3. Isot ja pienet alkukirjaimet
Erottuvatko käsialakirjoituksen isot ja
pienet kirjaimet?
Alkavatko erisnimet, kuten henkilöiden,
paikkojen, kirjojen, elokuvien ja
musiikkikappaleiden nimet isolla
alkukirjaimella?
Alkavatko yleisnimet, kuten kielet,
kansallisuudet, aikakaudet, sodat, juhlat,
ruokalajit, pienellä alkukirjaimella?
4. Yhteen ja erilleen kirjoittaminen
Ovatko nominatiivialkuiset yhdyssanat,
kuten urheilusankari ja teatteriesitys,
kirjoitettu yhteen?
Muista pikatesti: ellei adjektiivi sovi väliin,
sana kirjoitetaan yhteen.
Onko yhdysmerkkiä käytetty oikein?
(uima-allas, ala-aste, yläaste, 16-vuotias,
Keinu-runo, C-osa…)
5. ”Heidän velvollisuus on
kasvattaa lapsista
tasapainoisia aikuisia.”
Minun velvollisuuteni on opettaa heille oikeinkirjoitusta.
Sinun velvollisuutesi on oppia.
7. ”Kauneus ja rikkaus ei
yksistään tee ihmistä
onnelliseksi.”
Mutta oikeinkirjoitustaito tekee.
8. Subjektin ja predikaatin
kongruenssi
Onhan predikaatti monikossa, jos subjekti
on monikollinen tai niitä on useita?
”Kauneus ja rikkaus eivät yksistään tee
ihmisestä onnellista.”
10. Kapulakieli kalahtaa
Postpositio-ilmaisut:
jonkin kautta, jonkin kohdalla, jonkin
merkeissä, jonkin osalta, jonkin puitteissa,
jonkin suhteen, jonkin taholta, jonkin
tiimoilta, jonkin toimesta
11. Kapulakieltä…
Substantiivitauti:
suorittaa maksu -> maksaa
suorittaa tarkastus -> tarkastaa
siirtyminen tapahtui -> siirryttiin
antaa valtuudet ->
tehdä kirjoitus ->
aiheuttaa saastumista ->
tehdä arviointia ->
olla kasvussa ->
12. Onhan päälauseen ja sivulauseen välissä
pilkku? Pää- ja sivulauseen väliin tulee
aina pilkku.
Konjunktiosivulause alkaa sanoilla että,
jotta, koska, kun, jos, vaikka, kunnes, kuin
(ei vertailu), mikäli, joskin, jollei, ellei,
kunhan
Relatiivisivulause alkaa sanoilla joka, mikä
ja niiden taivutetuilla muodoilla
Kysyvä sivulause alkaa kysymyssanalla tai
–ko/-kö.
Pilkut
13. Päälauseiden väliin tulee pilkku, jos niillä ei
ole yhteistä lauseenjäsentä. Jos niillä on
jokin yhteinen lauseenjäsen, pilkkua ei
käytetä.
Päälauseita voi yhdistää
rinnastuskonjunktioilla: ja, sekä, sekä -
että, -kä, eli, tai, joko – tai, vai, mutta,
vaan
14. Eihän sivulause ole yksinään virkkeenä?
”Tiesin, että varastaminen on väärin. Että
varastamisesta jää yleensä kiinni.”
Eihän tekstiin ole jäänyt vaillinaisia
virkkeitä?
”Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon
hyviä piirteitä. Piirteitä, joita olemme
tottuneet arvostamaan.”
Kielenhuoltaja itkee
15. Rektio = kahden sanan välinen
suhde
Olla vastuussa ryhmälle/ Olla vastuussa
ryhmästä.
16. ”Vanhempien arvot ja
asenteet ohjaavat ja
vaikuttavat ratkaisevasti
lasten käyttäytymiseen.”
Kahta tai useampaa verbiä rinnastettaessa on
huomattava, että ne saattavat vaatia
määritteensä eri sijamuotoihin.
17. Enää ei olekkaan syytä
huoleen: Euron kurssi lähti
nouseen kun Euroopan
keskuspankki alko ohjaan
korkokehitystä.
Ihastuttavan kypsää pohdintaa vai kypsä
kielenhuoltaja?
18. Puheen ja kirjoituksen erot
Konsonantti ei kahdennu liitepartikkelin
edellä: (-pa, -pä, -kin, -kään, -ko, -kö
Infinitiivit: alkaa tekeen
Yleiskieli ei kaipaa pronominia artikkelina:
”On vaikea ymmärtää, että se on niin
vaikeaa…”
Tekijännimet: ”Lukia ei ymmärrä runon
puhujan paatosta.”