ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä implementaatiotutkimus on ja miten sitä hyödynnetään kuntoutuksessa?

•
•
Kelan tutkimus / Research at Kela
Kelan tutkimus / Research at Kela

Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".

1 of 23
Download to read offline
Tietoon perustuva kuntoutus – mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? Mitä implementaatiotutkimus on ja miten sitä hyödynnetään kuntoutuksessa? Riitta Seppänen-Järvelä Hennariikka Heinijoki Maarit Karhula
Miksi implementaatiotutkimusta Tietoon perustuvan kuntoutuksen vahvistaminen ► kehittäminen Vaikuttavuusvaateet Kustannuspaineet Kuntoutuksen järjestäjälle tärkeätä tietoa palvelujen toimivuudesta erityisesti muutostilanteessa (esim. lakimuutokset, kehittämisestä vakiintuneeksi palveluksi) 2
3
Implementaatiotutkimus Tutkimus • Kohdistuu intervention /politiikan /reformintoimeenpanoon ja toiminnan toteutukseen. • tutkii miten ja miksi interventio toimii ympäristössään - miksi käyttöönotto ja toteuttaminen onnistuvat jossakin ympäristössä ja mutta eivät toisessa. Implementation science • tarkastellaan vaikuttavaksi osoitettujen käytäntöjen käyttöönottoon ja tutkitun tiedon toimeenpanoon ja vaikutusten arviointiin liittyviä kysymyksiä. • Intervention perustuminen vahvaan vaikuttavuustutkimusnäyttöön. • Kuntoutuspalvelut usein pohjautuvat laajemmin tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin, kokemuksiin, näkemyksiin ja käytössä oleviin voimavaroihin. Toimintamallin yhteenveto: toukokuu 2019 4
5 Implementation research Implementation science Evaluation • Policy evaluation • Intervention evaluation • Program evaluation • Process evaluation • Monitoring • Impact evaluation Translational research tutkimus ♦ kuntoutustoiminta Feasibility Innovation dissemination research Fidelity Accectability
Implementaatiotutkimuksen viitekehykset – mitä ne ovat? Hennariikka Heinijoki Tutkija, Kelan tutkimus
Miksi viitekehyksiä tulisi käyttää implementaatio tutkimuksessa? (Damschroder, L. 2020, Morris ym. 2020, Romney ym. 2021 ) • Taustalla tarve lyhentää aikaa tutkimustiedon siirtymisessä käytäntöön esimerkiksi Käypä Hoito –suositukset, näyttöön perustuva kuntoutus Niiden avulla voidaan esimerkiksi: • kuvata tutkimustiedon tai intervention toimeenpanon prosessi sekä siihen vaikuttavat tekijät • suunnitella tarvittavia implementaatiostrategioita • ymmärtää toimeenpanon vaikutuksia tuloksiin • arvioida toimeenpanon onnistumista esimerkiksi eri tekijöiden kautta • Viitekehykset antavat yhteisen kielen ja käsitteet niin että tutkimustietoa eri tutkimuksista voidaan helpommin yhdistää ja arvioida Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022 7
Miten malleja ja viitekehyksiä voidaan jaotella? (Nilsen, P. 2015) Implementaatiotutkimuksessa käytettyjä teorioita, malleja ja viitekehyksiä voidaan luokitella eri tavoin: 1. prosessimallit 2. klassiset teoriat 3. implementaatioteoriat 4. determinanttiviitekehykset 5. arviointiviitekehykset Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022 8
KTA – Knowledge to Action Framework Graham ym. 2006 • Tiedon luomisen suppilo ja käytäntöön saattamisen kehä • Tiedon luominen ja käytäntöön saattaminen keskustelevat keskenään • Käytetään usein ja hyvin erilaisin tavoin (Field ym. 2014)
CFIR –The Consolidated Framework for Implementation Research Damschroder ym. 2009 • Terveydenhuollon tarkoituksiin kehitetty viitekehys • Muodostuu viidestä osa-alueesta: intervention piirteet, ulkoiset tekijät, sisäiset tekijät, osallistuvien henkilöiden piirteet sekä implementaatioprosessi • Suunnittelu-sitoutuminen- toteuttaminen-reflektointi/arviointi • Outcomes addendum -päivitys (Damschroder 2022)
TDF Theoretical Domains Framework • Käyttäytymistieteiden eri teorioita ja käsitteitä kokoava viitekehys • Kuvaa käyttäytymisen taustalla olevat tekijät 14 eri osa-alueen kautta • Käytössä myös Michien ym. 2005 versio, jossa 12 eri osa- aluetta
Yksi vai useampia viitekehyksiä? (Birken ym. 2017; D&I Models in Health Research and practice -webtool) • Tarve omalle viitekehykselle esimerkiksi suunnitteluun ja arviointiin • Eri (tieteen)alojen kattaminen ja tätä kautta laajempi käsitys • Eri tyyppisten viitekehyksien yhdistäminen esimerkiksi KTA ja TDF • Jonkin tietyn piirteen tai osion tarkentaminen laajassa kuvassa esimerkiksi CFIR ja TDF • Useampi viitekehys voi myös tuoda päällekkäisyyttä ja monimutkaistaa prosessia • Viitekehyksen tai –kehyksien käytölle oltava perusteet • -> automaattisesti useampi ei ole parempi KATSAUS: Yksi viitekehys 85%. Kaksi viitekehystä 14% Kolme viitekehystä 1%)
Lähteet: Atkins, J., Rafat Islam, R., O’Connor, D., Patey, A., Ivers, N., Foy, R., Duncan, E., Colquhoun, H., Grimshaw, J., Lawton, R. & Michie, S. 2017 A guide to using the Theoretical Domains Framework of behaviour change to investigate implementation problems. Implementation Science 12 (77). Birken, S.A., Powell, B.J., Presseau, J. et al. 2017. Combined use of the Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) and the Theoretical Domains Framework (TDF): a systematic review. Implementation Sci 12, 2 CFIR: https://cfirguide.org/ Dissemination&Implementation models in Health Research and Practice- webtool: https://dissemination-implementation.org/index.aspx Damschroder, L., Aron D., Keith R., Kirsh S., Alexander J. & Lowery J. 2009. Fostering implementation of health services research findings into practice: a consolidated framework for advancing implementation science. Implement Science 4 (50). Damschroder, L. 2020. Clarity out of chaos: use of theory in implementation science. Psychiatry Research 283. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.06.036 Graham ID, Logan J, Harrison MB, Straus SE, Tetroe J, Caswell W, Robinson N. 2006. Lost in knowledge translation: time for a map? J Contin Educ Health Prof 26(1):13-24. doi: 10.1002/chp.47 Morris, J.H., Bernhardsson, S., Bird, M-L., Connell, L.,Lynch, E. Jarvis, M., Kayes, N.M., Miller, K., Mudge, S. & Fisher, R. (2020). Implementation in rehabilitation: a roadmap for practitioners and researchers, Disability and Rehabilitation, 42:22, 3265-3274, DOI: 10.1080/09638288.2019.1587013 Nilsen P. Making sense of implementation theories, models and frameworks. Implementation Science 2015; 10:53, DOI: 10.1186/s13012-015-0242-0. Romney W, Bellows DM, Tavernite JP, Salbach N, Deutsch JE. 2021. Knowledge Translation Research to Promote Behavior Changes in Rehabilitation: Use of Theoretical Frameworks and Tailored Interventions: A Scoping Review. Arch Phys Med Rehabil. 6 (21) doi: 10.1016/j.apmr.2021.01.076. Straus, S. E., Tetroe, J., & Graham, I. (2009). Defining knowledge translation. CMAJ : Canadian Medical Association journal = journal de l'Association medicale canadienne, 181(3-4), 165–168. https://doi.org/10.1503/cmaj.081229
Kiitos! Hennariikka Heinijoki Tutkija Kelan tutkimusyksikkö hennariikka.heinijoki@kela.fi
Miten implementaatiotutkimuksen viitekehystä hyödynnetään Kelan kuntoutuksen tutkimuksessa? Maarit Karhula Projektipäällikkö, Kela tutkimus
Muutos-hankkeiden tutkimukset Täsmätietoa täsmätarpeisiin! Muutos III –hanke: Miten toimivat kuntoutuspalvelut, joiden sisällössä tai rakenteessa on tapahtunut muutos? Ammatilliset KIILA –kuntoutus ja Taito-kuntoutus Kuinka uudet, kehitetyt kuntoutuspalvelut toimivat vakiintuneena kuntoutuspalveluna? LAKU-perhekuntoutus Etäkuntoutus Muutos II –hanke: Miten kuntoutukseen ohjaamisen ja hakemisen uudet muodot toimivat? Nuotti-valmennus Miten kuntoutuspalveluiden järjestäminen rekisteröitymismenettelyllä toimii? Rekku-tutkimus: 1) Oma väylä –kuntoutuksen ja Sydänkuntoutuskurssien toteutus ja toimeenpano 2) Hinnat ja markkinat kuntoutuspalveluiden toteutumisesta eri toimijoiden kokemista hyödyistä ja vaikutuksista
Muutos II-hanke, Rekku-tutkimus Sydänkuntoutuskurssien ja Oma väylä -kuntoutuksen toteutus ja toimeenpano –tutkimus Mikä on implementaatiotutkimuksen viitekehys anti Rekku- tutkimuksessa? Työryhmä: Maarit Karhula, Sari Saukkonen, Hennariikka Heinijoki, Xamk Riitta Seppänen-Järvelä, Ismo Ukkola, Kela
Rekisteröityminen ja sopimuksen teko -Miten palveluntuottajat kokevat rekisteröitymis- ja sopimustenhallintaprosessin? -Millä perusteilla he rekisteröityvät palveluntuottajaksi tai jäävät pois? Kuntoutukseen hakeutuminen -Kuinka asiakkaan palvelutuottajan valinta toteutuu? -Kuinka kuntoutukseen pääsy (haku, odottaminen) toteutuu? Kuntoutuksen toteutuminen -Kuinka palvelukuvauksessa määritellyt ’hyvät kuntoutuskäytännöt’, kuten asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus, toteutuvat? -Miten palveluntuottajat hyödyntävät Kelan tarjoamaa kuntoutusta koskevaa tietoa palvelujen toteuttamisessa? -Miten uudet palvelukuvaukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? -Kuinka palveluntuottajat hyödyntävät osaamistaan ja resurssejaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti? Kuntoutumisen seuranta -Kuinka uusimuotoisissa palvelukuvauksissa määritelty kuntoutumisen seuranta toimii ja millainen merkitys sillä on asiakkaalle? Asiakaspalautesovelluksen toimivuus -Miten asiakkaat ja palveluntuottajat kokevat asiakaspalautesovelluksen toimivuuden ja hyödynnettävyyden? -Miten asiakaspalautesovelluksen tuottama tieto vaikuttaa kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? Tutkimuksen tavoitteet
Kuntoutuksen toteuttaminen I (kysely) Loppuvuosi 2021 Kuntoutuksen toteuttaminen II (kysely) Loppuvuosi 2022 Rekisteröityminen I (alkukyselyt) Vuonna 2021 – 2022 a) Kun palveluntuottaja on rekisteröitynyt palveluntuottajaksi Kuntoutuksen toteuttaminen (ryhmähaastattelu) Alkusyksy 2022 Rekisteröityminen II (loppukysely) Vuonna 2021-2023 b) Kun palveluntuottaja mahdollisesti poistuu rekisteristä Asiakkaat Palveluntuottajan valinta ja kuntoutukseen pääsy (alkukysely) 2021-2022 Kuntoutuksen alkuvaihe Kuntoutuksen toteutuminen (Sydän –kuntoutuskurssit: ryhmähaastattelu Oma väylä: yksilöhaastattelut) Alkusyksy 2022 Kuntoutuksen toteutuminen (loppukysely) 2021-2022 Kuntoutuksen päätösvaihe Asiakaspalautesovellus – mobiilikysely 2021-2022 a) Kuntoutuksen keskivaihe b) Kuntoutuksen päätösvaihe Palveluntuottajat hallintohenkilöt kuntoutusta toteuttavat ammattilaiset Kuntoutuksen seuranta (seurantakysely) Syksy 2022 Tiedonkeruu eri toimijoilta
CFIR: Damschroder LJ, Aron DC, Keith RE, Kirsh SR, Alexander JA, Lowery JC. Fostering implementation of health services research findings into practice: a consolidated framework for advancing implementation science. Implement Sci. 2009;4:50. (Determinanttiviitekehys) RE-AIM: Glasgow RE, Vogt TM, Boles SM. Evaluating the public health impact of health promotion interventions: the RE-AIM framework. Am J Public Health.1999;89:1322–7. (Arviointiviitekehys) Wierengan ym. (2013, 2014) kehittämä viitekehys, joka pohjautuu kahteen eri näkökulmaiseen viitekehykseen: CFIR – Mitkä tekijät edistävät tai estävät intervention toteutumista? RE-AIM – Mitä tekijöitä tulisi arvioida interventioissa? Wierenga D, Engbers LH, van Empelen P, Hildebrandt VH & van Mechelen W. 2012. The design of a real-time formative evaluation of the implementation process of lifestyle interventions at two worksites using a 7-step strategy (BRAVO@Work). BMC Public Health, 12:619 Wierenga D, Engbers LH, Empelen PV, Duijts S, Hildebrandt VH, Mechelen WV. 2013. What is actually measured in process evaluations for worksite health promotion programs: a systematic review. BMC Public Health, 13: 1190.
Rekisteröityminen ja sopimuksen teko -Miten palveluntuottajat kokevat rekisteröitymis- ja sopimustenhallintaprosessin? -Millä perusteilla he rekisteröityvät palveluntuottajaksi tai jäävät pois? Kuntoutukseen hakeutuminen -Kuinka asiakkaan palvelutuottajan valinta toteutuu? -Kuinka kuntoutukseen pääsy (haku, odottaminen) toteutuu? Kuntoutuksen toteutuminen -Kuinka palvelukuvauksessa määritellyt ’hyvät kuntoutuskäytännöt’, kuten asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus, toteutuvat? -Miten palveluntuottajat hyödyntävät Kelan tarjoamaa kuntoutusta koskevaa tietoa palvelujen toteuttamisessa? -Miten uudet palvelukuvaukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? -Kuinka palveluntuottajat hyödyntävät osaamistaan ja resurssejaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti? Kuntoutumisen seuranta -Kuinka uusimuotoisissa palvelukuvauksissa määritelty kuntoutumisen seuranta toimii ja millainen merkitys sillä on asiakkaalle? Asiakaspalautesovelluksen toimivuus -Miten asiakkaat ja palveluntuottajat kokevat asiakaspalautesovelluksen toimivuuden ja hyödynnettävyyden? -Miten asiakaspalautesovelluksen tuottama tieto vaikuttaa kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? Asiakaskyselyt Palveluntuottajat, hallinto: rekisteröityminen, kysely Palveluntuottajat, hallinto: organisoituminen Palveluntuottajien haastattelut Asiakaskyselyt Asiakaskyselyt Asiakaskyselyt Asiakkaiden haastattelu Asiakkaiden haastattelu Asiakkaiden haastattelu Palveluntuottajien haastattelut Palveluntuottajien haastattelut Palveluntuottajat, kysely (moniammatillinen tiimi) Palveluntuottajat, kysely (moniammatillinen tiimi) Palveluntuottajat, kysely (moniammatillinen tiimi) Palveluntuottajien haastattelut Mobiilikysely- aineisto
Ohjaa tarkastelemaan kuntoutumisen edistymistä / kuntoutuksen tuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Ohjaa tarkastelemaan kuntoutuksen toteuttamista ja eri tekijöiden vaikutuksia toteuttamiseen Raamit eri näkökulmien ja aineistojen yhdistämiselle ja niistä tehtäville tulkinnoille Mahdollistaa ymmärryksen syntymisen toteuttamisen strategioista kuntoutuksen eri vaiheissa Tuottaa ymmärrystä eri tekijöiden roolista toteuttamisprosessin eri vaiheissa Kokonaisnäkemys kuntoutuksen toteuttamisesta
Kiitos! Riitta Seppänen-Järvelä Hennariikka Heinijoki Maarit Karhula Kelan tutkimusyksikkö etunimi.sukunimi@kela.fi

More Related Content

Tietoon perustuva kuntoutus mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? – Mitä implementaatiotutkimus on ja miten sitä hyödynnetään kuntoutuksessa?

  • 1. Tietoon perustuva kuntoutus – mikä rooli implementaatiotutkimuksella on? Mitä implementaatiotutkimus on ja miten sitä hyödynnetään kuntoutuksessa? Riitta Seppänen-Järvelä Hennariikka Heinijoki Maarit Karhula
  • 2. Miksi implementaatiotutkimusta Tietoon perustuvan kuntoutuksen vahvistaminen ► kehittäminen Vaikuttavuusvaateet Kustannuspaineet Kuntoutuksen järjestäjälle tärkeätä tietoa palvelujen toimivuudesta erityisesti muutostilanteessa (esim. lakimuutokset, kehittämisestä vakiintuneeksi palveluksi) 2
  • 3. 3
  • 4. Implementaatiotutkimus Tutkimus • Kohdistuu intervention /politiikan /reformintoimeenpanoon ja toiminnan toteutukseen. • tutkii miten ja miksi interventio toimii ympäristössään - miksi käyttöönotto ja toteuttaminen onnistuvat jossakin ympäristössä ja mutta eivät toisessa. Implementation science • tarkastellaan vaikuttavaksi osoitettujen käytäntöjen käyttöönottoon ja tutkitun tiedon toimeenpanoon ja vaikutusten arviointiin liittyviä kysymyksiä. • Intervention perustuminen vahvaan vaikuttavuustutkimusnäyttöön. • Kuntoutuspalvelut usein pohjautuvat laajemmin tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin, kokemuksiin, näkemyksiin ja käytössä oleviin voimavaroihin. Toimintamallin yhteenveto: toukokuu 2019 4
  • 5. 5 Implementation research Implementation science Evaluation • Policy evaluation • Intervention evaluation • Program evaluation • Process evaluation • Monitoring • Impact evaluation Translational research tutkimus ♦ kuntoutustoiminta Feasibility Innovation dissemination research Fidelity Accectability
  • 6. Implementaatiotutkimuksen viitekehykset – mitä ne ovat? Hennariikka Heinijoki Tutkija, Kelan tutkimus
  • 7. Miksi viitekehyksiä tulisi käyttää implementaatio tutkimuksessa? (Damschroder, L. 2020, Morris ym. 2020, Romney ym. 2021 ) • Taustalla tarve lyhentää aikaa tutkimustiedon siirtymisessä käytäntöön esimerkiksi Käypä Hoito –suositukset, näyttöön perustuva kuntoutus Niiden avulla voidaan esimerkiksi: • kuvata tutkimustiedon tai intervention toimeenpanon prosessi sekä siihen vaikuttavat tekijät • suunnitella tarvittavia implementaatiostrategioita • ymmärtää toimeenpanon vaikutuksia tuloksiin • arvioida toimeenpanon onnistumista esimerkiksi eri tekijöiden kautta • Viitekehykset antavat yhteisen kielen ja käsitteet niin että tutkimustietoa eri tutkimuksista voidaan helpommin yhdistää ja arvioida Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022 7
  • 8. Miten malleja ja viitekehyksiä voidaan jaotella? (Nilsen, P. 2015) Implementaatiotutkimuksessa käytettyjä teorioita, malleja ja viitekehyksiä voidaan luokitella eri tavoin: 1. prosessimallit 2. klassiset teoriat 3. implementaatioteoriat 4. determinanttiviitekehykset 5. arviointiviitekehykset Kela tutkii kuntoutusta –seminaari 27.4.2022 8
  • 9. KTA – Knowledge to Action Framework Graham ym. 2006 • Tiedon luomisen suppilo ja käytäntöön saattamisen kehä • Tiedon luominen ja käytäntöön saattaminen keskustelevat keskenään • Käytetään usein ja hyvin erilaisin tavoin (Field ym. 2014)
  • 10. CFIR –The Consolidated Framework for Implementation Research Damschroder ym. 2009 • Terveydenhuollon tarkoituksiin kehitetty viitekehys • Muodostuu viidestä osa-alueesta: intervention piirteet, ulkoiset tekijät, sisäiset tekijät, osallistuvien henkilöiden piirteet sekä implementaatioprosessi • Suunnittelu-sitoutuminen- toteuttaminen-reflektointi/arviointi • Outcomes addendum -päivitys (Damschroder 2022)
  • 11. TDF Theoretical Domains Framework • Käyttäytymistieteiden eri teorioita ja käsitteitä kokoava viitekehys • Kuvaa käyttäytymisen taustalla olevat tekijät 14 eri osa-alueen kautta • Käytössä myös Michien ym. 2005 versio, jossa 12 eri osa- aluetta
  • 12. Yksi vai useampia viitekehyksiä? (Birken ym. 2017; D&I Models in Health Research and practice -webtool) • Tarve omalle viitekehykselle esimerkiksi suunnitteluun ja arviointiin • Eri (tieteen)alojen kattaminen ja tätä kautta laajempi käsitys • Eri tyyppisten viitekehyksien yhdistäminen esimerkiksi KTA ja TDF • Jonkin tietyn piirteen tai osion tarkentaminen laajassa kuvassa esimerkiksi CFIR ja TDF • Useampi viitekehys voi myös tuoda päällekkäisyyttä ja monimutkaistaa prosessia • Viitekehyksen tai –kehyksien käytölle oltava perusteet • -> automaattisesti useampi ei ole parempi KATSAUS: Yksi viitekehys 85%. Kaksi viitekehystä 14% Kolme viitekehystä 1%)
  • 13. Lähteet: Atkins, J., Rafat Islam, R., O’Connor, D., Patey, A., Ivers, N., Foy, R., Duncan, E., Colquhoun, H., Grimshaw, J., Lawton, R. & Michie, S. 2017 A guide to using the Theoretical Domains Framework of behaviour change to investigate implementation problems. Implementation Science 12 (77). Birken, S.A., Powell, B.J., Presseau, J. et al. 2017. Combined use of the Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) and the Theoretical Domains Framework (TDF): a systematic review. Implementation Sci 12, 2 CFIR: https://cfirguide.org/ Dissemination&Implementation models in Health Research and Practice- webtool: https://dissemination-implementation.org/index.aspx Damschroder, L., Aron D., Keith R., Kirsh S., Alexander J. & Lowery J. 2009. Fostering implementation of health services research findings into practice: a consolidated framework for advancing implementation science. Implement Science 4 (50). Damschroder, L. 2020. Clarity out of chaos: use of theory in implementation science. Psychiatry Research 283. https://doi.org/10.1016/j.psychres.2019.06.036 Graham ID, Logan J, Harrison MB, Straus SE, Tetroe J, Caswell W, Robinson N. 2006. Lost in knowledge translation: time for a map? J Contin Educ Health Prof 26(1):13-24. doi: 10.1002/chp.47 Morris, J.H., Bernhardsson, S., Bird, M-L., Connell, L.,Lynch, E. Jarvis, M., Kayes, N.M., Miller, K., Mudge, S. & Fisher, R. (2020). Implementation in rehabilitation: a roadmap for practitioners and researchers, Disability and Rehabilitation, 42:22, 3265-3274, DOI: 10.1080/09638288.2019.1587013 Nilsen P. Making sense of implementation theories, models and frameworks. Implementation Science 2015; 10:53, DOI: 10.1186/s13012-015-0242-0. Romney W, Bellows DM, Tavernite JP, Salbach N, Deutsch JE. 2021. Knowledge Translation Research to Promote Behavior Changes in Rehabilitation: Use of Theoretical Frameworks and Tailored Interventions: A Scoping Review. Arch Phys Med Rehabil. 6 (21) doi: 10.1016/j.apmr.2021.01.076. Straus, S. E., Tetroe, J., & Graham, I. (2009). Defining knowledge translation. CMAJ : Canadian Medical Association journal = journal de l'Association medicale canadienne, 181(3-4), 165–168. https://doi.org/10.1503/cmaj.081229
  • 15. Miten implementaatiotutkimuksen viitekehystä hyödynnetään Kelan kuntoutuksen tutkimuksessa? Maarit Karhula Projektipäällikkö, Kela tutkimus
  • 16. Muutos-hankkeiden tutkimukset Täsmätietoa täsmätarpeisiin! Muutos III –hanke: Miten toimivat kuntoutuspalvelut, joiden sisällössä tai rakenteessa on tapahtunut muutos? Ammatilliset KIILA –kuntoutus ja Taito-kuntoutus Kuinka uudet, kehitetyt kuntoutuspalvelut toimivat vakiintuneena kuntoutuspalveluna? LAKU-perhekuntoutus Etäkuntoutus Muutos II –hanke: Miten kuntoutukseen ohjaamisen ja hakemisen uudet muodot toimivat? Nuotti-valmennus Miten kuntoutuspalveluiden järjestäminen rekisteröitymismenettelyllä toimii? Rekku-tutkimus: 1) Oma väylä –kuntoutuksen ja Sydänkuntoutuskurssien toteutus ja toimeenpano 2) Hinnat ja markkinat kuntoutuspalveluiden toteutumisesta eri toimijoiden kokemista hyödyistä ja vaikutuksista
  • 17. Muutos II-hanke, Rekku-tutkimus Sydänkuntoutuskurssien ja Oma väylä -kuntoutuksen toteutus ja toimeenpano –tutkimus Mikä on implementaatiotutkimuksen viitekehys anti Rekku- tutkimuksessa? Työryhmä: Maarit Karhula, Sari Saukkonen, Hennariikka Heinijoki, Xamk Riitta Seppänen-Järvelä, Ismo Ukkola, Kela
  • 18. Rekisteröityminen ja sopimuksen teko -Miten palveluntuottajat kokevat rekisteröitymis- ja sopimustenhallintaprosessin? -Millä perusteilla he rekisteröityvät palveluntuottajaksi tai jäävät pois? Kuntoutukseen hakeutuminen -Kuinka asiakkaan palvelutuottajan valinta toteutuu? -Kuinka kuntoutukseen pääsy (haku, odottaminen) toteutuu? Kuntoutuksen toteutuminen -Kuinka palvelukuvauksessa määritellyt ’hyvät kuntoutuskäytännöt’, kuten asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus, toteutuvat? -Miten palveluntuottajat hyödyntävät Kelan tarjoamaa kuntoutusta koskevaa tietoa palvelujen toteuttamisessa? -Miten uudet palvelukuvaukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? -Kuinka palveluntuottajat hyödyntävät osaamistaan ja resurssejaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti? Kuntoutumisen seuranta -Kuinka uusimuotoisissa palvelukuvauksissa määritelty kuntoutumisen seuranta toimii ja millainen merkitys sillä on asiakkaalle? Asiakaspalautesovelluksen toimivuus -Miten asiakkaat ja palveluntuottajat kokevat asiakaspalautesovelluksen toimivuuden ja hyödynnettävyyden? -Miten asiakaspalautesovelluksen tuottama tieto vaikuttaa kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? Tutkimuksen tavoitteet
  • 19. Kuntoutuksen toteuttaminen I (kysely) Loppuvuosi 2021 Kuntoutuksen toteuttaminen II (kysely) Loppuvuosi 2022 Rekisteröityminen I (alkukyselyt) Vuonna 2021 – 2022 a) Kun palveluntuottaja on rekisteröitynyt palveluntuottajaksi Kuntoutuksen toteuttaminen (ryhmähaastattelu) Alkusyksy 2022 Rekisteröityminen II (loppukysely) Vuonna 2021-2023 b) Kun palveluntuottaja mahdollisesti poistuu rekisteristä Asiakkaat Palveluntuottajan valinta ja kuntoutukseen pääsy (alkukysely) 2021-2022 Kuntoutuksen alkuvaihe Kuntoutuksen toteutuminen (Sydän –kuntoutuskurssit: ryhmähaastattelu Oma väylä: yksilöhaastattelut) Alkusyksy 2022 Kuntoutuksen toteutuminen (loppukysely) 2021-2022 Kuntoutuksen päätösvaihe Asiakaspalautesovellus – mobiilikysely 2021-2022 a) Kuntoutuksen keskivaihe b) Kuntoutuksen päätösvaihe Palveluntuottajat hallintohenkilöt kuntoutusta toteuttavat ammattilaiset Kuntoutuksen seuranta (seurantakysely) Syksy 2022 Tiedonkeruu eri toimijoilta
  • 20. CFIR: Damschroder LJ, Aron DC, Keith RE, Kirsh SR, Alexander JA, Lowery JC. Fostering implementation of health services research findings into practice: a consolidated framework for advancing implementation science. Implement Sci. 2009;4:50. (Determinanttiviitekehys) RE-AIM: Glasgow RE, Vogt TM, Boles SM. Evaluating the public health impact of health promotion interventions: the RE-AIM framework. Am J Public Health.1999;89:1322–7. (Arviointiviitekehys) Wierengan ym. (2013, 2014) kehittämä viitekehys, joka pohjautuu kahteen eri näkökulmaiseen viitekehykseen: CFIR – Mitkä tekijät edistävät tai estävät intervention toteutumista? RE-AIM – Mitä tekijöitä tulisi arvioida interventioissa? Wierenga D, Engbers LH, van Empelen P, Hildebrandt VH & van Mechelen W. 2012. The design of a real-time formative evaluation of the implementation process of lifestyle interventions at two worksites using a 7-step strategy (BRAVO@Work). BMC Public Health, 12:619 Wierenga D, Engbers LH, Empelen PV, Duijts S, Hildebrandt VH, Mechelen WV. 2013. What is actually measured in process evaluations for worksite health promotion programs: a systematic review. BMC Public Health, 13: 1190.
  • 21. Rekisteröityminen ja sopimuksen teko -Miten palveluntuottajat kokevat rekisteröitymis- ja sopimustenhallintaprosessin? -Millä perusteilla he rekisteröityvät palveluntuottajaksi tai jäävät pois? Kuntoutukseen hakeutuminen -Kuinka asiakkaan palvelutuottajan valinta toteutuu? -Kuinka kuntoutukseen pääsy (haku, odottaminen) toteutuu? Kuntoutuksen toteutuminen -Kuinka palvelukuvauksessa määritellyt ’hyvät kuntoutuskäytännöt’, kuten asiakaslähtöisyys ja tavoitteellisuus, toteutuvat? -Miten palveluntuottajat hyödyntävät Kelan tarjoamaa kuntoutusta koskevaa tietoa palvelujen toteuttamisessa? -Miten uudet palvelukuvaukset vaikuttavat kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? -Kuinka palveluntuottajat hyödyntävät osaamistaan ja resurssejaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti? Kuntoutumisen seuranta -Kuinka uusimuotoisissa palvelukuvauksissa määritelty kuntoutumisen seuranta toimii ja millainen merkitys sillä on asiakkaalle? Asiakaspalautesovelluksen toimivuus -Miten asiakkaat ja palveluntuottajat kokevat asiakaspalautesovelluksen toimivuuden ja hyödynnettävyyden? -Miten asiakaspalautesovelluksen tuottama tieto vaikuttaa kuntoutuspalveluiden sisältöön ja toteuttamiseen? Asiakaskyselyt Palveluntuottajat, hallinto: rekisteröityminen, kysely Palveluntuottajat, hallinto: organisoituminen Palveluntuottajien haastattelut Asiakaskyselyt Asiakaskyselyt Asiakaskyselyt Asiakkaiden haastattelu Asiakkaiden haastattelu Asiakkaiden haastattelu Palveluntuottajien haastattelut Palveluntuottajien haastattelut Palveluntuottajat, kysely (moniammatillinen tiimi) Palveluntuottajat, kysely (moniammatillinen tiimi) Palveluntuottajat, kysely (moniammatillinen tiimi) Palveluntuottajien haastattelut Mobiilikysely- aineisto
  • 22. Ohjaa tarkastelemaan kuntoutumisen edistymistä / kuntoutuksen tuloksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Ohjaa tarkastelemaan kuntoutuksen toteuttamista ja eri tekijöiden vaikutuksia toteuttamiseen Raamit eri näkökulmien ja aineistojen yhdistämiselle ja niistä tehtäville tulkinnoille Mahdollistaa ymmärryksen syntymisen toteuttamisen strategioista kuntoutuksen eri vaiheissa Tuottaa ymmärrystä eri tekijöiden roolista toteuttamisprosessin eri vaiheissa Kokonaisnäkemys kuntoutuksen toteuttamisesta
  • 23. Kiitos! Riitta Seppänen-Järvelä Hennariikka Heinijoki Maarit Karhula Kelan tutkimusyksikkö etunimi.sukunimi@kela.fi