ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Tervetuloa rakentamaan
ajatusjohtajuutta
Sari-Liia Tonttila
Ollaan
nälkäisempiä
ajatusjohtajuuden
rakentamisessa.
Mediassa koemme
vertaisuutta. Siellä myös
rakentuu ajatusjohtajuus.
Otetaan viestintä haltuun.
Nähdään
ajatusjohtajuus
strategisesti.
Tehdään asioita,
jotka muuttuvat
kommunikaatioksi.
Organisaation on ensin ymmärrettävä
oma erottava tekijänsä, osattava tiivistää
se ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi,
saatava henkilöstö innostumaan
aiheesta, muutettava tarvittaessa
toimintatapojaan ja lisäksi viestittävä
tästä ajatusjohtajuuden timantista
avoimesti ja pitkäjänteisesti.
Strategisesti taitavalla viestinnällä sekä
sidosryhmille että alan vaikuttajille
organisaatio voi saavuttaa merkittävää
kilpailuetua alalla pitkällä tähtäimellä.
Ajatusjohtajuus pähkinänkuoressa
Uudistuminen on ilo!
Tervetuloa lukemaan uusi
pamflettimme aiheesta.

More Related Content

Tervetuloa rakentamaan ajatusjohtajuutta - Sari-Liia Tonttila, AC-Sanafor

Editor's Notes

  • #2: Puhumme tänään siitä miten ajatusjohtajuus syntyy ja sen teemme kokemuksesta. Meillä kaikilla puhujilla on hurja palo rakentaa ajatusjohtajuutta ja pyrkiä siihen. Minun nimeni on Sari-Liia Tonttila ja olen viestintätoimisto AC-Sanaforin toimitusjohtaja ja MTL viestintätoimistojen puheenjohtaja. Lisäksi meillä puhuu tänään täällä Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen ja Lääkärikeskus Aavan toimitusjohtaja Raija Tapio.
  • #3: KUVA: TEKEMISEN NÄLKÄ Yritykset kyllä tekevät markkinatutkimuksia, mainetutkimuksia ja strategioita, mutta ne jotka osaavat soveltaa tutkimuksen annin omaan toimintaan ja ajatusjohtajuuden rakentamiseen ovat harvassa. Oikea ajatusjohtaja etsii ajantasaista tietoa. Ajatusjohtajalla on näkemyksiä, hän haastaa. Harva yritys on aidosti miettinyt miten ajatusjohtajuus rakentuu. Monet ovat jääneet tiedottamisen maailmaan kiinni. Kerrotaan mitä meillä tapahtuu. Yksipuolinen oman organisaation tapahtumakirjon tuuttaminen ei enää toimi.
  • #4: KUVA: TAVIKSET VALLANKAHVASSA Nyt on muistettava, että ajatusjohtajuus rakentuukin vuorovaikutuksessa ja vallanpitäjät eivät ole enää ne, jotka ovat hierarkiassa ylinnä. Vallanpitäjiä olemme me kaikki. Tavikset ovat vallankahvassa. Sitä on uusi kommunikaatiovalta. Mikä sitten estää menemästä mediaa ja olemasta vuorovaikutuksessa. Rohkeus ja rohkeuden puute. Uskalla ja pelko väistyy. Meillä keskustellaan paljon asioista negatiivisuuden kautta. Katsomme myös itseämme liikaa negaatioiden kautta. Se vähentää tietenkin rohkeutta. Kommunikaatio vaatii uskallusta. Se vaatii kykyä hyväksyä, että kaikki eivät ole samaa mieltä. Ja se on hyvä asia. Ei tarvitse olla samaa mieltä. Haastaminen on rohkeutta. Jukka Kurttila esimerkiksi vanhana mainosmiehenä puolitti Finlaysonin mainosbudjetin saman tien, kun kumppaneineen osti kaksi vuotta sitten yrityksen. ”Tuntui turhalta tapetoida mainoksilla lehtiä.” No, tapetointi ei herätä ajatuksia kenessäkään. Tapetoija jää tapetoijaksi.
  • #5: KUVA: ETSI UUSIA NÄKÖKULMIA -> LINTUPERSPEKTIIVI Päätä, että haluamme kertoa ulos asioita. Olla jotain mieltä. Ajattelu vaatii enemmän rohkeutta kuin älyä. Ajattelun uudistamiseksi on rohjettava hellittää uskomuksista, jotka vain eivät toimi. Etsi uusia näkökulmia tuttuihin asioihin, niin löydät uutta. Näin ajatusjohtaja tekee.
  • #6: KUVA: ÄLÄ OLE SEINÄPAPERIA Organisaation näkemykset ja osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavat ajatusjohtajuutta. Mielipiteet rakentavat ajatusjohtajuutta. Jos et ole mistään mitään mieltä, olet sitä seinäpaperia. Ajatusjohtajuus on selkeä päätös. Se on päätös ajatella - ja ajatella rohkeasti. Olla jotain mieltä. Yksinäisyys on suomalaisen organisaation pahe. Tarvitset liittolaisia, jotta saat vahvan kaikupohjan viestillesi. Viestin resonoiminen on tärkeää. Siksi on tärkeää löytää ihmisiä, joissa viestisi resonoi.
  • #7: KUVA: TÄMÄ OLI ARVAUS KUN TEKSTIÄ EI OLLUT MUTTA OLETIN ETTÄ TARKOITETAAN -> TEE ASIOITA, JOISTA PUHUTAAN JA JOITA KERROTAAN ETEENPÄIN LEIRITULILLA. NOUSE PUHEENAIHEEKSI.