ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Ulkomaalaiset vesistö-
ja saaristoalueiden
mahdollisuutena ja
haasteena
Koli, 6.6.2016
Tarja Rantala
Kehittämispäällikkö
Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Maahanmuuttajien kotouttaminen
tarja.rantala@tem.fi
POIKKEUKSELLINEN VUOSI 2015
 3 200:lla hakijalla mu-
kana alaikäinen lapsi
 2 500 alaikäistä ilman
huoltajaa tullutta
 90 % poikia, valtaosa
16-17-vuotiaita ja 1 000
0-15 –vuotiasta
 Suuri osa saanee
myönteisen päätöksen
 32 500 turvapaikanhakijaa,
eniten Irakista, Somaliasta
ja Afganistanista
 Noin 80 % hakijoista on
työikäisiä perheettömiä
miehiä
 Arviolta 35 % = 10 000
saanee oleskeluluvan
 Lisäksi 750 kiintiöläistä
Syyriasta
V. 2015 MIGRI myönsi 20 431 oleskelulupaa;
niistä 13% kansainvälisen suojelun perusteella
YLEISIMMÄT OLESKELULUVAN
MYÖNTÄMISPERUSTEET:
OLESKELULUVAT YHTEENSÄ: 20 431
PERHESUHTEET 6 036
OPISKELU 5 869
TYÖ TAI YRITTÄJYYS 5 436
KANSAINVÄLINEN SUOJELU YHTEENSÄ: 2 635
TURVAPAIKANHAKIJAT 1 628
UUDELLEENSIJOITTAMINEN (KIINTIÖ) 1 007
TURVAPAIKANHAKIJAT VUOSINA 2010 – 2015
JA ENNUSTE VUODESTA 2016
10.6.2016 4
4018
3088 3129 3238 3651
32 476
2 949
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* * 1.1.-13.3.2016
ARVIO: 10 000
JOKA SISÄLTÄÄ:
- Kiintiö
- EU:n taakanjako
- Turvapaikanhakijat
* 1.1.-29.5.2016
Suomen ulkomaalaisväestö: 1997–2014
(Statistics Finland)80600
85100
87700
91100
98600
103700
107000
108300
113900
121700
132700
143300
155700
160800
183100
195500
207500
219700
0
50000
100000
150000
200000
250000
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuntapaikat ja sopimukset 30.4.2016
6
ELY-keskusalue Vastaanotto-
sopimuksia
kunnissa
Kuntapaikkojen
tulostavoite 2016
Kuntapaikat
1.1.2016
Kuntapaikat 30.4.2016
Uusimaa 22 2 819 196 191
Häme 16 729 70 146
Kaakkois-Suomi 14 573 70 30
Varsinais-Suomi 14 470 162 225
Satakunta 13 251 20 208
Pirkanmaa 11 789 141 428
Keski-Suomi 11 663 150 249
Pohjanmaa 15 714 220 240
Etelä-Pohjanmaa 6 264 90 90
Pohjois-Savo 6 285 105 185
Etelä-Savo 5 144 125 125
Pohjois-Karjala 7 211 50 200
Pohjois-Pohjanmaa 10 887 95 110
Kainuu 2 191 75 75
Lappi 8 892 120 230
YHTEENSÄ 160 9 882 1 669 2 732
OKM:N OSAAMISKARTOITUS
• Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti 3/2016
• Arvokasta taustatietoa kun arvioidaan kotoutujien
koulutuksellisia tarpeita
• Kohderyhmä: 1 004 turvapaikanhakijaa eri
vastaanottokeskuksissa, 32 kansallisuutta
 Koulutustausta
 Työhistoria
 Oppimis/opiskeluvalmiudet
7
OSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET
• 79 % Peruskoulutus (7 - 9 vuotta)
• 50 % Lukio-tason opinnot tai vastaava
• 14 % Ammattikoulutus
• 27 % Yliopistotutkinto
• 7 % Ei koulutusta ollenkaan
• 7 % Luku- ja kirjoitustaidoton
8
HAASTEET PAKOLAISTEN VASTAANOTOLLE JA
KOTOUTTAMISELLE
→ 60 % noussut tarve kotoutumista edistäville palveluille
paikallistasolla
→ Henkilöstön osaavuus ja riittävyys
→ Asuminen
→ Kotoutumiskoulutus/ työmarkkinoille tai opintoihin
ohjaaminen
→ Asenneilmapiiri
9
HYVIÄ UUTISIA
• Kotoutumista edistävät toimenpiteet ovat vaikuttavia (Sarvimäki)
• Kotoutuminen tapahtuu arjessa: päiväkodissa, neuvolassa,
jalkapallokentällä, kokkauskurssilla, työpaikalla – sadat tuhannet
maahanmuuttajat ovat jo löytäneet paikkansa Suomessa
• Tuhansia uusia vapaaehtoisia mukana vastaanottokeskuksissa
sekä kunnissa kotoutumisen eri vaiheissa
• Kolmannen sektorin toimilla, kuten mentoroinnilla, löydetty myös
väyliä työelämään (esim. Väestöliiton Womento-hanke)
• Lähes päivittäin tietoa myös uusista pakolaisten vastaanottoa
harkitsevista tai päätöksen tehneistä kunnista; uusia kuntia yli 65
10.6.2016 10
HAASTEITA RIITTÄÄ EDELLEEN!
Tavoitteena suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kotouttamistyö:
 Edellyttää kuntapaikkojen moninkertaistamista
 Tukea kunnille
 Kirkkaat prosessit jotka mahdollistavat nopeat siirtymät vokeista kuntiin
Kotoutumisprosessin toimivuus varmistettava:
 Alkuvaiheen palvelut saatava liikkeelle nopeasti: alkukartoitus ja
kotoutumissuunnitelmien laatiminen vaatii panostuksia TE-palveluissa
 Kotoutumiskoulutuksen volyymia kasvatettava, sisältöä ja rakennetta
tarkastettava
Maahanmuuttajien työllistymiseen ja yrittäjyyteen vauhtia:
 Jatkettava kieli- ja ammatillista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja
 Enemmän työkokeilua, palkkatuettua työtä jne.
10.6.2016 11
Tarja Rantala, TEM - Ulkomaalaiset vesistö- ja saaristoalueiden mahdollisuutena ja haasteena
Kotouttamisen tehostamistyöryhmä:
Asiakkaiksi selvemmin kunnat ja yritykset
• Kansliapäällikkökokouksen palveluvisio asiakkuudesta:
maahanmuuttoa tulee tarkastella kunnan ja
elinkeinotoiminnan tarpeiden näkökulmasta
• Tarvitseeko kunnan väestöpohjaa vahvistaa, jotta palvelut
säilyvät – kyläkouluihin oppilaita suurempien perheiden
sijoittamisen kautta?
• Alueen elinkeinorakenne ja työmarkkinat: millä aloilla
kapeikot ja millä aloilla ylitarjontaa?
• Tilannekuvaa ELY-alueiden tarpeista päivitetään jatkuvasti
13
Maalle vai kaupunkiin
• Maahanmuuttajien poluilla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa
taipumus suuntautua (suurehkoihin) kaupunkeihin
• Jopa puolet itse paikkansa hakevista, luvan saaneista vok-muuttajista suuntaa
kohti pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai Oulua
• Omatoimista muuttoa ohjaavat kaupungeissa olevat tuttavat ja sukulaiset,
etniset yhteisöt, joita pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole ollenkaan
• Kaupungeissa enemmän ns. työmarkkinoiden sisääntuloammatteja
• Pienen/ maaseutumaisen paikan ongelmana on useimmiten koulutus- ja
työmahdollisuuksien puute
• Myös asuntotilanne ja julkinen liikenne asettavat rajoituksia
14
Perheet viihtyvät paremmin
• Jos kotoutumiskoulutus saadaan esim. ympäristökuntien kanssa yhdessä
järjestettyä ja työpaikka löytyy, jäävät ihmiset paikkakunnalle
• Perheet viihtyvät paremmin pienellä paikkakunnalla kuin yksinäiset (miehet)
• Onnistumisia mm. Punkalaidun, Pudasjärvi, Närpiö, Iisalmi ja ympäristökunnat
• Pienen kunnan vastaanotto edellyttää erityisen vahvaa, eri paikallisten
• toimijoiden yhteistyötä, myös yli kuntarajojen:
TE-toimisto – kunta – yritykset - koulutuksen järjestäjät – yhdistykset
• Tämä siksi, että TE-toimistojen palveluja ja koulutuksen järjestäjiä ei ole
välttämättä jokaisella paikkakunnalla
• Maaseudun kausiluonteisiin töihin helpompi saada muualta tulleita kuin
suomalaisia?
15
16
30
10
10
10
KAIKKI KOTOUTTAA!
Aktivoida laajalti eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja
sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen
Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kumppaneiden
näkemykset kotoutumisen edistämisestä uudessa tilanteessa
Tavoitteena rakentaa jatkuva, vuorovaikutteinen ja avoin
prosessi: säännöllisiä keskusteluja, pyöreitä pöytiä jne.
KUMPPANUUSOHJELMAN TOTEUTUS
- Avointa, osallistuminen omien mahdollisuuksien mukaan
- Yhdenvertaisuuden edistäminen, ihmisarvon tunnustaminen
- Luodaan uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamalleja yli
ja ali eri sektorirajojen
1. Kumppanuuksien pyöreä pöytä
2. Kotouttamisen Summit
3. Kumppanihaku kotouttaminen.fi –sivuton kautta
4. Kumppanuusohjelman julkaisu
5. Muu kumppanuutta tukeva toiminta
01.01.2008 19
Pakolaisesta
tuli vientipomo
”Mietin joskus,
että voisin olla
pumppaamassa
polkupyörien
renkaita henkeni
pitimiksi”

More Related Content

Tarja Rantala, TEM - Ulkomaalaiset vesistö- ja saaristoalueiden mahdollisuutena ja haasteena

  • 1. Ulkomaalaiset vesistö- ja saaristoalueiden mahdollisuutena ja haasteena Koli, 6.6.2016 Tarja Rantala Kehittämispäällikkö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maahanmuuttajien kotouttaminen tarja.rantala@tem.fi
  • 2. POIKKEUKSELLINEN VUOSI 2015  3 200:lla hakijalla mu- kana alaikäinen lapsi  2 500 alaikäistä ilman huoltajaa tullutta  90 % poikia, valtaosa 16-17-vuotiaita ja 1 000 0-15 –vuotiasta  Suuri osa saanee myönteisen päätöksen  32 500 turvapaikanhakijaa, eniten Irakista, Somaliasta ja Afganistanista  Noin 80 % hakijoista on työikäisiä perheettömiä miehiä  Arviolta 35 % = 10 000 saanee oleskeluluvan  Lisäksi 750 kiintiöläistä Syyriasta
  • 3. V. 2015 MIGRI myönsi 20 431 oleskelulupaa; niistä 13% kansainvälisen suojelun perusteella YLEISIMMÄT OLESKELULUVAN MYÖNTÄMISPERUSTEET: OLESKELULUVAT YHTEENSÄ: 20 431 PERHESUHTEET 6 036 OPISKELU 5 869 TYÖ TAI YRITTÄJYYS 5 436 KANSAINVÄLINEN SUOJELU YHTEENSÄ: 2 635 TURVAPAIKANHAKIJAT 1 628 UUDELLEENSIJOITTAMINEN (KIINTIÖ) 1 007
  • 4. TURVAPAIKANHAKIJAT VUOSINA 2010 – 2015 JA ENNUSTE VUODESTA 2016 10.6.2016 4 4018 3088 3129 3238 3651 32 476 2 949 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* * 1.1.-13.3.2016 ARVIO: 10 000 JOKA SISÄLTÄÄ: - Kiintiö - EU:n taakanjako - Turvapaikanhakijat * 1.1.-29.5.2016
  • 5. Suomen ulkomaalaisväestö: 1997–2014 (Statistics Finland)80600 85100 87700 91100 98600 103700 107000 108300 113900 121700 132700 143300 155700 160800 183100 195500 207500 219700 0 50000 100000 150000 200000 250000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
  • 6. Kuntapaikat ja sopimukset 30.4.2016 6 ELY-keskusalue Vastaanotto- sopimuksia kunnissa Kuntapaikkojen tulostavoite 2016 Kuntapaikat 1.1.2016 Kuntapaikat 30.4.2016 Uusimaa 22 2 819 196 191 Häme 16 729 70 146 Kaakkois-Suomi 14 573 70 30 Varsinais-Suomi 14 470 162 225 Satakunta 13 251 20 208 Pirkanmaa 11 789 141 428 Keski-Suomi 11 663 150 249 Pohjanmaa 15 714 220 240 Etelä-Pohjanmaa 6 264 90 90 Pohjois-Savo 6 285 105 185 Etelä-Savo 5 144 125 125 Pohjois-Karjala 7 211 50 200 Pohjois-Pohjanmaa 10 887 95 110 Kainuu 2 191 75 75 Lappi 8 892 120 230 YHTEENSÄ 160 9 882 1 669 2 732
  • 7. OKM:N OSAAMISKARTOITUS • Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti 3/2016 • Arvokasta taustatietoa kun arvioidaan kotoutujien koulutuksellisia tarpeita • Kohderyhmä: 1 004 turvapaikanhakijaa eri vastaanottokeskuksissa, 32 kansallisuutta  Koulutustausta  Työhistoria  Oppimis/opiskeluvalmiudet 7
  • 8. OSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET • 79 % Peruskoulutus (7 - 9 vuotta) • 50 % Lukio-tason opinnot tai vastaava • 14 % Ammattikoulutus • 27 % Yliopistotutkinto • 7 % Ei koulutusta ollenkaan • 7 % Luku- ja kirjoitustaidoton 8
  • 9. HAASTEET PAKOLAISTEN VASTAANOTOLLE JA KOTOUTTAMISELLE → 60 % noussut tarve kotoutumista edistäville palveluille paikallistasolla → Henkilöstön osaavuus ja riittävyys → Asuminen → Kotoutumiskoulutus/ työmarkkinoille tai opintoihin ohjaaminen → Asenneilmapiiri 9
  • 10. HYVIÄ UUTISIA • Kotoutumista edistävät toimenpiteet ovat vaikuttavia (Sarvimäki) • Kotoutuminen tapahtuu arjessa: päiväkodissa, neuvolassa, jalkapallokentällä, kokkauskurssilla, työpaikalla – sadat tuhannet maahanmuuttajat ovat jo löytäneet paikkansa Suomessa • Tuhansia uusia vapaaehtoisia mukana vastaanottokeskuksissa sekä kunnissa kotoutumisen eri vaiheissa • Kolmannen sektorin toimilla, kuten mentoroinnilla, löydetty myös väyliä työelämään (esim. Väestöliiton Womento-hanke) • Lähes päivittäin tietoa myös uusista pakolaisten vastaanottoa harkitsevista tai päätöksen tehneistä kunnista; uusia kuntia yli 65 10.6.2016 10
  • 11. HAASTEITA RIITTÄÄ EDELLEEN! Tavoitteena suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kotouttamistyö:  Edellyttää kuntapaikkojen moninkertaistamista  Tukea kunnille  Kirkkaat prosessit jotka mahdollistavat nopeat siirtymät vokeista kuntiin Kotoutumisprosessin toimivuus varmistettava:  Alkuvaiheen palvelut saatava liikkeelle nopeasti: alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen vaatii panostuksia TE-palveluissa  Kotoutumiskoulutuksen volyymia kasvatettava, sisältöä ja rakennetta tarkastettava Maahanmuuttajien työllistymiseen ja yrittäjyyteen vauhtia:  Jatkettava kieli- ja ammatillista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja  Enemmän työkokeilua, palkkatuettua työtä jne. 10.6.2016 11
  • 13. Kotouttamisen tehostamistyöryhmä: Asiakkaiksi selvemmin kunnat ja yritykset • Kansliapäällikkökokouksen palveluvisio asiakkuudesta: maahanmuuttoa tulee tarkastella kunnan ja elinkeinotoiminnan tarpeiden näkökulmasta • Tarvitseeko kunnan väestöpohjaa vahvistaa, jotta palvelut säilyvät – kyläkouluihin oppilaita suurempien perheiden sijoittamisen kautta? • Alueen elinkeinorakenne ja työmarkkinat: millä aloilla kapeikot ja millä aloilla ylitarjontaa? • Tilannekuvaa ELY-alueiden tarpeista päivitetään jatkuvasti 13
  • 14. Maalle vai kaupunkiin • Maahanmuuttajien poluilla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa taipumus suuntautua (suurehkoihin) kaupunkeihin • Jopa puolet itse paikkansa hakevista, luvan saaneista vok-muuttajista suuntaa kohti pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai Oulua • Omatoimista muuttoa ohjaavat kaupungeissa olevat tuttavat ja sukulaiset, etniset yhteisöt, joita pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole ollenkaan • Kaupungeissa enemmän ns. työmarkkinoiden sisääntuloammatteja • Pienen/ maaseutumaisen paikan ongelmana on useimmiten koulutus- ja työmahdollisuuksien puute • Myös asuntotilanne ja julkinen liikenne asettavat rajoituksia 14
  • 15. Perheet viihtyvät paremmin • Jos kotoutumiskoulutus saadaan esim. ympäristökuntien kanssa yhdessä järjestettyä ja työpaikka löytyy, jäävät ihmiset paikkakunnalle • Perheet viihtyvät paremmin pienellä paikkakunnalla kuin yksinäiset (miehet) • Onnistumisia mm. Punkalaidun, Pudasjärvi, Närpiö, Iisalmi ja ympäristökunnat • Pienen kunnan vastaanotto edellyttää erityisen vahvaa, eri paikallisten • toimijoiden yhteistyötä, myös yli kuntarajojen: TE-toimisto – kunta – yritykset - koulutuksen järjestäjät – yhdistykset • Tämä siksi, että TE-toimistojen palveluja ja koulutuksen järjestäjiä ei ole välttämättä jokaisella paikkakunnalla • Maaseudun kausiluonteisiin töihin helpompi saada muualta tulleita kuin suomalaisia? 15
  • 17. KAIKKI KOTOUTTAA! Aktivoida laajalti eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kumppaneiden näkemykset kotoutumisen edistämisestä uudessa tilanteessa Tavoitteena rakentaa jatkuva, vuorovaikutteinen ja avoin prosessi: säännöllisiä keskusteluja, pyöreitä pöytiä jne.
  • 18. KUMPPANUUSOHJELMAN TOTEUTUS - Avointa, osallistuminen omien mahdollisuuksien mukaan - Yhdenvertaisuuden edistäminen, ihmisarvon tunnustaminen - Luodaan uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamalleja yli ja ali eri sektorirajojen 1. Kumppanuuksien pyöreä pöytä 2. Kotouttamisen Summit 3. Kumppanihaku kotouttaminen.fi –sivuton kautta 4. Kumppanuusohjelman julkaisu 5. Muu kumppanuutta tukeva toiminta
  • 20. Pakolaisesta tuli vientipomo ”Mietin joskus, että voisin olla pumppaamassa polkupyörien renkaita henkeni pitimiksi”