�ݺ�ߣ

Editor's Notes

• #3: Tekesin kolme ohjelmaa – kullakin oma roolinsa digitalisaation alueella
• #7: Uudet avoimet verkostot ja tiedonvaihto yli toimialojen. Saada yli toimialarajojen ICT-ratkaisujen tarjoajat ja hyödyntäjät yhteiseen kehitystyöhön. Tavoitetilassa tarjoajat saavat kehitettyä omaa IPR:ää ja osaamista, ja tarvitsijat saavat parhaat ratkaisut oman toimintansa uudistamiseen. Internetin ja mobiiliteknologioiden innovatiivinen käyttö tuote- ja palvelukonseptien kehittämisessä ja tuottavuuden kohottamisessa. Liiketoiminnan ja prosessien uudistaminen hyödyntämällä teollisen internetin tarjoamat mahdollisuudet. Uudenlaisen verkostomaisen toiminnan tason saavuttaminen hyödyntämällä innovatiivisesti globaalit verkostot ja sieltä kumpuava innovatiivisuus ja uusimmat kehittämismenetelmät, kuten esimerkiksi joukkoäly ja some. Vie muutos ohjelmasuunnitelmaan!
• #8: Where the money comes from? From utilizing the meaningfull data by using analytics and by creating new services and business models
• #9: Missä mennään – Tekesin yhden ohjelman tilannekatsaus
• #11: Tilaus-toimitusketjun digitalisointi boostaa bisnestä Golli-projekti ratkoo Tekesin teollisen internetin ohjelmassa kaupan alan tiedonkulun ongelmaa. Digitaalisuuden keinoin totta kai. Sähköinen tilaaminen vähittäiskaupan ja erityisesti pienempien tavarantoimittajien välillä on yleistynyt hitaasti. Markkinoilta löytyvät sähköisen kaupankäynnin ratkaisut ovat osoittautuneet pk-yritysten tarpeisiin kalliiksi ja hankalasti käyttöönotettaviksi. Toimitustilaus voi tulla sähköpostilla tai jopa faksilla. Manuaalinen tilausten käsittely on aikaa vievää, kallista ja standardoimattomat pakkausmerkinnät hankaloittavat asiaa entisestään. Golli-projektissa (Global Orders, Logistics Labels & Information) kehitetään erityisesti pk-yritysten käyttöön pilvipalvelua, jolla voi vastaanottaa tilauksia, muodostaa toimituksia, tehdä kuljetustilauksia, tulostaa toimitusyksiköiden lavalaput ja rahtikirjat sekä lähettää tilaajalle toimitustiedot. Kaikki toimii digitaalisesti avoimia rajapintoja sekä standardeja noudattaen. Projekti kuuluu Tekesin Teollinen internet -ohjelmaan. Pilotointi on tärkeässä roolissa Golli-palvelun käyttöönotossa. Kaupan ja logistiikan toimijat sekä tavarantoimittajat käyttävät järjestelmää oikeiden tilausten ja toimitustietojen välittämiseen. Pilotoinnin tarkoitus on saada lopullinen varmistus järjestelmän toimivuudesta käytännössä. Golli otetaan Suomessa vaiheittain käyttöön vuosien 2015–2017 aikana.
• #12: Mevea: Isoja koneita – simuloituna Jokainen tietokonepelejä pelannut tuntee simulaatiot – niiden avulla pääsee vaikkapa toisen maailmansodan hävittäjälentokoneen tai panssarivaunun ohjaimiin. Simulaatio tarkoittaa sitä, että jostakin todellisessa maailmassa toimivasta järjestelmästä tehdään virtuaalinen jäljitelmä. Mitä parempi simulaatio, sitä enemmän virtuaalijäljitelmä muistuttaa tosimaailman esikuvaansa. Simulaatioilla on muutakin kuin viihdekäyttöä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan osastolla syntynyt Mevea suunnittelee simulointiteknologiaa teollisuudelle. Mevean asiakkaat puolestaan suunnittelevat esimerkiksi nostureita, metsäkoneita, kaivoslaitteita tai maansiirtokoneita – ja käyttävät tässä simulaatiota apunaan. "Keskitymme liikkuviin työkoneisiin. Esimerkiksi lento- ja sotilasalat olemme suosiolla jättäneet rauhaan. Siellä on liian vahvoja ja vakiintuneita kilpailijoita vastassa", Mevean toimitusjohtaja Tero Eskola sanoo. Teollisuudessa simulaatioiden ilmeisin käyttötapa on käyttäjäkoulutus: kuljettaja harjoittelee simulaattorilla ennen kuin lähtee maastoon kalliin koneen kanssa. Mutta tämä on oikeastaan vain ketjun viimeinen lenkki. Simulointia käytetään yhä enemmän myös itse tuotteen suunnittelussa. "Tätä on tutkittu paljon ja havaittu, että mitä varhaisemmassa vaiheessa tuotekehitystä simulaatiot otetaan mukaan, sitä tehokkaammin tuotekehitys sujuu. Voidaan testailla erilaisia ratkaisuja ja huomata mahdollisia virheitä usein jo ennen kuin tarvitsee niin sanotusti lyödä kädet saveen", Eskola sanoo. Kansainväliseksi asiakkaiden siivellä Mevea sai alkunsa vuonna 2005, kun joukko mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorion työntekijöitä pohti, että heidän käyttämissään simulointiohjelmistoissa oli itse asiassa aika paljon puutteita ja parempiakin voisi kenties tehdä. Mevean kilpailuetu on alusta lähtien ollut simulaatioiden korkea "resoluutio" eli se, että ne laskevat ja mallintavat kohteensa tarkasti. "Koulutussovelluksissa tästä on se ilmeinen etu, että simulaatio muistuttaa kohdettaan mahdollisimman hyvin. Mutta korkeasta laskentatarkkuudesta on hyötyä myös siinä, jos esimerkiksi tuotekehitysprojektissa pitää päästä simuloimaan jotakin monimutkaista, jota ei alusta lähtien osattu ennakoida", Eskola kertoo. Tekes on rahoittanut Mevean tutkimusta ja tuotekehitystä mallinnuksen ja simuloinnin MASI-ohjelmassa sekä osana strategisen huippuosaamisen keskittymää FIMECC Oy:tä. Myös Finnvera on rahoittanut Meveaa. Toistaiseksi suurin osa Mevean asiakkaista on kotimaisia, kuten Konecranes, Cargotec, Normet ja Wärtsilä. Tulevaisuuden kasvu tulee kuitenkin kansainvälistymisestä – kotimaan markkinat alkavat käydä auttamatta ahtaiksi. Kansainvälistymisstrategiaan vaikuttaa se, että usein Mevea pääsee kansainvälistymään epäsuorasti, asiakkaidensa siivellä. "Monet asiakkaistamme ovat hyvin kansainvälisiä ja useilla mantereilla. Jos he hyödyntävät meidän teknologiaamme, me pääsemme tietysti kansainvälistymään siinä ohessa". Lisätietoja Mevea OyToimitusjohtaja Tero Eskolapuh. 050 015 0003tero.eskola (at) mevea.com www.mevea.com
• #13: Langattomat laitteet yhteistyöhön missä vain milloin tahansa Tamperelainen Wirepasin uniikilla ratkaisulla saadaan kerättyä sensoreista dataa kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Team Finland on ollut hyvänä apuna kasvussa. Wirepas on vuonna 2010 perustettu teknologiayritys, joka sai alkunsa spin-offina Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsevat Tampereella. Liikevaihdon arvellaan nousevan miljoonaan euroon tänä vuonna. Viime vuodesta yrityksen henkilömäärä on kasvanut kymmenestä 16:sta ja lisää palkataan koko ajan. ”Aloitimme sähkömittareista, missä olemme lyhyessä ajassa nousseet Pohjoismaiden markkinajohtajiksi. Jo yli 1,5 miljoonaa mittaria kytketään Wirepasin teknologialla”, kertoo toimitusjohtaja Teppo Hemiä. Muita käyttökohteita ovat esimerkiksi älymittarit sähkön, veden ja kaasun kulutuksen seurantaan sekä tavaroiden varustaminen sensoreilla ja seuranta logistiikassa. Myös rakennusautomaatio, kuten olosuhteiden seuranta toimitiloissa tai vuokra-asunnoissa onnistuu. Team Finlandin rahoitus ja asiantuntemus tärkeänä tukena ”Olemme saaneet Tekesiltä rahoitusta niin tuotekehitykseen kuin markkinoiden avaamiseen. Ilman Tekesin tukea tuotteen kehittäminen ja kaupallistaminen ei olisi ollut mahdollista. Oikea-aikainen rahoitus on elintärkeää korkean teknologian yrityksille ennen kuin tulorahoitus riittää jatkokehitykseen. Lisäksi juuri nyt olemme Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusohjelmassa, jonka turvin voimme rakentaa kansainvälistä organisaatiota sekä avata markkinoita. Olemmekin perustaneet toimistot Ranskaan ja USA:n itärannikolle.” Wirepas on saanut myös merkittävää apua muilta Team Finland -verkoston toimijoilta. Yhteiset messuhankkeet ja yritysdelegaatiot ovat tärkeitä työkaluja ovien avaamiseen kansainvälisillä markkinoilla. Yritys on juuri nyt menossa Brasiliaan tapaamaan paikallisia sähköyhtiöitä Finpron avustuksella. Lisäksi Wirepas on saanut Finnveralta lainaa. Vuoden 2020 tavoitteena Wirepasilla on olla globaali johtava langattomien ratkaisujen toimittaja IoT-markkinassa. Lisätietoja Teppo HemiätoimitusjohtajaWirepasp. 050 561 0198teppo.hemia (at) wirepas.com Kuva: Wirepas
• #14: CyberLightning visualisoi teollisen internetin8.10.2014 "Tästä voi tulla jotakin todella suurta", sanoo startupista kasvuyritykseksi muuttuneen softatalon toimitusjohtaja Ville Mickelsson. Kun oululainen CyberLightning tiedotti elokuussa keränneensä rahoituskierroksella 3,2 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Ville Mickelssonin puhelin alkoi soida. Yhteydenottoja tuli analyytikoilta, pääomasijoittajilta, toimittajilta ja potentiaalisilta asiakkailta. "Emme olleet enää nakkikioski Oulusta. Tieto rahoituksesta toi meille luottamusta isojen pääomasijoittajien ja yritysten silmissä." Mielenkiinto neljän vuoden ikäistä startupia kohtaan oli kuitenkin virinnyt jo ennen kesää, kun yritys lanseerasi CyberVille-konseptinsa. Kyseessä on ohjelmisto, joka mahdollistaa suurten tietomassojen visualisoinnin kolmiulotteisesti. Mickelsson puhuu "reaalimaailman virtuaalisesta peilistä". Ensi vaiheessa CyberVille-teknologiaa viedään energiatoimialalle: lämpö- ja sähköverkkoihin sekä voimalaitosten infrastruktuuriin ja prosesseihin. CyberVillen avulla voi operoida vaikkapa tuulimyllypuiston toimintaa interaktiivisen videon tavoin. Myllyjen toimintaa voi seurata ja kontrolloida tietokoneen tai mobiililaitteen ruudulta. "Valmistelimme teknologiaa kaksi vuotta. Yli vuoden ajan olemme testanneet sitä asiakkaiden kanssa ja solmineet partneruuksia. Kaikki sanovat, että meillä on uniikki ratkaisu", Ville Mickelsson hymyilee. Uusi suunta toiminnalle CyberVille perustuu monipuoliseen osaamiseen 3D-visualisoinnista, esineiden internetistä ja mobiiliohjelmistoista. Yrityksen ydintiimillä on vankka kokemus tutkimuksesta ja liiketoiminnasta. Teknologiajohtaja Jarkko Vatjus-Anttilalla ja kehitysjohtaja Esa Posiolla on tausta Oulun yliopiston Center for Internet Excellence -yksiköstä ja sitä ennen teknologiayhtiöistä. Markkinointijohtaja Kimmo Seppänen ja toimitusjohtaja Mickelsson ovat tehneet uraa Soneran sisäisissä startupeissa. Ennen CyberLightningin perustamista Mickelsson veti Suomen johtavaa internet-of-things-softafirma Sensinodea. Vuonna 2010 perustettu startup hyödynsi osaamistaan tekemällä ensin markkinointisovelluksia: powerpoint-esitysten 3D-versioita ja avatar-hahmoja. Vuonna 2012 yhtiön hallitus teki suunnanmuutoksen ja linjasi tulevaksi strategiaksi esineiden ja teollisen internetin. Mickelssonin mukaan liiketoimintajohto ei ymmärrä abstraktia teollista internetiä, joka on täynnä big dataa, numeroita ja taulukoita. Ongelma kärjistyy, kun yritysten johtoon nousevat nykyiset nuoret, jotka ovat viettäneet koko ikänsä virtuaalimaailmoissa. "He edellyttävät visuaalista ja helposti omaksuttavaa tietoa. Me tarjoamme heille interaktiivisen television radion tilalle", Mickelsson sanoo. Hyvä hanke saa rahoitusta Kesän rahoituskierroksella saadut varat tulevat neljästä lähteestä: EU:sta, Tekesistä, pääomasijoittajilta ja yrityksen johdolta. Rahoitus mahdollistaa innovaatiotoiminnan jatkamisen, tuotteiden kaupallistamisen ja myyntivoiman lisäämisen. CyberLightningilla on hyvät kokemukset julkisista rahoittajista, hankkeiden arvioijien osaamisesta, käytäntöjen joustavuudesta ja saatavasta tuesta. "Rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, mutta jos hyvä hanke ja osaavat ihmiset, rahoitus kyllä yleensä järjestyy. Pitää kuitenkin ymmärtää, että aivan jokainen hanke ei ole rahoituskelpoinen. Mekin olemme saaneet rahoitushakemuksia bumerangina takaisin, hyvin perustein." "En ymmärrä valitusta, että rahoituksen hakemiseen liittyy byrokratiaa ja papereiden täyttämistä. Käytän mieluusti kolme päivää siihen, että haen Tekesiltä 100 000 euroa", Mickelsson sanoo. Heikko ymmärrys teollisesta internetistä CyberLightning hakee markkinoita ja asiakkaita joka puolelta maailmaa. Yritys on ollut mukana Tekesin Groove-ohjelmassa, jonka tuella se selvitti liiketoiminnan mahdollisuuksia Kiinassa. Pää saatiin auki markkinatutkimuksen avulla ja paikallisen partnerin kanssa toteutettava hanke siltojen ja teiden monitoroinniksi käynnistyi syksyllä 2013. "Markkinat voivat avautua Kiinassakin, mutta toistaiseksi maassa ei ole kovin paljon ymmärrystä avoimien standardien teollisesta internetistä", Mickelsson harmittelee. Hänen mukaansa asiakasyritysten valmius kokeilla uutta teollisen internetin alueella on vähäinen myös Suomessa. Teknologisesti olemme johtavia, mutta asennepuolella olisi vielä paljon tehtävää. Startupista kasvuyritykseksi muuttuneen ja noin 15 henkilöä työllistävän CyberLightningin asenne on kuitenkin kohdallaan. Toimitusjohtaja uskoo, että yrityksellä on mahdollisuus kasvaa erittäin merkittäväksi tekijäksi esineiden ja teollisen internetin alueella. "Tästä voi tulla jotakin todella suurta. Tärkeintä on keskittyä olennaiseen ja painaa eteenpäin." Lisätietoja Toimitusjohtaja Ville Mickelsson, CyberLightning Ltdp. 045 6353 968, ville (at) cyberlightning.com Teksti: Jarno Forssell / Pohjoisranta Burson-Marsteller   Sanna Nuutila
• #15: Enevo tuo älyä jätehuoltoon ja leikkaa kustannuksia 31.3.2014 Enevo Oy:n innovaatio tuo älyä jätehuollon logistiikkaan. Tekesin Green Gowth -ohjelmassa kehitetty ONe Collect -konsepti voi jopa puolittaa jätteenhuollon kustannukset. Pöydällä on pyöreä keltainen mötikkä, joka tuntuu pinnalta kumiselta ja painaa maitotölkin verran. Mötikkä on konkreettinen osa edistyksellistä jätehuoltoratkaisua, joka vähentää jäteautojen ajoa, polttoainetta ja päästöjä. Ja tietysti kustannuksia. Espoolaisen Enevo Oy:n ONe Collect -konsepti toimii niin, että äärioloja kestävä ja huoltovapaa sensori, se keltainen mötikkä, kiinnitetään jätesäiliön kanteen sisäpuolelle. Sisäänrakennetun ultraäänisensorin avulla se seuraa säiliön täyttöastetta ja lähettää informaation mobiiliverkon välityksellä serverille, joka laskee optimaalisen tyhjennysvälin ja reitit jäteautoille. Näin säiliöt tyhjennetään oikeaan aikaan ja vältytään turhalta ajolta. Palvelua on pilotoitu Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vuodesta 2012 lähtien hyvin tuloksin. Nyt, kun konsepti on testattu ja laitteet teollisessa tuotannossa, toimitusjohtaja Fredrik Kekäläinen kiertää maailmaa esittelemässä palvelua ja myymässä sitä kunnille ja jätehuoltoyrityksille. Asiakaslistalla on jo Euroopan suurimpia jätteenhuollon yrityksiä kuten Suez/Sita ja Veolia. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. Paperinkeräyksen kanssa. ”ONe Collect -järjestelmä ei vaadi asiakkaalta uusia investointeja ja kustannussäästöt asiakas saa heti. Suomessa toteutetussa pilottihankkeessa asiakkaamme pystyi vähentämään noutokäyntejä yli puolella.” Konsepti vakuutti rahoittajat Kolme vuotta sitten sarjayrittäjä Kekäläinen haki uutta bisnesideaa. Hän oli jo ennättänyt perustaa ja myydä kaksi yritystä, ja nyt mieli teki kolmannelle kierrokselle. Hän pallotteli teolliseen internetiin liittyviä ideoita yhdessä entisen työtoverinsa ja nykyisen yhtiökumppaninsa Johan Engströmin kanssa. Lopulta jätehuoltoon liittyvä keksintö syntyi kesken asumiskuluja ja taloyhtiöiden jätehuollon kustannuksia käsittelevän keskustelun. ”Johan kertoi seuranneensa käsin mittaamalla oman taloyhtiönsä jäteastioiden täyttöastetta ja laskeneensa ihanteellista tyhjennysväliä. Sanoin, että tuohan on ihan hullua, sellainen pitäisi automatisoida. Katsoimme toisiimme ja ymmärsimme kesken lauseen, että tässä oli se idea, jota olimme hakeneet.” Kuukaudessa parivaljakko oli rakentanut ”jeesusteipillä kasassa pysyvän häkkyrän”, jolla he pystyivät osoittamaan, että konsepti toimii. Sen avulla Kekäläinen ja Engström saivat vakuutettua enkelisijoittaja Lifeline Venturesin ja Tekesin. Niiden rahoituksella lähdettiin kehittämään prototyyppiä ja palvelun mahdollistavaa ohjelmistoa. ”Yhteistyö Tekesin kanssa on sujunut tosi hyvin. Tunsin ensimmäisestä tapaamisesta lähtien, että tekesläiset ymmärsivät konseptimme ja suhtautuivat meihin tärkeänä asiakkaana. Olemme tuotekehityslainan lisäksi saaneet myös muuta palvelua, esimerkiksi näkyvyyttä ulkomaisessa mediassa.” Kasvu kakkosvaihteelle Fredrik Kekäläinen korostaa, että Enevo ei ole pelkkä laitevalmistaja, vaan se haluaa hallita suurempaa osaa jätelogistiikan arvoketjusta. ”Tarjoamme asiakkaalle koko paketin. Me myymme tietoa siitä, miten voidaan kuljettaa mahdollisimman paljon jätettä mahdollisimman vähässä ajassa ja pienellä kilometrimäärällä.” Enevo on alan ensimmäinen toimija, joten sillä on valtavat mahdollisuudet, jos se saa vakuutettua alan suuret toimijat tarjoamistaan hyödyistä. Jätehuolto on globaalisti biljoonan – eli miljoonan miljoonan – dollarin bisnes, josta puolet tulee logistiikasta. Kekäläisen mukaan Enevo on tänä vuonna päässyt vauhtiin. Ensi vuonna tilauskannan ennustetaan viisinkertaistuvan ja henkilöstön kaksinkertaistuvan. ”Laitamme nyt isomman vaihteen silmään ja lähdemme uudistamaan jätehuoltoa Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa.” Vauhtia lisää Enevon tuore valinta Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset -ohjelmaan (NIY). Se tarjoaa yritykselle rahoitusta liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. ”NIY-rahoitus antaa meille uskottavuutta asiakkaiden ja sijoittajien silmissä. Se on lähellä lottopottia, mutta toivottavasti mukaan pääsyssä ei ole kyse pelkästä onnesta vaan järkevästä liiketoimintasuunnitelmasta”, Fredrik Kekäläinen hymyilee. Lisätietoja Fredrik Kekäläinen, toimitusjohtaja, Enevo Oy, fredrik.kekalainen (at) enevo.com, puh. 040 516 1014 www.enevo.com