ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Trialogisen oppimisen ja teknologian
kehittäminen KP-Lab –projektissa
ITK-päivät, Hämeenlinna, 6.4.2011

Sami Paavola¹, Liisa Ilomäki¹, Merja Bauters², Hanni
Muukkonen¹, Hannu Markkanen²
& muu KP-Lab työryhmä

¹ Helsingin yliopisto
² Metropolia ammattikorkeakoulu
E-mail:
sami.paavola@helsinki.fi,
KP-Lab projekti
         http://www.kp-lab.org; http://www.knowledgepractices.info

 Laaja ja kunnianhimoinen EU:n tukema tutkimus- ja kehittämishanke
  (2006-2011); 22 partneria 14 maasta
 Suomesta mukana on Helsingin yliopisto (koordinoi hanketta),
  Metropolia-ammattikorkeakoulu (teknologinen kehitystyö) ja Pöyry Oyj
  (yrityskumppanina)
 KP-Labin tavoitteena on ollut edistää uusia tietokäytäntöjä sekä
  koulutuksessa että työelämässä ja kehittää ”yhteisöllistä
  tiedonluomista” tukevia toimintamalleja ja työvälineitä
 Erityisesti fokuksena oli sellainen korkea-asteen koulutus
  (ammattikorkeat ja yliopisto), jossa keskeistä läheinen työelämäyhteys;
  mutta myös opettajankoulutus ja työelämätutkimus
KP-Lab projektin perusvisio

  “[The project] aims at understanding how people collaboratively, in long-term
  processes, develop novel epistemic things and transform their knowledge
  practices, and how students in higher education do the same by cross-fertilizing
  professional and educational practices and solve complex, authentic problems
  with the help of innovative knowledge practices and educational technology.
  The modern information and communication technology not only facilitates
  knowledge creation around shared objects but also puts forward the need to
  develop this kind of an approach about trialogical learning.”
 Vahvat tavoitteet niin oppimisteoreettisesti, pedagogisten mallien kuin
  teknologiankin suhteen
Mitä tuloksia saavutettiin – Teoria

 Kehitetty yhteisöllisen, kohteellisen eli trialogisen työskentelyn
  lähestymistapaa ja sen suunnitteluperiaatteita
 Trialogisuus: yhdessä kehitettävien kohteiden ja tietotuotosten
  muokkaaminen ja tekeminen autenttiseen käyttöön välittää toimintaa
  erotuksena oppimisen lähestymistavoista, joissa tärkeää on ihmisen
  mielen prosessit (”monologisuus” ) tai vain sosiaalinen vuorovaikutus
  (”dialogisuus”) ihmisten välillä
 Yhdistetty eri suunnista ideoita , joka on ollut haastavaa (tutkimuksen
  integrointiin paljon aikaa), mutta samalla hedelmällistä
 Lähestymistapa selvästi herättää kiinnostusta, vaikka termi ja sen ero
  yleensä yhteisöllisen oppimisen malleihin herättää usein kysymyksiä
Trialoginen lähestymistapa
Yksin ja yhdessä organisoituminen kehittämään jaettuja,
”autenttisia” kohteita
                                                Kohteen ”aito” käyttö
                                            ja uusituvat ideat ja käytännöt


  Jaetut, työstettävät kohteet:
  T ttoo st s . d km nit
   ie u tke ( im o u e t
     o       e          ,
  tot tsu ne a
  u t e u n itm t
     e,       l )


  K y nö
   ät n t
     ä

                                                  Työvälineet – KPE
  Uk is tt et
   l t u id a
    o e




                                                     Jaetut kohteet
                                                  – niiden työstäminen

                                                                                 Sosiaalinen
                                  Yksilöt                                     vuorovaikutus ja
                                                 Aiemmat käytännöt,           oppimisyhteisöjen
                                                ideat ja tietoartefaktit        “ristipölytys”
Mitä tuloksia saavutettiin – Pedagogiikka

 Laajasti tutkittu erilaisia kursseja, joissa projektissa tuotettu teknologia
  on ollut käytössä
 Tuloksena ei niinkään selkeät pedagogiset mallit koskien trialogisuutta
  (vaikka näitäkin tuotettu), vaan enemmän ollut pyrkimys tukea
  kohteellista, trialogista työskentelyä eri konteksteissa ja tukea
  käytäntöjen muuttamista kehitetyn teknologian avulla
 Olisi ehkä selvemmin kannattanut erotella pedagoginen kehittämistyö ja
  tutkimus (tutkimukselle aika vahvoja odotuksia, vaikka toisaalta KP-Lab
  ei ollut niinkään tutkimushanke kuin kehittämishanke)
 Tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia myös pidempiaikaisia muutoksia,
  mutta projektiarvioinnit ( reviewt) oikeastaan pakottivat luopumaan tästä
Mitä tuloksia saavutettiin – Teknologia

 Keskeinen tulos: Knowledge Practices Environment (KPE) - laaja
  työkaluja ja toiminnallisuuksia yhdistelevä selainpohjainen ympäristö
  tukemassa yhteisöllistä tiedonluomista
 KPE herättänyt paljon kiinnostusta. Vahvoja puolia: visuospatiaalinen
  mahdollisuus asioiden muokkaamiseen ja organisoimiseen, joustavuus,
  metatiedon liikkuvuus asioiden ja työkalujen välillä
 Pedagogisten ideoiden hyödyntäminen ja teknisten tarjoumien
  kehittäminen
 Kehitettiin myös muita työkaluja, joiden integrointi jäi kesken - osittain
  onneksi, sillä laajassa projektissa osa olisi ollut jo vanhentunutta
 Semanttiset palvelut iso tavoite (osa alkuperäistä rahoitushakua) – niiden
  kehittämisessä eniten ongelmia
 Teknisten partnereiden eri tavoitteet teknisessä kehityksessä osittain
  aiheutti vaikeuksia (tutkimus vs. oikea käyttö)
Esimerkkinä kuva KPE:n sisältönäkymästä (ITK-torilla esillä)
Mitä tuloksia saavutettiin – Yhteissuunnittelu (co-design)

 Teorian, pedagogiikan ja teknologian saumaton yhdistäminen hyvin
  suuri haaste (tiedettiin jo projektin alussa) ja aiheuttikin paljon työtä
 Onnistui kuitenkin yleisesti ottaen hyvin; partnerit sitoutuneita tähän ja
  yhteissuunnittelun koordinaattori hyvin aktiivinen
 Helsingin yliopiston ja Metropolian yhteistyö KPE:n ja trialogisuuden
  ympärillä hedelmällistä - vilkas yhteistyö, joka jatkuu eri tavoin
 Myös monet ulkomaiset partnerit osallistuivat aktiivisesti tähän
  yhteissuunnitteluun


 Huom: Projektin pedagogisia ideoita ja KPEtä esitellään ITK-Torilla!
Haasteita


 Koordinaattorivastuu raskas (Helsingin yliopisto vastuussa hankkeesta,
  ja paljon tutkimuksesta, Metropolialla paljolti teknologian
  kehittämisestä)
 KP-Lab yksi isoimpia hankkeita, jota Helsingin yliopisto ylipäänsä
  koordinoinut - kasvatuksen alalla Suomen isoin, itse haussa isoin, jne.
 Lähtökohtana oli, että saadaan itse vaikuttamismahdollisuuksia jos
  ollaan koordinaattoreita (osittain toteutunut?)
 Ei ehkä kovin hyvin osattu hyödyntää tätä roolia näkyvyyden kannalta
  (tuotu mielellään myös ongelmia esille!) … suomalaisuus….
 Hankkeen integroiminen yksi keskeinen haaste. Aika kovia jännitteitäkin
  hankkeessa, vaikka toisaalta hyvin motivoitunut ja tiivis yhteistyö (paljon
  dokumenttien muokkausta, workshoppeja, virtuaalikokouksia)
Haasteita (2)


 Laaja projekti: projektin sisällä oikeastaan erilaisia pikkuprojekteja
  erityisesti teknologian kehittämiseen liittyen -> integroiminen
  ongelmallista.
 Projektin tulosten levittäminen haaste. Aluksi koordinoiva taho ei kovin
  ammattimainen, mutta myöhemmin muutosten myötä vahva
  ammattitaito, mutta silloin jo vähän projektin muusta työstä erillään
 Vuosittaiset projektiarvioinnit raskaita – aiheutti paljon kvasityötä
     Meidän    näkemys: arvioitsijoilta puuttui pitkäjänteisyys, oli vaikea tulkita
      arvioitsijoiden toiveita - sanelupolitiikkaa, joka oli vielä aika vaikeasti
      tulkittavissa (puuttui siis trialogisuus eli pitkäjänteinen kehittäminen!)
EU-policy ei ole houkuttelevaa, mutta se on pakollista.
Yhteenvetoa projektista (”lesson learned”)


 Projekti oli raskas (raskaampi kuin mitä oli oletettiin) – mutta erittäin
  opettavaa monelta kannalta ja monelle meistä.
 EU ei tue avointa kehittämistyötä vaan selkeitä projekteja, jotka ovat
  helpommin hallittavissa mutta vähemmän uudistavia ja luovia.
 Omat vahvuudet ja omat keskeiset tavoitteet kannattaa pitää
  mielessä ja pyrkiä kehittämään niitä silloinkin, kun ne näyttävät
  olevan hetkellisesti vastatuulessa.
 Tällaisessa hankkeessa pysyvä ristiriita nopeiden tulosten ja
  hitaamman tutkimuksen välillä.
 Pitäisi osata hyödyntää tuloksia, mm. verkostoja
 Projektin arvioitsijoiden kanssa pitäisi päästä hyvään
  vuorovaikutukseen, muuten hankaluuksia
Jatkosuunnitelmia / -hankkeita



 KPE-ympäristön jatkoa: Joustavampi, vähän karsitumpi versio
  suunnitelmissa, jossa toisaalta vielä enemmän mahdollisuus
  yhdistää muihin välineisiin
 Samoin pyrkimys viedä trialogista, kohteellisen työskentelyn mallia
  eteenpäin eri oppimiskonteksteissa (koulu, yliopistot, työelämä)

More Related Content

Trialogisen oppimisen ja teknologian kehittäminen KP-Lab –projektissa

  • 1. Trialogisen oppimisen ja teknologian kehittäminen KP-Lab –projektissa ITK-päivät, Hämeenlinna, 6.4.2011 Sami Paavola¹, Liisa Ilomäki¹, Merja Bauters², Hanni Muukkonen¹, Hannu Markkanen² & muu KP-Lab työryhmä ¹ Helsingin yliopisto ² Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: sami.paavola@helsinki.fi,
  • 2. KP-Lab projekti http://www.kp-lab.org; http://www.knowledgepractices.info  Laaja ja kunnianhimoinen EU:n tukema tutkimus- ja kehittämishanke (2006-2011); 22 partneria 14 maasta  Suomesta mukana on Helsingin yliopisto (koordinoi hanketta), Metropolia-ammattikorkeakoulu (teknologinen kehitystyö) ja Pöyry Oyj (yrityskumppanina)  KP-Labin tavoitteena on ollut edistää uusia tietokäytäntöjä sekä koulutuksessa että työelämässä ja kehittää ”yhteisöllistä tiedonluomista” tukevia toimintamalleja ja työvälineitä  Erityisesti fokuksena oli sellainen korkea-asteen koulutus (ammattikorkeat ja yliopisto), jossa keskeistä läheinen työelämäyhteys; mutta myös opettajankoulutus ja työelämätutkimus
  • 3. KP-Lab projektin perusvisio “[The project] aims at understanding how people collaboratively, in long-term processes, develop novel epistemic things and transform their knowledge practices, and how students in higher education do the same by cross-fertilizing professional and educational practices and solve complex, authentic problems with the help of innovative knowledge practices and educational technology. The modern information and communication technology not only facilitates knowledge creation around shared objects but also puts forward the need to develop this kind of an approach about trialogical learning.”  Vahvat tavoitteet niin oppimisteoreettisesti, pedagogisten mallien kuin teknologiankin suhteen
  • 4. Mitä tuloksia saavutettiin – Teoria  Kehitetty yhteisöllisen, kohteellisen eli trialogisen työskentelyn lähestymistapaa ja sen suunnitteluperiaatteita  Trialogisuus: yhdessä kehitettävien kohteiden ja tietotuotosten muokkaaminen ja tekeminen autenttiseen käyttöön välittää toimintaa erotuksena oppimisen lähestymistavoista, joissa tärkeää on ihmisen mielen prosessit (”monologisuus” ) tai vain sosiaalinen vuorovaikutus (”dialogisuus”) ihmisten välillä  Yhdistetty eri suunnista ideoita , joka on ollut haastavaa (tutkimuksen integrointiin paljon aikaa), mutta samalla hedelmällistä  Lähestymistapa selvästi herättää kiinnostusta, vaikka termi ja sen ero yleensä yhteisöllisen oppimisen malleihin herättää usein kysymyksiä
  • 5. Trialoginen lähestymistapa Yksin ja yhdessä organisoituminen kehittämään jaettuja, ”autenttisia” kohteita Kohteen ”aito” käyttö ja uusituvat ideat ja käytännöt Jaetut, työstettävät kohteet: T ttoo st s . d km nit ie u tke ( im o u e t o e , tot tsu ne a u t e u n itm t e, l ) K y nö ät n t ä Työvälineet – KPE Uk is tt et l t u id a o e Jaetut kohteet – niiden työstäminen Sosiaalinen Yksilöt vuorovaikutus ja Aiemmat käytännöt, oppimisyhteisöjen ideat ja tietoartefaktit “ristipölytys”
  • 6. Mitä tuloksia saavutettiin – Pedagogiikka  Laajasti tutkittu erilaisia kursseja, joissa projektissa tuotettu teknologia on ollut käytössä  Tuloksena ei niinkään selkeät pedagogiset mallit koskien trialogisuutta (vaikka näitäkin tuotettu), vaan enemmän ollut pyrkimys tukea kohteellista, trialogista työskentelyä eri konteksteissa ja tukea käytäntöjen muuttamista kehitetyn teknologian avulla  Olisi ehkä selvemmin kannattanut erotella pedagoginen kehittämistyö ja tutkimus (tutkimukselle aika vahvoja odotuksia, vaikka toisaalta KP-Lab ei ollut niinkään tutkimushanke kuin kehittämishanke)  Tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia myös pidempiaikaisia muutoksia, mutta projektiarvioinnit ( reviewt) oikeastaan pakottivat luopumaan tästä
  • 7. Mitä tuloksia saavutettiin – Teknologia  Keskeinen tulos: Knowledge Practices Environment (KPE) - laaja työkaluja ja toiminnallisuuksia yhdistelevä selainpohjainen ympäristö tukemassa yhteisöllistä tiedonluomista  KPE herättänyt paljon kiinnostusta. Vahvoja puolia: visuospatiaalinen mahdollisuus asioiden muokkaamiseen ja organisoimiseen, joustavuus, metatiedon liikkuvuus asioiden ja työkalujen välillä  Pedagogisten ideoiden hyödyntäminen ja teknisten tarjoumien kehittäminen  Kehitettiin myös muita työkaluja, joiden integrointi jäi kesken - osittain onneksi, sillä laajassa projektissa osa olisi ollut jo vanhentunutta  Semanttiset palvelut iso tavoite (osa alkuperäistä rahoitushakua) – niiden kehittämisessä eniten ongelmia  Teknisten partnereiden eri tavoitteet teknisessä kehityksessä osittain aiheutti vaikeuksia (tutkimus vs. oikea käyttö)
  • 8. Esimerkkinä kuva KPE:n sisältönäkymästä (ITK-torilla esillä)
  • 9. Mitä tuloksia saavutettiin – Yhteissuunnittelu (co-design)  Teorian, pedagogiikan ja teknologian saumaton yhdistäminen hyvin suuri haaste (tiedettiin jo projektin alussa) ja aiheuttikin paljon työtä  Onnistui kuitenkin yleisesti ottaen hyvin; partnerit sitoutuneita tähän ja yhteissuunnittelun koordinaattori hyvin aktiivinen  Helsingin yliopiston ja Metropolian yhteistyö KPE:n ja trialogisuuden ympärillä hedelmällistä - vilkas yhteistyö, joka jatkuu eri tavoin  Myös monet ulkomaiset partnerit osallistuivat aktiivisesti tähän yhteissuunnitteluun  Huom: Projektin pedagogisia ideoita ja KPEtä esitellään ITK-Torilla!
  • 10. Haasteita  Koordinaattorivastuu raskas (Helsingin yliopisto vastuussa hankkeesta, ja paljon tutkimuksesta, Metropolialla paljolti teknologian kehittämisestä)  KP-Lab yksi isoimpia hankkeita, jota Helsingin yliopisto ylipäänsä koordinoinut - kasvatuksen alalla Suomen isoin, itse haussa isoin, jne.  Lähtökohtana oli, että saadaan itse vaikuttamismahdollisuuksia jos ollaan koordinaattoreita (osittain toteutunut?)  Ei ehkä kovin hyvin osattu hyödyntää tätä roolia näkyvyyden kannalta (tuotu mielellään myös ongelmia esille!) … suomalaisuus….  Hankkeen integroiminen yksi keskeinen haaste. Aika kovia jännitteitäkin hankkeessa, vaikka toisaalta hyvin motivoitunut ja tiivis yhteistyö (paljon dokumenttien muokkausta, workshoppeja, virtuaalikokouksia)
  • 11. Haasteita (2)  Laaja projekti: projektin sisällä oikeastaan erilaisia pikkuprojekteja erityisesti teknologian kehittämiseen liittyen -> integroiminen ongelmallista.  Projektin tulosten levittäminen haaste. Aluksi koordinoiva taho ei kovin ammattimainen, mutta myöhemmin muutosten myötä vahva ammattitaito, mutta silloin jo vähän projektin muusta työstä erillään  Vuosittaiset projektiarvioinnit raskaita – aiheutti paljon kvasityötä  Meidän näkemys: arvioitsijoilta puuttui pitkäjänteisyys, oli vaikea tulkita arvioitsijoiden toiveita - sanelupolitiikkaa, joka oli vielä aika vaikeasti tulkittavissa (puuttui siis trialogisuus eli pitkäjänteinen kehittäminen!) EU-policy ei ole houkuttelevaa, mutta se on pakollista.
  • 12. Yhteenvetoa projektista (”lesson learned”)  Projekti oli raskas (raskaampi kuin mitä oli oletettiin) – mutta erittäin opettavaa monelta kannalta ja monelle meistä.  EU ei tue avointa kehittämistyötä vaan selkeitä projekteja, jotka ovat helpommin hallittavissa mutta vähemmän uudistavia ja luovia.  Omat vahvuudet ja omat keskeiset tavoitteet kannattaa pitää mielessä ja pyrkiä kehittämään niitä silloinkin, kun ne näyttävät olevan hetkellisesti vastatuulessa.  Tällaisessa hankkeessa pysyvä ristiriita nopeiden tulosten ja hitaamman tutkimuksen välillä.  Pitäisi osata hyödyntää tuloksia, mm. verkostoja  Projektin arvioitsijoiden kanssa pitäisi päästä hyvään vuorovaikutukseen, muuten hankaluuksia
  • 13. Jatkosuunnitelmia / -hankkeita  KPE-ympäristön jatkoa: Joustavampi, vähän karsitumpi versio suunnitelmissa, jossa toisaalta vielä enemmän mahdollisuus yhdistää muihin välineisiin  Samoin pyrkimys viedä trialogista, kohteellisen työskentelyn mallia eteenpäin eri oppimiskonteksteissa (koulu, yliopistot, työelämä)