ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Tekniikkaa vai kulttuuria? Huomioita web 2.0:sta ja sosiaalisesta mediasta LAMK 1.102008 Jere Majava Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus
Web 2.0: k?sitteen historiaa Alun perin termi O¡¯Reillyn konferenssin markkinointiin 2004 merkkej? uudesta nettibuumista Muodostui kattok?sitteeksi uusille trendeille, tekniikoille ja sovelluksille
Mit? 2.0:aan kuuluu? Pikagallupin tulos: K?ytt?j?t luovat yhdess? entist? enemm?n sis?lt?j? Kuka tahansa voi tuottaa sis?lt?j? Sis?lt?jen ei tarvitse olla valmiita tai viimeisteltyj? ollakseen hy?dyllisi? Vertaisarviointi L?hdekritiikin t?rkeys Verkkopalveluiden personointi Facebook YouTube RSS Push-tekniikat
Web 2.0: tekniikkaa ja taloutta Web 2.0 is the  business revolution  in the computer industry caused by the move to the  internet as platform , and an attempt to understand the rules for success on that new platform. Chief among those rules is this: Build applications that harness  network effects  to  get better the more people use them .  ¨C  O¡¯Reilly  10.12.2006
N?k?kulmia 2.0-ilmi?ihin V?lineet ja tekniikat Uusien ty?kalujen ominaisuudet ja mahdollisuudet  Tuotokset K?ytt?jien tuottamien sis?lt?jen arviointi Prosessit Tehd??nk? jotain toisin? Tapahtuuko jotain uutta?
Uudet v?lineet (aka. sosiaaliset sovellukset) Blogit ja wikit Pikaviestimet Sosiaaliset verkostopalvelut Sosiaaliset kirjanmerkit Mikroblogit ja lifestreaming Mediapalvelut (videoille, kuville, jne.) Webbipohjaiset toimistoty?kalut Sy?tteenlukijat Jne, jne¡­
Sosiaalisten sovellusten toimintaperiaatteet K?ytt?j? hy?tyy omasta osallistumisestaan Yksitt?isten k?ytt?jien osallistuminen tuottaa lis?arvoa toisille k?ytt?jille J?rjest?v? organisaatio saavuttaa lis?arvoa, jonka se v?litt?? takaisin k?ytt?jille
Uudet teknologiat Avoimet ohjelmointirajapinnat (API) ja mashupit AJAX Flash (erit. videona) Sy?tteet (RSS) ja XML yleisemmin Mikroformaatit, tagit, SOAP, JSON, jne.
Uudet toimintaperiaatteet K?ytt?jien nouseminen keski??n Sis?ll?ntuotannosta yhteis?jen mahdollistamiseen ja emergenssiin Avoimuus ja l?pin?kyvyys Avoimuus sek? toiminnan ett? teknologisten ratkaisujen tasolla Palvelujen yhteistoiminnallisuus kevyill? standardeilla Tieto ja sen j?rjest?minen Data on teknologiaa t?rke?mp?? Mediaymp?rist?n sotkuisuuden hyv?ksyminen: Kaikki kuuluu luokkaan ¡±sekalaista¡±.
Sosiaalinen media Toinen yleisk?sitteeksi noussut k?site. Hype-termin? jo syrj?ytt?m?ss? 2.0:n aseman Merkitsee vuorovaikutteisuutta, sosiaalisuutta ja yhteis?llisyytt? On sit?kin, mutta my?s muuta: yhteis?llisyys verkossa ei ole mik??n uusi ilmi? Laajasti tulkiten koko netti on sosiaalista mediaa
Sosiaalinen web j?rjestelm?n? tai rakenteena: avaink?sitteit? Vertaistuotanto ( Bauwens ,  Benkler ) Pitk? h?nt? ( Andersson ) ProAm ( Leadbeater ) Free Culture ( Lessig , ym.)
Verkostojen voima Web luo yhdess? toimimiselle uusia kanavia, my?s kokonaan uusia toiminnan muotoja Uusia keinoja sek? tavoitteelliseen ett? heikosti linkittyneeseen kollektiiviseen toimintaan Tyhmist? joukoista joukkojen viisauteen ja ?lykk?isiin parviin Verkostojen logiikka haastaa, ryhmiin, hierarkioihin ja salaamiseen perustuvat toimintaj?rjestelm?t
K?ytt?jien vallankumous Voimallistuminen kuluttujasta tuottajaksi, passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi Pienet toimijat ja samalla erilaisten motivaatioiden ja tavoitteiden kirjo tulevat n?kyviksi ja merkitt?viksi Uhka median perinteisille toimijoille ja toimintatavoille?
Sosiaalisen median arvot? Jakamisen ja avoimuuden eetos Vertaisuuden periaate ja yhteis?jen sis?inen meritokratia Netin alkuper?isten arvojen renesanssi? ( Graham )
Sosiaalisen median kritiikki? Toimii kaikukammiona, joka vain vahvistaa vallitsevia n?kemyksi? Tekee tyhm?ksi ja johtaa asiantuntijuuden katoamiseen ( Keen  ym.) Edustaa narsistista kulttuuria L?pin?kyvyys johtaa yksityisen sf??rin katoamiseen Googlen asema haallitseva
Keskustelua: sosiaalinen media organisaatiossa
K?ytt?ehdot T?m?n teoksen k?ytt?oikeuksia koskee  Nime?-Ep?kaupallinen-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton -lisenssi

More Related Content

Tekniikka vai kuttuuria?

  • 1. Tekniikkaa vai kulttuuria? Huomioita web 2.0:sta ja sosiaalisesta mediasta LAMK 1.102008 Jere Majava Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskus
  • 2. Web 2.0: k?sitteen historiaa Alun perin termi O¡¯Reillyn konferenssin markkinointiin 2004 merkkej? uudesta nettibuumista Muodostui kattok?sitteeksi uusille trendeille, tekniikoille ja sovelluksille
  • 3. Mit? 2.0:aan kuuluu? Pikagallupin tulos: K?ytt?j?t luovat yhdess? entist? enemm?n sis?lt?j? Kuka tahansa voi tuottaa sis?lt?j? Sis?lt?jen ei tarvitse olla valmiita tai viimeisteltyj? ollakseen hy?dyllisi? Vertaisarviointi L?hdekritiikin t?rkeys Verkkopalveluiden personointi Facebook YouTube RSS Push-tekniikat
  • 4. Web 2.0: tekniikkaa ja taloutta Web 2.0 is the business revolution in the computer industry caused by the move to the internet as platform , and an attempt to understand the rules for success on that new platform. Chief among those rules is this: Build applications that harness network effects to get better the more people use them . ¨C O¡¯Reilly 10.12.2006
  • 5. N?k?kulmia 2.0-ilmi?ihin V?lineet ja tekniikat Uusien ty?kalujen ominaisuudet ja mahdollisuudet Tuotokset K?ytt?jien tuottamien sis?lt?jen arviointi Prosessit Tehd??nk? jotain toisin? Tapahtuuko jotain uutta?
  • 6. Uudet v?lineet (aka. sosiaaliset sovellukset) Blogit ja wikit Pikaviestimet Sosiaaliset verkostopalvelut Sosiaaliset kirjanmerkit Mikroblogit ja lifestreaming Mediapalvelut (videoille, kuville, jne.) Webbipohjaiset toimistoty?kalut Sy?tteenlukijat Jne, jne¡­
  • 7. Sosiaalisten sovellusten toimintaperiaatteet K?ytt?j? hy?tyy omasta osallistumisestaan Yksitt?isten k?ytt?jien osallistuminen tuottaa lis?arvoa toisille k?ytt?jille J?rjest?v? organisaatio saavuttaa lis?arvoa, jonka se v?litt?? takaisin k?ytt?jille
  • 8. Uudet teknologiat Avoimet ohjelmointirajapinnat (API) ja mashupit AJAX Flash (erit. videona) Sy?tteet (RSS) ja XML yleisemmin Mikroformaatit, tagit, SOAP, JSON, jne.
  • 9. Uudet toimintaperiaatteet K?ytt?jien nouseminen keski??n Sis?ll?ntuotannosta yhteis?jen mahdollistamiseen ja emergenssiin Avoimuus ja l?pin?kyvyys Avoimuus sek? toiminnan ett? teknologisten ratkaisujen tasolla Palvelujen yhteistoiminnallisuus kevyill? standardeilla Tieto ja sen j?rjest?minen Data on teknologiaa t?rke?mp?? Mediaymp?rist?n sotkuisuuden hyv?ksyminen: Kaikki kuuluu luokkaan ¡±sekalaista¡±.
  • 10. Sosiaalinen media Toinen yleisk?sitteeksi noussut k?site. Hype-termin? jo syrj?ytt?m?ss? 2.0:n aseman Merkitsee vuorovaikutteisuutta, sosiaalisuutta ja yhteis?llisyytt? On sit?kin, mutta my?s muuta: yhteis?llisyys verkossa ei ole mik??n uusi ilmi? Laajasti tulkiten koko netti on sosiaalista mediaa
  • 11. Sosiaalinen web j?rjestelm?n? tai rakenteena: avaink?sitteit? Vertaistuotanto ( Bauwens , Benkler ) Pitk? h?nt? ( Andersson ) ProAm ( Leadbeater ) Free Culture ( Lessig , ym.)
  • 12. Verkostojen voima Web luo yhdess? toimimiselle uusia kanavia, my?s kokonaan uusia toiminnan muotoja Uusia keinoja sek? tavoitteelliseen ett? heikosti linkittyneeseen kollektiiviseen toimintaan Tyhmist? joukoista joukkojen viisauteen ja ?lykk?isiin parviin Verkostojen logiikka haastaa, ryhmiin, hierarkioihin ja salaamiseen perustuvat toimintaj?rjestelm?t
  • 13. K?ytt?jien vallankumous Voimallistuminen kuluttujasta tuottajaksi, passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi Pienet toimijat ja samalla erilaisten motivaatioiden ja tavoitteiden kirjo tulevat n?kyviksi ja merkitt?viksi Uhka median perinteisille toimijoille ja toimintatavoille?
  • 14. Sosiaalisen median arvot? Jakamisen ja avoimuuden eetos Vertaisuuden periaate ja yhteis?jen sis?inen meritokratia Netin alkuper?isten arvojen renesanssi? ( Graham )
  • 15. Sosiaalisen median kritiikki? Toimii kaikukammiona, joka vain vahvistaa vallitsevia n?kemyksi? Tekee tyhm?ksi ja johtaa asiantuntijuuden katoamiseen ( Keen ym.) Edustaa narsistista kulttuuria L?pin?kyvyys johtaa yksityisen sf??rin katoamiseen Googlen asema haallitseva
  • 17. K?ytt?ehdot T?m?n teoksen k?ytt?oikeuksia koskee Nime?-Ep?kaupallinen-Tarttuva 3.0 Muokkaamaton -lisenssi