ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Tapio Tuomi Esitys 2019-11-26

•
•
Suomen Lähienergialiitto
Suomen Lähienergialiitto

Esitys sähkön varastoinnista Motivan järjestämässä "Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä" -tilaisuudessa

1 of 19
Download to read offline
Hajautettu pientuotanto ja akut – lyhyt oppimäärä 26.11.2019 Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Suomen Lähienergialiitto ry
Suomen Lähienergialiitto ry. Esityksessä käydään läpi akkujen käy7öä: miksi ne ovat nousseet keskusteluun ja mihin ne sopivat • Energiajärjestelmä sähköistyy • Energiamurros muu@aa sähköjärjestelmän rakenne@a: tarvitaan joustavia resursseja, jotka sopeutuvat sähkön vaihtelevaan tuotantoon ja kulutukseen – sekä varastoinDin. • Akkujen arvoketju on monipuolinen, tässä esityksessä keskitytään akkujen käy@öön • Akkuja on erityyppisiä ja niitä on joka puolella. Niillä voi olla monta elämää ja monta käy@ötarkoitusta • Eri kokoluokan akkujen käy@ö: Dlanne ja lähitulevaisuus. Mikä tarvitaan, jo@a akkujen käy@ö yleistyy?
Suomen Lähienergialiitto ry. Energiajärjestelmä pohjautuu yhä kasvavassa määrin sähköön • Sähkön roolin kasvusta hyviä esimerkkejä ovat lämpöpumput ja sähköinen liikkuminen– sekä henkilö, joukko e@ä työkoneet • Sähkön varastoinnin ja muuntamisen merkitys kasvaa: silloin kun sähköä on paljon ja se on halpaa, sitä on kye@ävä varastoimaan eri tavoin tai muuntamaan esimerkiksi pol@oaineiksi. Sähkön varastoinD akkuihin tulee helpo@umaan sähköisen liikenteen lisääntymisen myötä. • Sähkömarkkinat reagoivat muutokseen: taseselvitys (ja kaupankäynDjakso) lyhenee tunnista varKin ja kaupankäynD siirtyy enDstä lähemmäksi tuotanto- ja kulutushetkeä.
Suomen Lähienergialiitto ry Energiamurros Energiamurros muuttaa sähköjärjestelmän rakennetta. Joustavia resursseja tarvitaan sähkön tuotantoon, siirtoon, käyttöön ja varastointiin
Suomen Lähienergialiitto ry. Akkujen rooli energian käytössä ja varastoinnissa • Energian kysynnän ja tuotannon vaihdellessa tulevaisuudessa yhä enemmän energian varastoinnin merkitys jatkuvasD kasvaa oli si@en kysymys sähköstä tai lämmöstä. Akkujen yleistyessä myös niiden rooli varastoinnissa kasvaa, mu@a lähtökohtaisesD tulee kuitenkin muistaa, e@ä akut eivät ole nykyisin suurimi@aisen energiavarastoinnin muoto eivätkä ne pysty taloudellisesD kilpailemaan esimerkiksi vesi- ja pumppuvoimaloiden kanssa. • Tuulivoima-alan edustaja: ”Jos meillä on jokin 100 MW tuulipuisto ja tuulee hyvin, niin tunnissa syntyy 80 MWh sähköä. Mihin tuon määrän saa varastoon? Isojen akkujen kapasiteeK on nykyään muutamia MWh:ta.”
Suomen Lähienergialiitto ry. Akkuja on jo kaikkialla, mu7a niitä käytetään vain yhteen - alkuperäiseen - käy7ötarkoitukseen • Akkuja – vähän isompia - löytyy jo monesta paikasta: autoista, tietokonekeskuksista, kauppakeskuksista, yrityksistä, mobiiliverkon tukiasemista. • Yksi keino varastoida sähköä ovat lämminvesivaraajat. Niitä jopa kutsutaan ”Suomen suurimmaksi akuksi” • Akkujen käytön yleistyminen tulee perustumaan niiden taloudellisen kannattavuuden parantumiseen: – akkuja on pystyttävä käyttämään useampaan kuin yhteen käyttötarkoitukseen, jolloin taloudellinen hyöty kasvaa – teknologinen kehitys ja markkinoiden kasvu laskee kustannuksia – yleistyminen on vasta alussa, läpimurtoa ei tapahdu pariin vuoteen
Suomen Lähienergialiitto ry. Eri kokoluokan akkujen käy7ö: Alanne ja lähitulevaisuus • Suuret akut – Suurien akkujen käytöstä on Suomessa kokemuksia mm. Helenillä, Fortumilla ja lisäksi Siemensillä on käynnissä investointihankkeita. • Pienet akut kiinteistöissä – Pienemmän kokoluokan akkujen käyttöä kehitetään tällä hetkellä erityisesti liittyen asuintalojen, maatilojen tai yritysten aurinkosähköjärjestelmiin ja sähköautojen latausjärjestelmiin pyrkimyksenä mm. maksimoida aurinkosähkön käyttö kiinteistössä. • Sähköautojen akut ja latausjärjestelmät
Suomen Lähienergialiitto ry Suuret akut (”MW ja MWh kokoluokka”) – tasapainottavat sähköjärjestelmää ja toimivat Fingrid reservi- ja säätömarkkinoilla. Lakimuutokset 2019 alusta kiihdyttävät käyttöä Sähkövarasto osana sähköverkkoa: 4) sähköverkolla sähkömarkkinalain (588/2013) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sähköverkkoa, jolla on sähkömarkkinaviranomaisen myöntämä sähköverkkolupa tai sähkömarkkinalain 12 §:ssä tarkoitettu vapautus sähköverkkoluvasta; sähkövarasto katsotaan kuuluvaksi sähköverkkoon, jos sähkövarasto on liitetty suoraan sähköverkkoon eikä siitä voida siirtää sähköä kulutukseen;
Suomen Lähienergialiitto ry Esimerkkejä MW/MWh-kokoluokan akkujen käy7ökohteista Siemens: Sellon älykäs energiajärjestelmä on osa virtuaalivoimalaitosta Fortum: akku täydentää vesivoimaa säätömarkkinoilla Atria: 1 MWG akusto aurinkosähkön varastoimiseen
Suomen Lähienergialiitto ry. Pienemmät akut kiinteistöissä (”kW ja kWh kokoluokka”) - pientalojen sähkövarastot yleistyvät toistaiseksi hitaasti, mutta alan kasvuodotukset ovat suuret • Pienemmän kokoluokan akkujen käyttöä kehitetään tällä hetkellä erityisesti liittyen asuintalojen, maatilojen tai yritysten aurinkosähköjärjestelmiin ja sähköautojen latausjärjestelmiin pyrkimyksenä mm. maksimoida aurinkosähkön käyttö kiinteistössä. • Akut ovat edelleen kalliita, mutta jotkut yritykset toteuttavat hankkeita pilotointimielessä tai asiakkaan niin erityisesti toivoessa • Lakimuutos 2019 alusta: Hajautetun sähkön pientuottajat ovat lakimuutoksessa huomioitu ja pientuotannon vapautus sähköverosta säilyy. Lain perusteluista “Sähkövarastoa käsiteltäisiin osana voimalaitosta silloin, kun voimalaitos ja sähkövarasto muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti toisiinsa kiinteästi liittyvän kokonaisuuden. Tämä vastaisi jo tällä hetkellä verotuksessa sovellettavaa käytäntöä. Esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalokiinteistöllä olevan mikro- tai pienvoimalan yhteydessä oleva sähkövarasto olisi tämän määritelmän mukaisesti osa kyseistä mikro- tai pienvoimalaa.”
Suomen Lähienergialiitto ry Akkujärjestelmän komponentit ja niiden väliset kytkennät karkealla tasolla
Suomen Lähienergialiitto ry. Millainen taloudellinen kanna7avuus syntyy yhdistelmästä 5 kWp aurinkopaneelit ja 10 kWh akku? • touko - syyskuun ajan aurinkosähköjärjestelmän yhteydessä. Akku ladataan ylijäämällä (oletus, e@ä kaikki ylijäämä käytetään akun lataamiseen, eikä verkkoon tarvitse myydä mitään) ja puretaan yön aikana. • loka - huhDkuun ajan spot-hinta käy@ö. Täyteen lataus päivän halvimman tunnin aikana ja purku kalliimman tunnin aikana. • Koko vuoden ajan oletuksena on, e@ä yön aikana kuormaa on vähintään akun kapasiteeDn verran, eli akku tyhjennetään kokonaan • Investoinnin arvo on 14 000 € (sis. alv 24%) • HUOM! Laskenta pohjautuu myös oletukseen, e@ä sähkön mi@auksessa käytetään tunnin sisäistä netotusta (oma kalvo myöhemmin esityksessä)
Suomen Lähienergialiitto ry. Millainen taloudellinen kannattavuus syntyy yhdistelmästä 5 kWp aurinkopaneelit ja 10 kWh akku? • touko - syyskuun aikana • omatuotannon arvo on 629 €/a • ilman akkuja hyödynnetään 70% omasta tuotannosta, arvo 491 €/a. Akkujen kanssa 100%, joka lisää arvoon 138 €/a • loka - huhDkuun aikana • spot-hintojen hyödyntämisen arvo on 189 €/a (tässä käyte@y keskimääräistä siirtohintaa. Jos käy@ää kalleinta siirtohintaa, arvo on 244 € ja halvimmalla siirtohinnalla 152 €). Tämä arvo syntyy päivän sisällä halvimman ja kalleimman sähkönhinnan erotuksesta (43 €) ja akun purun yhteydessä säästyvästä siirtomaksusta ja veroista (146 €). • Yhteensä vuodessa syntyy tuo@oa 819 € ja se on 5,85% 14 000 € investoinnista
Suomen Lähienergialiitto ry. Kristallipallo kertoo lähitulevaisuudesta: akkujen yleistymiselle on monta syytä • Sähkön siirtomaksujen osalta keskustellaan paljon tehokomponentin tulosta vahvemmin osaksi siirtomaksua. Sähkön hinnan nousu ja tuntihintojen vaihtelun lisääntyminen luovat lisäkiinnostusta. Kerrostaloissa akut voisivat auttaa aurinkosähkön käytön siirtämisessä ilta- ja yökäyttöön, jos sähkön käytössä asukkaiden omaan kulutukseen ei päästä eteenpäin. • Tarve käyttää akkuja yhtä aikaa moneen käyttötarkoitukseen lisää tendenssiä siihen, että akut pyritään sijoittamaan tämän mukaisesti, etupäässä lähemmäksi kulutusta. Toisaalta joissakin tapauksissa – esimerkiksi suurissa tuulipuistoissa – on tarvetta ainakin kokeilla akkujen roolia osana tuotannon optimointia ja poikkeustilanteiden hallintaa. • Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät ovat varma joka tapauksessa akkujen potentiaalia lisäävä kehitystendenssi. Kaksisuuntaisen latauksen yleistyminen tapahtuu muutaman vuoden kuluttua. Autoakkujen kierrätys esimerkiksi kotitalouskäyttöön käynnistyy myös muutaman vuoden kuluttua. • Kaiken kaikkiaan akkujen hintojen lasku jatkuessaan lisää luonnollisesti akkujen käyttömahdollisuuksia.
Kiitos mielenkiinnosta ja puhtaan energian käytön edistämisestä www.lahienergia.org Liity jäseneksi Facebook https://www.facebook.com/lahienergia Twitter @lahienergia
Suomen Lähienergialii@o ry Nykyinen sähkön mi7austapa on ongelma pientuotannon ja akkujen kanssa. Se poistunee 2020 loppuun mennessä
Suomen Lähienergialii@o ry. Lisätietoja esitykseen liittyen • Aalto-yliopiston julkaisu "Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä? – suomalaisten toimijoiden näkemyksiä vuoden 2018 alussa" • Lähienergialiiton Dlaisuudet ”Sähkövarastojen käytön kasvu ja käy@ökohteiden monipuolistuminen helpo@uu lakimuutoksen avulla” ja "Akkujen rooli Suomen sähköjärjestelmässä synnyK vilkkaan keskustelun" • Hajaute@u pientuotanto ja akut – perusteet ja lyhyt oppimäärä • Mistä tunnin sisäisessä netotuksessa on kysymys? • Ylen uuDnen ”Atria o@aa käy@öön yhden megawaKtunnin akuston aurinkosähkön varastoimiseen” • EL-TRAN -hankkeen selvitys ”Sähkön varastoinD edistää aurinkosähkön pientuotantoa”
Suomen Lähienergialii@o ry. Sähköautojen akut, latausjärjestelmät ja –palvelut kehittyneet - sähköautojen yleistymistä odotetaan • Sähköautot ovat vielä toistaiseksi yleistyneet hitaasti, mutta vauhdin oletetaan kiihtyvän viimeistään 2020-luvun alusta alkaen. Suomessa sähkökäyttöisiä autoja on muutamia tuhansia ja määrän oletetaan kasvavan vähintään 250 000 vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi akkuja tulee kasvavassa määrin työkoneisiin. • Sähkön varastoinnin kehittämisen näkökulmasta sähköauton akut ovat halvin tapa tuoda akkuja markkinoille ja auto tulee tavallaan kaupan päälle. Syy on se, että akkujen halpenemisen kannalta vain sähköautojen volyymit ovat riittävää kokoluokkaa. • Autojen käyttöaste tulee kohoamaan: nykyisin autot ovat liikkeellä n. 4 % ajasta, tulevaisuudessa ehkä jopa 40 %. Silti autot eivät ole käytössä 60 %:a ajasta, jolloin ne voivat palvella energia-alaa • IEA ”40 miljoonaa sähköautoa (niissä on 25 - 50 kWh akut) tuo 1 - 2 TWh akkukapasiteettia markkinoille. Kun näitä akkuja ladataan keskimäärin 10 kW latausteholla, se tuo 400 GW:n huipputehotarpeen. Se on 20 kertaa Suomen arvioitu huipputehotarve vuonna 2030. Tämä määrä voidaan kysyntäjoustomielessä edelleen tuplata, jos käytetään kaksisuuntaista latausta.”
Suomen Lähienergialii@o ry Lähienergialiitto on energian kuluttajien asialla • Tärkeimmät tavoitteet ovat – Uusiutuva lähienergia ja energian käyttäjät ovat olennainen osa Suomen energiaratkaisuja – alan yritykset menestyvät, työllistävät enemmän, toiminnan edellytykset paranevat ja syntyy vientipotentiaalia. • Ensisijaiset keinot ovat – lisätä tietoa ja asiantuntijuutta lähienergiasta – yhteistyön lisääminen alan toimijoiden kesken – yhteiskunnallinen vaikuttaminen • Lähienergian käyttäjiä ovat – asukkaat, kunnat, maatilat ja yritykset

More Related Content

Tapio Tuomi Esitys 2019-11-26

  • 1. Hajautettu pientuotanto ja akut – lyhyt oppimäärä 26.11.2019 Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Suomen Lähienergialiitto ry
  • 2. Suomen Lähienergialiitto ry. Esityksessä käydään läpi akkujen käy7öä: miksi ne ovat nousseet keskusteluun ja mihin ne sopivat • Energiajärjestelmä sähköistyy • Energiamurros muu@aa sähköjärjestelmän rakenne@a: tarvitaan joustavia resursseja, jotka sopeutuvat sähkön vaihtelevaan tuotantoon ja kulutukseen – sekä varastoinDin. • Akkujen arvoketju on monipuolinen, tässä esityksessä keskitytään akkujen käy@öön • Akkuja on erityyppisiä ja niitä on joka puolella. Niillä voi olla monta elämää ja monta käy@ötarkoitusta • Eri kokoluokan akkujen käy@ö: Dlanne ja lähitulevaisuus. Mikä tarvitaan, jo@a akkujen käy@ö yleistyy?
  • 3. Suomen Lähienergialiitto ry. Energiajärjestelmä pohjautuu yhä kasvavassa määrin sähköön • Sähkön roolin kasvusta hyviä esimerkkejä ovat lämpöpumput ja sähköinen liikkuminen– sekä henkilö, joukko e@ä työkoneet • Sähkön varastoinnin ja muuntamisen merkitys kasvaa: silloin kun sähköä on paljon ja se on halpaa, sitä on kye@ävä varastoimaan eri tavoin tai muuntamaan esimerkiksi pol@oaineiksi. Sähkön varastoinD akkuihin tulee helpo@umaan sähköisen liikenteen lisääntymisen myötä. • Sähkömarkkinat reagoivat muutokseen: taseselvitys (ja kaupankäynDjakso) lyhenee tunnista varKin ja kaupankäynD siirtyy enDstä lähemmäksi tuotanto- ja kulutushetkeä.
  • 4. Suomen Lähienergialiitto ry Energiamurros Energiamurros muuttaa sähköjärjestelmän rakennetta. Joustavia resursseja tarvitaan sähkön tuotantoon, siirtoon, käyttöön ja varastointiin
  • 5. Suomen Lähienergialiitto ry. Akkujen rooli energian käytössä ja varastoinnissa • Energian kysynnän ja tuotannon vaihdellessa tulevaisuudessa yhä enemmän energian varastoinnin merkitys jatkuvasD kasvaa oli si@en kysymys sähköstä tai lämmöstä. Akkujen yleistyessä myös niiden rooli varastoinnissa kasvaa, mu@a lähtökohtaisesD tulee kuitenkin muistaa, e@ä akut eivät ole nykyisin suurimi@aisen energiavarastoinnin muoto eivätkä ne pysty taloudellisesD kilpailemaan esimerkiksi vesi- ja pumppuvoimaloiden kanssa. • Tuulivoima-alan edustaja: ”Jos meillä on jokin 100 MW tuulipuisto ja tuulee hyvin, niin tunnissa syntyy 80 MWh sähköä. Mihin tuon määrän saa varastoon? Isojen akkujen kapasiteeK on nykyään muutamia MWh:ta.”
  • 6. Suomen Lähienergialiitto ry. Akkuja on jo kaikkialla, mu7a niitä käytetään vain yhteen - alkuperäiseen - käy7ötarkoitukseen • Akkuja – vähän isompia - löytyy jo monesta paikasta: autoista, tietokonekeskuksista, kauppakeskuksista, yrityksistä, mobiiliverkon tukiasemista. • Yksi keino varastoida sähköä ovat lämminvesivaraajat. Niitä jopa kutsutaan ”Suomen suurimmaksi akuksi” • Akkujen käytön yleistyminen tulee perustumaan niiden taloudellisen kannattavuuden parantumiseen: – akkuja on pystyttävä käyttämään useampaan kuin yhteen käyttötarkoitukseen, jolloin taloudellinen hyöty kasvaa – teknologinen kehitys ja markkinoiden kasvu laskee kustannuksia – yleistyminen on vasta alussa, läpimurtoa ei tapahdu pariin vuoteen
  • 7. Suomen Lähienergialiitto ry. Eri kokoluokan akkujen käy7ö: Alanne ja lähitulevaisuus • Suuret akut – Suurien akkujen käytöstä on Suomessa kokemuksia mm. Helenillä, Fortumilla ja lisäksi Siemensillä on käynnissä investointihankkeita. • Pienet akut kiinteistöissä – Pienemmän kokoluokan akkujen käyttöä kehitetään tällä hetkellä erityisesti liittyen asuintalojen, maatilojen tai yritysten aurinkosähköjärjestelmiin ja sähköautojen latausjärjestelmiin pyrkimyksenä mm. maksimoida aurinkosähkön käyttö kiinteistössä. • Sähköautojen akut ja latausjärjestelmät
  • 8. Suomen Lähienergialiitto ry Suuret akut (”MW ja MWh kokoluokka”) – tasapainottavat sähköjärjestelmää ja toimivat Fingrid reservi- ja säätömarkkinoilla. Lakimuutokset 2019 alusta kiihdyttävät käyttöä Sähkövarasto osana sähköverkkoa: 4) sähköverkolla sähkömarkkinalain (588/2013) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sähköverkkoa, jolla on sähkömarkkinaviranomaisen myöntämä sähköverkkolupa tai sähkömarkkinalain 12 §:ssä tarkoitettu vapautus sähköverkkoluvasta; sähkövarasto katsotaan kuuluvaksi sähköverkkoon, jos sähkövarasto on liitetty suoraan sähköverkkoon eikä siitä voida siirtää sähköä kulutukseen;
  • 9. Suomen Lähienergialiitto ry Esimerkkejä MW/MWh-kokoluokan akkujen käy7ökohteista Siemens: Sellon älykäs energiajärjestelmä on osa virtuaalivoimalaitosta Fortum: akku täydentää vesivoimaa säätömarkkinoilla Atria: 1 MWG akusto aurinkosähkön varastoimiseen
  • 10. Suomen Lähienergialiitto ry. Pienemmät akut kiinteistöissä (”kW ja kWh kokoluokka”) - pientalojen sähkövarastot yleistyvät toistaiseksi hitaasti, mutta alan kasvuodotukset ovat suuret • Pienemmän kokoluokan akkujen käyttöä kehitetään tällä hetkellä erityisesti liittyen asuintalojen, maatilojen tai yritysten aurinkosähköjärjestelmiin ja sähköautojen latausjärjestelmiin pyrkimyksenä mm. maksimoida aurinkosähkön käyttö kiinteistössä. • Akut ovat edelleen kalliita, mutta jotkut yritykset toteuttavat hankkeita pilotointimielessä tai asiakkaan niin erityisesti toivoessa • Lakimuutos 2019 alusta: Hajautetun sähkön pientuottajat ovat lakimuutoksessa huomioitu ja pientuotannon vapautus sähköverosta säilyy. Lain perusteluista “Sähkövarastoa käsiteltäisiin osana voimalaitosta silloin, kun voimalaitos ja sähkövarasto muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti toisiinsa kiinteästi liittyvän kokonaisuuden. Tämä vastaisi jo tällä hetkellä verotuksessa sovellettavaa käytäntöä. Esimerkiksi omakoti-, rivi- ja kerrostalokiinteistöllä olevan mikro- tai pienvoimalan yhteydessä oleva sähkövarasto olisi tämän määritelmän mukaisesti osa kyseistä mikro- tai pienvoimalaa.”
  • 11. Suomen Lähienergialiitto ry Akkujärjestelmän komponentit ja niiden väliset kytkennät karkealla tasolla
  • 12. Suomen Lähienergialiitto ry. Millainen taloudellinen kanna7avuus syntyy yhdistelmästä 5 kWp aurinkopaneelit ja 10 kWh akku? • touko - syyskuun ajan aurinkosähköjärjestelmän yhteydessä. Akku ladataan ylijäämällä (oletus, e@ä kaikki ylijäämä käytetään akun lataamiseen, eikä verkkoon tarvitse myydä mitään) ja puretaan yön aikana. • loka - huhDkuun ajan spot-hinta käy@ö. Täyteen lataus päivän halvimman tunnin aikana ja purku kalliimman tunnin aikana. • Koko vuoden ajan oletuksena on, e@ä yön aikana kuormaa on vähintään akun kapasiteeDn verran, eli akku tyhjennetään kokonaan • Investoinnin arvo on 14 000 € (sis. alv 24%) • HUOM! Laskenta pohjautuu myös oletukseen, e@ä sähkön mi@auksessa käytetään tunnin sisäistä netotusta (oma kalvo myöhemmin esityksessä)
  • 13. Suomen Lähienergialiitto ry. Millainen taloudellinen kannattavuus syntyy yhdistelmästä 5 kWp aurinkopaneelit ja 10 kWh akku? • touko - syyskuun aikana • omatuotannon arvo on 629 €/a • ilman akkuja hyödynnetään 70% omasta tuotannosta, arvo 491 €/a. Akkujen kanssa 100%, joka lisää arvoon 138 €/a • loka - huhDkuun aikana • spot-hintojen hyödyntämisen arvo on 189 €/a (tässä käyte@y keskimääräistä siirtohintaa. Jos käy@ää kalleinta siirtohintaa, arvo on 244 € ja halvimmalla siirtohinnalla 152 €). Tämä arvo syntyy päivän sisällä halvimman ja kalleimman sähkönhinnan erotuksesta (43 €) ja akun purun yhteydessä säästyvästä siirtomaksusta ja veroista (146 €). • Yhteensä vuodessa syntyy tuo@oa 819 € ja se on 5,85% 14 000 € investoinnista
  • 14. Suomen Lähienergialiitto ry. Kristallipallo kertoo lähitulevaisuudesta: akkujen yleistymiselle on monta syytä • Sähkön siirtomaksujen osalta keskustellaan paljon tehokomponentin tulosta vahvemmin osaksi siirtomaksua. Sähkön hinnan nousu ja tuntihintojen vaihtelun lisääntyminen luovat lisäkiinnostusta. Kerrostaloissa akut voisivat auttaa aurinkosähkön käytön siirtämisessä ilta- ja yökäyttöön, jos sähkön käytössä asukkaiden omaan kulutukseen ei päästä eteenpäin. • Tarve käyttää akkuja yhtä aikaa moneen käyttötarkoitukseen lisää tendenssiä siihen, että akut pyritään sijoittamaan tämän mukaisesti, etupäässä lähemmäksi kulutusta. Toisaalta joissakin tapauksissa – esimerkiksi suurissa tuulipuistoissa – on tarvetta ainakin kokeilla akkujen roolia osana tuotannon optimointia ja poikkeustilanteiden hallintaa. • Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät ovat varma joka tapauksessa akkujen potentiaalia lisäävä kehitystendenssi. Kaksisuuntaisen latauksen yleistyminen tapahtuu muutaman vuoden kuluttua. Autoakkujen kierrätys esimerkiksi kotitalouskäyttöön käynnistyy myös muutaman vuoden kuluttua. • Kaiken kaikkiaan akkujen hintojen lasku jatkuessaan lisää luonnollisesti akkujen käyttömahdollisuuksia.
  • 15. Kiitos mielenkiinnosta ja puhtaan energian käytön edistämisestä www.lahienergia.org Liity jäseneksi Facebook https://www.facebook.com/lahienergia Twitter @lahienergia
  • 16. Suomen Lähienergialii@o ry Nykyinen sähkön mi7austapa on ongelma pientuotannon ja akkujen kanssa. Se poistunee 2020 loppuun mennessä
  • 17. Suomen Lähienergialii@o ry. Lisätietoja esitykseen liittyen • Aalto-yliopiston julkaisu "Akkujen merkitys kasvaa: milloin, miten ja millä edellytyksillä? – suomalaisten toimijoiden näkemyksiä vuoden 2018 alussa" • Lähienergialiiton Dlaisuudet ”Sähkövarastojen käytön kasvu ja käy@ökohteiden monipuolistuminen helpo@uu lakimuutoksen avulla” ja "Akkujen rooli Suomen sähköjärjestelmässä synnyK vilkkaan keskustelun" • Hajaute@u pientuotanto ja akut – perusteet ja lyhyt oppimäärä • Mistä tunnin sisäisessä netotuksessa on kysymys? • Ylen uuDnen ”Atria o@aa käy@öön yhden megawaKtunnin akuston aurinkosähkön varastoimiseen” • EL-TRAN -hankkeen selvitys ”Sähkön varastoinD edistää aurinkosähkön pientuotantoa”
  • 18. Suomen Lähienergialii@o ry. Sähköautojen akut, latausjärjestelmät ja –palvelut kehittyneet - sähköautojen yleistymistä odotetaan • Sähköautot ovat vielä toistaiseksi yleistyneet hitaasti, mutta vauhdin oletetaan kiihtyvän viimeistään 2020-luvun alusta alkaen. Suomessa sähkökäyttöisiä autoja on muutamia tuhansia ja määrän oletetaan kasvavan vähintään 250 000 vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi akkuja tulee kasvavassa määrin työkoneisiin. • Sähkön varastoinnin kehittämisen näkökulmasta sähköauton akut ovat halvin tapa tuoda akkuja markkinoille ja auto tulee tavallaan kaupan päälle. Syy on se, että akkujen halpenemisen kannalta vain sähköautojen volyymit ovat riittävää kokoluokkaa. • Autojen käyttöaste tulee kohoamaan: nykyisin autot ovat liikkeellä n. 4 % ajasta, tulevaisuudessa ehkä jopa 40 %. Silti autot eivät ole käytössä 60 %:a ajasta, jolloin ne voivat palvella energia-alaa • IEA ”40 miljoonaa sähköautoa (niissä on 25 - 50 kWh akut) tuo 1 - 2 TWh akkukapasiteettia markkinoille. Kun näitä akkuja ladataan keskimäärin 10 kW latausteholla, se tuo 400 GW:n huipputehotarpeen. Se on 20 kertaa Suomen arvioitu huipputehotarve vuonna 2030. Tämä määrä voidaan kysyntäjoustomielessä edelleen tuplata, jos käytetään kaksisuuntaista latausta.”
  • 19. Suomen Lähienergialii@o ry Lähienergialiitto on energian kuluttajien asialla • Tärkeimmät tavoitteet ovat – Uusiutuva lähienergia ja energian käyttäjät ovat olennainen osa Suomen energiaratkaisuja – alan yritykset menestyvät, työllistävät enemmän, toiminnan edellytykset paranevat ja syntyy vientipotentiaalia. • Ensisijaiset keinot ovat – lisätä tietoa ja asiantuntijuutta lähienergiasta – yhteistyön lisääminen alan toimijoiden kesken – yhteiskunnallinen vaikuttaminen • Lähienergian käyttäjiä ovat – asukkaat, kunnat, maatilat ja yritykset