö.
(Päijäthämäläinen sanonta)
Ehkäisevä työ sisältö
– mistä on kysymys?
• Työmuoto
• Interventio
• Toiminnan tavoite
• Lapset
• Nuoret
• Työikäiset
• Ikäihmiset
Ehkäisevä päihdetyö
• Päihteiden käytön ehkäisyä ja
vähentämistä
• Vaikuttamista
– saatavuuteen ja hintaan
– päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin
sekä
– päihteiden käyttötapoihin
– Ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin
sekä sitä tukevaan kulttuuriin
Ehkäisevä päihdetyö
YHTEISKUNTA
PAIKALLISYHTEISÖ
LÄHISUHTEET
YKSILÖ
TIEDOT,
ASENTEET
JA OIKEUDET
SUOJAAVAT
TEKIJÄT JA
RISKITEKIJÄT
PÄIHTEET
JA
KÄYTTÖTAVAT
Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013: https://www.julkari.fi/handle/10024/104420
Ehkäisevä päihdetyö
• Laatutähti
Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013: https://www.julkari.fi/handle/10024/104420
Ehkäisevä päihdetyö
• PAKKA-toimintamalli (THL)
– Ikärajavalvottavat tuotteet (alkoholi,
tupakka, rahapelit)
– Viranomaisvalvontaa sekä kansalaisten ja eri
yhteisöjen vastuullista toimintaa alkoholin
myynnin ja anniskelun vastuullisuuden
tehostamiseksi
– Kysyntä ja tarjonta
– Laaja toimijajoukko vrt. alueverkostot
http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/pakka-toimintamalli
Edistävä mielenterveystyö
• Mielenterveyttä edistävä toiminta (promootio)
– Yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistaminen ja
voimistaminen laajasti koko väestön keskuudessa
• Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä toiminta
(preventio)
– Mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja
torjuminen riskiryhmiin (yksilöt, väestöryhmät) vaikuttamalla
• Mielenterveyden häiriöitä korjaava toiminta
– Tutkimus, hoito ja kuntoutus
http://www.suomenmielenterveysseura.fi
http://www.epshp.fi/files/5469/Mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf
Edistävä mielenterveystyö
• Mielenterveys positiivisena voimavarana, jota voi
vahvistaa
– Suotuisan kehityksen ja terveyden tukeminen
• Mielenterveysongelmien ehkäisyä = Negatiivisen
kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista
– Mielenterveyttä rakentavien tekijöiden vahvistaminen arjessa
– Mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusten
heikentäminen
• Kehitysyhteisöissä – arjessa: Perheissä, päivähoidossa,
kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa
sekä järjestöissä
http://www.suomenmielenterveysseura.fi
http://www.epshp.fi/files/5469/Mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf
Edistävä mielenterveystyö
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/bdea673d-8c0f-45f5-90ed-41463001ad7e
Pelihaittojen ehkäisy
• Koulutuksellinen ja kasvatuksellinen toiminta
(educational iniatives)
– Tähtäävät yksilön sisäiseen muutokseen tiedoissa, taidoissa,
asenteissa ja uskomuksissa
– Vastuullisen pelaamisen ohjelmat ja pelaajasuojelu,
pelikäyttäytymiseen vaikuttaminen koulutuksellisten,
kasvatuksellisten ja viestinnällisten toimenpiteiden muodossa
• Pelipoliittinen toiminta (policy iniatives)
– Ongelmapelaamisen synnyn ehkäiseminen muuttamalla ulkoisia
olosuhteita, kuten pelien saatavuus ja niiden jakelu
http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy
• Lähisuhteiden turvallisuuteen liittyvät tekijät
– Sosiaalista turvallisuutta tuottavien tekijöiden
ylläpitoa ja niistä huolehtimista
– Ilmitulleisiin väkivaltatilanteisiin puuttumista
– Korjaavaa työtä
• Turvallisuustyön periaatteet
– Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta
http://www.stm.fi/hyvinvointi/vakivallan_ja_rikosten_ehkaisy/vakivalta
Ehkäisevä päihdetyö
Edistävä
mielenterveystyö
Pelihaittojen
ehkäisy
Perhe- ja
lähisuhdeväkivallan
ehkäisy
Neljä tuulta
UUSI TYÖORIENTAATIO?
Toimintaympäristön luonne
(Mason & Mitroff, 1981)
Yksinkertaiset ongelmat
• Määriteltävä, muotoiltava ja
kirjattava
• Todennäköinen ratkaisu
testattavissa
• Luonteeltaan joustavia ja
stabiileja -> on olemassa
ratkaisukaava tai –lista
• ”Kuilu sen välillä mikä on ja sen
minkä pitäisi olla” ->
perusteltavissa
• Erotettavissa todellisesta
maailmasta
• Ratkaisu löydettävissä jatkuvan
yrittämisen avulla
• Voi toistua useita kertoja
• Epäonnistuneesta ratkaisusta ei
voi syyttää ketään
Monimutkaiset ongelmat
• Vaikeita ja dynaamisia
• Ei täsmällisesti määriteltävissä
• Määrittely on aina tiivisti
yhteydessä ongelman ratkaisuun
• Ratkaisut voivat olla hyviä,
huonoja tai vain suhteessa
toisiinsa
• Kertakaikkisia tai lopullisia ei ole
• Ongelmaratkaisu on luonteeltaan
kertaoperaatio
• Ratkaisuilla on usein monia
selityksiä, ja se riippuu siitä,
mikä selitys valitaan
• Jokainen ongelma voi olla jonkin
tosien ongelman oire
Toimintaympäristön luonne
(Mason & Mitroff, 1981)
• Ongelman luonne määrittää sen, miten ratkaisua
lähdetään hakemaan
– Yksinkertaiset eli helpot ongelmat
– Monimutkaiset eli ilkeät ongelmat
• Postmodernit toimintaympäristöt ja sen todellisuuden
ongelmat ovat hyvin monimutkaisia
• Ongelmatyypit (yksinkertaiset ja monimutkaiset) ovat
suuressa määrin toisistaan riippuvaisia
– vain harvat ongelmista on mahdollista eristää itsenäisesti
käsiteltäviksi.
Toiminta monimutkaisessa ympäristössä
• Verkottunut, ilkeä ja dynaaminen ongelma,
mitä ei voi ratkaista
– mutta mikä on hallittavissa verkottuneella tiedolla
Sosiaalinen ongelma, jossa tarvitaan yhteisiä
sopimuksia, kollektiivista ymmärrystä ja moniäänisiä
hyviä käytäntöjä toisistaan erillisten ratkaisujen
sijaan.
Mason & Mitroff, 1981
Rakenteet kuntoon!
EHKÄISEVÄEHKÄISEVÄ
TYÖ
KUULUU
KAIKILLE!
Oikea-aikaista… Mitä?
• Häiriöiden ja ongelmien hoidosta kohti
terveyden edistämistä
– Edellyttää tahtoa ja valmiutta rakentaa
uudenlaista työorientaatiota
– Investointi tulevaisuuteen
• säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien
palveluiden tarpeen vähenemisenä ja
kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä
Ehkäisevän työn asema ja paikka
Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL)
EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI
1 2 3 4
Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely
käynyt mielessä.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin hyvä.
Ajatuksia lisävoimavarojen
tarpeesta.
Huoli kasvaa ja on
tuntuvaa.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin
heikkenee.
Omat voimavarat
ehtymässä.
Selvästi koettu lisävoima-
varojen ja kontrollin *)
lisäämisen tarve.
Huolta on paljon ja jatkuvasti,
huoli on erittäin suuri.
Omat keinot loppumassa tai
lopussa.
Lisävoimavaroja, kontrollia ja
muutos tilanteeseen saatava
heti.
• Varhainen
puuttuminen
• Puheeksiotto
• Mini-
interventio
Peruspalvelut – Erikoissairaanhoito - Kuntoutus
E h k ä i s e v ä t y ö
Mahdollisuuksien
luominen KuntoutusR i s k i t e k i j ö i d e n j a h a i t t o j e n e h k ä i s y H o i t o
Susanna Leimio 2013
Ehkäisevä päihdetyö
Edistävä
mielenterveystyö
Pelihaittojen ehkäisy
Perhe- ja
lähisuhdeväkivallan
ehkäisy
Yhteistyötä
rajapinnoilla
Riittävän nopea ja oikea-aikainen apu
Vs.
työntekijöiden asenteet, ilmiön tunnistaminen, sen puheeksiotto,
tilanteen määrittely ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen,
palveluihin / palveluissa ohjaus ja yhteistyö
Tarve kehittää
yhteistyötä rajapinnoilla
Ennalta
ehkäisevä
työ
R a j a p i n t a
asenteet
tunnistaminen
puheeksiotto
ohjaus
Yhteistyö
Hoito
kuntoutus
ei huolta pieni huoli tuntuva huoli suuri huoli
Mahdollisuuksien luominen
• Ehkäisevä päihdetyö
• Mielenterveyden edistäminen
• Pelihaittojen ehkäisy
• Perheiden turvallisuutta
vahvistava toiminta
• Varhainen puuttuminen
• Puheeksiotto
• Motivoiva haastattelu
• Mini-interventio
Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy
• Palvelupolut
• Ehkäisevä työ
EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE
• Vanhustenhuolto,
ystävätoiminta,
seurakunta, valtuusto,
kuntatekniikka,
sairaanhoito,
asukasyhteisö…
•Työpaikka, tulli,
työterveyshuolto,
ravintolat, talous- ja
velkaneuvonta,
alkoholitarkastaja,
Eläketurvakeskus…
•Nuorisotyö, työpajat,
kaverit, harrastukset,
etsivä työ,
yhdistykset, poliisi,
lastensuojelu,
kaupat…
•Neuvolat, kerhot,
järjestöt, vertaistuki,
päiväkoti, perhe, koulu,
kirjasto, läheiset,
oppilashuolto,
sosiaalityö…
Lapset Nuoret
IkäihmisetTyöikäiset
YHTEIS-
TYÖ
Ongelmapelaaminen
Päihteet
Väkivalta
Mielenterveys
• Tiedon jalostumista ja jakamista
• Oivalluksia
• Innostumista
• Uuden oppimista
• Asenteiden muokkausta
• Suuntien löytämistä
• Tekemisen meininkiä
• Tekoja
Repussa välineitä asiakkaiden
kohtaamiseen ja palvelujen
kehittämiseen!
Asenteet
Tiedot, taidot ja osaaminen
Kokemukset
Hiljainen tieto
Ammatillinen ja tieteellinen tieto
sekä asiakastieto
Ehkäisevän
työn
keinot ja
menetelmät
Miten asiakas kuvasi sen Miten myyjä sen
ymmärsi
Miten se suunniteltiin Mitä tuotannolta
tilattiin
Miten konsultti sen
kuvasi
Miten projekti
dokumentoitiin
Mitä asennettiin Mistä asiakas sai
laskun
Mitä kuuluu takuun
piiriin
Mitä asiakas oikeasti
halusi
On tunnettava se todellisuus,
jossa on tarkoitus toimia.
Sosiaalipedagogiikan ilta jkyla15102014_2
Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi
• Väline
– yhteisön terveystarpeiden ja terveyden edistämiseen liittyvien
tarpeiden arvioinnissa
• Prosessi
– joka toteutetaan moniammatillisena tiimityönä
• saadaan yhteisön tarpeista laaja-alainen kuva
• välitetään tulokset hallinnolliselle tasolle ja päätöksentekijöille
– jossa kerätään, kuvataan, analysoidaan ja jaetaan tietoa
• yhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja niiden ehdoista, siinä
ympäristössä, missä toiminnan on tarkoitus tapahtua
Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi
• Pyritään hahmottamaan toiminnan kannalta keskeiset
toimintaympäristön tekijät ja muutostrendit
• Arvioidaan toimintaan kohdistuvien tarpeiden kehitystä sekä
toiminnan kohdistumista ja sen suhdetta muihin tekijöihin
• Kuvataan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet
• Kuvataan määrällinen ja laadullinen kehitys ympäristössä ja
kehitystarve toiminnassa
• Kehitetään tämän perusteella uusi tavoitetila
Terveyden taustatekijät
Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004
Taustatekijät: Työtä rajapinnoilla
Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö PETE 2011
Valtio
• Valtakunnallinen
• Ohjaus: Lait,
säädökset, ohjeet
Kunta
• Paikallinen /
valtakunnallinen
• Peruspalvelut
Kolmas
sektori
• Valtakunnallinen
/ paikallinen
• Kansalaistoiminta
Palvelun käyttäjä Palvelu Palvelun tarjoaja
Yhteistyö: Verkostotyö
Susanna Leimio 2013
Juuret ja siivet:
Sosiaalipedagogiikka ja
sosiokulttuurinen
innostaminen
Ytimessä sosiaalipedagogiikka
• Ajattelutapa, suhtautumistapa, asenne
• Ihminen kokonaisvaltaisena persoonana
• Yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja yhteisöllisten
suhteiden sekä niiden vuorovaikutussuhteen
merkityksen ymmärtäminen
• Ihmisen elämänhistorian ja nykyhetken
merkityksellisyys
• Traditiot ja vallitsevat yhteiskunnalliset olosuhteet
Innostamisen kulmakivet
• Todellisuuden tunteminen
– Liikkeelle siitä todellisuudesta, jossa ihmiset elävät
– Ihmiset ja heidän tarinansa kohtaava dialogi
• Tiedostaminen ja utopia paremmasta
– On tunnettava todellisuus, jossa on tarkoitus toimia tai
jota on tarkoitus muuttaa
– Tulkinta ja ymmärrys
• Osallistuminen
– ei vain sivustaseuraajana tai vastaanottajana vaan
toimintaan sitoutuneena toteuttajana
– Vuorovaikutus
PYSYVÄT RAKENNUSAINEET KYLMÄ MAAILMA KUUMA MAAILMA
Tekeminen Ulkoapäin tuotu, sopeuttava,
lainattava, seuraamuksiin vaikuttava
puuhastelu tai aktiviteetti.
Yhteistyössä rakennettu, muutokseen
tähtäävä, ainutkertainen prosessi.
Osallistujat Toiminnan järjestäjät, subjekti-
objekti
Kaikki osalliset, subjekti-subjekti
Aika Valmiiksi määritelty, rajattu, ei
jatkuva, lyhytkestoinen, ”vierailu”
Suhteessa tarpeisiin, pysyvyyteen
tähtäävä
Instituutio Pysyvä, suhteellisen muuttumaton ja
jäykkä, ”toiminnan raamit ja toimijat
täsmällisesti määriteltyjä”
Pysyvä mutta säädeltävä, ”päätös-
vallan, vastuun ja asiantuntijuuden
jakaminen uusien sosiaalisten
verkostojen ja instituutioiden
muodostamiseksi”
Sosiaalinen suhde Passiivinen Aktiivinen, vuorovaikutukseen ja
laadultaan aitouteen pyrkivä
Strategia Muutoksen perustana on
yksimielisyyden saavuttaminen ja
tiedon lisääminen, rakennettu
suhteessa asiantuntijoiden
näkemyksiin
Muutos edellyttää ymmärrystä, joka
syntyy ristiriitojen ja erilaisten
näkemysten kautta, rakennettu
suhteessa osallistujien todellisuuteen
Filosofia Käytäntö Teorian ja käytännön vuoropuhelu,
kokonaisvaltaisuus
PETE
Seutukoordinaatioryhmä:
Seutukoordinaattori
Aluekoordinaattorit (7)
Perusterveydenhuollon
yksikkö
Järjestöt
Lahden
alueverkosto
Peruspalvelukeskus
Oivan alueverkostot
(2):
Hollola,
Hämeenkoski ja
Kärkölä & Asikkala &
Padasjoki
Peruspalvelukeskus
AAVAn alueverkostot
(4):
Sysmä-Hartola
Nastola
Iitti
Orimattilan seutu
Nasto
la
SyHa
O:lan
seutu
Aluekoordinaattori
Teija Ahvenainen
Aluekoordinaattori
Hannu Lehtonen
Aluekoordinaattori
Annikki Tirkkonen / Marja-Liisa Puonti
Aluekoordinaattori
Jenni Pösö
Aluekoordinaattori
Tuija Kajasrinne
Ehyt ry
Heli
Vaija
Kriisi-
keskus
Katja
Ryhänen
PTH-
yksikkö
Sari
Hokkanen
Verso
Susanna
Leimio
Heinolan
alueverkosto
Aluekoordinaattori
Maija-Liisa Heikkinen
HO
HÄ
Iitti
Aluekoordinaattori
Tanja Lehtimäki / Joonas PItkänen
Kampanja-
työryhmät
Muut
verkostot
KÄ
PA
AS
ALUEVERKOSTORAKENNE
PÄIJÄT-HÄMEEN EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (PETE)
Verkostoyhteistyön
keskeiset kysymykset
• Yhteistyö eri osa-alueiden välillä, sekä kumppanuus eri toimijoiden
kesken
• Yhteisten tavoitteiden määritteleminen
• Keskinäisen luottamuksen rakentaminen
• Ihmisten motivointi ja se, että he tuntevat asian omakseen
• Ihmisten sitoutuminen tapahtuu yhteisen tekemisen kautta
• Työajan resursointi, ihmisille tieto jo etukäteen mitä osallistumiselta
odotetaan ja mitä se vaatii
• Osallistujat voimaantuvat ottamaan asian omakseen ja viemään sen
omaan organisaatioonsa
• Ihmisten on puhuttava samaa kieltä, luodaan sellainen
• Osallistujat ovat tasavertaisia pöydän ääressä, kaikille annetaan
puheenvuoro
• Kaikki osallistuvat, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on myös
eräänlaista tasavertaisuutta Markku Nurminen 11.10.2010
Kesao Fukae / Leena Kurki 25.9.2014
• Katso ihmistä silmiin, kun puristat hänen kättään.
• Puhu aina totta.
• Pidä yllä huumorintajuasi myös vaikeina aikoina.
• Jos sinulla on huono pomo, opit enemmän.
• Onni ei tule niiden luokse, jotka valittavat.
• Kun saavutat päämääräsi, aseta heti uusi.
• Tiukka koulutus on kasvun edellytys.
• Työskentele kovemmin, niin olet siitä myöhemmin elämässäsi iloinen.
• Johtajan todellinen arvo näkyy hänen kyvyssään innostaa toisia. Siksi ilo, hyväntuulisuus
ja energia ovat voimakkaan johtajan perusominaisuuksia.
• Ihmiset, jotka ajattelevat liikaa itseään, eivät luo hyvää organisaatiota.
• Yritys on kuin perhe. Vanhempien työntekijöiden tulee aina olla nuorille hyvänä
esimerkkinä.
• Ihminen ei kehity, jollei hän ole itselleen rehellinen.
• Johtajuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, se ei ole DNA:ssasi, vaan sitä pitää oppia,
harjoittaa, hioa ja terävöittää.
• Jos haluat tulla ihmiseksi, jolla on hyvä sydän ja hyvät tavat, etsiydy sellaisten seuraan,
joilla ne jo ovat.
Sosiaalipedagogiikan ilta jkyla15102014_2
SINUN KÄDENJÄLKESI?
Susanna Leimio
http://phehkaisevatyo.pbworks.com
www.facebook.com/phehkaisetyo
susanna.leimio@phsotey.fi
@SusannaLR
p. 044 729 7984

More Related Content

Sosiaalipedagogiikan ilta jkyla15102014_2

  • 1. Mitä on sosiaalipedagoginen ehkäisevä (päihde)työ? Jyväskylä 15.10.2014 Susanna Leimio EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!
  • 2. Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaatio Päijät-Häme Pinta-ala 6 254,68 km² Väkiluku (25.9.2014) 202 548 • Lahti • Heinola • Oiva (ppk, 5 kuntaa) • Aava (ppk, 7 kuntaa) Kustannukset 2014 0,33€ / asukas Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö. (Päijäthämäläinen sanonta)
  • 3. Ehkäisevä työ sisältö – mistä on kysymys? • Työmuoto • Interventio • Toiminnan tavoite • Lapset • Nuoret • Työikäiset • Ikäihmiset
  • 4. Ehkäisevä päihdetyö • Päihteiden käytön ehkäisyä ja vähentämistä • Vaikuttamista – saatavuuteen ja hintaan – päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä – päihteiden käyttötapoihin – Ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin sekä sitä tukevaan kulttuuriin
  • 5. Ehkäisevä päihdetyö YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖ LÄHISUHTEET YKSILÖ TIEDOT, ASENTEET JA OIKEUDET SUOJAAVAT TEKIJÄT JA RISKITEKIJÄT PÄIHTEET JA KÄYTTÖTAVAT Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013: https://www.julkari.fi/handle/10024/104420
  • 6. Ehkäisevä päihdetyö • Laatutähti Ehkäisevän päihdetyön laatutähti 2013: https://www.julkari.fi/handle/10024/104420
  • 7. Ehkäisevä päihdetyö • PAKKA-toimintamalli (THL) – Ikärajavalvottavat tuotteet (alkoholi, tupakka, rahapelit) – Viranomaisvalvontaa sekä kansalaisten ja eri yhteisöjen vastuullista toimintaa alkoholin myynnin ja anniskelun vastuullisuuden tehostamiseksi – Kysyntä ja tarjonta – Laaja toimijajoukko vrt. alueverkostot http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/pakka-toimintamalli
  • 8. Edistävä mielenterveystyö • Mielenterveyttä edistävä toiminta (promootio) – Yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistaminen ja voimistaminen laajasti koko väestön keskuudessa • Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä toiminta (preventio) – Mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja torjuminen riskiryhmiin (yksilöt, väestöryhmät) vaikuttamalla • Mielenterveyden häiriöitä korjaava toiminta – Tutkimus, hoito ja kuntoutus http://www.suomenmielenterveysseura.fi http://www.epshp.fi/files/5469/Mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf
  • 9. Edistävä mielenterveystyö • Mielenterveys positiivisena voimavarana, jota voi vahvistaa – Suotuisan kehityksen ja terveyden tukeminen • Mielenterveysongelmien ehkäisyä = Negatiivisen kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista – Mielenterveyttä rakentavien tekijöiden vahvistaminen arjessa – Mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusten heikentäminen • Kehitysyhteisöissä – arjessa: Perheissä, päivähoidossa, kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa sekä järjestöissä http://www.suomenmielenterveysseura.fi http://www.epshp.fi/files/5469/Mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf
  • 11. Pelihaittojen ehkäisy • Koulutuksellinen ja kasvatuksellinen toiminta (educational iniatives) – Tähtäävät yksilön sisäiseen muutokseen tiedoissa, taidoissa, asenteissa ja uskomuksissa – Vastuullisen pelaamisen ohjelmat ja pelaajasuojelu, pelikäyttäytymiseen vaikuttaminen koulutuksellisten, kasvatuksellisten ja viestinnällisten toimenpiteiden muodossa • Pelipoliittinen toiminta (policy iniatives) – Ongelmapelaamisen synnyn ehkäiseminen muuttamalla ulkoisia olosuhteita, kuten pelien saatavuus ja niiden jakelu http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat
  • 12. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy • Lähisuhteiden turvallisuuteen liittyvät tekijät – Sosiaalista turvallisuutta tuottavien tekijöiden ylläpitoa ja niistä huolehtimista – Ilmitulleisiin väkivaltatilanteisiin puuttumista – Korjaavaa työtä • Turvallisuustyön periaatteet – Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta http://www.stm.fi/hyvinvointi/vakivallan_ja_rikosten_ehkaisy/vakivalta
  • 14. Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) Yksinkertaiset ongelmat • Määriteltävä, muotoiltava ja kirjattava • Todennäköinen ratkaisu testattavissa • Luonteeltaan joustavia ja stabiileja -> on olemassa ratkaisukaava tai –lista • ”Kuilu sen välillä mikä on ja sen minkä pitäisi olla” -> perusteltavissa • Erotettavissa todellisesta maailmasta • Ratkaisu löydettävissä jatkuvan yrittämisen avulla • Voi toistua useita kertoja • Epäonnistuneesta ratkaisusta ei voi syyttää ketään Monimutkaiset ongelmat • Vaikeita ja dynaamisia • Ei täsmällisesti määriteltävissä • Määrittely on aina tiivisti yhteydessä ongelman ratkaisuun • Ratkaisut voivat olla hyviä, huonoja tai vain suhteessa toisiinsa • Kertakaikkisia tai lopullisia ei ole • Ongelmaratkaisu on luonteeltaan kertaoperaatio • Ratkaisuilla on usein monia selityksiä, ja se riippuu siitä, mikä selitys valitaan • Jokainen ongelma voi olla jonkin tosien ongelman oire
  • 15. Toimintaympäristön luonne (Mason & Mitroff, 1981) • Ongelman luonne määrittää sen, miten ratkaisua lähdetään hakemaan – Yksinkertaiset eli helpot ongelmat – Monimutkaiset eli ilkeät ongelmat • Postmodernit toimintaympäristöt ja sen todellisuuden ongelmat ovat hyvin monimutkaisia • Ongelmatyypit (yksinkertaiset ja monimutkaiset) ovat suuressa määrin toisistaan riippuvaisia – vain harvat ongelmista on mahdollista eristää itsenäisesti käsiteltäviksi.
  • 16. Toiminta monimutkaisessa ympäristössä • Verkottunut, ilkeä ja dynaaminen ongelma, mitä ei voi ratkaista – mutta mikä on hallittavissa verkottuneella tiedolla Sosiaalinen ongelma, jossa tarvitaan yhteisiä sopimuksia, kollektiivista ymmärrystä ja moniäänisiä hyviä käytäntöjä toisistaan erillisten ratkaisujen sijaan. Mason & Mitroff, 1981
  • 18. Oikea-aikaista… Mitä? • Häiriöiden ja ongelmien hoidosta kohti terveyden edistämistä – Edellyttää tahtoa ja valmiutta rakentaa uudenlaista työorientaatiota – Investointi tulevaisuuteen • säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä
  • 19. Ehkäisevän työn asema ja paikka Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI 1 2 3 4 Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvaa ja on tuntuvaa. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoima- varojen ja kontrollin *) lisäämisen tarve. Huolta on paljon ja jatkuvasti, huoli on erittäin suuri. Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos tilanteeseen saatava heti. • Varhainen puuttuminen • Puheeksiotto • Mini- interventio Peruspalvelut – Erikoissairaanhoito - Kuntoutus E h k ä i s e v ä t y ö Mahdollisuuksien luominen KuntoutusR i s k i t e k i j ö i d e n j a h a i t t o j e n e h k ä i s y H o i t o Susanna Leimio 2013
  • 20. Ehkäisevä päihdetyö Edistävä mielenterveystyö Pelihaittojen ehkäisy Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy Yhteistyötä rajapinnoilla Riittävän nopea ja oikea-aikainen apu Vs. työntekijöiden asenteet, ilmiön tunnistaminen, sen puheeksiotto, tilanteen määrittely ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen, palveluihin / palveluissa ohjaus ja yhteistyö
  • 21. Tarve kehittää yhteistyötä rajapinnoilla Ennalta ehkäisevä työ R a j a p i n t a asenteet tunnistaminen puheeksiotto ohjaus Yhteistyö Hoito kuntoutus ei huolta pieni huoli tuntuva huoli suuri huoli Mahdollisuuksien luominen • Ehkäisevä päihdetyö • Mielenterveyden edistäminen • Pelihaittojen ehkäisy • Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta • Varhainen puuttuminen • Puheeksiotto • Motivoiva haastattelu • Mini-interventio Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy • Palvelupolut • Ehkäisevä työ
  • 22. EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE • Vanhustenhuolto, ystävätoiminta, seurakunta, valtuusto, kuntatekniikka, sairaanhoito, asukasyhteisö… •Työpaikka, tulli, työterveyshuolto, ravintolat, talous- ja velkaneuvonta, alkoholitarkastaja, Eläketurvakeskus… •Nuorisotyö, työpajat, kaverit, harrastukset, etsivä työ, yhdistykset, poliisi, lastensuojelu, kaupat… •Neuvolat, kerhot, järjestöt, vertaistuki, päiväkoti, perhe, koulu, kirjasto, läheiset, oppilashuolto, sosiaalityö… Lapset Nuoret IkäihmisetTyöikäiset YHTEIS- TYÖ Ongelmapelaaminen Päihteet Väkivalta Mielenterveys
  • 23. • Tiedon jalostumista ja jakamista • Oivalluksia • Innostumista • Uuden oppimista • Asenteiden muokkausta • Suuntien löytämistä • Tekemisen meininkiä • Tekoja Repussa välineitä asiakkaiden kohtaamiseen ja palvelujen kehittämiseen! Asenteet Tiedot, taidot ja osaaminen Kokemukset Hiljainen tieto Ammatillinen ja tieteellinen tieto sekä asiakastieto
  • 25. Miten asiakas kuvasi sen Miten myyjä sen ymmärsi Miten se suunniteltiin Mitä tuotannolta tilattiin Miten konsultti sen kuvasi Miten projekti dokumentoitiin Mitä asennettiin Mistä asiakas sai laskun Mitä kuuluu takuun piiriin Mitä asiakas oikeasti halusi
  • 26. On tunnettava se todellisuus, jossa on tarkoitus toimia.
  • 28. Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi • Väline – yhteisön terveystarpeiden ja terveyden edistämiseen liittyvien tarpeiden arvioinnissa • Prosessi – joka toteutetaan moniammatillisena tiimityönä • saadaan yhteisön tarpeista laaja-alainen kuva • välitetään tulokset hallinnolliselle tasolle ja päätöksentekijöille – jossa kerätään, kuvataan, analysoidaan ja jaetaan tietoa • yhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja niiden ehdoista, siinä ympäristössä, missä toiminnan on tarkoitus tapahtua
  • 29. Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi • Pyritään hahmottamaan toiminnan kannalta keskeiset toimintaympäristön tekijät ja muutostrendit • Arvioidaan toimintaan kohdistuvien tarpeiden kehitystä sekä toiminnan kohdistumista ja sen suhdetta muihin tekijöihin • Kuvataan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet • Kuvataan määrällinen ja laadullinen kehitys ympäristössä ja kehitystarve toiminnassa • Kehitetään tämän perusteella uusi tavoitetila
  • 30. Terveyden taustatekijät Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004
  • 31. Taustatekijät: Työtä rajapinnoilla Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö PETE 2011
  • 32. Valtio • Valtakunnallinen • Ohjaus: Lait, säädökset, ohjeet Kunta • Paikallinen / valtakunnallinen • Peruspalvelut Kolmas sektori • Valtakunnallinen / paikallinen • Kansalaistoiminta Palvelun käyttäjä Palvelu Palvelun tarjoaja Yhteistyö: Verkostotyö Susanna Leimio 2013
  • 33. Juuret ja siivet: Sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen
  • 34. Ytimessä sosiaalipedagogiikka • Ajattelutapa, suhtautumistapa, asenne • Ihminen kokonaisvaltaisena persoonana • Yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja yhteisöllisten suhteiden sekä niiden vuorovaikutussuhteen merkityksen ymmärtäminen • Ihmisen elämänhistorian ja nykyhetken merkityksellisyys • Traditiot ja vallitsevat yhteiskunnalliset olosuhteet
  • 35. Innostamisen kulmakivet • Todellisuuden tunteminen – Liikkeelle siitä todellisuudesta, jossa ihmiset elävät – Ihmiset ja heidän tarinansa kohtaava dialogi • Tiedostaminen ja utopia paremmasta – On tunnettava todellisuus, jossa on tarkoitus toimia tai jota on tarkoitus muuttaa – Tulkinta ja ymmärrys • Osallistuminen – ei vain sivustaseuraajana tai vastaanottajana vaan toimintaan sitoutuneena toteuttajana – Vuorovaikutus
  • 36. PYSYVÄT RAKENNUSAINEET KYLMÄ MAAILMA KUUMA MAAILMA Tekeminen Ulkoapäin tuotu, sopeuttava, lainattava, seuraamuksiin vaikuttava puuhastelu tai aktiviteetti. Yhteistyössä rakennettu, muutokseen tähtäävä, ainutkertainen prosessi. Osallistujat Toiminnan järjestäjät, subjekti- objekti Kaikki osalliset, subjekti-subjekti Aika Valmiiksi määritelty, rajattu, ei jatkuva, lyhytkestoinen, ”vierailu” Suhteessa tarpeisiin, pysyvyyteen tähtäävä Instituutio Pysyvä, suhteellisen muuttumaton ja jäykkä, ”toiminnan raamit ja toimijat täsmällisesti määriteltyjä” Pysyvä mutta säädeltävä, ”päätös- vallan, vastuun ja asiantuntijuuden jakaminen uusien sosiaalisten verkostojen ja instituutioiden muodostamiseksi” Sosiaalinen suhde Passiivinen Aktiivinen, vuorovaikutukseen ja laadultaan aitouteen pyrkivä Strategia Muutoksen perustana on yksimielisyyden saavuttaminen ja tiedon lisääminen, rakennettu suhteessa asiantuntijoiden näkemyksiin Muutos edellyttää ymmärrystä, joka syntyy ristiriitojen ja erilaisten näkemysten kautta, rakennettu suhteessa osallistujien todellisuuteen Filosofia Käytäntö Teorian ja käytännön vuoropuhelu, kokonaisvaltaisuus
  • 37. PETE Seutukoordinaatioryhmä: Seutukoordinaattori Aluekoordinaattorit (7) Perusterveydenhuollon yksikkö Järjestöt Lahden alueverkosto Peruspalvelukeskus Oivan alueverkostot (2): Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä & Asikkala & Padasjoki Peruspalvelukeskus AAVAn alueverkostot (4): Sysmä-Hartola Nastola Iitti Orimattilan seutu Nasto la SyHa O:lan seutu Aluekoordinaattori Teija Ahvenainen Aluekoordinaattori Hannu Lehtonen Aluekoordinaattori Annikki Tirkkonen / Marja-Liisa Puonti Aluekoordinaattori Jenni Pösö Aluekoordinaattori Tuija Kajasrinne Ehyt ry Heli Vaija Kriisi- keskus Katja Ryhänen PTH- yksikkö Sari Hokkanen Verso Susanna Leimio Heinolan alueverkosto Aluekoordinaattori Maija-Liisa Heikkinen HO HÄ Iitti Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki / Joonas PItkänen Kampanja- työryhmät Muut verkostot KÄ PA AS ALUEVERKOSTORAKENNE PÄIJÄT-HÄMEEN EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (PETE)
  • 38. Verkostoyhteistyön keskeiset kysymykset • Yhteistyö eri osa-alueiden välillä, sekä kumppanuus eri toimijoiden kesken • Yhteisten tavoitteiden määritteleminen • Keskinäisen luottamuksen rakentaminen • Ihmisten motivointi ja se, että he tuntevat asian omakseen • Ihmisten sitoutuminen tapahtuu yhteisen tekemisen kautta • Työajan resursointi, ihmisille tieto jo etukäteen mitä osallistumiselta odotetaan ja mitä se vaatii • Osallistujat voimaantuvat ottamaan asian omakseen ja viemään sen omaan organisaatioonsa • Ihmisten on puhuttava samaa kieltä, luodaan sellainen • Osallistujat ovat tasavertaisia pöydän ääressä, kaikille annetaan puheenvuoro • Kaikki osallistuvat, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on myös eräänlaista tasavertaisuutta Markku Nurminen 11.10.2010
  • 39. Kesao Fukae / Leena Kurki 25.9.2014 • Katso ihmistä silmiin, kun puristat hänen kättään. • Puhu aina totta. • Pidä yllä huumorintajuasi myös vaikeina aikoina. • Jos sinulla on huono pomo, opit enemmän. • Onni ei tule niiden luokse, jotka valittavat. • Kun saavutat päämääräsi, aseta heti uusi. • Tiukka koulutus on kasvun edellytys. • Työskentele kovemmin, niin olet siitä myöhemmin elämässäsi iloinen. • Johtajan todellinen arvo näkyy hänen kyvyssään innostaa toisia. Siksi ilo, hyväntuulisuus ja energia ovat voimakkaan johtajan perusominaisuuksia. • Ihmiset, jotka ajattelevat liikaa itseään, eivät luo hyvää organisaatiota. • Yritys on kuin perhe. Vanhempien työntekijöiden tulee aina olla nuorille hyvänä esimerkkinä. • Ihminen ei kehity, jollei hän ole itselleen rehellinen. • Johtajuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, se ei ole DNA:ssasi, vaan sitä pitää oppia, harjoittaa, hioa ja terävöittää. • Jos haluat tulla ihmiseksi, jolla on hyvä sydän ja hyvät tavat, etsiydy sellaisten seuraan, joilla ne jo ovat.