ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Teperi Anna-Maria - Ryymin Essi, Helsingin kaupunki Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa

•
•
Finnish Institute of Occupational Health
Finnish Institute of Occupational Health

Teperi Anna-Maria, Helsingin kaupungin työterveyskeskus / Ryymin Essi - Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa

1 of 26
Download to read offline
Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa Kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi, Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus => Essi Ryymin, KT Opetusvirasto, Helsingin kaupunki Turvallisuus ihmisten toimintana –seminaari, 5.6.2014 Allergiatalo, Helsinki
Lähtökohta • Inhimillisten tekijöiden näkökulma turvallisuuden hallintaan – kehitelty kymmeniä vuosia ns. turvallisuuskriittisille alueille kuten ilmailuun ja ydinvoimateollisuuteen – V. 2011-2014 sovellettu Helsingin kaupungin erilaisiin työympäristöihin erit. opetusviraston ja työterveyshuollon yhteistyönä
Teperi Anna-Maria - Ryymin Essi, Helsingin kaupunki Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa
Keskeiset havainnot • Turvallisuus on työterveyskysymys • Tärkeää lisätä työpaikkojen omaa turvallisuuspoikkeamien hallintaa • Tavoitteena säilyttää työ- ja toimintakykyyn turvallisuuspoikkeamista huolimatta (mm. vaikutus sairauspoissaolojen tarpeeseen)
Teperi Anna-Maria - Ryymin Essi, Helsingin kaupunki Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa
Turvallisuuspoikkeamien analysoinnissa käytetty ’neliapila’ 6Teperi, AM (2012)
INHIMILLISEN TEKIJÄN HALLINNAN EDELLYTYKSET JA ESTEET ORGANISAATIOSSA
Edellytyksiä • Strateginen päätös turvallisuudesta ja HF- ajattelusta osana sitä; johtamisen ja toiminnan rakenteet tukemaan em. aluetta: – Vastuut ja roolit määritelty – Sovitut toimintamallit: mm. riskianalyysit, poikkeamista raportointi, tutkinnat; analysointi, korjaavat toimenpiteet ja oppiminen, jälkihoito • Henkilökohtainen valinta • Ei yhden ihmisten työtä: tiimi/verkosto
5.5.2009 OTK Edellytyksiä • Hyväksytään näkökulma: HF on ”key safety factor” • Ollaan valmiita HF- arviointeihin (myös itsetarkkailuun) organisaation eri osissa • On halua ja aikaa laatia työkaluja toiminnan analysointiin
Esteitä • Luulo, että ’me tiedämme jo tämän’ • Ei selkeää päätöstä eikä linjausta; ’kilpailevat tavoitteet’ • Vahvat alakulttuurit ja kehittymätön keskustelukulttuuri näiden välillä • Historia ja perinteet, jotka eivät tue toiminnan arviointia ja uudistamista • Haavoittumattomuuden illuusio; ylimielisyys, mukavuudenhalu ja välinpitämättömyys • Syyllistävä ja autoritäärinen ilmapiiri
Turvallisuusosaaminen kansalaistaidoksi • Turvallisuuskriittisillä alueilla turvallisuuden hallintaa on jo tehty pitkään • Nyt osaamista tulee siirtää kansallisella tasolla myös ns. ’tavallisille työpaikoille’ koska niissäkin turvallisuushaastatta, erityisesti ihmissuhdekuormittavilla alueilla • Helsingissä vastasimme haasteeseen luomalla käytännöllisiä työkaluja mm. rehtoreille
Esimerkkejä turvallisuusyhteistyöstä Helsingin kaupungin eri toimintaympäristöissä • Opetusvirasto: Turvallisuuden hallinta koulussa ja virastossa • Sosiaalivirasto: Välineitä turvallisuuden hallintaan Metsälän vastaanottokeskukselle • Pelastuslaitos: Inhimillisten tekijöiden hallinta osaksi pelastus- ja ensiaputoimintaa
Case-esimerkki • Johtoryhmävalmennus Helsingin kaupungin perusopetuksen koulujen johtoryhmille • Keväällä 2013, 4 lähipäivää • Yhteensä 530 osallistujaa • Osa Helsingin kaupungin osaamisen kehittämisen strategiaa
Turvallisuuden johtamisen työkalu koulun johtoryhmälle Sisällöt: I Turvallisuustilanteen analyysi II Koulukohtaisen turvallisuusjärjestelmän kokonaiskuvaus III Tapaus-analyysi IV Johtamisen välineet turvallisuuden edistämiseen V Turvallisuuden tunteen rakentuminen
I Turvallisuustilanteen analyysi Tavoite: Johtoryhmä osaa tunnistaa omalle koululle tyypillisiä riskejä ja turvallisuusuhkia. 1. Keskustelkaa, minkälaisia turvallisuuspoikkeamia koulunne arjessa tapahtuu? 2. Onko havaitsemissanne turvallisuuspoikkeamissa koulukohtaisia, paikallisia tai alueellisia piirteitä, mitä? 3. Kirjoittakaa koulullenne tyypillisiä turvallisuuspoikkeamia alla olevaan pyramidiin. Vakavat: [kirjoita] Keskivaikeat : [kirjoita] Lievät: [kirjoita]
II Koulukohtaisen turvallisuusjärjestelmän kokonaiskuvaus Tavoite: Johtoryhmä on tietoinen keinoista, joilla se johtaa turvallisuutta uhkatilanteen aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. 1. Keskustelkaa ja kirjoittakaa oheiseen kuvioon tiivistelmä keinoista, joilla johdatte turvallisuutta ennen uhkatilannetta, sen aikana ja sen jälkeen. Ennen • [kirjoita] Tilanteen aikana • [kirjoita] Jälkeen • [kirjoita]
III Tapausanalyysi Tavoite: Johtoryhmä osaa analysoida koulun turvallisuuspoikkeamia ja arvioida omaa toimintaansa niiden ratkaisemiseksi. 1. Valitkaa yksi koulussanne ilmennyt turvallisuuspoikkeama ja analysoikaa tapahtumaa ja toimintaanne johtoryhmänä eri vaiheissa. Kuvailkaa vaihe vaiheelta mitä tapahtui (ennen, tilanteen aikana, jälkeen) ja kuvailkaa sen jälkeen kuinka toimitte. Kirjoittakaa lyhyet vastaukset kuvaan tai vaihtoehtoisesti pohtikaa toimintaanne keskustellen.
Tilanteen jälkeen - mitä tapahtui? [kirjoita] Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita] Tilanteen aikana - mitä tapahtui? [kirjoita] Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita] Ennen tilannetta - mitä tapahtui? [kirjoita] Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita]
III Tapausanalyysi 2. Pohtikaa ja keskustelkaa seuraavaksi Inhimilliset tekijät -kaavion avulla (laminoitu pohja) mitkä inhimilliset tekijät vaikuttivat tai saattoivat vaikuttaa riskitilanteen tai turvallisuusuhan kehittymiseen? Merkitkää tilanteeseen mahdollisesti vaikuttaneiden inhimillisten tekijöiden numerot yllä olevan kuvion sinisiin ”mitä tapahtui?” -laatikoihin. 3. Keskustelkaa, miten jatkossa voisitte ehkäistä ennalta turvallisuusriskit inhimillisten tekijöiden näkökulmasta?
Yksilön toiminta ja piirteet 1. Ammattitaito, työn hallinnan taso 2. Tilannetietoisuus (tarkkaavaisuus/ havainnointi, muisti, päätöksenteko, reagointi 3. OPS:n ja sovittujen toimintatapojennoudattaminen 4. Kokonaisuuden/ kokonaistilanteen ymmärtäminen 5. Tilanteiden ennakointi; oletukset ja varmistaminen 6. Yli- tai alikuormitus ja niiden hallintakeinot 7. Vireystila, väsymysoireet 8. Elämäntilanne, huolet, yleinen stressitaso 9. Ikä; työkokemuksen määrä ja laatu 10. Yleinen terveystilanne 11. Motivaatio, asenteet 12. Tunnereaktiot, mieliala Työtoiminta,työn piirteet 20. Työn laatu ja sisältö; työtilanteen vaativuus 21. Työn määrä; aikapaine, kiire 22. Työnjako, tehtäväkuvaukset, töiden organisointi; selkeys 23. Työvälineiden, järjestelmien ja tekniikan toimivuus ja käytettävyys 24. Opetusmenetelmät ja viitekehykset; miten kirjattu, toimivuus 25. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työoloihin 26. Työstä saatu palaute, ammatillinen arvostus 27. Mahdollisuus/ kyky arvioida ja kehittää omia työprosesseja 28. Koulutus; sisältö, vaikuttavuus, mahdollisuudet järjestää 29. Fyysinen työympäristö, työolosuhteet, työhygieeniset tekijät (ilmastointi, valaistus, lämpötila; koulun pohjapiirros) Organisaatiotason tekijät 40. Johtamistapa ja -järjestelmä 41. Organisaatio- /toimintakulttuuri 42. Eri organisaatiotasojen ja -tahojen väl. yhteistyö (koulu, alue, opetusvirasto) 43. Kokonaishallinta, keskinäinen ymmärrys toistensa töistä 44. Tehdyt päätökset (mm. resurssit; henkilöstö, järjestelmät) 45. Muutosten hallinta (henkilövaihdokset, järjestelmät) 46. Yhteistyökumppanit (mm. eri hallintokunnat, viranomaisyhteistyö, vanhemmat ja muu verkosto); toimintatapaerot, keskinäinen yhteistyö 47. Opetusviraston tuki kouluille Ryhmätasontekijät 30. Yhtenäinen kuva toiminnasta kaikilla jäsenillä 31. Ryhmän kaikkien jäsenten tietämyksen hyödyntäminen 32. Väärinkäsitykset, -tulkinnat, -kuulemiset sekä näiden korjaaminen (otetaanko puheeksi) 33. Ryhmän rakenne ja kiinteys, muu ryhmädynamiikka (sosiaaliset suhteet, ilmapiiri, keskinäinen tuki) 34. Kommunikaatio eri yhteistyötahojenkesken 35. Tiedonkulku 36. Päätöksenteko ryhmässä JATKUVASTI MUUTTUVIEN TILANTEIDEN HALLINTA Teperi, 2012.; Teperi & Ryymin, 2013. Versio Helsingin kaupungin opetusvirastolle 18.1.2013 INHIMILLISET TEKIJÄT
IV Johtamisen välineet turvallisuuden edistämiseen Tavoite: Johtoryhmä tiedostaa koulun toiminnan organisoimisen merkityksen myös turvallisuuden näkökulmasta. 1. Pohtikaa ja kirjoittakaa alla olevaan listaan, minkälaisia turvallisuutta ylläpitäviä johtamisen välineitä teillä on käytössänne. Listan vasempaan sarakkeeseen on koottu turvallisuutta edistäviä johtamisen välineitä, rakenteita ja tekijöitä organisaatiossa. Tarkentaa oikeaan sarakkeeseen mahdollisimman konkreettisesti, miten kyseinen tekijä on organisoitu tai mitä se tarkoittaa teidän koulussanne. Voitte myös pohtia, miten voisitte jatkossa huomioida asian paremmin.
Edistää turvallisuutta organisaatiossa Miten organisoitu koulussamme tai miten voisimme organisoidajatkossa? Koulun toimijoidenyhdessä sopimat toimintatavatja pelisäännöt [kirjoita] Koulun toiminnan organisoiminensiten, että rakenteet tukevat turvallisuuttaja turvallisuudentunnetta [kirjoita] Koulun työntekijöiden ja tiimin jäsenten tietoisuus toistensa työtehtävistä, toimintatavoistaja tavoitteista (jaettu tilannekuva) [kirjoita] Yhteistyö työn kannalta merkittäviensidosryhmien kanssa (verkostot) [kirjoita] Työn edellyttämä ammatillinenosaaminen [kirjoita] Kodin ja koulun yhteistyö - sovitut toimintatavat ja pelisäännöt [kirjoita]
V Turvallisuuden tunteen rakentuminen Tavoite: Johtoryhmä tiedostaa mistä turvallisuudentunne syntyy ja osaa rakentaa kokonaisvaltaista turvallisuuden tunnetta kouluun. 1. Pohtikaa ja kirjoittakaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mistä tiedämme, että koulumme oppilaalla on turvallinen olo? [kirjoita] Mistä tiedämme, että koulumme opettajalla on turvallinen olo? [kirjoita] Mitä me johtoryhmänä voimme tehdä turvallisuuden tunteen edistämiseksi? [kirjoita]
Anna-Maria Teperi kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin työterveyskeskus Helsinginkatu 24 PL 5600 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 54183, 040 1577 320 anna-maria.teperi@hel.fi www.hel.fi/tyoterveyskeskus
5.5.2009 OTK Lähteitä • Dekker Sidney: The Field Guide to Human Error Investigations. Ashgate Publishing Limited. Cornwall Great Britain 2002. • Hollnagel Eric: Woods D, Leveson N: Resilience Engineering: concepts and precepts. Ashgate Publishing Ltd. 2006. • Reason James: Managing the risks of Organizational Accidents. Ashgate Publishing Limited. Cornwall Great Britain 1997. • Teperi, AM. Improving the mastery of HF.. Väitös 2012, Hgin yliopisto.
Ennakkotietoa • Kasvatustieteen päivät 20.-21.11. 2014 Oulussa • Oppiminen, toiminta ja turvallisuus -teemaryhmä • Teemaryhmän tavoitteena on edistää turvallisuudesta, turvallisuusalasta ja turvallisuustoimijoiden osaamisen kehittämisestä kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien, ja asiantuntijoiden tutkimuksellista verkottumista sekä esitellä tutkimusta tai tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. • Laaja-alaisen yhteiskehittelyn avulla pyritään kartuttamaan monialaisesti sovellettavissa olevaa turvallisuusymmärrystä. • Toisaalta pyritään kehittelemään turvallisuustutkijoiden pariin uusiakin jaettavia malleja ja uusia, esimerkiksi vertailevia tutkimusasetelmia, joiden avulla yhteen liitettäisiin nykyisin sangen sirpaloituneeksi ajautunutta turvallisuustutkimuksen verkostoa.

More Related Content

Teperi Anna-Maria - Ryymin Essi, Helsingin kaupunki Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa

  • 1. Eri turvallisuudet ja niiden haasteet arkityössä ja johtamisessa Kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi, Helsingin kaupunki, Työterveyskeskus => Essi Ryymin, KT Opetusvirasto, Helsingin kaupunki Turvallisuus ihmisten toimintana –seminaari, 5.6.2014 Allergiatalo, Helsinki
  • 2. Lähtökohta • Inhimillisten tekijöiden näkökulma turvallisuuden hallintaan – kehitelty kymmeniä vuosia ns. turvallisuuskriittisille alueille kuten ilmailuun ja ydinvoimateollisuuteen – V. 2011-2014 sovellettu Helsingin kaupungin erilaisiin työympäristöihin erit. opetusviraston ja työterveyshuollon yhteistyönä
  • 4. Keskeiset havainnot • Turvallisuus on työterveyskysymys • Tärkeää lisätä työpaikkojen omaa turvallisuuspoikkeamien hallintaa • Tavoitteena säilyttää työ- ja toimintakykyyn turvallisuuspoikkeamista huolimatta (mm. vaikutus sairauspoissaolojen tarpeeseen)
  • 8. Edellytyksiä • Strateginen päätös turvallisuudesta ja HF- ajattelusta osana sitä; johtamisen ja toiminnan rakenteet tukemaan em. aluetta: – Vastuut ja roolit määritelty – Sovitut toimintamallit: mm. riskianalyysit, poikkeamista raportointi, tutkinnat; analysointi, korjaavat toimenpiteet ja oppiminen, jälkihoito • Henkilökohtainen valinta • Ei yhden ihmisten työtä: tiimi/verkosto
  • 9. 5.5.2009 OTK Edellytyksiä • Hyväksytään näkökulma: HF on ”key safety factor” • Ollaan valmiita HF- arviointeihin (myös itsetarkkailuun) organisaation eri osissa • On halua ja aikaa laatia työkaluja toiminnan analysointiin
  • 10. Esteitä • Luulo, että ’me tiedämme jo tämän’ • Ei selkeää päätöstä eikä linjausta; ’kilpailevat tavoitteet’ • Vahvat alakulttuurit ja kehittymätön keskustelukulttuuri näiden välillä • Historia ja perinteet, jotka eivät tue toiminnan arviointia ja uudistamista • Haavoittumattomuuden illuusio; ylimielisyys, mukavuudenhalu ja välinpitämättömyys • Syyllistävä ja autoritäärinen ilmapiiri
  • 11. Turvallisuusosaaminen kansalaistaidoksi • Turvallisuuskriittisillä alueilla turvallisuuden hallintaa on jo tehty pitkään • Nyt osaamista tulee siirtää kansallisella tasolla myös ns. ’tavallisille työpaikoille’ koska niissäkin turvallisuushaastatta, erityisesti ihmissuhdekuormittavilla alueilla • Helsingissä vastasimme haasteeseen luomalla käytännöllisiä työkaluja mm. rehtoreille
  • 12. Esimerkkejä turvallisuusyhteistyöstä Helsingin kaupungin eri toimintaympäristöissä • Opetusvirasto: Turvallisuuden hallinta koulussa ja virastossa • Sosiaalivirasto: Välineitä turvallisuuden hallintaan Metsälän vastaanottokeskukselle • Pelastuslaitos: Inhimillisten tekijöiden hallinta osaksi pelastus- ja ensiaputoimintaa
  • 13. Case-esimerkki • Johtoryhmävalmennus Helsingin kaupungin perusopetuksen koulujen johtoryhmille • Keväällä 2013, 4 lähipäivää • Yhteensä 530 osallistujaa • Osa Helsingin kaupungin osaamisen kehittämisen strategiaa
  • 14. Turvallisuuden johtamisen työkalu koulun johtoryhmälle Sisällöt: I Turvallisuustilanteen analyysi II Koulukohtaisen turvallisuusjärjestelmän kokonaiskuvaus III Tapaus-analyysi IV Johtamisen välineet turvallisuuden edistämiseen V Turvallisuuden tunteen rakentuminen
  • 15. I Turvallisuustilanteen analyysi Tavoite: Johtoryhmä osaa tunnistaa omalle koululle tyypillisiä riskejä ja turvallisuusuhkia. 1. Keskustelkaa, minkälaisia turvallisuuspoikkeamia koulunne arjessa tapahtuu? 2. Onko havaitsemissanne turvallisuuspoikkeamissa koulukohtaisia, paikallisia tai alueellisia piirteitä, mitä? 3. Kirjoittakaa koulullenne tyypillisiä turvallisuuspoikkeamia alla olevaan pyramidiin. Vakavat: [kirjoita] Keskivaikeat : [kirjoita] Lievät: [kirjoita]
  • 16. II Koulukohtaisen turvallisuusjärjestelmän kokonaiskuvaus Tavoite: Johtoryhmä on tietoinen keinoista, joilla se johtaa turvallisuutta uhkatilanteen aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. 1. Keskustelkaa ja kirjoittakaa oheiseen kuvioon tiivistelmä keinoista, joilla johdatte turvallisuutta ennen uhkatilannetta, sen aikana ja sen jälkeen. Ennen • [kirjoita] Tilanteen aikana • [kirjoita] Jälkeen • [kirjoita]
  • 17. III Tapausanalyysi Tavoite: Johtoryhmä osaa analysoida koulun turvallisuuspoikkeamia ja arvioida omaa toimintaansa niiden ratkaisemiseksi. 1. Valitkaa yksi koulussanne ilmennyt turvallisuuspoikkeama ja analysoikaa tapahtumaa ja toimintaanne johtoryhmänä eri vaiheissa. Kuvailkaa vaihe vaiheelta mitä tapahtui (ennen, tilanteen aikana, jälkeen) ja kuvailkaa sen jälkeen kuinka toimitte. Kirjoittakaa lyhyet vastaukset kuvaan tai vaihtoehtoisesti pohtikaa toimintaanne keskustellen.
  • 18. Tilanteen jälkeen - mitä tapahtui? [kirjoita] Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita] Tilanteen aikana - mitä tapahtui? [kirjoita] Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita] Ennen tilannetta - mitä tapahtui? [kirjoita] Missä toimimmehyvin? [kirjoita] Missä olisimmevoineet toimia paremmin? [kirjoita]
  • 19. III Tapausanalyysi 2. Pohtikaa ja keskustelkaa seuraavaksi Inhimilliset tekijät -kaavion avulla (laminoitu pohja) mitkä inhimilliset tekijät vaikuttivat tai saattoivat vaikuttaa riskitilanteen tai turvallisuusuhan kehittymiseen? Merkitkää tilanteeseen mahdollisesti vaikuttaneiden inhimillisten tekijöiden numerot yllä olevan kuvion sinisiin ”mitä tapahtui?” -laatikoihin. 3. Keskustelkaa, miten jatkossa voisitte ehkäistä ennalta turvallisuusriskit inhimillisten tekijöiden näkökulmasta?
  • 20. Yksilön toiminta ja piirteet 1. Ammattitaito, työn hallinnan taso 2. Tilannetietoisuus (tarkkaavaisuus/ havainnointi, muisti, päätöksenteko, reagointi 3. OPS:n ja sovittujen toimintatapojennoudattaminen 4. Kokonaisuuden/ kokonaistilanteen ymmärtäminen 5. Tilanteiden ennakointi; oletukset ja varmistaminen 6. Yli- tai alikuormitus ja niiden hallintakeinot 7. Vireystila, väsymysoireet 8. Elämäntilanne, huolet, yleinen stressitaso 9. Ikä; työkokemuksen määrä ja laatu 10. Yleinen terveystilanne 11. Motivaatio, asenteet 12. Tunnereaktiot, mieliala Työtoiminta,työn piirteet 20. Työn laatu ja sisältö; työtilanteen vaativuus 21. Työn määrä; aikapaine, kiire 22. Työnjako, tehtäväkuvaukset, töiden organisointi; selkeys 23. Työvälineiden, järjestelmien ja tekniikan toimivuus ja käytettävyys 24. Opetusmenetelmät ja viitekehykset; miten kirjattu, toimivuus 25. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työoloihin 26. Työstä saatu palaute, ammatillinen arvostus 27. Mahdollisuus/ kyky arvioida ja kehittää omia työprosesseja 28. Koulutus; sisältö, vaikuttavuus, mahdollisuudet järjestää 29. Fyysinen työympäristö, työolosuhteet, työhygieeniset tekijät (ilmastointi, valaistus, lämpötila; koulun pohjapiirros) Organisaatiotason tekijät 40. Johtamistapa ja -järjestelmä 41. Organisaatio- /toimintakulttuuri 42. Eri organisaatiotasojen ja -tahojen väl. yhteistyö (koulu, alue, opetusvirasto) 43. Kokonaishallinta, keskinäinen ymmärrys toistensa töistä 44. Tehdyt päätökset (mm. resurssit; henkilöstö, järjestelmät) 45. Muutosten hallinta (henkilövaihdokset, järjestelmät) 46. Yhteistyökumppanit (mm. eri hallintokunnat, viranomaisyhteistyö, vanhemmat ja muu verkosto); toimintatapaerot, keskinäinen yhteistyö 47. Opetusviraston tuki kouluille Ryhmätasontekijät 30. Yhtenäinen kuva toiminnasta kaikilla jäsenillä 31. Ryhmän kaikkien jäsenten tietämyksen hyödyntäminen 32. Väärinkäsitykset, -tulkinnat, -kuulemiset sekä näiden korjaaminen (otetaanko puheeksi) 33. Ryhmän rakenne ja kiinteys, muu ryhmädynamiikka (sosiaaliset suhteet, ilmapiiri, keskinäinen tuki) 34. Kommunikaatio eri yhteistyötahojenkesken 35. Tiedonkulku 36. Päätöksenteko ryhmässä JATKUVASTI MUUTTUVIEN TILANTEIDEN HALLINTA Teperi, 2012.; Teperi & Ryymin, 2013. Versio Helsingin kaupungin opetusvirastolle 18.1.2013 INHIMILLISET TEKIJÄT
  • 21. IV Johtamisen välineet turvallisuuden edistämiseen Tavoite: Johtoryhmä tiedostaa koulun toiminnan organisoimisen merkityksen myös turvallisuuden näkökulmasta. 1. Pohtikaa ja kirjoittakaa alla olevaan listaan, minkälaisia turvallisuutta ylläpitäviä johtamisen välineitä teillä on käytössänne. Listan vasempaan sarakkeeseen on koottu turvallisuutta edistäviä johtamisen välineitä, rakenteita ja tekijöitä organisaatiossa. Tarkentaa oikeaan sarakkeeseen mahdollisimman konkreettisesti, miten kyseinen tekijä on organisoitu tai mitä se tarkoittaa teidän koulussanne. Voitte myös pohtia, miten voisitte jatkossa huomioida asian paremmin.
  • 22. Edistää turvallisuutta organisaatiossa Miten organisoitu koulussamme tai miten voisimme organisoidajatkossa? Koulun toimijoidenyhdessä sopimat toimintatavatja pelisäännöt [kirjoita] Koulun toiminnan organisoiminensiten, että rakenteet tukevat turvallisuuttaja turvallisuudentunnetta [kirjoita] Koulun työntekijöiden ja tiimin jäsenten tietoisuus toistensa työtehtävistä, toimintatavoistaja tavoitteista (jaettu tilannekuva) [kirjoita] Yhteistyö työn kannalta merkittäviensidosryhmien kanssa (verkostot) [kirjoita] Työn edellyttämä ammatillinenosaaminen [kirjoita] Kodin ja koulun yhteistyö - sovitut toimintatavat ja pelisäännöt [kirjoita]
  • 23. V Turvallisuuden tunteen rakentuminen Tavoite: Johtoryhmä tiedostaa mistä turvallisuudentunne syntyy ja osaa rakentaa kokonaisvaltaista turvallisuuden tunnetta kouluun. 1. Pohtikaa ja kirjoittakaa vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mistä tiedämme, että koulumme oppilaalla on turvallinen olo? [kirjoita] Mistä tiedämme, että koulumme opettajalla on turvallinen olo? [kirjoita] Mitä me johtoryhmänä voimme tehdä turvallisuuden tunteen edistämiseksi? [kirjoita]
  • 24. Anna-Maria Teperi kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin työterveyskeskus Helsinginkatu 24 PL 5600 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 54183, 040 1577 320 anna-maria.teperi@hel.fi www.hel.fi/tyoterveyskeskus
  • 25. 5.5.2009 OTK Lähteitä • Dekker Sidney: The Field Guide to Human Error Investigations. Ashgate Publishing Limited. Cornwall Great Britain 2002. • Hollnagel Eric: Woods D, Leveson N: Resilience Engineering: concepts and precepts. Ashgate Publishing Ltd. 2006. • Reason James: Managing the risks of Organizational Accidents. Ashgate Publishing Limited. Cornwall Great Britain 1997. • Teperi, AM. Improving the mastery of HF.. Väitös 2012, Hgin yliopisto.
  • 26. Ennakkotietoa • Kasvatustieteen päivät 20.-21.11. 2014 Oulussa • Oppiminen, toiminta ja turvallisuus -teemaryhmä • Teemaryhmän tavoitteena on edistää turvallisuudesta, turvallisuusalasta ja turvallisuustoimijoiden osaamisen kehittämisestä kiinnostuneiden tutkijoiden, kehittäjien, ja asiantuntijoiden tutkimuksellista verkottumista sekä esitellä tutkimusta tai tutkimukseen perustuvaa kehittämistä. • Laaja-alaisen yhteiskehittelyn avulla pyritään kartuttamaan monialaisesti sovellettavissa olevaa turvallisuusymmärrystä. • Toisaalta pyritään kehittelemään turvallisuustutkijoiden pariin uusiakin jaettavia malleja ja uusia, esimerkiksi vertailevia tutkimusasetelmia, joiden avulla yhteen liitettäisiin nykyisin sangen sirpaloituneeksi ajautunutta turvallisuustutkimuksen verkostoa.