ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Itsenäistyminen elämänvaiheena. HIllevi Westman, SOS-Lapsikylä ry

•Download as PPT, PDF•
•
Reima Orvasto
Reima Orvasto

Osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta itsenäistyvien hyvinvoinnista. Luentorunko Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry:n Jälkihuoltoseminaarissa 22.11.2013.

1 of 25
Download to read offline
Itsenäistyminen elämänvaiheena - osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta itsenäistyvien hyvinvoinnista
Osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta •Tutkimus toteutettiin SOS Lapsikylien, kansallisten yhteistyökumppaneiden ja brittiläisen National Care Advisory (NCAS) -järjestön yhteistyönä. Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Maritta Törrösen yhdessä valt.yo Teemu Vauhkosen kanssa kirjoittama tutkimusraportti julkaistiin marraskuussa 2012.
Tutkimus Suomessa Tuo esiin viidenkymmenen18-32-vuotiaan nuoren henkilön (27 naista ja 23 miestä) kokemuksia sijaishuollon ajalta ja erityisesti ajanjaksosta, jolloin he itsenäistyivät sijaishuollosta ja aloittivat itsenäisen elämän. Haastattelut toteutettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Haastateltavilla oli kokemusta erityyppisistä sijaishuollon muodoista eri puolilla Suomea.
Viimeisin sijoituspaikka N % Lastensuojelulaitos 22 44% SOS-lapsikylä / sijaisperhe 16 32% Muu sijoituspaikka 12 24% Yhteensä 50 100%
Kuinka tutkimus toteutettiin • Tutkimuksessa yhdistyvät niin vertais-, toiminta– kuin osallistava tutkimus • Nuoret ovat olleet osallisina tutkimuksen teossa • Haastattelu on tehty puolistrukturoituna haastatteluna, jossa on avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Vastauksia on analysoitu laadullisesti ja määrällisesti.
Tavoite Tutkimuksen avulla pyritään muutokseen sijaishuollon järjestelyissä erityisesti itsenäistymistä ajatellen Tutkimustiedon avulla tuotetaan suositukset sijaishuollon itsenäistymiskäytäntöjen parantamiseksi: Itsenäistymisvaihetta pitää tarkastella yksilöllisesti ja joustavasti nuoren eikä järjestelmän näkökulmasta.
Nuorten haastatteluiden keskeinen sisältö Sosiaaliset resurssit Taloudelliset resurssit Sijaishuollon Itsenäistykulttuuriset misprosessi tekijät Elämäntyytyväisyys Sosiaaliset suhteet Asuminen Image Talous Katkerat kokemukset Tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen Ystävät Sijaishuollon työntekijät Suku ja biologiset vanhemmat Sisarukset Jälkihuollon työntekijät Sijaishuollon sosiaalityöntekijät Terveys Työn ja koulutuksen merkitys Sijaishuollon valvonta Sijoituksen päättymisen epäselvyys Tavoitteiden epäselvyys Väliinputoaminen Arjen taitojen oppiminen Itsenäisyyden tuoma ilo Suuri muutos itsenäistyä Tietoa asioinnista palveluissa Vahvuus toimia itsenäisesti
Kokemusten erilaisuus - ää°ù¾±±èää³Ù
Itsenäistymisen kipukohdat
Huonosti menneet asiat (100) • Siirtoja kauaksi ystävistä ja sukulaisista, ajatus, ettei saa huonoja vaikutteita • Tehnyt omista vanhemmista ja muista sukulaisista vain tuttavia • Yksinäisyyden kokemus • Kaikki eivät ole tietoisia jälkihuollosta!
Huonosti menneet asiat • Toisilla suhteet sijaisvanhempiin riitautuneet ja yhteyttä ei pidetä edelleenkään • Itsenäistyminen valmisteltua, mutta myös viikon varoitusajalla • Kokemus siitä, että on tullut huonosti kohdelluksi • Epävarmuus toimeentulosta ja siitä miten asiat tulevaisuudessa tulevat menemään
Hyvin menneet asiat (147) • Elämä sujuu ja perusasiat ovat kunnossa • Ovat saaneet apua sekä sijaishuollon työntekijöiltä ja/tai sijaisperheeltään ja mahdollisesti myös biologiselta perheeltään tai suvultaan • Ovat tietoisia ihmisistä, joilta voi kysyä apua, kun sitä tarvitsevat
Hyvin menneet asiat • Ovat tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa • Eivät koe sijaishuollon leimanneen heitä • Joko opiskelevat tai ovat työssä tai sekä että • Luottavat tulevaisuuteen
SUOSITUKSET
1. Joustavuus Sijaishuoltopaikkojen joustaminen lapsen ja nuoren mukaan, ei lapsen tai nuoren sijaishuollon mukaan. Lapsilähtöinen näkökulma sijaishuollon järjestämiseen, mikä ottaa huomioon lapsen tai nuoren tarpeen pitkäjänteisiin ihmissuhteisiin ja sitä kautta syntyvään turvallisuuden tunteeseen.
2) Arjen taidot Jo sijaishuollon aikana nuoren on hyvä oppia käyttämään oikeaa rahaa. Ostolaput koetaan usein nöyryyttävinä. Jokaisella nuorella tulisi olla oma itsenäinen tili ja siihen liittyvät verkkotunnukset, joiden käyttöä hän voi harjoitella jo ennen itsenäistymistä.
3) Opintojen ja työllistymisen tuki On syytä kiinnittää huomiota niiden nuorten tilanteeseen, joilla ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa. Yhteiskunnassa pitäisi nuoria työllistää enemmän oppisopimus- ja työssä oppimistyyppisesti sekä myös avustaviin tehtäviin. Näiden kautta nuoret saisivat työkokemusta, mikä auttaa heitä taas saamaan uudenlaisia tehtäviä.
4 Tukea henkiseen hyvinvointiin • Kun tiedetään, että sijaishuollossa olevilla nuorilla on taustallaan erilaisia traumaattisia kokemuksia, tulisi tämä ottaa huomioon jo sijaishuollon aikana ja myös jälkihuollossa. • Ongelmana ei saisi olla eri sektoreiden työnjako, vaan tavoitteena pitäisi olla nuorten etu.
5) Tukea päihteiden väärinkäytön lopettamiseen • Niille nuorille, joilla on vaikeuksia päihteiden kanssa, tulisi löytää uudenlaisia eri sektoreiden ja toimipisteiden ylittäviä työtapoja toimia ennen nuorten itsenäistymistä. • Lähtökohtana tällöin on pikemminkin yhteiset nuoret kuin oma sektoroitunut työnjako.
6) Yhteydenpidon tukeminen •Nuoren suhteita itselleen tärkeisiin ihmisiin voidaan tukea sijoittamalla heitä lähemmäksi omaa kotikuntaansa.
7) Tasa-arvoisuutta lisäävä yhteiskuntapolitiikka • Yhteiskunnassa tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaa, joka vähentää lapsiköyhyyttä sekä vähentää sosiaaliekonomista sukupuoleen, etniseen taustaan ja sukupolveen kiinnittyvää ihmisten keskinäistä eriarvoisuutta. • Tarvitaan toimia ja resursseja, joiden avulla voidaan tukea antaa myös laajennetulle perheelle.
8) Yhteiskuntapolitiikka • Yhteiskunnan tukea tarvitaan takaamaan muun muassa eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön riittävyys ja koulutus. • Ehkäisevän perhetyön avulla voidaan ehkäistä lapsiperheiden vaikeuksien syvenemistä ja vähentää huostaanottoja sekä inhimillistä kärsimystä niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen.
Sijaishuollon valvonnan tehostaminen • Nuorten fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua ei saa sallia sijaishuollossa • Nuorille tahot, jotka kuulevat heitä • Huomio työntekijöiden koulutukseen
Kysymyksiä • Miten käytännön taidot opitaan sijaishuollossa? • Miten rahan käyttö suomalaisessa sijaishuollossa? • Miten pitäisi tukea henkistä hyvinvointia ja mikä olisi avuksi? • Miten varmistaa, että nuorella sijaishuollossa on joku joka kuuntelee? Entä mikä oli haastateltavien viesti tästä asiasta? • Miten tukea yhteyksiä sukuun? • Miten sijaishuollon joustavuutta olisi hyvä ajatella ja mitä se tarkoittaisi? • Miten sijaishuollon ja jälkihuollon yhteyttä voidaan parantaa?
K IIT O S !

More Related Content

Itsenäistyminen elämänvaiheena. HIllevi Westman, SOS-Lapsikylä ry

  • 1. Itsenäistyminen elämänvaiheena - osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta itsenäistyvien hyvinvoinnista
  • 2. Osa laajempaa kansainvälistä tutkimusta •Tutkimus toteutettiin SOS Lapsikylien, kansallisten yhteistyökumppaneiden ja brittiläisen National Care Advisory (NCAS) -järjestön yhteistyönä. Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Maritta Törrösen yhdessä valt.yo Teemu Vauhkosen kanssa kirjoittama tutkimusraportti julkaistiin marraskuussa 2012.
  • 3. Tutkimus Suomessa Tuo esiin viidenkymmenen18-32-vuotiaan nuoren henkilön (27 naista ja 23 miestä) kokemuksia sijaishuollon ajalta ja erityisesti ajanjaksosta, jolloin he itsenäistyivät sijaishuollosta ja aloittivat itsenäisen elämän. Haastattelut toteutettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Haastateltavilla oli kokemusta erityyppisistä sijaishuollon muodoista eri puolilla Suomea.
  • 4. Viimeisin sijoituspaikka N % Lastensuojelulaitos 22 44% SOS-lapsikylä / sijaisperhe 16 32% Muu sijoituspaikka 12 24% Yhteensä 50 100%
  • 5. Kuinka tutkimus toteutettiin • Tutkimuksessa yhdistyvät niin vertais-, toiminta– kuin osallistava tutkimus • Nuoret ovat olleet osallisina tutkimuksen teossa • Haastattelu on tehty puolistrukturoituna haastatteluna, jossa on avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Vastauksia on analysoitu laadullisesti ja määrällisesti.
  • 6. Tavoite Tutkimuksen avulla pyritään muutokseen sijaishuollon järjestelyissä erityisesti itsenäistymistä ajatellen Tutkimustiedon avulla tuotetaan suositukset sijaishuollon itsenäistymiskäytäntöjen parantamiseksi: Itsenäistymisvaihetta pitää tarkastella yksilöllisesti ja joustavasti nuoren eikä järjestelmän näkökulmasta.
  • 7. Nuorten haastatteluiden keskeinen sisältö Sosiaaliset resurssit Taloudelliset resurssit Sijaishuollon Itsenäistykulttuuriset misprosessi tekijät Elämäntyytyväisyys Sosiaaliset suhteet Asuminen Image Talous Katkerat kokemukset Tyytyväisyys omaan elämäntilanteeseen Ystävät Sijaishuollon työntekijät Suku ja biologiset vanhemmat Sisarukset Jälkihuollon työntekijät Sijaishuollon sosiaalityöntekijät Terveys Työn ja koulutuksen merkitys Sijaishuollon valvonta Sijoituksen päättymisen epäselvyys Tavoitteiden epäselvyys Väliinputoaminen Arjen taitojen oppiminen Itsenäisyyden tuoma ilo Suuri muutos itsenäistyä Tietoa asioinnista palveluissa Vahvuus toimia itsenäisesti
  • 8. Kokemusten erilaisuus - ää°ù¾±±èää³Ù
  • 10. Huonosti menneet asiat (100) • Siirtoja kauaksi ystävistä ja sukulaisista, ajatus, ettei saa huonoja vaikutteita • Tehnyt omista vanhemmista ja muista sukulaisista vain tuttavia • Yksinäisyyden kokemus • Kaikki eivät ole tietoisia jälkihuollosta!
  • 11. Huonosti menneet asiat • Toisilla suhteet sijaisvanhempiin riitautuneet ja yhteyttä ei pidetä edelleenkään • Itsenäistyminen valmisteltua, mutta myös viikon varoitusajalla • Kokemus siitä, että on tullut huonosti kohdelluksi • Epävarmuus toimeentulosta ja siitä miten asiat tulevaisuudessa tulevat menemään
  • 12. Hyvin menneet asiat (147) • Elämä sujuu ja perusasiat ovat kunnossa • Ovat saaneet apua sekä sijaishuollon työntekijöiltä ja/tai sijaisperheeltään ja mahdollisesti myös biologiselta perheeltään tai suvultaan • Ovat tietoisia ihmisistä, joilta voi kysyä apua, kun sitä tarvitsevat
  • 13. Hyvin menneet asiat • Ovat tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa • Eivät koe sijaishuollon leimanneen heitä • Joko opiskelevat tai ovat työssä tai sekä että • Luottavat tulevaisuuteen
  • 15. 1. Joustavuus Sijaishuoltopaikkojen joustaminen lapsen ja nuoren mukaan, ei lapsen tai nuoren sijaishuollon mukaan. Lapsilähtöinen näkökulma sijaishuollon järjestämiseen, mikä ottaa huomioon lapsen tai nuoren tarpeen pitkäjänteisiin ihmissuhteisiin ja sitä kautta syntyvään turvallisuuden tunteeseen.
  • 16. 2) Arjen taidot Jo sijaishuollon aikana nuoren on hyvä oppia käyttämään oikeaa rahaa. Ostolaput koetaan usein nöyryyttävinä. Jokaisella nuorella tulisi olla oma itsenäinen tili ja siihen liittyvät verkkotunnukset, joiden käyttöä hän voi harjoitella jo ennen itsenäistymistä.
  • 17. 3) Opintojen ja työllistymisen tuki On syytä kiinnittää huomiota niiden nuorten tilanteeseen, joilla ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa. Yhteiskunnassa pitäisi nuoria työllistää enemmän oppisopimus- ja työssä oppimistyyppisesti sekä myös avustaviin tehtäviin. Näiden kautta nuoret saisivat työkokemusta, mikä auttaa heitä taas saamaan uudenlaisia tehtäviä.
  • 18. 4 Tukea henkiseen hyvinvointiin • Kun tiedetään, että sijaishuollossa olevilla nuorilla on taustallaan erilaisia traumaattisia kokemuksia, tulisi tämä ottaa huomioon jo sijaishuollon aikana ja myös jälkihuollossa. • Ongelmana ei saisi olla eri sektoreiden työnjako, vaan tavoitteena pitäisi olla nuorten etu.
  • 19. 5) Tukea päihteiden väärinkäytön lopettamiseen • Niille nuorille, joilla on vaikeuksia päihteiden kanssa, tulisi löytää uudenlaisia eri sektoreiden ja toimipisteiden ylittäviä työtapoja toimia ennen nuorten itsenäistymistä. • Lähtökohtana tällöin on pikemminkin yhteiset nuoret kuin oma sektoroitunut työnjako.
  • 20. 6) Yhteydenpidon tukeminen •Nuoren suhteita itselleen tärkeisiin ihmisiin voidaan tukea sijoittamalla heitä lähemmäksi omaa kotikuntaansa.
  • 21. 7) Tasa-arvoisuutta lisäävä yhteiskuntapolitiikka • Yhteiskunnassa tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaa, joka vähentää lapsiköyhyyttä sekä vähentää sosiaaliekonomista sukupuoleen, etniseen taustaan ja sukupolveen kiinnittyvää ihmisten keskinäistä eriarvoisuutta. • Tarvitaan toimia ja resursseja, joiden avulla voidaan tukea antaa myös laajennetulle perheelle.
  • 22. 8) Yhteiskuntapolitiikka • Yhteiskunnan tukea tarvitaan takaamaan muun muassa eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön riittävyys ja koulutus. • Ehkäisevän perhetyön avulla voidaan ehkäistä lapsiperheiden vaikeuksien syvenemistä ja vähentää huostaanottoja sekä inhimillistä kärsimystä niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen.
  • 23. Sijaishuollon valvonnan tehostaminen • Nuorten fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua ei saa sallia sijaishuollossa • Nuorille tahot, jotka kuulevat heitä • Huomio työntekijöiden koulutukseen
  • 24. Kysymyksiä • Miten käytännön taidot opitaan sijaishuollossa? • Miten rahan käyttö suomalaisessa sijaishuollossa? • Miten pitäisi tukea henkistä hyvinvointia ja mikä olisi avuksi? • Miten varmistaa, että nuorella sijaishuollossa on joku joka kuuntelee? Entä mikä oli haastateltavien viesti tästä asiasta? • Miten tukea yhteyksiä sukuun? • Miten sijaishuollon joustavuutta olisi hyvä ajatella ja mitä se tarkoittaisi? • Miten sijaishuollon ja jälkihuollon yhteyttä voidaan parantaa?
  • 25. K IIT O S !