ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

TEKO webinaari 2 Lasten ja nuorten astma sekä liikunta

•
•
Tervekoululainen
Tervekoululainen

Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 10.11.2016 Astmalapsen ja nuoren liikunta Asiantuntijana järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta

1 of 37
Download to read offline
Tervetuloa! Teemana tänään: Lasten ja nuorten astma sekä liikunta Asiantuntijana: Mervi Puolanne, Hengitysliitto
TEKO webinaari 2 Lasten ja nuorten astma sekä liikunta
Turvallisinta on, että lapsi ja nuori liikkuu. Riittävästi ja monipuolisesti. TEKO − Terve koululainen Rahoitus: STM (2010-2012) ja OKM (2013-2016)
4 terveurheilija.fi tervekoululainen.fi
Rajaa etusivun kuva viivaan asti. Lisää etusivun kuva. Lasten ja nuorten astma sekä liikunta Terve koululainen -webinaarisarja syksyllä 2016/10.11.2016 Järjestöjohtaja, THM, ft Mervi Puolanne, Hengitysliitto ry
Hengitysliitto Hyvässä hengessä. Jo 75 vuotta. Edistämme hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 6 Valtakunnallinen liikuntajärjestö. Vuonna 2017, jo 30 vuotta.
TEKO webinaari 2 Lasten ja nuorten astma sekä liikunta
Keuhkojen limakalvon tulehdussairaus Vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen Tyyppioireet:  yskä  lisääntynyt limaneritys  hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus  toistuvat keuhkoputken tulehdukset 6-10 %:lla lapsista on astma (yleisin pitkäaikaissairaus)  Jokaisessa luokassa vähintään yksi astmaa sairastava koululainen 80 %:lla lapsista allerginen astma ASTMA
Normaali keuhkoputki Keuhkoputki, jonka limakalvon on tulehtunut Tulehtunut limakalvo erittää limaa Tulehtunut ja limaa erittävä keuhkoputki supistuu Lähde: Astmaopas, Hengitysliitto
Lähde: Endeavors – The University of North Carolina at Chapel Hill
Astmatesti http://hengitys.fi/astma/lasten-astma/tee-lasten-astmatesti/
1 ASTMAN HOITO Kansallinen astmaohjelma 1994-2004 ja allergiaohjelma 2008-2018 Tavoitteet:  Keuhkojen toiminta mahdollisimman normaali  Oireet mahdollisimman vähäisiä  oireeton arki  Sairauden pitkäaikainen hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen  Turvataan iän mukainen opiskelu-, toiminta- ja työkyky  Hyvä omahoito
ää𾱲Գ󲹱ٳٴǰᲹ
ASTMAN LÄÄKEHOITO  Yksinkertainen, yksilöllinen  Hoitavan ja avaavan lääkkeen ero  Sivuvaikutukset  Sopiva inhalaatiolaite: jauheinhalaattori, ponnekaasuaerosoli ja tilanjatke (paikallisten haittavaikutusten ehkäisy, suunhoito!)  Oikea lääkkeenottotekniikka, ohjaus, harjoittelu  Tilanjatkeen puhdistus
RASITUSOIREEN MÄÄRITELMÄ ”Fyysisesti rasittava liikunta aiheuttaa tilapäisesti ilmateiden vastuksen lisääntymisen.” Andersson S.D. (1993)
EIA / EIB  EIA (Exercised induced asthma) = rasituksen jälkeen ilmaantuva keuhko- putkien supistuminen eli rasitusoirereaktio  todetaan lähes kaikilla astmaa sairastavilla toistuvassa ja riittävässä rasituksessa  EIB (Exercised induced bronchochonstriction) = ainoastaan rasitukseen liittyvä keuhkoputkien supistuminen  vain harvoilla astmaa sairastavilla
PATOFYSIOLOGIA? Lisääntynyt keuhkotuuletus jäähdyttää ja kuivattaa ilmateitä aiheuttaa muutoksia keuhkoputkia ja ilmateitä verhoavan nestevaippaan vapauttaa välittäjäaineita  ilmatiet supistuvat, limakalvot turpoavat, limaneritys lisääntyy
ASTMAN RASITUSOIREISTON DIAGNOSOINTI Kriteerit – FEV1 (PEF –arvo) laskee 10 % (tiukka kriteeri) – FEV1 laskee 15% tai enemmän (yleisin kriteeri) ennen liikuntaa mitatuista arvoista (rasitus=VO2max 60-85%)  VÄLITÖN REAKTIO 4-6 min liikunnan aloittamisesta  ”BASELINE” 30-60 min  MYÖHÄISREAKTIO (3-9) useita tunteja liikunnasta REFRAKTORIPERIODI
LÄÄKEHOITO LIIKUNNASSA ENNALTAEHKÄISY! käyttö ennen vaikutusaika liikuntaa lyhytvaikutteinen 10-20 min 1-2 h (3-6 h) Pitkävaikutteinen 20-40 min 2-12h tarvittaessa anti-inflammatoriset lääkkeet (edellisten yhteydessä tai yhdistelmä lääkkeet) oireenmukainen lääkitys = avaava lääkitys/heti oireiden ilmaannuttua REFRAKTAARIPERIODI - AVAAVA LÄÄKITYS! HAASTE: AJANTASALLA OLEVA LÄÄKITYS!
hengästyminen ? hengenahdistus
Sairauden aiheuttama liikkumattomuuden kierre Krooninen keuhkosairaus Keuhkosairaudet ja liikunta. Heikki Tikkanen, Liikuntalääketiede, Duodecim 2005, 333-347. heikentynyt rasituksensieto eristäytyminen LIIKKUMATTOMUUS hengenahdistus rasituksessa huono fyysinen suorituskyky parantunut rasituksensieto aktiivisuuden lisääntyminen LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS rasitusoireiden vähentyminen kohentunut fyysinen suorituskyky
RASITUSOIREISTOON REAGOINTI  tyypilliset ja ei-tyypilliset oireet  astmakohtauksella  ylihengittämisellä (shokilla)
AJURIN ASENTO HELPOTTAA HENGITYSTÄ Hengenahdistuksessa käytetyt niskahartiaseudun apuhengityslihakset rentoutuvat Painovoima tukee tärkeimmän hengityslihaksen, pallean, työtä ja auttaa pidentämään uloshengitystä Huulirakohengitys (vastusta vastaan puhallus) Auttaa vaikeutunutta uloshengitystä avaamalla keuhkoputkia
RASITUSOIREISTON OIREET TYYPILLISET • hengenahdistus • hengitysteiden vinkuminen • yskä • kurkun käheytyminen • rintakipu • painon tunne rinnassa • huono kestävyys • hidas palautuminen kuormituksesta EI-TYYPILLISET • tunne tavallisesta suuremmasta hengästymisestä ja väsymyksestä • vatsakipu • tukehtumisen tunne
RASITUSOIREISTON EHKÄISY  hyvä hoitotasapaino  optimaalinen lääkitys!  oikea lääkkeenottotekniikka (myös rasitusoireessa)  kausi-influenssarokotus  taloudellinen hengitystekniikka  sisäilma: lämmin, kostea, pölytön, terve, allergeenivapaa  allergeenit, huom! hajusteet  talviolosuhteiden hallinta  ”astmageenisen” liikunnan välttäminen  refraktoriperiodin hyväksikäyttö  hyvä fyysinen peruskunto
mitattu ilman lämpötila, astetta tuulennopeus,m/s erittäin kylmä paleltumisvaara suuri paleltumis- vaara Viimaindeksi kertoo tuulen ja lämpötilan yhteisvaikutuksen, lähde: Osczevski & Bluestein, 2005 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 -40 -45 1 -1 -7 -12 -18 -23 -29 -34 -40 -45 -51 2 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 -43 -49 -55 4 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 -47 -54 -60 6 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 -50 -56 -63 8 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 -52 -58 -65 10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 -54 -60 -67 12 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 -55 -62 -68 14 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 -56 -63 -70 16 -9 -16 -23 -29 -36 -43 -50 -57 -64 -71 18 -9 -16 -23 -30 -37 -44 -51 -58 -65 -72 20 -9 -17 -24 -31 -38 -45 -52 -59 -66 -73
ILMAN LÄMPÖTILA JA HENGITYSOIREET Pakkasta –1 °C:n ja –12 °C:n välillä nenän limakalvot turpoavat (vesinuha) limaneritys lisääntyy suuhengitys Pakkasta –20 °C hengitysoireita ilmaantuu saattaa laukaista tulehdusreaktion Pakkasta –15 °C:n ja –25 °C:n välillä  laukaisee hengenahdistusta, yskää, hengitysteiden vinkumista Holmer 2002, Stocks ym. 2004
Hengitysilman lämmittimet
OHJEET LIIKUNTAAN TALVELLA  pidä sisäänhengitettävät lääkkeet toimintakunnossa ja helposti saatavilla  suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä (erityisesti suu, nenä, posket, kaula)  käytä hengitysilmanlämmitintä  pidä lämmintä juotavaa mukanasi  opettele hengitystekniikka kohtalaisessa rasituksessa  opettele huulirakohengitys ja uloshengityksen pidentäminen hengenahdistuksen hallitsemiseksi  vältä pakokaasuja ja muita ilmansaasteita  ota kaveri mukaan lenkille
ENNEN LIIKUNNAN ALOITTAMISTA • perussairauden tilanne = astman hoitotasapaino • hengitysteiden infektiot • fyysinen kunto? kunto pahenemisvaiheen jälkeen? • ylipaino? • liikuntaympäristö? • iho-ongelmat? • valmiudet hoitaa rasitusoireistoa/ ”astmakohtaus” (huulirakohengitys, uloshengityksen pidentäminen, rentoutuminen, lääkkeenotto) • lääkkeet aina helposti saatavilla
LIIKUNTALAJIT Kestävyys-, voima-, liikkuvuus-, tasapaino intervalliharjoittelu (HIT) juoksu  pyöräily  uinti
SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT • kohentaa suorituskykyä ja keuhkofunktioita -> vastustuskyky paranee -> parantaa kykyä selviytyä hengitystieinfektioista • parantaa rasituksen sietokykyä: nostaa oirekynnystä -> vähentää rasitusoireiston/hengenahdistuksen vaikeusastetta ja esiintymistä (keuhkoputkien supistumisherkkyyttä) -> lisää harjoituksen sietoa -> vähentää rasituksen pelkoa • vähentää lääkkeen kulutusta ja tarvetta sekä terveyspalveluiden käyttöä • tehostaa keuhkotuuletusta -> tehostaa liman poistumista hengitysteistä • harjoittaa hengityslihaksia • parantaa ryhtiä ja rintakehän liikkuvuutta Eichenberger, P.A., Diener, S.N. et al Sport Med (2013) Effects of exercise training on airway hyperreactivity in asthma: a systematic review and meta-analysis 43; 1157, doi 10.1007/s40279-013-0077-2
 terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee  koettu hyvinvointi lisääntyy  sairauden hallinnan tunne lisääntyy  pystyy samaan kuin ikätoverit  arjesta selviytyminen helpottuu  rentouttaa ja virkistää  lisää motivaatiota huolehtia omasta kunnosta Carson, K.V, Chandratilleke, M.G, et ala (2013) Physical training for asthma, Cochrane Database of Systematic Reviews, DOI: 10.1002/14651858.CD001116.pub4 SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT
MUUTAMIA ERITYISKYSYMYKSIÄ
TEKO webinaari 2 Lasten ja nuorten astma sekä liikunta
YLIPAINO  Painon laskiessa  Keuhkoputkien reagointiherkkyys  Astman hoitotasapaino  Hengitysfunktiot  Hengenahdistusta esiintyy  Lisälääkityksen tarve  Pahenemisvaiheita esiintyy
Tietoa hengityssairaiden liikunnasta http://www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/hengityssairaan-liikunta http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/opastilaus, Hengitä ja hengästyopas HUS Astma nuori http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/iho-ja-allergiasairaala/astma_nuoret/Sivut/default.aspx Töissä terveenä – ammatinvalinta http://www.ttl.fi/fi/tyoura/toissa_terveena/sivut/default.aspx Astmatesti http://hengitys.fi/astma/astmatesti/tee-astmatesti/ Hengityslehti http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/hengitys-lehti Terveydenhuollon ammattilaisille: Hengityskanava http://www.hengityskanava.fi/ Rintala P, Huovinen T, Niemelä S. (2012): Soveltava liikunta Parkkari J. (2011): Liikunnan turvallisuus. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. HKI: Duodecim, 236-246. Tärkeitä lähteitä

More Related Content

TEKO webinaari 2 Lasten ja nuorten astma sekä liikunta

  • 1. Tervetuloa! Teemana tänään: Lasten ja nuorten astma sekä liikunta Asiantuntijana: Mervi Puolanne, Hengitysliitto
  • 3. Turvallisinta on, että lapsi ja nuori liikkuu. Riittävästi ja monipuolisesti. TEKO − Terve koululainen Rahoitus: STM (2010-2012) ja OKM (2013-2016)
  • 5. Rajaa etusivun kuva viivaan asti. Lisää etusivun kuva. Lasten ja nuorten astma sekä liikunta Terve koululainen -webinaarisarja syksyllä 2016/10.11.2016 Järjestöjohtaja, THM, ft Mervi Puolanne, Hengitysliitto ry
  • 6. Hengitysliitto Hyvässä hengessä. Jo 75 vuotta. Edistämme hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 6 Valtakunnallinen liikuntajärjestö. Vuonna 2017, jo 30 vuotta.
  • 8. Keuhkojen limakalvon tulehdussairaus Vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien ahtautuminen Tyyppioireet:  yskä  lisääntynyt limaneritys  hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus  toistuvat keuhkoputken tulehdukset 6-10 %:lla lapsista on astma (yleisin pitkäaikaissairaus)  Jokaisessa luokassa vähintään yksi astmaa sairastava koululainen 80 %:lla lapsista allerginen astma ASTMA
  • 9. Normaali keuhkoputki Keuhkoputki, jonka limakalvon on tulehtunut Tulehtunut limakalvo erittää limaa Tulehtunut ja limaa erittävä keuhkoputki supistuu Lähde: Astmaopas, Hengitysliitto
  • 10. Lähde: Endeavors – The University of North Carolina at Chapel Hill
  • 12. 1 ASTMAN HOITO Kansallinen astmaohjelma 1994-2004 ja allergiaohjelma 2008-2018 Tavoitteet:  Keuhkojen toiminta mahdollisimman normaali  Oireet mahdollisimman vähäisiä  oireeton arki  Sairauden pitkäaikainen hallinta ja pahenemisvaiheiden estäminen  Turvataan iän mukainen opiskelu-, toiminta- ja työkyky  Hyvä omahoito
  • 14. ASTMAN LÄÄKEHOITO  Yksinkertainen, yksilöllinen  Hoitavan ja avaavan lääkkeen ero  Sivuvaikutukset  Sopiva inhalaatiolaite: jauheinhalaattori, ponnekaasuaerosoli ja tilanjatke (paikallisten haittavaikutusten ehkäisy, suunhoito!)  Oikea lääkkeenottotekniikka, ohjaus, harjoittelu  Tilanjatkeen puhdistus
  • 15. RASITUSOIREEN MÄÄRITELMÄ ”Fyysisesti rasittava liikunta aiheuttaa tilapäisesti ilmateiden vastuksen lisääntymisen.” Andersson S.D. (1993)
  • 16. EIA / EIB  EIA (Exercised induced asthma) = rasituksen jälkeen ilmaantuva keuhko- putkien supistuminen eli rasitusoirereaktio  todetaan lähes kaikilla astmaa sairastavilla toistuvassa ja riittävässä rasituksessa  EIB (Exercised induced bronchochonstriction) = ainoastaan rasitukseen liittyvä keuhkoputkien supistuminen  vain harvoilla astmaa sairastavilla
  • 17. PATOFYSIOLOGIA? Lisääntynyt keuhkotuuletus jäähdyttää ja kuivattaa ilmateitä aiheuttaa muutoksia keuhkoputkia ja ilmateitä verhoavan nestevaippaan vapauttaa välittäjäaineita  ilmatiet supistuvat, limakalvot turpoavat, limaneritys lisääntyy
  • 18. ASTMAN RASITUSOIREISTON DIAGNOSOINTI Kriteerit – FEV1 (PEF –arvo) laskee 10 % (tiukka kriteeri) – FEV1 laskee 15% tai enemmän (yleisin kriteeri) ennen liikuntaa mitatuista arvoista (rasitus=VO2max 60-85%)  VÄLITÖN REAKTIO 4-6 min liikunnan aloittamisesta  ”BASELINE” 30-60 min  MYÖHÄISREAKTIO (3-9) useita tunteja liikunnasta REFRAKTORIPERIODI
  • 19. LÄÄKEHOITO LIIKUNNASSA ENNALTAEHKÄISY! käyttö ennen vaikutusaika liikuntaa lyhytvaikutteinen 10-20 min 1-2 h (3-6 h) Pitkävaikutteinen 20-40 min 2-12h tarvittaessa anti-inflammatoriset lääkkeet (edellisten yhteydessä tai yhdistelmä lääkkeet) oireenmukainen lääkitys = avaava lääkitys/heti oireiden ilmaannuttua REFRAKTAARIPERIODI - AVAAVA LÄÄKITYS! HAASTE: AJANTASALLA OLEVA LÄÄKITYS!
  • 21. Sairauden aiheuttama liikkumattomuuden kierre Krooninen keuhkosairaus Keuhkosairaudet ja liikunta. Heikki Tikkanen, Liikuntalääketiede, Duodecim 2005, 333-347. heikentynyt rasituksensieto eristäytyminen LIIKKUMATTOMUUS hengenahdistus rasituksessa huono fyysinen suorituskyky parantunut rasituksensieto aktiivisuuden lisääntyminen LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS rasitusoireiden vähentyminen kohentunut fyysinen suorituskyky
  • 22. RASITUSOIREISTOON REAGOINTI  tyypilliset ja ei-tyypilliset oireet  astmakohtauksella  ylihengittämisellä (shokilla)
  • 23. AJURIN ASENTO HELPOTTAA HENGITYSTÄ Hengenahdistuksessa käytetyt niskahartiaseudun apuhengityslihakset rentoutuvat Painovoima tukee tärkeimmän hengityslihaksen, pallean, työtä ja auttaa pidentämään uloshengitystä Huulirakohengitys (vastusta vastaan puhallus) Auttaa vaikeutunutta uloshengitystä avaamalla keuhkoputkia
  • 24. RASITUSOIREISTON OIREET TYYPILLISET • hengenahdistus • hengitysteiden vinkuminen • yskä • kurkun käheytyminen • rintakipu • painon tunne rinnassa • huono kestävyys • hidas palautuminen kuormituksesta EI-TYYPILLISET • tunne tavallisesta suuremmasta hengästymisestä ja väsymyksestä • vatsakipu • tukehtumisen tunne
  • 25. RASITUSOIREISTON EHKÄISY  hyvä hoitotasapaino  optimaalinen lääkitys!  oikea lääkkeenottotekniikka (myös rasitusoireessa)  kausi-influenssarokotus  taloudellinen hengitystekniikka  sisäilma: lämmin, kostea, pölytön, terve, allergeenivapaa  allergeenit, huom! hajusteet  talviolosuhteiden hallinta  ”astmageenisen” liikunnan välttäminen  refraktoriperiodin hyväksikäyttö  hyvä fyysinen peruskunto
  • 26. mitattu ilman lämpötila, astetta tuulennopeus,m/s erittäin kylmä paleltumisvaara suuri paleltumis- vaara Viimaindeksi kertoo tuulen ja lämpötilan yhteisvaikutuksen, lähde: Osczevski & Bluestein, 2005 0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 -40 -45 1 -1 -7 -12 -18 -23 -29 -34 -40 -45 -51 2 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 -43 -49 -55 4 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 -47 -54 -60 6 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 -50 -56 -63 8 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 -52 -58 -65 10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 -54 -60 -67 12 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 -55 -62 -68 14 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 -56 -63 -70 16 -9 -16 -23 -29 -36 -43 -50 -57 -64 -71 18 -9 -16 -23 -30 -37 -44 -51 -58 -65 -72 20 -9 -17 -24 -31 -38 -45 -52 -59 -66 -73
  • 27. ILMAN LÄMPÖTILA JA HENGITYSOIREET Pakkasta –1 °C:n ja –12 °C:n välillä nenän limakalvot turpoavat (vesinuha) limaneritys lisääntyy suuhengitys Pakkasta –20 °C hengitysoireita ilmaantuu saattaa laukaista tulehdusreaktion Pakkasta –15 °C:n ja –25 °C:n välillä  laukaisee hengenahdistusta, yskää, hengitysteiden vinkumista Holmer 2002, Stocks ym. 2004
  • 29. OHJEET LIIKUNTAAN TALVELLA  pidä sisäänhengitettävät lääkkeet toimintakunnossa ja helposti saatavilla  suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä (erityisesti suu, nenä, posket, kaula)  käytä hengitysilmanlämmitintä  pidä lämmintä juotavaa mukanasi  opettele hengitystekniikka kohtalaisessa rasituksessa  opettele huulirakohengitys ja uloshengityksen pidentäminen hengenahdistuksen hallitsemiseksi  vältä pakokaasuja ja muita ilmansaasteita  ota kaveri mukaan lenkille
  • 30. ENNEN LIIKUNNAN ALOITTAMISTA • perussairauden tilanne = astman hoitotasapaino • hengitysteiden infektiot • fyysinen kunto? kunto pahenemisvaiheen jälkeen? • ylipaino? • liikuntaympäristö? • iho-ongelmat? • valmiudet hoitaa rasitusoireistoa/ ”astmakohtaus” (huulirakohengitys, uloshengityksen pidentäminen, rentoutuminen, lääkkeenotto) • lääkkeet aina helposti saatavilla
  • 31. LIIKUNTALAJIT Kestävyys-, voima-, liikkuvuus-, tasapaino intervalliharjoittelu (HIT) juoksu  pyöräily  uinti
  • 32. SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT • kohentaa suorituskykyä ja keuhkofunktioita -> vastustuskyky paranee -> parantaa kykyä selviytyä hengitystieinfektioista • parantaa rasituksen sietokykyä: nostaa oirekynnystä -> vähentää rasitusoireiston/hengenahdistuksen vaikeusastetta ja esiintymistä (keuhkoputkien supistumisherkkyyttä) -> lisää harjoituksen sietoa -> vähentää rasituksen pelkoa • vähentää lääkkeen kulutusta ja tarvetta sekä terveyspalveluiden käyttöä • tehostaa keuhkotuuletusta -> tehostaa liman poistumista hengitysteistä • harjoittaa hengityslihaksia • parantaa ryhtiä ja rintakehän liikkuvuutta Eichenberger, P.A., Diener, S.N. et al Sport Med (2013) Effects of exercise training on airway hyperreactivity in asthma: a systematic review and meta-analysis 43; 1157, doi 10.1007/s40279-013-0077-2
  • 33.  terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee  koettu hyvinvointi lisääntyy  sairauden hallinnan tunne lisääntyy  pystyy samaan kuin ikätoverit  arjesta selviytyminen helpottuu  rentouttaa ja virkistää  lisää motivaatiota huolehtia omasta kunnosta Carson, K.V, Chandratilleke, M.G, et ala (2013) Physical training for asthma, Cochrane Database of Systematic Reviews, DOI: 10.1002/14651858.CD001116.pub4 SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT
  • 36. YLIPAINO  Painon laskiessa  Keuhkoputkien reagointiherkkyys  Astman hoitotasapaino  Hengitysfunktiot  Hengenahdistusta esiintyy  Lisälääkityksen tarve  Pahenemisvaiheita esiintyy
  • 37. Tietoa hengityssairaiden liikunnasta http://www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/hengityssairaan-liikunta http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/opastilaus, Hengitä ja hengästyopas HUS Astma nuori http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/iho-ja-allergiasairaala/astma_nuoret/Sivut/default.aspx Töissä terveenä – ammatinvalinta http://www.ttl.fi/fi/tyoura/toissa_terveena/sivut/default.aspx Astmatesti http://hengitys.fi/astma/astmatesti/tee-astmatesti/ Hengityslehti http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/hengitys-lehti Terveydenhuollon ammattilaisille: Hengityskanava http://www.hengityskanava.fi/ Rintala P, Huovinen T, Niemelä S. (2012): Soveltava liikunta Parkkari J. (2011): Liikunnan turvallisuus. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. HKI: Duodecim, 236-246. Tärkeitä lähteitä