2. POIKKEUKSELLINEN VUOSI 2015
3 200:lla hakijalla mu-
kana alaikäinen lapsi
2 500 alaikäistä ilman
huoltajaa tullutta
90 % poikia, valtaosa
16-17-vuotiaita ja 1 000
0-15 –vuotiasta
Suuri osa saanee
myönteisen päätöksen
32 500 turvapaikanhakijaa,
eniten Irakista, Somaliasta
ja Afganistanista
Noin 80 % hakijoista on
työikäisiä perheettömiä
miehiä
Arviolta 35 % = 10 000
saanee oleskeluluvan
Lisäksi 750 kiintiöläistä
Syyriasta
3. V. 2015 MIGRI myönsi 20 431 oleskelulupaa;
niistä 13% kansainvälisen suojelun perusteella
YLEISIMMÄT OLESKELULUVAN
MYÖNTÄMISPERUSTEET:
OLESKELULUVAT YHTEENSÄ: 20 431
PERHESUHTEET 6 036
OPISKELU 5 869
TYÖ TAI YRITTÄJYYS 5 436
KANSAINVÄLINEN SUOJELU YHTEENSÄ: 2 635
TURVAPAIKANHAKIJAT 1 628
UUDELLEENSIJOITTAMINEN (KIINTIÖ) 1 007
4. TURVAPAIKANHAKIJAT VUOSINA 2010 – 2015
JA ENNUSTE VUODESTA 2016
10.6.2016 4
4018
3088 3129 3238 3651
32 476
2 949
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* * 1.1.-13.3.2016
ARVIO: 10 000
JOKA SISÄLTÄÄ:
- Kiintiö
- EU:n taakanjako
- Turvapaikanhakijat
* 1.1.-29.5.2016
7. OKM:N OSAAMISKARTOITUS
• Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti 3/2016
• Arvokasta taustatietoa kun arvioidaan kotoutujien
koulutuksellisia tarpeita
• Kohderyhmä: 1 004 turvapaikanhakijaa eri
vastaanottokeskuksissa, 32 kansallisuutta
Koulutustausta
Työhistoria
Oppimis/opiskeluvalmiudet
7
8. OSAAMISKARTOITUKSEN TULOKSET
• 79 % Peruskoulutus (7 - 9 vuotta)
• 50 % Lukio-tason opinnot tai vastaava
• 14 % Ammattikoulutus
• 27 % Yliopistotutkinto
• 7 % Ei koulutusta ollenkaan
• 7 % Luku- ja kirjoitustaidoton
8
9. HAASTEET PAKOLAISTEN VASTAANOTOLLE JA
KOTOUTTAMISELLE
→ 60 % noussut tarve kotoutumista edistäville palveluille
paikallistasolla
→ Henkilöstön osaavuus ja riittävyys
→ Asuminen
→ Kotoutumiskoulutus/ työmarkkinoille tai opintoihin
ohjaaminen
→ Asenneilmapiiri
9
10. HYVIÄ UUTISIA
• Kotoutumista edistävät toimenpiteet ovat vaikuttavia (Sarvimäki)
• Kotoutuminen tapahtuu arjessa: päiväkodissa, neuvolassa,
jalkapallokentällä, kokkauskurssilla, työpaikalla – sadat tuhannet
maahanmuuttajat ovat jo löytäneet paikkansa Suomessa
• Tuhansia uusia vapaaehtoisia mukana vastaanottokeskuksissa
sekä kunnissa kotoutumisen eri vaiheissa
• Kolmannen sektorin toimilla, kuten mentoroinnilla, löydetty myös
väyliä työelämään (esim. Väestöliiton Womento-hanke)
• Lähes päivittäin tietoa myös uusista pakolaisten vastaanottoa
harkitsevista tai päätöksen tehneistä kunnista; uusia kuntia yli 65
10.6.2016 10
11. HAASTEITA RIITTÄÄ EDELLEEN!
Tavoitteena suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kotouttamistyö:
Edellyttää kuntapaikkojen moninkertaistamista
Tukea kunnille
Kirkkaat prosessit jotka mahdollistavat nopeat siirtymät vokeista kuntiin
Kotoutumisprosessin toimivuus varmistettava:
Alkuvaiheen palvelut saatava liikkeelle nopeasti: alkukartoitus ja
kotoutumissuunnitelmien laatiminen vaatii panostuksia TE-palveluissa
Kotoutumiskoulutuksen volyymia kasvatettava, sisältöä ja rakennetta
tarkastettava
Maahanmuuttajien työllistymiseen ja yrittäjyyteen vauhtia:
Jatkettava kieli- ja ammatillista koulutusta yhdistäviä koulutusmalleja
Enemmän työkokeilua, palkkatuettua työtä jne.
10.6.2016 11
13. Kotouttamisen tehostamistyöryhmä:
Asiakkaiksi selvemmin kunnat ja yritykset
• Kansliapäällikkökokouksen palveluvisio asiakkuudesta:
maahanmuuttoa tulee tarkastella kunnan ja
elinkeinotoiminnan tarpeiden näkökulmasta
• Tarvitseeko kunnan väestöpohjaa vahvistaa, jotta palvelut
säilyvät – kyläkouluihin oppilaita suurempien perheiden
sijoittamisen kautta?
• Alueen elinkeinorakenne ja työmarkkinat: millä aloilla
kapeikot ja millä aloilla ylitarjontaa?
• Tilannekuvaa ELY-alueiden tarpeista päivitetään jatkuvasti
13
14. Maalle vai kaupunkiin
• Maahanmuuttajien poluilla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa
taipumus suuntautua (suurehkoihin) kaupunkeihin
• Jopa puolet itse paikkansa hakevista, luvan saaneista vok-muuttajista suuntaa
kohti pääkaupunkiseutua, Turkua, Tamperetta tai Oulua
• Omatoimista muuttoa ohjaavat kaupungeissa olevat tuttavat ja sukulaiset,
etniset yhteisöt, joita pienemmillä paikkakunnilla ei välttämättä ole ollenkaan
• Kaupungeissa enemmän ns. työmarkkinoiden sisääntuloammatteja
• Pienen/ maaseutumaisen paikan ongelmana on useimmiten koulutus- ja
työmahdollisuuksien puute
• Myös asuntotilanne ja julkinen liikenne asettavat rajoituksia
14
15. Perheet viihtyvät paremmin
• Jos kotoutumiskoulutus saadaan esim. ympäristökuntien kanssa yhdessä
järjestettyä ja työpaikka löytyy, jäävät ihmiset paikkakunnalle
• Perheet viihtyvät paremmin pienellä paikkakunnalla kuin yksinäiset (miehet)
• Onnistumisia mm. Punkalaidun, Pudasjärvi, Närpiö, Iisalmi ja ympäristökunnat
• Pienen kunnan vastaanotto edellyttää erityisen vahvaa, eri paikallisten
• toimijoiden yhteistyötä, myös yli kuntarajojen:
TE-toimisto – kunta – yritykset - koulutuksen järjestäjät – yhdistykset
• Tämä siksi, että TE-toimistojen palveluja ja koulutuksen järjestäjiä ei ole
välttämättä jokaisella paikkakunnalla
• Maaseudun kausiluonteisiin töihin helpompi saada muualta tulleita kuin
suomalaisia?
15
17. KAIKKI KOTOUTTAA!
Aktivoida laajalti eri toimijoita ideoimaan uusia aloitteita ja
sitoutumaan kotoutumisen edistämiseen
Nivoa yhteen ja tehdä näkyväksi eri kumppaneiden
näkemykset kotoutumisen edistämisestä uudessa tilanteessa
Tavoitteena rakentaa jatkuva, vuorovaikutteinen ja avoin
prosessi: säännöllisiä keskusteluja, pyöreitä pöytiä jne.
18. KUMPPANUUSOHJELMAN TOTEUTUS
- Avointa, osallistuminen omien mahdollisuuksien mukaan
- Yhdenvertaisuuden edistäminen, ihmisarvon tunnustaminen
- Luodaan uudenlaisia kumppanuuksia ja toimintamalleja yli
ja ali eri sektorirajojen
1. Kumppanuuksien pyöreä pöytä
2. Kotouttamisen Summit
3. Kumppanihaku kotouttaminen.fi –sivuton kautta
4. Kumppanuusohjelman julkaisu
5. Muu kumppanuutta tukeva toiminta