2. Päijät-Hämeen
ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön
seutukoordinaatio
Päijät-Häme
Pinta-ala 6 254,68 km²
Väkiluku (25.9.2014) 202 548
• Lahti
• Heinola
• Oiva (ppk, 5 kuntaa)
• Aava (ppk, 7 kuntaa)
Kustannukset 2014
0,33€ / asukas
Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö.
(Päijäthämäläinen sanonta)
3. Ehkäisevä työ sisältö
– mistä on kysymys?
• Työmuoto
• Interventio
• Toiminnan tavoite
• Lapset
• Nuoret
• Työikäiset
• Ikäihmiset
4. Ehkäisevä päihdetyö
• Päihteiden käytön ehkäisyä ja
vähentämistä
• Vaikuttamista
– saatavuuteen ja hintaan
– päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin
sekä
– päihteiden käyttötapoihin
– Ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin
sekä sitä tukevaan kulttuuriin
7. Ehkäisevä päihdetyö
• PAKKA-toimintamalli (THL)
– Ikärajavalvottavat tuotteet (alkoholi,
tupakka, rahapelit)
– Viranomaisvalvontaa sekä kansalaisten ja eri
yhteisöjen vastuullista toimintaa alkoholin
myynnin ja anniskelun vastuullisuuden
tehostamiseksi
– Kysyntä ja tarjonta
– Laaja toimijajoukko vrt. alueverkostot
http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/pakka-toimintamalli
8. Edistävä mielenterveystyö
• Mielenterveyttä edistävä toiminta (promootio)
– Yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistaminen ja
voimistaminen laajasti koko väestön keskuudessa
• Mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä toiminta
(preventio)
– Mielenterveyttä uhkaavien tekijöiden tunnistaminen ja
torjuminen riskiryhmiin (yksilöt, väestöryhmät) vaikuttamalla
• Mielenterveyden häiriöitä korjaava toiminta
– Tutkimus, hoito ja kuntoutus
http://www.suomenmielenterveysseura.fi
http://www.epshp.fi/files/5469/Mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf
9. Edistävä mielenterveystyö
• Mielenterveys positiivisena voimavarana, jota voi
vahvistaa
– Suotuisan kehityksen ja terveyden tukeminen
• Mielenterveysongelmien ehkäisyä = Negatiivisen
kehityksen ennakointia ja siihen puuttumista
– Mielenterveyttä rakentavien tekijöiden vahvistaminen arjessa
– Mielenterveyttä kuluttavien tekijöiden vaikutusten
heikentäminen
• Kehitysyhteisöissä – arjessa: Perheissä, päivähoidossa,
kouluissa, työpaikoilla, kulttuuri- ja ympäristötoimessa
sekä järjestöissä
http://www.suomenmielenterveysseura.fi
http://www.epshp.fi/files/5469/Mielenterveys_ja_mielenterveyden_edistaminen.pdf
11. Pelihaittojen ehkäisy
• Koulutuksellinen ja kasvatuksellinen toiminta
(educational iniatives)
– Tähtäävät yksilön sisäiseen muutokseen tiedoissa, taidoissa,
asenteissa ja uskomuksissa
– Vastuullisen pelaamisen ohjelmat ja pelaajasuojelu,
pelikäyttäytymiseen vaikuttaminen koulutuksellisten,
kasvatuksellisten ja viestinnällisten toimenpiteiden muodossa
• Pelipoliittinen toiminta (policy iniatives)
– Ongelmapelaamisen synnyn ehkäiseminen muuttamalla ulkoisia
olosuhteita, kuten pelien saatavuus ja niiden jakelu
http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat
12. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy
• Lähisuhteiden turvallisuuteen liittyvät tekijät
– Sosiaalista turvallisuutta tuottavien tekijöiden
ylläpitoa ja niistä huolehtimista
– Ilmitulleisiin väkivaltatilanteisiin puuttumista
– Korjaavaa työtä
• Turvallisuustyön periaatteet
– Perheiden turvallisuutta vahvistava toiminta
http://www.stm.fi/hyvinvointi/vakivallan_ja_rikosten_ehkaisy/vakivalta
14. Toimintaympäristön luonne
(Mason & Mitroff, 1981)
Yksinkertaiset ongelmat
• Määriteltävä, muotoiltava ja
kirjattava
• Todennäköinen ratkaisu
testattavissa
• Luonteeltaan joustavia ja
stabiileja -> on olemassa
ratkaisukaava tai –lista
• ”Kuilu sen välillä mikä on ja sen
minkä pitäisi olla” ->
perusteltavissa
• Erotettavissa todellisesta
maailmasta
• Ratkaisu löydettävissä jatkuvan
yrittämisen avulla
• Voi toistua useita kertoja
• Epäonnistuneesta ratkaisusta ei
voi syyttää ketään
Monimutkaiset ongelmat
• Vaikeita ja dynaamisia
• Ei täsmällisesti määriteltävissä
• Määrittely on aina tiivisti
yhteydessä ongelman ratkaisuun
• Ratkaisut voivat olla hyviä,
huonoja tai vain suhteessa
toisiinsa
• Kertakaikkisia tai lopullisia ei ole
• Ongelmaratkaisu on luonteeltaan
kertaoperaatio
• Ratkaisuilla on usein monia
selityksiä, ja se riippuu siitä,
mikä selitys valitaan
• Jokainen ongelma voi olla jonkin
tosien ongelman oire
15. Toimintaympäristön luonne
(Mason & Mitroff, 1981)
• Ongelman luonne määrittää sen, miten ratkaisua
lähdetään hakemaan
– Yksinkertaiset eli helpot ongelmat
– Monimutkaiset eli ilkeät ongelmat
• Postmodernit toimintaympäristöt ja sen todellisuuden
ongelmat ovat hyvin monimutkaisia
• Ongelmatyypit (yksinkertaiset ja monimutkaiset) ovat
suuressa määrin toisistaan riippuvaisia
– vain harvat ongelmista on mahdollista eristää itsenäisesti
käsiteltäviksi.
16. Toiminta monimutkaisessa ympäristössä
• Verkottunut, ilkeä ja dynaaminen ongelma,
mitä ei voi ratkaista
– mutta mikä on hallittavissa verkottuneella tiedolla
Sosiaalinen ongelma, jossa tarvitaan yhteisiä
sopimuksia, kollektiivista ymmärrystä ja moniäänisiä
hyviä käytäntöjä toisistaan erillisten ratkaisujen
sijaan.
Mason & Mitroff, 1981
18. Oikea-aikaista… Mitä?
• Häiriöiden ja ongelmien hoidosta kohti
terveyden edistämistä
– Edellyttää tahtoa ja valmiutta rakentaa
uudenlaista työorientaatiota
– Investointi tulevaisuuteen
• säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien
palveluiden tarpeen vähenemisenä ja
kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä
19. Ehkäisevän työn asema ja paikka
Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL)
EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI
1 2 3 4
Ei huolta lainkaan. Pieni huoli tai ihmettely
käynyt mielessä.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin hyvä.
Ajatuksia lisävoimavarojen
tarpeesta.
Huoli kasvaa ja on
tuntuvaa.
Luottamus omiin
mahdollisuuksiin
heikkenee.
Omat voimavarat
ehtymässä.
Selvästi koettu lisävoima-
varojen ja kontrollin *)
lisäämisen tarve.
Huolta on paljon ja jatkuvasti,
huoli on erittäin suuri.
Omat keinot loppumassa tai
lopussa.
Lisävoimavaroja, kontrollia ja
muutos tilanteeseen saatava
heti.
• Varhainen
puuttuminen
• Puheeksiotto
• Mini-
interventio
Peruspalvelut – Erikoissairaanhoito - Kuntoutus
E h k ä i s e v ä t y ö
Mahdollisuuksien
luominen KuntoutusR i s k i t e k i j ö i d e n j a h a i t t o j e n e h k ä i s y H o i t o
Susanna Leimio 2013
20. Ehkäisevä päihdetyö
Edistävä
mielenterveystyö
Pelihaittojen ehkäisy
Perhe- ja
lähisuhdeväkivallan
ehkäisy
Yhteistyötä
rajapinnoilla
Riittävän nopea ja oikea-aikainen apu
Vs.
työntekijöiden asenteet, ilmiön tunnistaminen, sen puheeksiotto,
tilanteen määrittely ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen,
palveluihin / palveluissa ohjaus ja yhteistyö
21. Tarve kehittää
yhteistyötä rajapinnoilla
Ennalta
ehkäisevä
työ
R a j a p i n t a
asenteet
tunnistaminen
puheeksiotto
ohjaus
Yhteistyö
Hoito
kuntoutus
ei huolta pieni huoli tuntuva huoli suuri huoli
Mahdollisuuksien luominen
• Ehkäisevä päihdetyö
• Mielenterveyden edistäminen
• Pelihaittojen ehkäisy
• Perheiden turvallisuutta
vahvistava toiminta
• Varhainen puuttuminen
• Puheeksiotto
• Motivoiva haastattelu
• Mini-interventio
Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy
• Palvelupolut
• Ehkäisevä työ
22. EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE
• Vanhustenhuolto,
ystävätoiminta,
seurakunta, valtuusto,
kuntatekniikka,
sairaanhoito,
asukasyhteisö…
•Työpaikka, tulli,
työterveyshuolto,
ravintolat, talous- ja
velkaneuvonta,
alkoholitarkastaja,
Eläketurvakeskus…
•Nuorisotyö, työpajat,
kaverit, harrastukset,
etsivä työ,
yhdistykset, poliisi,
lastensuojelu,
kaupat…
•Neuvolat, kerhot,
järjestöt, vertaistuki,
päiväkoti, perhe, koulu,
kirjasto, läheiset,
oppilashuolto,
sosiaalityö…
Lapset Nuoret
IkäihmisetTyöikäiset
YHTEIS-
TYÖ
Ongelmapelaaminen
Päihteet
Väkivalta
Mielenterveys
23. • Tiedon jalostumista ja jakamista
• Oivalluksia
• Innostumista
• Uuden oppimista
• Asenteiden muokkausta
• Suuntien löytämistä
• Tekemisen meininkiä
• Tekoja
Repussa välineitä asiakkaiden
kohtaamiseen ja palvelujen
kehittämiseen!
Asenteet
Tiedot, taidot ja osaaminen
Kokemukset
Hiljainen tieto
Ammatillinen ja tieteellinen tieto
sekä asiakastieto
25. Miten asiakas kuvasi sen Miten myyjä sen
ymmärsi
Miten se suunniteltiin Mitä tuotannolta
tilattiin
Miten konsultti sen
kuvasi
Miten projekti
dokumentoitiin
Mitä asennettiin Mistä asiakas sai
laskun
Mitä kuuluu takuun
piiriin
Mitä asiakas oikeasti
halusi
28. Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi
• Väline
– yhteisön terveystarpeiden ja terveyden edistämiseen liittyvien
tarpeiden arvioinnissa
• Prosessi
– joka toteutetaan moniammatillisena tiimityönä
• saadaan yhteisön tarpeista laaja-alainen kuva
• välitetään tulokset hallinnolliselle tasolle ja päätöksentekijöille
– jossa kerätään, kuvataan, analysoidaan ja jaetaan tietoa
• yhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja niiden ehdoista, siinä
ympäristössä, missä toiminnan on tarkoitus tapahtua
29. Toimintaympäristön kartoitus ja analyysi
• Pyritään hahmottamaan toiminnan kannalta keskeiset
toimintaympäristön tekijät ja muutostrendit
• Arvioidaan toimintaan kohdistuvien tarpeiden kehitystä sekä
toiminnan kohdistumista ja sen suhdetta muihin tekijöihin
• Kuvataan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet
• Kuvataan määrällinen ja laadullinen kehitys ympäristössä ja
kehitystarve toiminnassa
• Kehitetään tämän perusteella uusi tavoitetila
34. Ytimessä sosiaalipedagogiikka
• Ajattelutapa, suhtautumistapa, asenne
• Ihminen kokonaisvaltaisena persoonana
• Yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja yhteisöllisten
suhteiden sekä niiden vuorovaikutussuhteen
merkityksen ymmärtäminen
• Ihmisen elämänhistorian ja nykyhetken
merkityksellisyys
• Traditiot ja vallitsevat yhteiskunnalliset olosuhteet
35. Innostamisen kulmakivet
• Todellisuuden tunteminen
– Liikkeelle siitä todellisuudesta, jossa ihmiset elävät
– Ihmiset ja heidän tarinansa kohtaava dialogi
• Tiedostaminen ja utopia paremmasta
– On tunnettava todellisuus, jossa on tarkoitus toimia tai
jota on tarkoitus muuttaa
– Tulkinta ja ymmärrys
• Osallistuminen
– ei vain sivustaseuraajana tai vastaanottajana vaan
toimintaan sitoutuneena toteuttajana
– Vuorovaikutus
36. PYSYVÄT RAKENNUSAINEET KYLMÄ MAAILMA KUUMA MAAILMA
Tekeminen Ulkoapäin tuotu, sopeuttava,
lainattava, seuraamuksiin vaikuttava
puuhastelu tai aktiviteetti.
Yhteistyössä rakennettu, muutokseen
tähtäävä, ainutkertainen prosessi.
Osallistujat Toiminnan järjestäjät, subjekti-
objekti
Kaikki osalliset, subjekti-subjekti
Aika Valmiiksi määritelty, rajattu, ei
jatkuva, lyhytkestoinen, ”vierailu”
Suhteessa tarpeisiin, pysyvyyteen
tähtäävä
Instituutio Pysyvä, suhteellisen muuttumaton ja
jäykkä, ”toiminnan raamit ja toimijat
täsmällisesti määriteltyjä”
Pysyvä mutta säädeltävä, ”päätös-
vallan, vastuun ja asiantuntijuuden
jakaminen uusien sosiaalisten
verkostojen ja instituutioiden
muodostamiseksi”
Sosiaalinen suhde Passiivinen Aktiivinen, vuorovaikutukseen ja
laadultaan aitouteen pyrkivä
Strategia Muutoksen perustana on
yksimielisyyden saavuttaminen ja
tiedon lisääminen, rakennettu
suhteessa asiantuntijoiden
näkemyksiin
Muutos edellyttää ymmärrystä, joka
syntyy ristiriitojen ja erilaisten
näkemysten kautta, rakennettu
suhteessa osallistujien todellisuuteen
Filosofia Käytäntö Teorian ja käytännön vuoropuhelu,
kokonaisvaltaisuus
37. PETE
Seutukoordinaatioryhmä:
Seutukoordinaattori
Aluekoordinaattorit (7)
Perusterveydenhuollon
yksikkö
Järjestöt
Lahden
alueverkosto
Peruspalvelukeskus
Oivan alueverkostot
(2):
Hollola,
Hämeenkoski ja
Kärkölä & Asikkala &
Padasjoki
Peruspalvelukeskus
AAVAn alueverkostot
(4):
Sysmä-Hartola
Nastola
Iitti
Orimattilan seutu
Nasto
la
SyHa
O:lan
seutu
Aluekoordinaattori
Teija Ahvenainen
Aluekoordinaattori
Hannu Lehtonen
Aluekoordinaattori
Annikki Tirkkonen / Marja-Liisa Puonti
Aluekoordinaattori
Jenni Pösö
Aluekoordinaattori
Tuija Kajasrinne
Ehyt ry
Heli
Vaija
Kriisi-
keskus
Katja
Ryhänen
PTH-
yksikkö
Sari
Hokkanen
Verso
Susanna
Leimio
Heinolan
alueverkosto
Aluekoordinaattori
Maija-Liisa Heikkinen
HO
HÄ
Iitti
Aluekoordinaattori
Tanja Lehtimäki / Joonas PItkänen
Kampanja-
työryhmät
Muut
verkostot
KÄ
PA
AS
ALUEVERKOSTORAKENNE
PÄIJÄT-HÄMEEN EHKÄISEVÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ (PETE)
38. Verkostoyhteistyön
keskeiset kysymykset
• Yhteistyö eri osa-alueiden välillä, sekä kumppanuus eri toimijoiden
kesken
• Yhteisten tavoitteiden määritteleminen
• Keskinäisen luottamuksen rakentaminen
• Ihmisten motivointi ja se, että he tuntevat asian omakseen
• Ihmisten sitoutuminen tapahtuu yhteisen tekemisen kautta
• Työajan resursointi, ihmisille tieto jo etukäteen mitä osallistumiselta
odotetaan ja mitä se vaatii
• Osallistujat voimaantuvat ottamaan asian omakseen ja viemään sen
omaan organisaatioonsa
• Ihmisten on puhuttava samaa kieltä, luodaan sellainen
• Osallistujat ovat tasavertaisia pöydän ääressä, kaikille annetaan
puheenvuoro
• Kaikki osallistuvat, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen on myös
eräänlaista tasavertaisuutta Markku Nurminen 11.10.2010
39. Kesao Fukae / Leena Kurki 25.9.2014
• Katso ihmistä silmiin, kun puristat hänen kättään.
• Puhu aina totta.
• Pidä yllä huumorintajuasi myös vaikeina aikoina.
• Jos sinulla on huono pomo, opit enemmän.
• Onni ei tule niiden luokse, jotka valittavat.
• Kun saavutat päämääräsi, aseta heti uusi.
• Tiukka koulutus on kasvun edellytys.
• Työskentele kovemmin, niin olet siitä myöhemmin elämässäsi iloinen.
• Johtajan todellinen arvo näkyy hänen kyvyssään innostaa toisia. Siksi ilo, hyväntuulisuus
ja energia ovat voimakkaan johtajan perusominaisuuksia.
• Ihmiset, jotka ajattelevat liikaa itseään, eivät luo hyvää organisaatiota.
• Yritys on kuin perhe. Vanhempien työntekijöiden tulee aina olla nuorille hyvänä
esimerkkinä.
• Ihminen ei kehity, jollei hän ole itselleen rehellinen.
• Johtajuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, se ei ole DNA:ssasi, vaan sitä pitää oppia,
harjoittaa, hioa ja terävöittää.
• Jos haluat tulla ihmiseksi, jolla on hyvä sydän ja hyvät tavat, etsiydy sellaisten seuraan,
joilla ne jo ovat.