�ݺ�ߣ

Toiminta-
terapian
mahdollisuudet
koulussa
Kriittisen esseen pohjalta
Annukka De Meulder
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Huhtikuu 2013

Diaesityksen rakenne
 Johdanto
 Mihin toimintaterapiaa tarvitaan kouluissa?
 Ympäristö ja apuvälineet
 Hieno- ja karkeamotoriikka
 Psyykkiset ja sosiaaliset taidot
 Oppimisvaikeudet ja kouluaineissa tukeminen
 Toimintaterapian muodot koulussa
 Toimintaterapeutin ja opettajan yhteistyö
 Erilaisia interventiomalleja
 Lopuksi
 Lähteet

Johdanto
 Toimintaterapian yhtenä näkökulmana on toiminnallisen
oikeudenmukaisuuden varmistaminen yhteiskunnassa
 toimintaterapeutin tehtävänä on mahdollistaa toimintaa
 Ympäristön huomioiminen asiakaslähtöistä
 toimintaterapeutin tulisi valita ympäristö, joka sopii tehtävään
sekä rohkaisee ja tukee suoritusta
 Kouluikäisen lapsen toimintaterapia tulisi tapahtua
koulussa
 Ulkomailla ”school-based occupational therapy”
 Yhdysvalloissa osa erityisopetukseen liittyviä palveluita
 Toimintaterapia inkluusion tukena
Hautala ym. 2011, Villeneuve 2009, Ericksen 2010

Johdanto
 Minkälaisia mahdollisuuksia toimintaterapialla olisi
suomalaisissa kouluissa?
 Minkälaisiin tarpeisiin toimintaterapia vastaisi ja miten?
 Pohdinnan tukena ulkomaalaiset artikkelit ja tutkimukset
sekä suomalaiset opinnäytetyöt
 Tiedonhaku
 CINAHL, Theseus, artikkelien ja opinnäytetöiden lähdeluettelot
 ”toimintaterapia”/”occupational therapy” ja ”koulu”/”school”
 Kymmenen vuoden sisällä julkaistut (2003-2013)

Mihin
toimintaterapiaa
tarvitaan
kouluissa?

Ulkomailla
 AOTA (2010) määritelee toimintaterapeutit osaksi koulupiirin
kasvatustiimiä
 Auttavat lapsia valmistautumaan ja suoriutumaan oppimiseen ja
kouluun liittyvistä toiminnoista ja toimimaan oppilaan roolissaan
 Tukevat akateemisia ja ei-akateemisia toimintoja
 sosiaalisia taitoja, matematiikkaa, lukemista ja
kirjoittamista, käyttäytymisen hallintaa, välitunteja, urheiluun
osallistumista, itsestä huolehtimista, työelämään tutustumista
 karkea- ja hienomotorisia taitoja, suuntautumista ja
liikkuvuutta, koordinaatiota ja tasapainoa, fyysiseen ympäristöön
sopeutumista, materiaalien tarkoituksenmukaista käyttöä ja
järjestämistä, ajankäytön hallintaa, sosiaalisia ja
kaverisuhdetaitoja, pukeutumis- ja syömistaitoja
AOTA 2010, Neal, Bigby & Nicholson 2004

Ulkomailla
 oppilaan taitojen kehittäminen
 vahvistaa hänen kykyään vastata opetussuunnitelman
vaatimuksiin;
 kyvykkyyden kasvattaminen (building capacity)
 mahdollistaa opettajia ja avustajia auttamaan lasta hiomaan
ja pitämään yllä taitojaan
 osallistumisen fyysisten ja sosiaalisten esteiden
poistaminen
 menetelmien ja apuvälineiden tunnistaminen jotta oppilas
voi menestyä koulussa vammastaan huolimatta.
Villeneuve 2009

Suomessa
 Perusopetuksen oppilaan toimintaterapia-arvioinnin perusteella
tavoitteiksi:
 silmä-käsi -yhteistyön, keskittymisen ja oman toiminnan ohjauksen
paraneminen
 kaveritaitojen kehittyminen, mielekkään harrastuksen löytyminen ja
riittävän tuen saaminen luokkatyöskentelyyn
 Koulutoimessa työskentelevien toimintaterapeuttien haastattelu
 mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen, kun oppilaan taidot ja
valmiudet eivät vastaa tehtävien vaatimustasoa
 yleisimmin hienomotoriikan, hahmottamisen, oman toiminnan
ohjauksen, kaverisuhteiden ja tunnetaitojen, ergonomian sekä
kehityksen ja kasvun tukea vaativat pulmat
Juhola, Matomäki & Välimäki 2012

Suomessa
 Toimintaterapian tarpeesta kysyttiin mm. opettajilta
 toiminnan ohjauksen pulmat,
 työskentelytapojen ja rutiinien ohjaaminen,
 toimintojen pilkkominen,
 arjen toiminnat,
 tunnetaidot,
 sosiaalisten suhteiden luominen,
 ohjaaminen ja kannustaminen harrastuksiin,
 kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen,
 perheen tukeminen ja arjen sujuminen kotona,
 vaikeat tarkkaavuuden ongelmat
Juhola, Matomäki & Välimäki 2012

Ympäristö ja apuvälineet
 Palomäki, Pärnänen ja Vastamäki (2012) tarkastelivat
Espoon opetustoimen apuvälineprosessia
näkövammaisten oppilaiden tukena
 Koskinen (2012) osallistui Maskun Hemmingin koulun
pihan muutostöiden suunnitteluun koulun oppilaita
osallistamalla
 Lattunen (2011) suomensi kouluympäristön muutostöiden
tarpeellisuutta oppilaan näkökulmasta arvioivan
arviointimenetelmän
 da Silva (2012) kumppaneineen tutki koulun kalusteiden ja
valaistuksen vaikutusta brasilialaisten oppilaiden asentoon
ja ryhtiin
 tarvetta sopivimmille kalusteille ja paremmalle valaistukselle.

Hienomotoriikka
 Kahelin ja Mäntyaho (2008):
kynätyöskentelyn
hienomotoristen valmiuksien ja
taitojen kehittyminen ja niiden
tukeminen esi- ja
alkuopetusikäisten lasten
toimintaterapiassa
 Jackman ja Stagnitti (2007)
korostavat hienomotoriikan
tärkeyttä koulussa ja
muistuttavat toimintaterapian
mahdollisuuksista auttaa
hienomotoristen ongelmien
kanssa.
Karkeamotoriikka
 Laitinen (2011) on tarkastellut
kehonhahmotuksen tukemista
osana alkuopetusta ja tehnyt
opettajien käyttöön ideapaketin
 Ahlstrand (2011) on
kehittämistyössään tuonut
esille psykomotoriikan keinoja
oppimisen ja kasvun
tukemisessa
 Sankala (2011) toteutti
opinnäytetyössään
toimintaterapiaintervention
motorisia haasteita omaavalle
kouluikäiselle lapselle

Psyykkiset ja sosiaaliset taidot
 Himberg ja Salonen (2011) ovat kartoittaneet miten
valokuvan terapeuttisilla menetelmillä voidaan tukea
positiivista luokkailmapiiriä
 Pernu ja Pirttijärvi (2009) ovat tukeneet 3.-4. luokkalaisten
ryhmävuorovaikutustaitoja toiminnallisin menetelmin sekä
tehneet asiaa koskevan oppaan
 Bundy ym. (2008) havaitsivat lasten leikkisyyden
(playfulness) lisääntyneen, kun koulun pihalle oli laitettu
materiaaleja, joilla ei ollut määrättyä tarkoitusta

Oppimisvaikeudet ja
kouluaineissa tukeminen
 Uuksulaisen ja Vuokkomaan (2010) tavoitteena oli
rakentaa opinnäytetyön avulla yhteyttä erityisopetuksen ja
toimintaterapian välille lasten matematiikan oppimisen
vaikeuksissa
 Klapuri, Leinonen ja Skants (2012) perehtyivät
Tavutanssiin (Write Dance), luovaan menetelmään, jota
käytetään lasten kirjoittamisen vaikeuksien
kuntoutuksessa

Toimintaterapian
muodot koulussa

 Moniammatillisen yhteistyön tarve ja tärkeys niin terveysalalla
kuin opetus- ja terveysalan yhteistyönä
 Myös toimintaterapiassa tunnistetaan moniammatillisen
yhteistyön tärkeys holistisen ja koordinoidun lähestymistavan
takaamiseksi
 Koulussa tapahtuvasta toimintaterapiasta ja opettajien ja
toimintaterapeutin yhteistyöstä ei kuitenkaan ole olemassa
yhtenäistä mallia
 palvelun tarjonta ja yhteistyön muodot vaihtelevat maittain ja jopa
maiden sisällä.
Kennedy & Stewart 2011

Toimintaterapeutin ja opettajien välinen
yhteistyö - interventiomallit
 Suora interventio
 lapsi tai ryhmä ja terapeutti ovat erillään muusta ryhmästä
 tähtää taitojen kehittämiseen
 keskeyttää osallistumisen
 Konsultaatio
 tähtää oppilaan osallistumiseen ja menestykseen haasteista
huolimatta
 opettaja on toimintaterapian kohteena
 Esim. ympäristön muutokset
 Jatkuu…
Villeneuve 2009

 Yhdessä työskentely tai epäsuora interventio
 tähtää taitojen hiomiseen ja ylläpitämiseen
 toimintaterapeutti opettaa jonkin menetelmän opettajille ja
avustajille ja he käyttävät menetelmää oppilaan kanssa
 toimintaterapeutin taito opettaa menetelmä ja opettajan taito
käyttää sitä vaikuttavat oppilaan saamaan hyötyyn
 (Villeneuve 2009)
 Määritelmät yhteistyön muodoista eivät kuitenkaan ole
yksiselitteisiä,
 Lukemissani tutkimuksissa varsinkin konsultaatio ja yhdessä
työskentely saatettiin määritellä monin erilaisin tavoin

Toimintaterapeutin ja opettajien
välinen yhteistyö - määrittelyä
 Kommunikoinnin tärkeys
 Yhteistyön määrittely:
 yhteiset tavoitteet ja suunnittelu, tiedon jakaminen, ongelmista
puhuminen ja toisiltaan oppiminen
 Yhteistyön esteitä:
 organisaation rakenne, arvot, vähäiset resurssit ja tuki,
 ajan puute, hallinnollisen tuen puute,
 opettajien ja terapeuttien erilaiset koulutukset, arvot ja roolit
 Yhteistyötä edistäisi:
 yhteisen suunnitteluajan lisääminen, useampi terapeutti sekä
terapian toteutuminen luokassa
Kennedy & Stewart 2011

Toimintaterapeutin ja opettajien välinen
yhteistyö
 Kun terapeutti ja opettaja tekevät yhteistyötä, oppilaan
suoriutuminen paranee ja interventio voidaan yhdistää
akateemisiin tavoitteisiin
 Vaikka tutkimuksista on saatu positiivisia tuloksia, tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja epäluotettavaa
 Kaikesta huolimatta empiirisiä toiveita yhteistyölle ja sen
lisäämiselle on
 Australiassa molemmilta tahoilta löytyy kiinnostusta
yhteistyölle ja tieto siitä, mitä se voisi olla, mutta yhteistyötä ei
tapahdu niin usein kuin terapeutit haluaisivat
 Australiassa ei ole yhtenäistä toimintatapaa toimintaterapian
ja opettajien yhteistyölle, vaikka siitä olisi hyötyä niin
opettajille, terapeuteille, lapsille kuin perheillekin
Kennedy & Stewart 2011, Kennedy & Stewart 2012

välinen yhteistyö
 Myös Kanadassa toimintaterapian ja koulun yhteistyö on
erittäin monimuotoista,
 maan sisällä ei ole yhtenäistä mallia siitä, miten
toimintaterapiapalveluita saa
 palveluiden tarjonta on riippuvaista terveys- ja opetussektorin
koordinaatiosta
 Toimintaterapian konsultaatio kouluissa on kuitenkin nousussa
inkluusion lisääntymisen takia
 Yhteistyölle on kuitenkin monia esteitä ja sen vaikuttavuudesta
on tehty vähän tutkimusta
 Vaikka toimintaterapeutin ja opettajan yhteistyötä ja
konsultaatiota suositellaan, käytännössä terapia tapahtuu vielä
suorana interventiona
 Teoriassa yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa, mutta
moniammatillisesta yhteistyöstä koulun kanssa ei ole
tutkimusta
Villeneuve 2009

yhteistyö – yhteistyöllinen konsultatio
 Yhteistyöllinen konsultaatio (Collaborative consultation)
 toimintaterapeutin ja opettajan vuorovaikutus perustuu
yhteiselle asiantuntijuudelle eikä toimintaterapeutin ylemmälle
tietoperustalle
 interaktiivinen ongelmanratkaisuprosessi, joka mahdollistaa
luovien ratkaisujen keksimisen yhteisesti määritettyihin
ongelmiin
 Opettajien ja toimintaterapeuttien pitää kuitenkin olla
tietoisia toistensa ammatinkuvista, tavoista ja taustoista
 Riittävä aika ja mahdollisuus tiedon jakamiseen ovat
tehokkaan yhteistyön edellytyksiä
Villeneuve 2009

yhteistyö
 Kuntoutuspalvelut lapsen luonnollisessa ympäristössä
 merkittävyys lapselle on suurempi
 hoitajat ja opettajat käyttävät terapeuttisia keinoja
todennäköisemmin, useammin ja yleistetymmin
 Toimintaterapia annetaan luokassa ja toimintaterapeutti on
osa ryhmän rutiineja
 terapeutti oppii luokan tavat ja mitä lapselta vaaditaan
 voi näyttää mallia terapeuttisten keinojen käyttämiseen
 lapsi pysyy luonnollisessa ympäristössään, mikä edistää
taitojen siirtoa eri konteksteihin
 Integroidun palvelumallin ja moniammatillisen yhteistyön
onnistumisen edellytyksenä on, että kaikilla lapsen kanssa
työskentelevillä on yhteiset tavoitteet
Case-Smith ja Holland 2009

yhteistyö
 Perinteinen suora interventio tarpeellinen
 terapiasuhteen muodostaminen, arviointien tekeminen ja
terapeutin mahdollisuus mukauttaa ja porrastaa toimintaa
lapselle sopivaksi
 Konsultaatio hyödyllinen
 opettajan tukemiseen ja hänen näkökulmansa, huoliensa ja
tavoitteidensa kuulemiseen, voi selittää lapsen käyttäytymistä
ja kehitystä opettajalle, miettiä yhdessä terapeuttisten
menetelmien käyttöä luokassa ja arvioida niiden tehokkuutta
 Kouluissa on tarve joustavalle palvelutarjonnalle, jossa
sekä konsultaatiota että suoria terapiapalveluita
Case-Smith & Holland 2009, Villeneuve 2009

yhteistyö - perhelähtöisyys
 Koulussa toimivat toimintaterapeutit olivat vähemmän
perhelähtöisiä ja heillä oli vähemmän säännöllistä
kommunikaatiota vanhempien kanssa
 Kontaktin saaminen vanhempiin oli yrityksistä huolimatta
hankalaa ja toimintaterapeutit kokivat koulun huonona
ympäristönä perhelähtöisyydelle
 Kuitenkin niin Juhola, Matomäki & Välimäki (2012) kuin
Jackman ja Stagnitti (2007) toivat esille toimintaterapeutin
tarpeen koulun ja kodin yhteistyön edistäjänä.
Fingerhut ym. 2013

Erilaisia interventiomalleja - OTiS
 Taustalla inklusiivinen koulupolitiikka ja sen perusopetukselle
tuomat lisähaasteet
 Tavoitteena tarjota toimintaterapiaa koko koululle, eikä
kohdistettuja interventioita yksittäisille lapsille
 Kaksi toimintaterapeuttia koulussa yhteensä kaksi päivää
viikossa, toimivat opettajien ja avustajien rinnalla
 tavoitteenaan lisätä tietoa ja taitoa lasten koulun toimintoihin
osallistumiseen ja sitoutumiseen
 Säännöllinen kontakti terapeutin kanssa loi todellisia muutoksia
opetukseen ja vaikutti näin lasten oppimiseen ja sitoutumiseen
 Moni lapsi, joiden kanssa toimintaterapeutti oli tekemisissä ja
jotka hyötyisivät toimintaterapiasta, eivät todennäköisesti olisi
hakeutuneet toimintaterapiaan, vastanneet kriteereitä tai
muuten saaneet pääsyä terapiaan muuten kuin koulun ja
tämän interventiomallin kautta
Hutton 2009

Erilaisia interventiomalleja – Partnering for Change
 Mallissa pyritään vastaamaan hieno- ja karkeamotoriikan sekä
motoriikan kehityshäiriön haasteisiin
 Painotetaan terapeutin kumppanuutta opettajien ja vanhempien
kanssa lapsen osallistumisen vahvistamiseksi ja lisäämiseksi
 Koulu on toimintaterapian asiakas ja lapsen osallistuminen on
intervention yhteinen tavoite
 1. yleinen vaihe
 työskennellään koko luokan ja opettajan kanssa koko luokan osallistumista
vahvistaen
 2. vaiheessa opettaja ja terapeutti keskittyvät niihin oppilaisiin joilla on
haasteita
 muuttavat opetusmenetelmiä näiden yksittäisten oppilaiden mukaan
 3. vaihe: mukauttaminen
 toimintaterapeutti arvioi yksittäistä lasta, jolla on haasteita, mukauttaa
arvioinnin mukaan jotain lapsen ympäristöstä tai toiminnasta, jakaa tiedon
opettajan kanssa ja yleistää tiedon esimerkiksi henkilökohtaisen
opetussuunnitelman mukaan
Missiuna ym. 2012

Erilaisia interventiomalleja
Käsialakerho
 koulupäivän aikana kaksi kertaa
viikossa yht. 12x40-45min
 lapsille, joilla oli heikko käsiala
 harjoittelevat käsialaa
intensiivisesti tehtävien avulla
jotka perustuvat motorisen
oppimisen periaatteisiin
 oppilaat nauttivat ja heidän
käsialansa luettavuus parani
Tavutanssi
 luova menetelmä, jota käytetään
lasten kirjoittamisen vaikeuksien
kuntoutuksessa
 leikinomaisuus soveltui lasten
kehitysvaiheeseen ja sen materiaalit,
tarinat, leikit ja kiirrustelu vastasivat
lasten kiinnostuksen kohteisiin
 Kiirrustelu = erilaisia piirtämisen ja
maalaamisen tapoja sormilla, käsillä ja
erilaisilla välineillä
 Kiirrusteluliikkeet suunniteltu
vahvistamaan aivojen molempien
puolien yhteistyötä, tukemaan karkea-
ja hienomotoriikan kehittymistä
Howe ym. 2013, Klapuri, Leinonen & Skants 2012

Erilaisia interventiomalleja
Terapeuttinen
valokuvaus
 Hyvä tapa tukea positiivista
luokkailmapiiriä
 Kahdeksan kerran ryhmä
 Monipuolisesti erilaisia
valokuvallisia terapeuttisia
menetelmiä
 omakuvan ottamisesta luokan
oman elokuvan tekemiseen asti
 oppilaiden mahdollisuus jakaa
itsestään asioita, jotka eivät
välttämättä pääse esiin luokan
jokapäiväisessä arjessa
 hyväksytyksi tulemisen
kokemuksia
Tehdään yhdessä
meidän luokan peli
 3.-4. luokkalaisten
ryhmävuorovaikutustaitojen
tukeminen toiminnallisin keinoin
 Viiden ryhmäkerran aikana
luokka valmistaa itselleen pelin
 tavoitteina oli luokkatilanteessa
tapahtuvan vuorovaikutuksen
tukeminen ja lasten
ryhmävuorovaikutustaidon
kehittyminen
Himberg & Salonen 2011, Pernu ja Pirttijärvi 2009

Erilaisia interventiomalleja -tsemppisjumppa
 tarkoituksena on oppimisen ja kasvun tukeminen
psykomotoriikan keinoin
 liikuntatuokio, jossa käytetään musiikkia sekä psykomotorisia
pelejä ja leikkejä oppilaan kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen
 harjoitellaan motoristen taitojen lisäksi myös ryhmässä
toimimista, aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä, aktiivisuuden
säätelyä ja rauhoittumista
 pidetään koulupäivän aikana, ryhmään kuuluu 8-10 oppilasta
samalta luokka-asteelta
 kehittelyssä ja ohjauksessa on ollut mukana erityisliikunnan,
musiikkiliikunnan ja musiikki- ja tanssiterapian asiantuntijoita
sekä erityisluokanopettajia
 psykomotoriikan keinot ovat kuitenkin myös osa toimintaterapiaa
 esimerkiksi Onerva Mäen koulussa toteutetaan toimintaterapeutin
kehittelemää ja ohjaamaa Hupsis! sensorista rataa kielen ja
motoriikan kehityksen tukemiseksi.
Ahlstrand 2011

 Sekä Suomessa että ulkomailla on havaittu tarvetta toimintaterapialle
koulussa
 Vaikka koulussa tapahtuva toimintaterapia toteutuu lähinnä
erityisopetuksen tukena, on tunnistettu tarve myös perusopetuksen
puolella
 Koulun oma toimintaterapeutti voisi antaa erityisoppilaille heidän
tarvitsemansa tuen mutta myös tunnistaa perusopetuksen puolella
oppilaiden haasteita varhaisessa vaiheessa
 osaltaan ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista ja kasaantumista
 Toimintaterapeutilla olisi paljon annettavaa koulumaailmaan
 Moniammatillista yhteistyötä koulun kanssa on tutkittava lisää
 Yhteistyömalleja on kehiteltävä yhtenäisempään ja joustavampaan
suuntaan

Lähteet
 Ahlstrand, A. 2011. Tsemppiä liikunnasta – oppimisen ja kasvun
tukeminen psykomotoriikan keinoin. Kehittämistyö. Metropolia
ammattikorkeakoulu, erikoistumisopinnot, psykomotoriikka.
 AOTA (American Occupational Therapy Association). 2010.
Occupational Therapy In School Settings. Viitattu 30.4.2013
http://www.aota.org/Consumers/Professionals/WhatIsOT/CY/Fac
t-Sheets/School.aspx?FT=.pdf
 Bundy, A.C., Luckett, T., Naughton, G.A., Tranter, P.J., Wyver, S.
R., Ragen, J., Singleton, E. & Spies, G. 2008. Playful interaction:
Occupational Therapy for All Children on the School Playground.
American Journal of Occupational Therapy 65 (5). 522-527
 Case-Smith, J. & Holland, T. 2009. Making Decisions About
Service Delivery in Early Childhood Programs.
Language, Speech, and Hearing Services in Schools 40. 416–
423
 da Silva, L.B., Coutinho, A.S., da Costa
Eulálio, E.J., Soares, E.V.G. 2012. School furniture and work
surface lighting impacts on the body posture of Paraíba's public
school students. WORK 42 (4). 579-87 (abstrakti)

Lähteet
 Ericksen, J.B. 2010. Critical reflections on school-based occupational
therapy. Scandinavian journal of occupational therapy 17, 64-69
 Fingerhut, P.E., Piro, J., Sutton, A., Campbell, R., Lewis, C., Lawji, D. &
Martinez, N. 2013. Family-Centered Principles Implemented in Home-
Based, Clinic-Based, and School-Based Pediatric Settings. American
Journal of Occupational Therapy 67. 228-235
 Hautala, T., Hämäläinen, T., Mäkelä, L. & Rusi-Pyykkönen, M. 2011.
Toiminnan voimaa – toimintaterapia käytännössä. Edita Prima, Helsinki. 3,
14, 94-95
 Himberg, E. & Salonen, E. 2011. MEIDÄN LUOKAN STOORIT -
Valokuvan terapeuttiset menetelmät positiivisen luokkailmapiirin tukena.
Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, toimintaterapian
koulutusohjelma.
 Howe, T.-H., Roston, K. L., Sheu, C.-F. & Hinojosa, J. 2013. Assessing
handwriting intervention effectiveness in elementary school students: A
two-group controlled study. American Journal of Occupational Therapy 67.
19-27
 Hutton, E. 2009. Occupational therapy in mainstream primary schools: an
evaluation of a pilot project. British Journal of Occupational Therapy 72
(7). 308-313
 Jackman, M. & Stagnitti, K. 2007. Fine motor difficulties: The need for
advocating for the role of occupational therapy in schools. Australian
Occupational Therapy Journal 54. 168-173

Lähteet
 Juhola, J., Matomäki, K. & Välimäki, J. 2012 ”Jos meirän kouluss
ois toimintaterapeutti” – Toimintaterapian mahdollisuudet tukea
oppilaan toimintaa Pohjan koulun arjessa. Opinnäytetyö.
Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapian
koulutusohjelma.
 Kennedy, S. & Stewart, H. 2011. Collaboration between
occupational therapists and teachers: Definitions, implementation
and efficacy. Australian Occupational Therapy Journal 58. 209–
214
 Koskinen, N. 2012. Meidän piha – Maskun Hemmingin koulun
pihan muutos. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu,
toimintaterapian koulutusohjelma.
 Laitinen, P. 2011. Kehonhahmotuksen tukeminen Keljonkankaan
koululla. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-,
terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.
 Lattunen, T. 2011. Bedömning av anpassningar i skolmiljön (BAS
3.0) : Arviointimenetelmän kääntäminen suomen kielelle ja
käännöksen sisällön validointi. Opinnäytetyö. Jyväskylän
ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala,
toimintaterapian koulutusohjelma.

Lähteet
 Moberg, S. 2001. Opettajien näkemykset inklusiivisesta opetuksesta.
Teoksessa Inkluusion haaste koululle. Toim. P. Murto ym. Jyväskylä, PS
Kustannus. 82-94
 Missiuna, C.A., Pollock, N.A., Levac, D.E. ym. 2012. Partnering for
Change: An innovative school-based occupational therapy service
delivery model for children with developmental coordination disorder.
Canadian Journal of Occupational Therapy 79. 41-50
 Neal, J., Bigby, L., & Nicholson, R. 2004. Occupational Therapy, Physical
Therapy, and Orientation and Mobility Services in Public Schools.
Intervention in school and clinics 39 (4). 218-222
 Palomäki, E., Pärnänen, L. & Vastamäki, T. 2012. Espoon opetustoimen
apuvälinepalveluprosessi näkövammaisten oppilaiden tukena -
Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Opinnäytetyö.
Metropolia ammattikorkeakoulu, toimintaterapian koulutusohjelma.
 Sankala, K. 2011. CO-OP- OHJELMA KOULUIKÄISEN LAPSEN
TOIMINTATERAPIASSA. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu,
sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, toimintaterapian koulutusohjelma.
 Villeneuve, M. 2009. A critical examination of school-based occupational
therapy collaborative consultation. Canadian Journal of Occupational
therapy 76, Influencing policy special issue, July. 206-218

�ݺ�ߣ

Toimintaterapian mahdollisuudet koulussa

More Related Content

Toimintaterapian mahdollisuudet koulussa