ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Tavoitteena kannattavuuden parantaminen

•
•
wwwMaRafi
wwwMaRafi

Palvelujen kysyntä kasvaa, tavoitteena matkailu- ja ravintola-alan kannattavuuden parantaminen

1 of 18
Download to read offline
Palvelujen kysyntä kasvaa Tavoitteena kannattavuuden parantaminen 11.12.2017 Ari Peltoniemi, pääekonomisti Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)
Kuluttajabarometri: Kuluttajien luottamus talouteen pysynyt vahvana 2017 marraskuussa kuluttajien luottamusindikaattori (23,0) oli lähes toukokuun (24,1) ennätyslukemissa. Vuoden 2016 marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 17,6. Lähde: Tilastokeskus; Kuluttajabarometri 10/2017 Saldoluku 2 -5 0 5 10 15 20 25 30 Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Ostovoima: Nollainflaatiosta pois hintojen nousu hieman rivakampaa kuluvana vuonna Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja, kuluttajahintaindeksi Indeksi vuosi 2005=100 2017 1-9 Vuosimuutos, % +1,9 % +0,8 % +1,1 % 3 90 100 110 120 130 140 150 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Palkkasumma, koko talous Kuluttajahinnat Ostovoima
Suhdannetilanne 2000-2017 (2017 = tammikuu-syyskuu): Nousu vaimentunut anniskelu jarruttaa, mutta myös huonot kesäkelit vaikuttivat Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa 4 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017, 9 kk Ruoka Anniskelu Majoitus "Majoitus- ja ravintola-alan suhdanne"
Anniskeluravintoloiden myynti: Kesän myynti söi alkuvuoden kasvun Ravintolapalveluiden kasvu nollassa 2017 tammi-syyskuussa Vuosimuutos 2017 tammi-syyskuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Vuosimuutos 2017 tammi-kesäkuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa 5 2,9 -0,4 1,7 1,4 2,3 1,7 1,5 -2,6 0,0 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 Ruoka Anniskelu Yhteensä Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) 6,1 0,5 4,1 1,0 2,3 1,4 5,0 -1,8 2,7 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 Ruoka Anniskelu Yhteensä Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) Kehnot kesäkelit näkyivät erityisesti anniskelukysynnässä. Tammi-syyskuussa anniskelukysyntä laski 2,6 prosenttia ja heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edellisvuodesta.
Anniskeluravintolat: Alkoholilain uudistuksella iso rooli tulevassa kehityksessä A- ja B-ravintolat, indeksi 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa 6 Kysyntä = myynnin määrä Tarjonta = asiakaspaikkojen määrä Käyttöaste = myynnin määrä/asiakaspaikkojen määrä Suomessa on noin 6 600 A- ja B-luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa. 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 Kysyntä Tarjonta Käyttöaste 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Kysyntä Tarjonta Käyttöaste C-ravintolat, indeksi 2000=100 Suomessa on noin 1 700 C-luvallista anniskeluravintolaa, joiden verollinen myynti on noin 0,5 miljardia euroa.
Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, 2007-2016 Anniskelumyynti lasku-uralla Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL 7 Indeksi, 2007=100 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Anniskelumyynti 100 % alkoholina Matkustajatuonti 100 % alkoholina Suomalaisten *Baltian matkat Kotimaiset yöpymiset *Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa.
Alkoholijuomaverot 1.7.2017 EU-maissa Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin verottaja. Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-% Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 2017 Viron alkoholijuomaveroa korotetaan 1.2.2018, jolloin Viron olutvero on 0,79 euroa/litra, 4,7 til-%. Suomessa olutvero nousee 1.1.2018 alkaen, jonka jälkeen Suomen olutvero on 1,67 euroa/litra, 4,7 til-%. Siten vuoden 2018 helmikuussa Suomen olutvero on edelleen yli kaksinkertainen Viroon nähden! Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra sataprosenttista alkoholia Olut Viini Väkevä 40 %, etyylialkoholi Suomi 32,05 30,82 45,55 Irlanti 22,55 38,62 42,57 Britannia 21,85 30,05 32,91 Ruotsi 21,06 24,81 53,85 Viro 15,52 11,20 23,89 Kreikka 12,50 1,82 24,50 Slovenia 12,10 0,00 13,20 Alankomaat 7,59 8,03 16,86 Italia 7,55 0,00 10,36 Tanska 7,52 14,17 20,14 Ranska 7,41 0,34 17,38 Liettua 7,11 14,97 16,65 Kypros 6,00 0,00 9,57 Kroatia 5,33 0,00 7,06 Unkari 5,26 0,00 10,82 Belgia 5,01 6,81 29,93 Itävalta 5,00 0,00 12,00 Malta 4,83 1,86 13,60 Puola 4,54 3,35 13,29 Latvia 4,50 7,09 14,50 Portugali 4,12 0,00 13,68 Slovakia 3,59 0,00 10,80 Tsekki 2,96 0,00 10,55 Espanja 1,99 0,00 9,59 Luxemburg 1,98 0,00 10,41 Saksa 1,97 0,00 13,03 Bulgaria 1,92 0,00 5,62 Romania 1,85 0,00 7,43 Suomi 1,51 => 1,67 Irlanti 1,06 Britannia 1,03 Ruotsi 0,99 Viro 0,73 => 0,79 Kreikka 0,59 Slovenia 0,57 Alankomaat 0,36 Italia 0,35 Tanska 0,35 Ranska 0,35 Liettua 0,33 Kypros 0,28 Kroatia 0,25 Unkari 0,25 Belgia 0,24 Itävalta 0,24 Malta 0,23 Puola 0,21 Latvia 0,21 Portugali 0,19 Slovakia 0,17 Tsekki 0,14 Espanja 0,09 Luxemburg 0,09 Saksa 0,09 Bulgaria 0,09 Romania 0,09
Kannattavuus: Ravintoloiden käyttökate Pientä parannusta, mutta finanssikriisiä edeltäneelle tasolle on vielä matkaa Lähde: Tilastokeskus, MaRa Käyttökateprosentti 9 2016* = ennakkoarvio 3 4 5 6 7 8 9 10 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* Ravintolat
Matkailijoiden yöpymisissä hyvä kasvu v.2017 tammi-syyskuussa Kuitenkin sekä heinä- että elokuussa kotimaisten yöpymisten määrä väheni. Kotimaan viileä kesäsää näkyi siten, että Etelä-Eurooppaan suuntautuneet matkat lisääntyivät edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna yli 60 prosenttia! Lähde: Tilastokeskus 10 Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet 2017 tammi-syyskuu,% Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (2017 tammi-syyskuu) 5,1 1,4 14,8 36,9 29,0 23,9 17,5 16,8 15,514,7 13,512,9 8,2 8,2 7,4 7,0 2,2 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000
Lähtömaiden osuudet (%) ulkomaisista yöpymisistä kaikissa majoitusliikkeissä, 2010-2017 tammi-syyskuu Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto 11 12,4 10,2 9,7 6,7 4,9 4,3 3,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Venäjä Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kiina Yhdysvallat Japani 2010 2011 2013 2014 2015 2016 2017, 1-9
Matkailu pohjoismaihin: Ulkomaiset hotelliyöpymiset reippaassa kasvussa vuonna 2017 Tammi-elokuussa 2017 Suomen kasvuluku 14,7 %, mutta muiden pohjoismaiden määriin vielä matkaa! Indeksi 12/2007=100 (12 kk keskiarvo), ulkomaiset hotelliyöpymiset 12 Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa) tammikuu-elokuu 2017 +6,6 %+14,7 % -1,5 % +3,0 % 3,8 5,1 5,9 6,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Suomi Norja Tanska Ruotsi 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ruotsi Suomi Norja Tanska
Suomen matkailualalle on kohdistunut tunnustusta ja menestystä! TCI Research & Hotrec, A European Survey on International Guests’ expectations 5/2017 13 Ranking in Europe for “Hotels Overall Quality” TOP 3 Destinations Sweden 250 Norway 246 Finland 234 Ranking in Europe for “Hotel Hospitality of Personnel” TOP 3 Destinations Norway 281 Sweden 266 Finland 243 Ranking in Europe for “Local Food Diversity” TOP 3 Destinations Turkey 176 Finland 171 Greece 160 Ranking in Europe for “Restaurant staff hospitality” TOP 3 Destinations Finland 223 Cyprus 223 Ireland 205 Suomessa järjestettiin kaikista Pohjoismaista eniten kansainvälisiä kongresseja (651 järjestökongressia, 101 514 kongressivierasta) vuonna 2016 (Union of International Associations 6/2017) Finland ranks in top 3 travel destinations for 2017 (Lonely Planet 10/2016) 1. Canada 2. Columbia 3. Finland Isojen eurooppalaisten kaupunkien (20 kaupunkia) liikenneindeksin mukaan Helsingissä kaupunkiliikkuminen on helpointa ja miellyttävintä (Politico 9/2017) Maailman vieraanvaraisimmat kaupungit, N=100 (TravelBird 10/2017) 1. Singapore 2. Tukholma 3. Helsinki Finland is the safest place on the planet (International SOS, the 2018 Travel Risk Map, 11/2017)
Työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi (+2,8 %) vuonna 2016 viime vuosia nopeammin Majoitus ja ravintola-alalla 85 400 työllistä (70 300 + 15 100) vuonna 2016. Kasvun jatkuessa 3 prosentin vuosivauhtia, vuonna 2020 alalla 10 700 uutta työpaikkaa! Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7/2017, *Mara (ennuste) 14 1 000 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta Vuonna 2016 majoitus ja ravintola-alalla oli 5 300 työllistä enemmän kuin vuonna 2012. Näistä ravintoloiden osuus 94 prosenttia ja majoituksen osuus 6 prosenttia. Vuonna 2020 työllisten lisäyksestä aiempaa suuri osuus majoituksella! 85,4 96,1* 75 80 85 90 95 100
Majoitus- ja ravintola-alan suhdannenäkymät: Kasvuodotukset hieman heikentyneet Suhdannenäkymien saldoluku lokakuussa +18 (heinäkuu +25), ammattityövoiman saatavuudessa haasteita Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät, saldoluku Myynnin vuosimuutos, % Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa 15 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Q1, Q2, Q3* -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 Myynti (määrä) Suhdannenäkymät Q3*, syyskuu = ennuste
MaRan jäsenkysely: Hyvät odotukset pikkujoulumyynnistä 71 prosenttia yrityksistä arvioi vuoden 2017 pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuodesta! Lähde: EK, MaRa 16 Arvio (prosenttimuutos) yrityksenne kuluvan vuoden pikkujoulumyynnistä verrattuna edelliseen vuoteen 21 7 16 26 25 3 1 0 0 0 5 10 15 20 25 30 kasvaa yli 6 % kasvaa 4-6 % kasvaa 2-4 % kasvaa 0-2 % pysyy ennallaan vähenee alle 2 % vähenee 2- 4 % vähenee 4- 6 % vähenee yli 6 % N=321
Kiitos! MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään kesäkuussa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 700 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä. MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 044 750 4511
Liite. Tilastotietoja Liikevaihto Suhdannetilanne ja -näkymät Kannattavuus Työllisyys, majoitus- ja ravitsemistoiminta Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lähde: EK Lähde: Tilastokeskus, MaRa Liiketulus,%-yks.liikevaihdosta 1000työllistä Saldoluku Liikevaihdon vuosimuutos, % 2013 2014 2015 2016 2017, 9 kk Majoitus- ja ravintola-ala yhteensä 0,8 0,8 3,1 4,9 6,0 Ravintolat 1,4 1,2 3,1 4,6 4,8 Anniskeluravintolat 2,3 0,6 2,4 3,4 1,7 Ruokamyynti 4,6 1,9 4,1 4,8 2,9 Alkoholimyynti -1,4 -1,5 -0,6 0,8 -0,4 Pikaruoka 0,3 1,7 5,7 6,8 7,5 Henkilöstöravintolat -2,7 -0,5 -1,4 -2,5 -0,4 Liikenneasemaravintolat -1,4 -5,2 1,1 0,9 1,6 Majoitus -0,9 -0,7 2,0 6,0 10,0 75 77 79 81 83 85 87 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3,2 1,7 1,4 2,0 3,2 2,0 1,3 1,1 2,2 3,5 4,2 4,2 -1,6 0,3 1,0 0,0 -0,3 -0,9 0,8 6,8 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e Ravintolat Majoitus -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Suhdannetilanne Suhdannenäkymät

More Related Content

Tavoitteena kannattavuuden parantaminen

  • 1. Palvelujen kysyntä kasvaa Tavoitteena kannattavuuden parantaminen 11.12.2017 Ari Peltoniemi, pääekonomisti Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen ● Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)
  • 2. Kuluttajabarometri: Kuluttajien luottamus talouteen pysynyt vahvana 2017 marraskuussa kuluttajien luottamusindikaattori (23,0) oli lähes toukokuun (24,1) ennätyslukemissa. Vuoden 2016 marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 17,6. Lähde: Tilastokeskus; Kuluttajabarometri 10/2017 Saldoluku 2 -5 0 5 10 15 20 25 30 Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
  • 3. Ostovoima: Nollainflaatiosta pois hintojen nousu hieman rivakampaa kuluvana vuonna Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja, kuluttajahintaindeksi Indeksi vuosi 2005=100 2017 1-9 Vuosimuutos, % +1,9 % +0,8 % +1,1 % 3 90 100 110 120 130 140 150 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Palkkasumma, koko talous Kuluttajahinnat Ostovoima
  • 4. Suhdannetilanne 2000-2017 (2017 = tammikuu-syyskuu): Nousu vaimentunut anniskelu jarruttaa, mutta myös huonot kesäkelit vaikuttivat Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa 4 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017, 9 kk Ruoka Anniskelu Majoitus "Majoitus- ja ravintola-alan suhdanne"
  • 5. Anniskeluravintoloiden myynti: Kesän myynti söi alkuvuoden kasvun Ravintolapalveluiden kasvu nollassa 2017 tammi-syyskuussa Vuosimuutos 2017 tammi-syyskuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Vuosimuutos 2017 tammi-kesäkuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa 5 2,9 -0,4 1,7 1,4 2,3 1,7 1,5 -2,6 0,0 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 Ruoka Anniskelu Yhteensä Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) 6,1 0,5 4,1 1,0 2,3 1,4 5,0 -1,8 2,7 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 Ruoka Anniskelu Yhteensä Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) Kehnot kesäkelit näkyivät erityisesti anniskelukysynnässä. Tammi-syyskuussa anniskelukysyntä laski 2,6 prosenttia ja heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edellisvuodesta.
  • 6. Anniskeluravintolat: Alkoholilain uudistuksella iso rooli tulevassa kehityksessä A- ja B-ravintolat, indeksi 2000=100 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa 6 Kysyntä = myynnin määrä Tarjonta = asiakaspaikkojen määrä Käyttöaste = myynnin määrä/asiakaspaikkojen määrä Suomessa on noin 6 600 A- ja B-luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa. 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 Kysyntä Tarjonta Käyttöaste 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Kysyntä Tarjonta Käyttöaste C-ravintolat, indeksi 2000=100 Suomessa on noin 1 700 C-luvallista anniskeluravintolaa, joiden verollinen myynti on noin 0,5 miljardia euroa.
  • 7. Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, 2007-2016 Anniskelumyynti lasku-uralla Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL 7 Indeksi, 2007=100 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Anniskelumyynti 100 % alkoholina Matkustajatuonti 100 % alkoholina Suomalaisten *Baltian matkat Kotimaiset yöpymiset *Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 2012, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 2012 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 2012 jälkeisen tilastotiedon kanssa.
  • 8. Alkoholijuomaverot 1.7.2017 EU-maissa Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin verottaja. Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-% Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 2017 Viron alkoholijuomaveroa korotetaan 1.2.2018, jolloin Viron olutvero on 0,79 euroa/litra, 4,7 til-%. Suomessa olutvero nousee 1.1.2018 alkaen, jonka jälkeen Suomen olutvero on 1,67 euroa/litra, 4,7 til-%. Siten vuoden 2018 helmikuussa Suomen olutvero on edelleen yli kaksinkertainen Viroon nähden! Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra sataprosenttista alkoholia Olut Viini Väkevä 40 %, etyylialkoholi Suomi 32,05 30,82 45,55 Irlanti 22,55 38,62 42,57 Britannia 21,85 30,05 32,91 Ruotsi 21,06 24,81 53,85 Viro 15,52 11,20 23,89 Kreikka 12,50 1,82 24,50 Slovenia 12,10 0,00 13,20 Alankomaat 7,59 8,03 16,86 Italia 7,55 0,00 10,36 Tanska 7,52 14,17 20,14 Ranska 7,41 0,34 17,38 Liettua 7,11 14,97 16,65 Kypros 6,00 0,00 9,57 Kroatia 5,33 0,00 7,06 Unkari 5,26 0,00 10,82 Belgia 5,01 6,81 29,93 Itävalta 5,00 0,00 12,00 Malta 4,83 1,86 13,60 Puola 4,54 3,35 13,29 Latvia 4,50 7,09 14,50 Portugali 4,12 0,00 13,68 Slovakia 3,59 0,00 10,80 Tsekki 2,96 0,00 10,55 Espanja 1,99 0,00 9,59 Luxemburg 1,98 0,00 10,41 Saksa 1,97 0,00 13,03 Bulgaria 1,92 0,00 5,62 Romania 1,85 0,00 7,43 Suomi 1,51 => 1,67 Irlanti 1,06 Britannia 1,03 Ruotsi 0,99 Viro 0,73 => 0,79 Kreikka 0,59 Slovenia 0,57 Alankomaat 0,36 Italia 0,35 Tanska 0,35 Ranska 0,35 Liettua 0,33 Kypros 0,28 Kroatia 0,25 Unkari 0,25 Belgia 0,24 Itävalta 0,24 Malta 0,23 Puola 0,21 Latvia 0,21 Portugali 0,19 Slovakia 0,17 Tsekki 0,14 Espanja 0,09 Luxemburg 0,09 Saksa 0,09 Bulgaria 0,09 Romania 0,09
  • 9. Kannattavuus: Ravintoloiden käyttökate Pientä parannusta, mutta finanssikriisiä edeltäneelle tasolle on vielä matkaa Lähde: Tilastokeskus, MaRa Käyttökateprosentti 9 2016* = ennakkoarvio 3 4 5 6 7 8 9 10 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016* Ravintolat
  • 10. Matkailijoiden yöpymisissä hyvä kasvu v.2017 tammi-syyskuussa Kuitenkin sekä heinä- että elokuussa kotimaisten yöpymisten määrä väheni. Kotimaan viileä kesäsää näkyi siten, että Etelä-Eurooppaan suuntautuneet matkat lisääntyivät edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna yli 60 prosenttia! Lähde: Tilastokeskus 10 Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet 2017 tammi-syyskuu,% Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (2017 tammi-syyskuu) 5,1 1,4 14,8 36,9 29,0 23,9 17,5 16,8 15,514,7 13,512,9 8,2 8,2 7,4 7,0 2,2 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000
  • 11. Lähtömaiden osuudet (%) ulkomaisista yöpymisistä kaikissa majoitusliikkeissä, 2010-2017 tammi-syyskuu Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto 11 12,4 10,2 9,7 6,7 4,9 4,3 3,7 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Venäjä Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kiina Yhdysvallat Japani 2010 2011 2013 2014 2015 2016 2017, 1-9
  • 12. Matkailu pohjoismaihin: Ulkomaiset hotelliyöpymiset reippaassa kasvussa vuonna 2017 Tammi-elokuussa 2017 Suomen kasvuluku 14,7 %, mutta muiden pohjoismaiden määriin vielä matkaa! Indeksi 12/2007=100 (12 kk keskiarvo), ulkomaiset hotelliyöpymiset 12 Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa) tammikuu-elokuu 2017 +6,6 %+14,7 % -1,5 % +3,0 % 3,8 5,1 5,9 6,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Suomi Norja Tanska Ruotsi 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ruotsi Suomi Norja Tanska
  • 13. Suomen matkailualalle on kohdistunut tunnustusta ja menestystä! TCI Research & Hotrec, A European Survey on International Guests’ expectations 5/2017 13 Ranking in Europe for “Hotels Overall Quality” TOP 3 Destinations Sweden 250 Norway 246 Finland 234 Ranking in Europe for “Hotel Hospitality of Personnel” TOP 3 Destinations Norway 281 Sweden 266 Finland 243 Ranking in Europe for “Local Food Diversity” TOP 3 Destinations Turkey 176 Finland 171 Greece 160 Ranking in Europe for “Restaurant staff hospitality” TOP 3 Destinations Finland 223 Cyprus 223 Ireland 205 Suomessa järjestettiin kaikista Pohjoismaista eniten kansainvälisiä kongresseja (651 järjestökongressia, 101 514 kongressivierasta) vuonna 2016 (Union of International Associations 6/2017) Finland ranks in top 3 travel destinations for 2017 (Lonely Planet 10/2016) 1. Canada 2. Columbia 3. Finland Isojen eurooppalaisten kaupunkien (20 kaupunkia) liikenneindeksin mukaan Helsingissä kaupunkiliikkuminen on helpointa ja miellyttävintä (Politico 9/2017) Maailman vieraanvaraisimmat kaupungit, N=100 (TravelBird 10/2017) 1. Singapore 2. Tukholma 3. Helsinki Finland is the safest place on the planet (International SOS, the 2018 Travel Risk Map, 11/2017)
  • 14. Työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi (+2,8 %) vuonna 2016 viime vuosia nopeammin Majoitus ja ravintola-alalla 85 400 työllistä (70 300 + 15 100) vuonna 2016. Kasvun jatkuessa 3 prosentin vuosivauhtia, vuonna 2020 alalla 10 700 uutta työpaikkaa! Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7/2017, *Mara (ennuste) 14 1 000 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta Vuonna 2016 majoitus ja ravintola-alalla oli 5 300 työllistä enemmän kuin vuonna 2012. Näistä ravintoloiden osuus 94 prosenttia ja majoituksen osuus 6 prosenttia. Vuonna 2020 työllisten lisäyksestä aiempaa suuri osuus majoituksella! 85,4 96,1* 75 80 85 90 95 100
  • 15. Majoitus- ja ravintola-alan suhdannenäkymät: Kasvuodotukset hieman heikentyneet Suhdannenäkymien saldoluku lokakuussa +18 (heinäkuu +25), ammattityövoiman saatavuudessa haasteita Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät, saldoluku Myynnin vuosimuutos, % Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa 15 -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Q1, Q2, Q3* -10 -8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 Myynti (määrä) Suhdannenäkymät Q3*, syyskuu = ennuste
  • 16. MaRan jäsenkysely: Hyvät odotukset pikkujoulumyynnistä 71 prosenttia yrityksistä arvioi vuoden 2017 pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuodesta! Lähde: EK, MaRa 16 Arvio (prosenttimuutos) yrityksenne kuluvan vuoden pikkujoulumyynnistä verrattuna edelliseen vuoteen 21 7 16 26 25 3 1 0 0 0 5 10 15 20 25 30 kasvaa yli 6 % kasvaa 4-6 % kasvaa 2-4 % kasvaa 0-2 % pysyy ennallaan vähenee alle 2 % vähenee 2- 4 % vähenee 4- 6 % vähenee yli 6 % N=321
  • 17. Kiitos! MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään kesäkuussa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 700 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä. MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 044 750 4511
  • 18. Liite. Tilastotietoja Liikevaihto Suhdannetilanne ja -näkymät Kannattavuus Työllisyys, majoitus- ja ravitsemistoiminta Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Lähde: EK Lähde: Tilastokeskus, MaRa Liiketulus,%-yks.liikevaihdosta 1000työllistä Saldoluku Liikevaihdon vuosimuutos, % 2013 2014 2015 2016 2017, 9 kk Majoitus- ja ravintola-ala yhteensä 0,8 0,8 3,1 4,9 6,0 Ravintolat 1,4 1,2 3,1 4,6 4,8 Anniskeluravintolat 2,3 0,6 2,4 3,4 1,7 Ruokamyynti 4,6 1,9 4,1 4,8 2,9 Alkoholimyynti -1,4 -1,5 -0,6 0,8 -0,4 Pikaruoka 0,3 1,7 5,7 6,8 7,5 Henkilöstöravintolat -2,7 -0,5 -1,4 -2,5 -0,4 Liikenneasemaravintolat -1,4 -5,2 1,1 0,9 1,6 Majoitus -0,9 -0,7 2,0 6,0 10,0 75 77 79 81 83 85 87 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3,2 1,7 1,4 2,0 3,2 2,0 1,3 1,1 2,2 3,5 4,2 4,2 -1,6 0,3 1,0 0,0 -0,3 -0,9 0,8 6,8 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e Ravintolat Majoitus -80 -60 -40 -20 0 20 40 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Suhdannetilanne Suhdannenäkymät