ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka

•
•
Työeläkevakuuttajat Tela
Työeläkevakuuttajat Tela

Hallinnon syventävä koulutus 25.5.2016 Seija Lehtonen, Telan matemaatikko

1 of 32
Download to read offline
Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus 25.5.2016 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen
2 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa
3 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa
38,4 41,0 47,0 48,4 47,9 47,8 51,9 55,4 62,2 66,3 65,6 54,3 69,0 73,8 69,2 74,9 79,8 84,0 87,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 1997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015 18.3.2016 Lähde: Tilastokeskus, Tela Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat 1997–2015, prosenttia BKT:sta
Nykyinen ja vuonna 2017 voimaantuleva vakavaraisuuskehikko
Vakavaraisuussäädökset – miksi? • Vain yksityisellä sektorilla • Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka • Tuottava ja turvaava sijoittaminen – Kilpailu – Yhteisvastuu • Yhteiset säännöt varmistavat – samat pelisäännöt kaikille – työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä – yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan 6
Mitä vakavaraisuus on? 7 • Vakavaraisuudella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien kykyä selviytyä eläkevakuutustoiminnan kohtaamista riskeistä • Työeläkevakuuttaja on vakavarainen, jos sijoitusvarallisuutta on riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa • Vastuuvelan ylittävällä osalla varaudutaan sijoitus- ja vakuutusriskeihin, tätä osaa kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi • Vakavaraisuusraja on työeläkevakuuttajien valvonnassa käytettävä pääomavaade, jonka alittamisesta seuraa valvonnallisia toimenpiteitä
Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 8
Vakavaraisuuspääoma • Sijoitus- ja vakuutusriskeihin varaudutaan vakavaraisuupääomalla: – Oma pääoma – Sijoitusten arvostuserot – Osittamaton lisävakuutusvastuu – Tasoitusmäärä • Tasoitusmäärää voidaan käyttää sellaisina vuosina, kun eläkkeitä alkaa arvioitua enemmän. • Muuta vakavaraisuuspääoman osaa voidaan käyttää sijoitustoiminnan heilahteluihin. 9
Lähde: Fiva, Tela
Vakavaraisuusraja - sijoitusluokat • Sijoituksen jaetaan vakavaraisuusrajan laskentaa varten riskillisyyden mukaan: I rahamarkkinavälineet II joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset III kiinteistöt IV osakkeet V muut sijoitukset • Jokainen pääluokka jakautuu alaryhmiin, yhteensä 20. • Kullekin ryhmälle on määritelty tuotto-odotus, hajonta ja ryhmien välinen korrelaatio. 11
Valvonnan seuraamukset 12 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, 4xVVR Vakavaraisuusraja, VVR Vähimmäispääomavaatimus, 1/3xVVR Vakavaraisuuspääoma, VPO Tasoitusmäärä, sis. VPO:aan VPO ilman tasoitusmäärää Vastuuvelka/Eläkevastuu • Ei rajoitteita • Enimmäis- määrän ylittävää osaa purettava asiakas- hyvityksiin • Asiakas- hyvityksiä ei saa jakaa • taloudellisen aseman tervehdyttämis- suunnitelma Fivalle • asiakas- hyvityksiä ei saa jakaa • taloudellisen aseman tervehdyttämis- suunnitelma Fivalle • asiakas- hyvityksiä ei saa jakaa • lyhyen aika- välin rahoitus- suunnitelma Fivalle
Valvonnan seuraamukset • Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan tai eläkesäätiön tai –kassan vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan 1,4-kertaisesti, eläkevakuuttajan toimintaan ei kohdistu ylimääräisiä rajoituksia. • Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vakavaraisuusrajan, on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle tervehdyttämissuunnitelma taloudellisesta asemastaan. • Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vähimmäispääomavaatimuksen – kolmasosa vakavaraisuusrajasta – on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma. 13
Vakavaraisuusaste ja -asema • Vakavaraisuusrajan lisäksi vakavaraisuutta voidaan kuvata vakavaraisuusasteella tai vakavaraisuusasemalla. • Vakavaraisuusaste on vakavaraisuuspääoma jaettuna vakavaraisuuslaskennassa käytetyllä vastuuvelalla. • Vakavaraisuusasema on vakavaraisuuspääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan. 14
1,9 21,1 16,1 19,9 23,0 29,1 31,3 29,9 15,3 23,3 28,8 21,8 25,5 28,0 29,8 28,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2,4 2,0 2,2 2,3 2,3 2,52,2 1,9 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,1 Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma 1,9 14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2001-2015
21,5 24,5 26,9 34,5 35,6 34,2 24,9 36,6 41,3 31,0 38,8 37,0 39,1 37,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012* 2013 2014 2015 2,2 2,6 2,8 3,3 3,3 2,7 3,7 3,9 3,6 3,2 3,3 2,8 Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma 2,7 2,6 14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva Eläkesäätiöiden ja -kassojen vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2002-2015
Vakavaraisuusuudistus 2017 – miksi? • Osaa työeläkevakuuttajan riskeistä ei ole huomioitu nykyisessä vakavaraisuuskehikossa • Nykyinen vakavaraisuuskehikko on toimiva silloin, jos eläkevakuuttajan sijoitukset ovat yksinkertaisia • Sijoitusinstrumentit ovat vuosien mittaan monimutkaistuneet ja sijoitusten luokittelu nykyisiin sijoitusluokkiin on vaikeutunut • Nykyisen kehikon mukaan sijoitukset voidaan luokitella todellisen riskin mukaan. Tältä osin eläkevakuuttajien käytännöt voivat olla erilaisia ja sama sijoitus voi päätyä eri luokkiin eri eläkevakuuttajalla. 17.5.201617
Uudistuksen lähtökohdat • Nyt valmistuvan uudistuksen ns. III vaihe on osa v. 2009 alkanutta vakavaraisuusuudistusta – I vaihe: akuutit nykykehikkoon tehdyt muutokset, voimaan 31.3.2011 – II vaihe: määräaikaislain loppuessa tasoitusmäärän ja toimintapääoman yhdistäminen vakavaraisuuspääomaksi, voimaan 1.1.2013 – III vaihe: uusi vakavaraisuussääntely, voimaan 1.1.2017 • Tavoitteita: – Uusi kehikko huomioisi kaikki olennaiset riskit – Uusi kehikko olisi käytännöllinen ja riittävän yksinkertainen – Uusien sijoitusinstrumenttien käsittely kehikossa olisi helppoa – Uutta kehikkoa sovellettaisiin yhdenmukaisesti – Uusi kehikko ei estäisi tuottavaa sijoittamista – Katesäännöksistä voitaisiin luopua 18
Vakavaraisuusuudistuksen keskeinen sisältö • Uusi vakavaraisuusmalli määrittää vakavaraisuusrajan = tarvittavan vakavaraisuuspääoman määrän sijoitus- ja vakuutusriskejä varten • Pääsääntönä jatkossakin: mitä riskipitoisempia sijoituksia, sitä korkeampi vakavaraisuusraja • Uuden mallin keskeisin ero nykyiseen: – Nykyisin sijoitukset luokitellaan 5 pääluokkaan ja yhteensä 20 alaluokkaan todellisen riskin mukaan (luokittelumalli) – Uudessa mallissa ideana on etsiä kustakin sijoituksesta ne riskit, joille sijoitus altistuu (riskifaktorimalli) • Turvaavuustasoa muutetaan hieman • Katesäännöksistä luovutaan 19
Riskiluokat uudessa mallissa • Riskiluokat 1-5: osakeriski • Riskiluokka 6: korkoriski • Riskiluokat 7-10: luottomarginaaliriski • Riskiluokat 11-12: kiinteistöriski • Riskiluokka 13: valuuttariski • Riskiluokka 14: hyödykeriski • Riskiluokka 15: tuottovaaderiski • Riskiluokka 16: vakuutusriski • Riskiluokka 17: jäännösriski • Riskiluokka 18: muut riskit • Lisäksi mallissa huomioidaan keskittymäriski ja vastapuoliriski • Hedge-rahastot käsitellään riskiluokissa tai sijoitustyylin mukaan riskiluokissa • Johdannaissijoitukset käsitellään riskiluokissa 20
Vakavaraisuusrajan laskenta • Jokaiseen sijoitukseen kohdistetaan kaikki riskit, joille sijoitus altistuu • Jokaiselle riskiluokalle lasketaan riskiarvo, joka kuvaa vakavaraisuuspääoman tarvetta tälle riskille • Riskiarvot yhdistetään hajautushyöty huomioiden => vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja • Laskennassa tarvittavat parametrit (tappio-olettama, tuoton odotusarvo, korrelaatiokertoimet, ym.) annetaan valtioneuvoston asetuksella kuten nykyisinkin • STM:n asetukset sijoitustyyleistä ja luottoluokista (uusia) 21
Uudistuksen vaikutukset • Vakavaraisuusraja kuvaa edelleen vakavaraisuuspääoman tarvetta • Vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuudesta (nykyisin vastuuvelasta) • Laskentatavan muutos nostaa vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin 13 % – Kyse laskentatavan muutoksesta, ei kiristyneestä sääntelystä – Eläkevakuuttajien välillä suurta vaihtelua • Muusta kuin laskentatavan muutoksesta johtuen vakavaraisuusrajan ei arvioida muuttuvan keskimäärin merkittävästi 22
Hallituksen vastuu • Hallituksen vahvistettava ja liitettävä sijoitussuunnitelmaansa: – Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottamisen perusteet (uusi) – Johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet (vastaa nykylakia) – Riskiluokan ”Muut riskit” käyttämistä koskevat perusteet (uusi) – Korko- ja luottomarginaaliriskille altistuneiden sijoitusten duraation laskemista koskevat perusteet (uusi) • Hallituksen seurattava perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista (uusi) • Hallituksen seurattava johdannaissopimuksiin liittyvien perusteiden soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä vuosittain selvitys Fivalle soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan (vastaa nykylakia) 23
Vastuuvelan ja eläkevastuun osat
Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 25
(Vakuutustekninen) vastuuvelka = Vakuutusmaksuvastuu + korvausvastuu Vakuutusmaksuvastuu = vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu Osittamaton lisävakuutusvastuu + Ositettu lisävakuutusvastuu + Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Korvausvastuu = alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu + tasausvastuu + tasoitusmäärä 26
Vakuutusmaksuvastuussa • Osittamaton lisävakuutusvastuu – Tällä tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja – Voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja osittamattomasta ositettuun ja edelleen asiakashyvityksiin • Ositettu lisävakuutusvastuu – Muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta – Tästä maksetaan asiakashyvitykset 27
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, OLV • Tämän avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti. • Tämän puskurin määrä saadaan eläkelaitosten osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. • Eläkelaitosten toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään. • Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vaikutuksesta vastuuvelka joustaa eläkelaitosten keskimääräisen osaketuoton mukaan vastuuvelkaa kasvattavasti tai pienentävästi. • Osakekurssien laskiessa osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu pienenee ja vähentää vastuuvelkaa ja osakekurssien noustessa tapahtuu päinvastainen eli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu ja vastuuvelka kasvavat. 24.5.201628
OLV • Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voi vähentää vastuuvelan määrää enintään 10 prosenttia ja lisätä sitä enintään 5 prosenttia. • Eläkelaitokset tasaavat vuosittain osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun siten, että se on kullakin eläkelaitoksella suhteessa vastuuvelkaan samansuuruinen. • Vastuuvelan tai eläkevastuun osaketuottosidonnaisuutta ehdotetaan nostettavaksi siten, että viidesosa eläkelaitosten vastuuvelan tai eläkevastuun muutoksesta perustuisi eläkelaitosten kehittyneissä valtioissa noteerattujen osakesijoitusten keskituottoon. • Viidesosan tasoon siirryttäisiin asteittain vuoteen 2018 mennessä. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun alarajaa ja ylärajaa muutettaisiin siten, että osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voisi vähentää eläkelaitoksen eläkevastuun tai vastuuvelan määrää enintään 20 prosenttia ja lisätä sitä enintään yhden prosentin. 29
Tasausvastuu • Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien, kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden sekä indeksikorotusten, puskurirahasto. • Tasausvastuuseen sisältyy ns. EMU-puskuri, jonka avulla työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin. 30
Tasoitusmäärä • TyEL-vakutuusmaksuun sisältyviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja maksutappio-osia ei voida etukäteen määrittää siten, että ne vastaisivat toteutuvaa eläkemenoa. • Tasoitusmäärällä varaudutaan näihin työeläkevakuutusyhtiön vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluihin vakuutusliikkeen tulos : vakuutusmaksujen riittävyys vastaavalta ajanjaksolta aiheutuviin menoihin 24.5.201631
Kiitos. Seija Lehtonen Seija.Lehtonen@tela.fi Twitter: @seija_lehtonen

More Related Content

Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka

  • 1. Suomen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus ja vastuuvelka Hallinnon koulutus 25.5.2016 Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @seija_lehtonen
  • 2. 2 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa
  • 3. 3 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015, mrd. euroa
  • 4. 38,4 41,0 47,0 48,4 47,9 47,8 51,9 55,4 62,2 66,3 65,6 54,3 69,0 73,8 69,2 74,9 79,8 84,0 87,3 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 1997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015 18.3.2016 Lähde: Tilastokeskus, Tela Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat 1997–2015, prosenttia BKT:sta
  • 5. Nykyinen ja vuonna 2017 voimaantuleva vakavaraisuuskehikko
  • 6. Vakavaraisuussäädökset – miksi? • Vain yksityisellä sektorilla • Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka • Tuottava ja turvaava sijoittaminen – Kilpailu – Yhteisvastuu • Yhteiset säännöt varmistavat – samat pelisäännöt kaikille – työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä – yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan 6
  • 7. Mitä vakavaraisuus on? 7 • Vakavaraisuudella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien kykyä selviytyä eläkevakuutustoiminnan kohtaamista riskeistä • Työeläkevakuuttaja on vakavarainen, jos sijoitusvarallisuutta on riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa • Vastuuvelan ylittävällä osalla varaudutaan sijoitus- ja vakuutusriskeihin, tätä osaa kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi • Vakavaraisuusraja on työeläkevakuuttajien valvonnassa käytettävä pääomavaade, jonka alittamisesta seuraa valvonnallisia toimenpiteitä
  • 8. Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 8
  • 9. Vakavaraisuuspääoma • Sijoitus- ja vakuutusriskeihin varaudutaan vakavaraisuupääomalla: – Oma pääoma – Sijoitusten arvostuserot – Osittamaton lisävakuutusvastuu – Tasoitusmäärä • Tasoitusmäärää voidaan käyttää sellaisina vuosina, kun eläkkeitä alkaa arvioitua enemmän. • Muuta vakavaraisuuspääoman osaa voidaan käyttää sijoitustoiminnan heilahteluihin. 9
  • 11. Vakavaraisuusraja - sijoitusluokat • Sijoituksen jaetaan vakavaraisuusrajan laskentaa varten riskillisyyden mukaan: I rahamarkkinavälineet II joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset III kiinteistöt IV osakkeet V muut sijoitukset • Jokainen pääluokka jakautuu alaryhmiin, yhteensä 20. • Kullekin ryhmälle on määritelty tuotto-odotus, hajonta ja ryhmien välinen korrelaatio. 11
  • 12. Valvonnan seuraamukset 12 Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, 4xVVR Vakavaraisuusraja, VVR Vähimmäispääomavaatimus, 1/3xVVR Vakavaraisuuspääoma, VPO Tasoitusmäärä, sis. VPO:aan VPO ilman tasoitusmäärää Vastuuvelka/Eläkevastuu • Ei rajoitteita • Enimmäis- määrän ylittävää osaa purettava asiakas- hyvityksiin • Asiakas- hyvityksiä ei saa jakaa • taloudellisen aseman tervehdyttämis- suunnitelma Fivalle • asiakas- hyvityksiä ei saa jakaa • taloudellisen aseman tervehdyttämis- suunnitelma Fivalle • asiakas- hyvityksiä ei saa jakaa • lyhyen aika- välin rahoitus- suunnitelma Fivalle
  • 13. Valvonnan seuraamukset • Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan tai eläkesäätiön tai –kassan vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan 1,4-kertaisesti, eläkevakuuttajan toimintaan ei kohdistu ylimääräisiä rajoituksia. • Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vakavaraisuusrajan, on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle tervehdyttämissuunnitelma taloudellisesta asemastaan. • Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa vähimmäispääomavaatimuksen – kolmasosa vakavaraisuusrajasta – on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma. 13
  • 14. Vakavaraisuusaste ja -asema • Vakavaraisuusrajan lisäksi vakavaraisuutta voidaan kuvata vakavaraisuusasteella tai vakavaraisuusasemalla. • Vakavaraisuusaste on vakavaraisuuspääoma jaettuna vakavaraisuuslaskennassa käytetyllä vastuuvelalla. • Vakavaraisuusasema on vakavaraisuuspääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan. 14
  • 15. 1,9 21,1 16,1 19,9 23,0 29,1 31,3 29,9 15,3 23,3 28,8 21,8 25,5 28,0 29,8 28,2 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2,4 2,0 2,2 2,3 2,3 2,52,2 1,9 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,1 Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma 1,9 14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2001-2015
  • 16. 21,5 24,5 26,9 34,5 35,6 34,2 24,9 36,6 41,3 31,0 38,8 37,0 39,1 37,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012* 2013 2014 2015 2,2 2,6 2,8 3,3 3,3 2,7 3,7 3,9 3,6 3,2 3,3 2,8 Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun. * Ennen vuotta 2013 toimintapääoma 2,7 2,6 14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva Eläkesäätiöiden ja -kassojen vakavaraisuuspääoma* prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2002-2015
  • 17. Vakavaraisuusuudistus 2017 – miksi? • Osaa työeläkevakuuttajan riskeistä ei ole huomioitu nykyisessä vakavaraisuuskehikossa • Nykyinen vakavaraisuuskehikko on toimiva silloin, jos eläkevakuuttajan sijoitukset ovat yksinkertaisia • Sijoitusinstrumentit ovat vuosien mittaan monimutkaistuneet ja sijoitusten luokittelu nykyisiin sijoitusluokkiin on vaikeutunut • Nykyisen kehikon mukaan sijoitukset voidaan luokitella todellisen riskin mukaan. Tältä osin eläkevakuuttajien käytännöt voivat olla erilaisia ja sama sijoitus voi päätyä eri luokkiin eri eläkevakuuttajalla. 17.5.201617
  • 18. Uudistuksen lähtökohdat • Nyt valmistuvan uudistuksen ns. III vaihe on osa v. 2009 alkanutta vakavaraisuusuudistusta – I vaihe: akuutit nykykehikkoon tehdyt muutokset, voimaan 31.3.2011 – II vaihe: määräaikaislain loppuessa tasoitusmäärän ja toimintapääoman yhdistäminen vakavaraisuuspääomaksi, voimaan 1.1.2013 – III vaihe: uusi vakavaraisuussääntely, voimaan 1.1.2017 • Tavoitteita: – Uusi kehikko huomioisi kaikki olennaiset riskit – Uusi kehikko olisi käytännöllinen ja riittävän yksinkertainen – Uusien sijoitusinstrumenttien käsittely kehikossa olisi helppoa – Uutta kehikkoa sovellettaisiin yhdenmukaisesti – Uusi kehikko ei estäisi tuottavaa sijoittamista – Katesäännöksistä voitaisiin luopua 18
  • 19. Vakavaraisuusuudistuksen keskeinen sisältö • Uusi vakavaraisuusmalli määrittää vakavaraisuusrajan = tarvittavan vakavaraisuuspääoman määrän sijoitus- ja vakuutusriskejä varten • Pääsääntönä jatkossakin: mitä riskipitoisempia sijoituksia, sitä korkeampi vakavaraisuusraja • Uuden mallin keskeisin ero nykyiseen: – Nykyisin sijoitukset luokitellaan 5 pääluokkaan ja yhteensä 20 alaluokkaan todellisen riskin mukaan (luokittelumalli) – Uudessa mallissa ideana on etsiä kustakin sijoituksesta ne riskit, joille sijoitus altistuu (riskifaktorimalli) • Turvaavuustasoa muutetaan hieman • Katesäännöksistä luovutaan 19
  • 20. Riskiluokat uudessa mallissa • Riskiluokat 1-5: osakeriski • Riskiluokka 6: korkoriski • Riskiluokat 7-10: luottomarginaaliriski • Riskiluokat 11-12: kiinteistöriski • Riskiluokka 13: valuuttariski • Riskiluokka 14: hyödykeriski • Riskiluokka 15: tuottovaaderiski • Riskiluokka 16: vakuutusriski • Riskiluokka 17: jäännösriski • Riskiluokka 18: muut riskit • Lisäksi mallissa huomioidaan keskittymäriski ja vastapuoliriski • Hedge-rahastot käsitellään riskiluokissa tai sijoitustyylin mukaan riskiluokissa • Johdannaissijoitukset käsitellään riskiluokissa 20
  • 21. Vakavaraisuusrajan laskenta • Jokaiseen sijoitukseen kohdistetaan kaikki riskit, joille sijoitus altistuu • Jokaiselle riskiluokalle lasketaan riskiarvo, joka kuvaa vakavaraisuuspääoman tarvetta tälle riskille • Riskiarvot yhdistetään hajautushyöty huomioiden => vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja • Laskennassa tarvittavat parametrit (tappio-olettama, tuoton odotusarvo, korrelaatiokertoimet, ym.) annetaan valtioneuvoston asetuksella kuten nykyisinkin • STM:n asetukset sijoitustyyleistä ja luottoluokista (uusia) 21
  • 22. Uudistuksen vaikutukset • Vakavaraisuusraja kuvaa edelleen vakavaraisuuspääoman tarvetta • Vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuudesta (nykyisin vastuuvelasta) • Laskentatavan muutos nostaa vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin 13 % – Kyse laskentatavan muutoksesta, ei kiristyneestä sääntelystä – Eläkevakuuttajien välillä suurta vaihtelua • Muusta kuin laskentatavan muutoksesta johtuen vakavaraisuusrajan ei arvioida muuttuvan keskimäärin merkittävästi 22
  • 23. Hallituksen vastuu • Hallituksen vahvistettava ja liitettävä sijoitussuunnitelmaansa: – Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottamisen perusteet (uusi) – Johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet (vastaa nykylakia) – Riskiluokan ”Muut riskit” käyttämistä koskevat perusteet (uusi) – Korko- ja luottomarginaaliriskille altistuneiden sijoitusten duraation laskemista koskevat perusteet (uusi) • Hallituksen seurattava perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista (uusi) • Hallituksen seurattava johdannaissopimuksiin liittyvien perusteiden soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä vuosittain selvitys Fivalle soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan (vastaa nykylakia) 23
  • 25. Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma 25
  • 26. (Vakuutustekninen) vastuuvelka = Vakuutusmaksuvastuu + korvausvastuu Vakuutusmaksuvastuu = vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu Osittamaton lisävakuutusvastuu + Ositettu lisävakuutusvastuu + Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Korvausvastuu = alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu + tasausvastuu + tasoitusmäärä 26
  • 27. Vakuutusmaksuvastuussa • Osittamaton lisävakuutusvastuu – Tällä tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja – Voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja osittamattomasta ositettuun ja edelleen asiakashyvityksiin • Ositettu lisävakuutusvastuu – Muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta – Tästä maksetaan asiakashyvitykset 27
  • 28. Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, OLV • Tämän avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti. • Tämän puskurin määrä saadaan eläkelaitosten osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta. • Eläkelaitosten toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään. • Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vaikutuksesta vastuuvelka joustaa eläkelaitosten keskimääräisen osaketuoton mukaan vastuuvelkaa kasvattavasti tai pienentävästi. • Osakekurssien laskiessa osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu pienenee ja vähentää vastuuvelkaa ja osakekurssien noustessa tapahtuu päinvastainen eli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu ja vastuuvelka kasvavat. 24.5.201628
  • 29. OLV • Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voi vähentää vastuuvelan määrää enintään 10 prosenttia ja lisätä sitä enintään 5 prosenttia. • Eläkelaitokset tasaavat vuosittain osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun siten, että se on kullakin eläkelaitoksella suhteessa vastuuvelkaan samansuuruinen. • Vastuuvelan tai eläkevastuun osaketuottosidonnaisuutta ehdotetaan nostettavaksi siten, että viidesosa eläkelaitosten vastuuvelan tai eläkevastuun muutoksesta perustuisi eläkelaitosten kehittyneissä valtioissa noteerattujen osakesijoitusten keskituottoon. • Viidesosan tasoon siirryttäisiin asteittain vuoteen 2018 mennessä. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun alarajaa ja ylärajaa muutettaisiin siten, että osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voisi vähentää eläkelaitoksen eläkevastuun tai vastuuvelan määrää enintään 20 prosenttia ja lisätä sitä enintään yhden prosentin. 29
  • 30. Tasausvastuu • Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien, kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden sekä indeksikorotusten, puskurirahasto. • Tasausvastuuseen sisältyy ns. EMU-puskuri, jonka avulla työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin. 30
  • 31. Tasoitusmäärä • TyEL-vakutuusmaksuun sisältyviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja maksutappio-osia ei voida etukäteen määrittää siten, että ne vastaisivat toteutuvaa eläkemenoa. • Tasoitusmäärällä varaudutaan näihin työeläkevakuutusyhtiön vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluihin vakuutusliikkeen tulos : vakuutusmaksujen riittävyys vastaavalta ajanjaksolta aiheutuviin menoihin 24.5.201631