ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Suomen kuvataiteen kultakausi
1880-1910
Yleistä Kultakaudesta
• Kultakauden aikana syntyi perusta suomalaiselle
taiteelle – sille luotiin oma, kansallinen ilme. Taide
pohjusti tietä Suomen itsenäisyyteen.
• Samalla se saavutti myös korkean kansainvälisen tason
ja seurasi ajankohtaisia eurooppalaisia taideliikkeitä.
• Taiteilijat kuvasivat teoksissaan Suomea, sen ihmisiä ja
luontoa sekä historiaa. He opettivat suomalaiset
huomaamaan oman maansa kauneuden ja
erikoislaatuisuuden.
• Kultakauden taide kertoi tarinoita Suomesta, sen
historiasta ja nykypäivästä, myös muulle maailmalle.
Kultakauden taiteilijoita:
Akseli Gallen-Kallela
on Suomen
kansallistaiteilija. Hän
opiskeli Pariisissa ja edusti
realismia teoksissaan.
Realismi pyrkii
kuvaamaan totuutta niin
kuin se on –
kaunistelematta. Hänen
kuuluisimpia teoksiaan
ovat Kalevalaan liittyvät
teokset. Teos: Poika ja
varis
Helene Schjerfbeck
Helene joutui l 4-vuotiaana
onnettomuuteen, jossa hänen
lonkkansa vioittui. Tämän vuoksi
hän jäi lapsena monesti
vauhdikkaampien leikkien
sivustakatsojaksi. Myöhemminkin
hänen elämäänsä kuului
yksinäisyys, syrjänvetäytyminen ja
jopa erakoituminen.
Schjerfbeckin taiteessa nähdään
näitä samoja tunnusmerkkejä, ja
taiteilijan itsenäistä ja
persoonallista tyyliä on pidetty
usein irrallisena muusta saman
ajan suomalaisesta taiteesta.
Teos: Toipilas
Albert Edelfelt
• Albert Edelfeltille annettiin suuri
tehtävä: hänen tuli maalata
kuviinsa suomalainen historia ja
sen tärkeät tapahtumat ja
henkilöt.
• Hänen perheensä tuttavapiiriin
kuului suuresti arvostettu
runoilija Johan Ludwig Runeberg
(1804-1877), jonka Suomen
sodasta 1808-09 kertovaa
tunnettua runokokoelmaa
"Vänrikki Stoolin tarinat" myös
Edelfelt ihaili. Edelfeltin
toivottiinkin ilmaisevan kuvien
kielellä Runebergin runojen
isänmaallinen maailma ja
tunnelmat. Teos: Porilaisten
marssi
Magnus Enckell
Vaikka monet taiteilija pohtivat
suomalaisuutta, oli myös
taiteilijoita, jotka pohtivat elämän
eri suuntauksia mm. syntymä,
kuolema jne. Näitä asioita Enckell
toi esille teoksissaan. Hänen
työnsä edustaa suuresti tuon ajan
kansainvälistä taidesuuntausta
symbolismia.
Symbolistit olivat kiinnostuneet
ihmisen sielunelämästä,
mielikuvituksesta ja unista. He
uskoivat, että "suurten
totuuksien" lähestyminen vaatii
epäsuoria keinoja, kuten
symboleja. Teos: Poika ja pääkallo
Hugo Simberg
Hugo Simbergiä kuvataan satujen ja
unien maalarina. Hän kuvasi
teoksissaan usein oman lapsuutensa
muistoja ja kertoi tarinoita, joissa
seikkailivat niin pirut kuin enkelit,
elävät ja kuollet.
Simbergin tyyli tehdä kuvia sai monet
vertaamaan niitä lasten tekemiin.
Simbergille tärkeintä ei ollut aina
ulkopuolinen todellisuus ja sen
oikeaoppinen jäljentäminen, vaan se
mitä hän sisimmässään näki, ja miten
mielikuvituksen ja unen maailmaa
saatiin esitettyä kuvina.
Teos: Haavoittunut enkeli
Pekka Halonen
Pekka Halonen samastui vahvasti
suomalaiseen talonpoikaiskansaan.
Hän kantoi sydämessään kuvaa
suomalaisesta maalaismaisemasta ja
sen asukkaiden elämästä iloineen ja
suruineen, arjen ja pyhän vietossa.
Hän kuvasi luonnon vaihtelevaa
ilmettä ja luonnosta elävien ja siellä
uurastavien ihmisten kohtaloita.
Hänen maisemansa ovat kuin pieniä
tunnelmallisia sävellyksiä aiheinaan
järvenselät, puronvarret, yksinäiset
puut ja villinä virtaavat vuolaat
kosket.
Teos: Avannolla
Eero Järnfelt
Eero Järnefeltin taiteesta voi löytää monia
saman aikaisen venäläisen taiteen piirteitä.
Hänen pääteos maalaus Kaski, joka on toiselta
nimeltään Raatajat rahanalaiset, on niitä
harvoja tuon ajan Suomessa tehtyjä maalauksia,
joissa kuvattiin maaseutuväestön kurjuutta
hätkähdyttävän ihanteettomasti.
Samalla maalauksessa yhdistyvät maaseudun
kahdet kasvot: köyhien, huonosti puettujen
ihmisten ankarat elämänolosuhteet ja kaunis
itäsuomalainen maisema horisontissa sinisenä
siintävine vaaroineen.
Vaikka Järnefelt maalasikin joitakin
yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksiin
liittyviä tauluja, useimmat hänen teoksistaan
ovat idyllisiä ja maaseudun kauneutta
korostavia. Hänen tuotantonsa punainen lanka
on ollut lopulta herkkä, taitavalle
sivellintekniikalle perustuva runollisen kaunis
luontokuvaus. Vesi, taivas ja pilvet olivat usein
hänen huomionsa kohteena.
Lähde:
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi
/kkausi2.htm

More Related Content

Suomen kuvataiteen kultakausi

  • 2. Yleistä Kultakaudesta • Kultakauden aikana syntyi perusta suomalaiselle taiteelle – sille luotiin oma, kansallinen ilme. Taide pohjusti tietä Suomen itsenäisyyteen. • Samalla se saavutti myös korkean kansainvälisen tason ja seurasi ajankohtaisia eurooppalaisia taideliikkeitä. • Taiteilijat kuvasivat teoksissaan Suomea, sen ihmisiä ja luontoa sekä historiaa. He opettivat suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden. • Kultakauden taide kertoi tarinoita Suomesta, sen historiasta ja nykypäivästä, myös muulle maailmalle.
  • 3. Kultakauden taiteilijoita: Akseli Gallen-Kallela on Suomen kansallistaiteilija. Hän opiskeli Pariisissa ja edusti realismia teoksissaan. Realismi pyrkii kuvaamaan totuutta niin kuin se on – kaunistelematta. Hänen kuuluisimpia teoksiaan ovat Kalevalaan liittyvät teokset. Teos: Poika ja varis
  • 4. Helene Schjerfbeck Helene joutui l 4-vuotiaana onnettomuuteen, jossa hänen lonkkansa vioittui. Tämän vuoksi hän jäi lapsena monesti vauhdikkaampien leikkien sivustakatsojaksi. Myöhemminkin hänen elämäänsä kuului yksinäisyys, syrjänvetäytyminen ja jopa erakoituminen. Schjerfbeckin taiteessa nähdään näitä samoja tunnusmerkkejä, ja taiteilijan itsenäistä ja persoonallista tyyliä on pidetty usein irrallisena muusta saman ajan suomalaisesta taiteesta. Teos: Toipilas
  • 5. Albert Edelfelt • Albert Edelfeltille annettiin suuri tehtävä: hänen tuli maalata kuviinsa suomalainen historia ja sen tärkeät tapahtumat ja henkilöt. • Hänen perheensä tuttavapiiriin kuului suuresti arvostettu runoilija Johan Ludwig Runeberg (1804-1877), jonka Suomen sodasta 1808-09 kertovaa tunnettua runokokoelmaa "Vänrikki Stoolin tarinat" myös Edelfelt ihaili. Edelfeltin toivottiinkin ilmaisevan kuvien kielellä Runebergin runojen isänmaallinen maailma ja tunnelmat. Teos: Porilaisten marssi
  • 6. Magnus Enckell Vaikka monet taiteilija pohtivat suomalaisuutta, oli myös taiteilijoita, jotka pohtivat elämän eri suuntauksia mm. syntymä, kuolema jne. Näitä asioita Enckell toi esille teoksissaan. Hänen työnsä edustaa suuresti tuon ajan kansainvälistä taidesuuntausta symbolismia. Symbolistit olivat kiinnostuneet ihmisen sielunelämästä, mielikuvituksesta ja unista. He uskoivat, että "suurten totuuksien" lähestyminen vaatii epäsuoria keinoja, kuten symboleja. Teos: Poika ja pääkallo
  • 7. Hugo Simberg Hugo Simbergiä kuvataan satujen ja unien maalarina. Hän kuvasi teoksissaan usein oman lapsuutensa muistoja ja kertoi tarinoita, joissa seikkailivat niin pirut kuin enkelit, elävät ja kuollet. Simbergin tyyli tehdä kuvia sai monet vertaamaan niitä lasten tekemiin. Simbergille tärkeintä ei ollut aina ulkopuolinen todellisuus ja sen oikeaoppinen jäljentäminen, vaan se mitä hän sisimmässään näki, ja miten mielikuvituksen ja unen maailmaa saatiin esitettyä kuvina. Teos: Haavoittunut enkeli
  • 8. Pekka Halonen Pekka Halonen samastui vahvasti suomalaiseen talonpoikaiskansaan. Hän kantoi sydämessään kuvaa suomalaisesta maalaismaisemasta ja sen asukkaiden elämästä iloineen ja suruineen, arjen ja pyhän vietossa. Hän kuvasi luonnon vaihtelevaa ilmettä ja luonnosta elävien ja siellä uurastavien ihmisten kohtaloita. Hänen maisemansa ovat kuin pieniä tunnelmallisia sävellyksiä aiheinaan järvenselät, puronvarret, yksinäiset puut ja villinä virtaavat vuolaat kosket. Teos: Avannolla
  • 9. Eero Järnfelt Eero Järnefeltin taiteesta voi löytää monia saman aikaisen venäläisen taiteen piirteitä. Hänen pääteos maalaus Kaski, joka on toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on niitä harvoja tuon ajan Suomessa tehtyjä maalauksia, joissa kuvattiin maaseutuväestön kurjuutta hätkähdyttävän ihanteettomasti. Samalla maalauksessa yhdistyvät maaseudun kahdet kasvot: köyhien, huonosti puettujen ihmisten ankarat elämänolosuhteet ja kaunis itäsuomalainen maisema horisontissa sinisenä siintävine vaaroineen. Vaikka Järnefelt maalasikin joitakin yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksiin liittyviä tauluja, useimmat hänen teoksistaan ovat idyllisiä ja maaseudun kauneutta korostavia. Hänen tuotantonsa punainen lanka on ollut lopulta herkkä, taitavalle sivellintekniikalle perustuva runollisen kaunis luontokuvaus. Vesi, taivas ja pilvet olivat usein hänen huomionsa kohteena. Lähde: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi /kkausi2.htm