2. TaustaaKurssini on ollut ryhm辰 vasta kuukauden verran
eik辰 heill辰 ole kovin paljon kokemusta
kirjoittamisesta. Opiskelijani ovat aikuislukion A
1.3.-tasoisia non-curriculum-opiskelijoita, eli
periaatteessa heid辰n pit辰isi pysty辰 kertomaan
vasta itsest辰辰n ja l辰hiymp辰rist旦st辰辰n, ei viel辰
hirve辰sti mist辰辰n laajemmista eik辰 abstrakteista
asioista. N辰in ollen ajattelin kokeilla parin tunnin
kokonaisuutta, jossa menn辰辰n pienin askelin
eteenp辰in kirjoittamisessa.
Ullan ryhm辰ss辰 oli A 2.-tasoisia S2-opiskelijoita.
He opiskelevat peruskoulun oppim辰辰r辰辰.
4. Ensi askeleita suomen kielen
kirjoittamisen parissa
Kirjoittamisen harjoittelua ja
draamapedagogiikkaa.
Kirjoittamisharjoitusten apuna
k辰yt辰n taideteoksia. Ensin n辰yt辰n
malliksi vaikkapa Lemmink辰isen 辰iti -
teoksen pohjalta tehdyn tekstin, joka
toimii siis esimerkkin辰 siit辰, mit辰
taideteoksesta voi saada irti. Vastaparina
t辰lle voisi olla vaikkapa sarjakuva.
Teht辰v辰ksi voisin asettaa opiskelijoille
kirjoittaa oman tekstin sarjakuvasta.
Toimin apuna eli annan sanoja, jos joku
tarvitsee lis辰辰 sanoja tekstiins辰.
6. Lemmink辰isen 辰iti
Rannan kivet ovat v辰rj辰ytyneet verest辰 ja maassa lojuu luunp辰tki辰 ja p辰辰kalloja kuin
taistelun j辰ljilt辰. iti on laittanut vasemman k辰tens辰 Lemmink辰isen rinnalle. Pojan
p辰辰 on peitetty valkoisella liinalla. iti on koonnut Lemmink辰isen palaset joesta.
Kuolema on maalauksessa vahvasti l辰sn辰, ja sit辰 kuvastaa mm. tumma v辰rimaailma.
The stones of the strand have been reddened by blood, and at the ground are lying
human skulls and bones like being left from the battle. Mother has put her left hand
at Lemmink辰inen卒s breast. Her son卒s head has been covered with a white linen. The
water is dark; the darkness of the painting makes death really alive in the painting.
7. Sarjakuva
keksi oma
tarina kuvaan
Tai etsi oma kuva, josta kirjoitat. Mit辰
kuvasssa tapahtuu? Keit辰 siin辰 on?
Mit辰 heid辰n v辰lill辰辰n tapahtuu?
10. 2. kokeilup辰iv辰
Teht辰v辰n toinen osio. N辰ytin kymmenen
minuuttia Aki Kaurism辰en Toivon tuolla
puolen elokuvan alusta:
https://areena.yle.fi/1-3540097
T辰m辰n perusteella syntyi tekstej辰.
Seuraavaksi niist辰 yksi.
12. Lopputulos:
havaintoja
Kirjoittaminen on viel辰 vaikeaa
ryhm辰l辰isilleni. Joillekin tarinallinen
ajattelu on luonnollisempaa kuin
toisille, samoin lauseen perusj辰senten
ja niiden paikan havainnointi ja
sijoittaminen. On ihan luonnollista,
ett辰 oikeinkirjoituksessa on viel辰 t辰ll辰
tasolla ongelmia. Parhaimmillaan
teht辰v辰t innoittivat oman
mielikuvituksen her辰tt辰m辰辰n
tarinankerrontaan.
13. Harjoituksia (ei
viel辰 testattu)
N辰it辰 kokeilen kenties loman j辰lkeen; n辰ist辰 ei siis
ole viel辰 kokemusta.
LMMITTELYHARJOITUS HYPITNK? -
JOO! (parity旦/pienryhm辰ty旦/ryhm辰ty旦) - Toinen
pareista/yksi oppilaista johtaa yhden kysymyksen
ajan, sitten vuoro vaihtuu toiselle oppilaalle. - Pari
kysyy jonkin ko/k旦-kysymyksen esim. Juostaanko?
Hypit辰辰nk旦? Maalataanko auto? Ratsastetaanko
aasilla? - Toinen/muut vastaavat: Joo! (Ideana on
siis, ettei saa kielt辰yty辰, vaan kaikki tarjoukset
hyv辰ksyt辰辰n.) - Kaikki tekev辰t isosti kysymyksess辰
esitetty辰 liikett辰, 辰辰nt辰 voi ottaa mukaan.
(L辰hde: https://docplayer.fi/53230296-
Draamapedagogiikka-s2-opetuksessa-anu-mari-
janhonen-suomi-toisena-kielena-opetuksen-
kehittamispaivat.html)
T辰m辰 valokuva, tekij辰 Tuntematon tekij辰, k辰ytt旦oikeus: CC BY.
14. Harjoituksia
PUHEIMPROVISAATIOHARJOITUS TOIMITTAJA,
ASIANTUNTIJA, TULKKI JA YLEIS (ryhm辰ty旦)
Tulkiksi valittu henkil旦 menee pois tilasta. Yleis旦 kertoo,
mink辰 alan asiantuntijasta on kyse ja mit辰 asiantuntija
kertoo omasta alastaan. Esim. py旦r辰nkorjaaja kertoo,
kuinka rengas paikataan. Koska asiantuntija on
ulkomaalainen, tarvitaan tulkkia. Tulkki pyydet辰辰n sis辰辰n,
ja toimittaja esitt辰辰 ensimm辰isen kysymyksen, jonka
tulkki tulkkaa siansaksaksi. Asiantuntija vastaa el辰ytyen
siansaksaksi, ja tulkki k辰辰nt辰辰 vastauksen suomeksi.
Toimittajan haastattelukysymykset ovat aluksi varovaisia,
sitten kasvattavat j辰nnitett辰.
(https://docplayer.fi/53230296-Draamapedagogiikka-s2-
opetuksessa-anu-mari-janhonen-suomi-toisena-kielena-
opetuksen-kehittamispaivat.html)
T辰m辰 valokuva, tekij辰 Tuntematon tekij辰, k辰ytt旦oikeus: CC BY-SA-NC.
15. Harjoituksia
LMMITTELYHARJOITUS MUOVAILTAVAT PATSAAT
(parity旦) - Toinen pareista on muovailtava patsas ja toinen
muovailija. - Patsas seisoo liikkumatta ja muovailija asettaa patsaan
k辰det, jalat, muun kehon ja p辰辰n haluamaansa asentoon. - Opettaja
sanoo yhden aiheen kerrallaan. Tunneaiheita ovat esim. ilo, suru,
kauhu, h辰mmennys, viha ja muita aiheita esim. ammatit, el辰imet,
henkil旦hahmot. - Kun muovailijat ovat valmiita, he kiert辰v辰t
ihastelemassa kaikkia patsaita. Pareilla voi teett辰辰 useita patsaita. -
Taustalla voi soittaa musiikkia. - Harjoitus sopii kaiken tasoisille S2-
oppilaille, koska siin辰 ei puhuta. Vaihtoehtoisesti ollaan ympyr辰ss辰 ja
parit tekev辰t patsaat keskell辰. Mukaan saa menn辰, kuka haluaa.
(L辰hde: https://docplayer.fi/53230296-Draamapedagogiikka-s2-
opetuksessa-anu-mari-janhonen-suomi-toisena-kielena-opetuksen-
kehittamispaivat.html)T辰m辰 valokuva, tekij辰 Tuntematon tekij辰, k辰ytt旦oikeus: CC BY-SA.
16. Harjoituksia
LMMITTELYHARJOITUS PATSASIMPRO (ryhm辰ty旦/pienryhm辰ty旦) -
Oppilaat seisovat piiriss辰. - Yksi oppilaista menee piirin keskelle, ottaa jonkin
asennon ja j辰hmettyy patsaaksi. - Joku oppilaista menee ensimm辰isen kaveriksi ja
liittyy patsaana ensimm辰isen toimintaan. - Sitten ensimm辰inen oppilas l辰htee pois, ja
joku muu tulee taas keskelle j辰辰neen toisen oppilaan patsaskaveriksi. - Kun oppilaat
harjaantuvat harjoitukseen, patsaita voi vaihtaa nopeasti. - Harjoitus soveltuu kaiken
tasoisille S2-oppilaille, koska siin辰 ei puhuta.
(L辰hde: https://docplayer.fi/53230296-Draamapedagogiikka-s2-opetuksessa-anu-
mari-janhonen-suomi-toisena-kielena-opetuksen-kehittamispaivat.html)
17. Narratiivisesta
pedagogiikasta
Narratiivinen pedagogiikka hy旦dynt辰辰 aristoteelista draaman
kaarta, alku, keskikohta ja loppu, ja se on sovellettavissa
hyvin eri taiteen aloille: kirjoittamiseen, kuvataiteeseen, ja
musiikkiin sek辰 teatteriin. Pedagogisena tavoitteenani oli
harjoitella kirjoittamista, tarinallisuutta, syntaksin ja lauseen
rakenteen hahmotusta. Kokonaisuus oli samalla testaus
aihepiiriin.
18. Erasmus-kokeilu: Education by the way
Outdoor learning by John Dewey - An indicative step-by-step description
We invite the group with whom we work to visit the museum and choose one exhibit for each participant, who for some reason caught his
special attention.
After visiting the museum, we divide the group into smaller teams of 2-3 people, and as part of brainstorming they choose one collective
subject/ exhibit, they want to work on.
After selecting this subject, the group has about a week to explore its history, origin through all available means of communication (possible re-
visit to the museum) and prepare a short multimedia presentation, a video about it.
After returning to training, the group chooses three words that characterize this subject on small cards, using clips or sticking it to the board
with magnets.
Each group chooses 3 such words.
After placing them on the board, the whole group is tasked to create a collective story, story.
After completing the task and presenting it on the forum, each group presents prepared presentations, videos on these subjects.
Is this the beginning of the discussion? Does the composed story tell the true story of these subjects? Would knowing the story have a different
form?
What made it difficult? What made it easier?