3. 30.1.2019
3
Arviointi oli osa eduskunnan edellyttämää selvitystä vuonna 2014
toteutettujen lakimuutosten vaikutuksista, ja arvioinnin taustalla olivat
vuoden 2014 alusta voimaan tulleet muutokset perusopetus- ja
lukiolakiin.
Arvioinnin lähtökohtana ja tavoitteena oli selvittää työrauhan ja
turvallisen oppimisympäristön nykytila sekä se, miten niihin liittyvät
lakimuutokset olivat toteutuneet.
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi arviointitehtävän Kansalliselle
koulutuksen arviointikeskukselle marraskuussa 2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi asiasta selvityksen
sivistysvaliokunnalle kevätistuntokaudella 2018.
4. 30.1.2019
4
PERUSOPETUS- JA LUKIOLAKIEN
MUUTOKSIA JA LISÄYKSIÄ OLIVAT MM.
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Osallisuus ja oppilaskunta
Kasvatuskeskustelu
Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen
täytäntöönpano
Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita
Oikeus tarkastaa oppilaiden tavarat
Haltuun otettujen esineiden ja aineiden
luovuttaminen ja hävittäminen
Kurinpidollisten ja kasvatuksellisten toimien
seuraaminen
7. 30.1.2019
7
TYÖRAUHAN JA
TURVALLISEN
OPPIMISYMPÄRIST
ÖN ARVIOINTI
Kouluviihtyvyys ja
-turvallisuus,
koulun työrauha
sekä koulun
käytänteet ja
asenteet
Häiriö- ja
ongelmatilan-
teisiin liittyvät
suunnitelmat ja
niiden seuranta
Häiriö- ja
ongelmatilanteet
Häiriö- ja
ongelmatilanteis-sa
käytettävät kurinpito-
ja puuttumiskeinot
Kodin ja koulun
yhteistyö sekä
oppilaiden vapaa-
aika
Vuoden 2014
lakimuutoksen
vaikutukset
9. 30.1.2019
9
 Suurin osa opettajista ja oppilaista viihtyy koulussa hyvin, ja
oppimisen turvaava työrauha keskimäärin saavutetaan.
 Yli 90 % oppilaista koki olonsa turvalliseksi oppitunneilla,
välitunneilla ja koulumatkoilla.
 Kolmasluokkalaisista 90 % ja kahdeksasluokkalaista vähän yli
puolet koki, että lähes kaikki opettajat osasivat ylläpitää hyvää
työrauhaa luokassa.
 Joka viidennen 8.-luokkalaisen mielestä vain muutama opettaja
osasi ylläpitää työrauhaa.
10. 30.1.2019
10
 Oppilaista lähes kaksi kolmasosaa ja opettajista kolme
neljäsosaa vastasi, että opettajilla ja heidän
opetusmenetelmillään ja pedagogisilla ratkaisuillaan on
ratkaiseva rooli työrauhan ylläpitämisessä.
 Suurin osa oppilaista koki, että opettajat osaavat opettaa hyvin.
 Oppilaan saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki vaikutti
myönteisesti luokkien tai ryhmien työrauhaan.
 Mitä useammin luokkahuoneissa opetusta eriytettiin, sitä
harvemmin siellä myös koettiin häiriö- ja ongelmatilanteita.
 Suurin osa oppilaista ja opettajista vastasi, että opettajan
laatima istumajärjestys parantaa työrauhaa luokkahuoneessa
melko tai erittäin paljon.
11. OPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ TYÖRAUHASTA
6,1
13,8
5,7 8,5
14,9
6,6
13,0
27,5
35,6
11,8
24,9
35,6
21,6
34,2
13,2
22,4
28,6
66,2
63,3
60,1
63,1
63,6
60,8
63,2
61,8
54,0
65,0
62,4
57,4
61,0
54,2
57,1
61,5
58,5
24,8
20,9
30,2
26,2
19,6
28,6
21,9
10,1 10,0
21,1
12,0
6,6
16,2
11,2
25,4
15,5 12,3
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Luokanopettajat
Aineenopettajat
Opetusvuodetalle5
Opetusvuodet5-15
Opetusvuodetyli15
Onerityisop.pienrymiä
Eioleerityisop.pienrymiä
Naiset
Miehet
Opetusvuodetalle5
Opetusvuodet5-15
Opetusvuodetyli15
Naiset
Miehet
Opetusvuodetalle5
Opetusvuodet5-15
Opetusvuodetyli15
Miten hyvin työrauha mielestäsi toimii koulussanne? Kuinka hyvin mielestäsi osaat ylläpitää
luokassasi tai ryhmässäsi sopivaa
työrauhaa?
Miten hyvin pystyt rauhoittamaan
häiritsevän tai muutoin epäasiallisesti
käyttäytyvän oppilaan luokassasi tai
ryhmässäsi?
Erittäin hyvin Melko hyvin Tyydyttävästi Melko huonosti Erittäin huonosti
30.1.2019
11
13. 30.1.2019
13
 Oppilaiden osallisuudella koulun toimintaan oli yhteyksiä
oppilaiden ja opettajien luokkahuoneissa havaitsemiin häiriö-
ja ongelmatilanteisiin.
 Koulukohtaiseen kyselyyn vastanneista rehtoreista ja
oppilashuoltoryhmän jäsenistä kolme neljäsosaa koki, että
koulun yhteisellä toiminnalla on työrauhaa joko hieman tai
selkeästi parantava vaikutus.
 Kahdeksasluokkalaisten ja lukiolaisten häiriö- ja
ongelmatilanteiden määrät olivat yhteydessä siihen, miten
aktiivisesti huoltajat osallistuvat lapsen koulunkäyntiin.
16. OPETTAJIEN KÄSITYKSET SÄÄNTÖJEN JASUUNNITELMIEN
TOIMIVUUDESTA
10,4
5,5
20,2
6,2 4,5
16,1
6,6 4,4
14,7
61,9
57,5
56,5
40,2
36,4
35,5
41,1
39,5
33,1
23,0
31,0
16,6
17,6
22,5
11,5 19,9
24,2
12,3
3,1 4,0
2,3
2,8 2,8 1,5
2,3 2,9
1,1
1,5 1,3 4,0
32,4 33,2 35,1
29,8 28,4
38,3
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat Luokat 1-6 Luokat 7-9 Lukioluokat
Järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi
väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja
kurinpidollisten keinojen käyttämisestä
Erittäin hyvin Melko hyvin Tyydyttävästi Melko huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa
30.1.2019
16
17. SÄÄNTÖJEN JA SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMINEN
KOULUKOHTAISEN KYSELYN MUKAAN
8,8
30,9
60,1
,2
24,9
39,4
33,8
2,0
22,4
36,3
32,5
8,8
0
10
20
30
40
50
60
70
Opetuksen järjestäjän laatima Osittain opetuksen järjestäjän
laatima, jota koulu on muokannut
tarpeidensa mukaiseksi
Koululla täysin oma Ei ole ollenkaan
%
Järjestyssäännöt
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä
30.1.2019
17
18. 30.1.2019
18
 Oppilaiden osallisuus järjestyssääntöjen ja muiden
suunnitelmien laadintaan oli vähäistä.
 Oppilaista vajaa yhdeksän kymmenestä ilmoitti tietävänsä,
että koulussa on järjestyssäännöt.
 Noin neljännes kahdeksasluokkalaista ja lukiolaisista tiesi, että
koulussa on käytössä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi
väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
 Noin kolmannes kahdeksasluokkalainen tiesi, että koulussa on
käytössä suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja
kurinpidollisten keinojen käyttämisestä.
 Oppilaat kokivat järjestysäännöt toimiviksi ja
oikeudenmukaisiksi.
20. 30.1.2019
20
 Suurin osa opetuksen järjestäjistä, rehtoreista,
oppilashuoltoryhmän jäsenistä ja opettajista vastasi, että
kouluissa tapahtuvat häiriö- ja ongelmatilanteet ovat pysyneet
ennallaan viimeisen kahden vuoden aikana.
 Lähes kolmannes opetuksen järjestäjistä ja neljännes koulujen
henkilökunnasta koki, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet.
 8.-luokkalaisilla esiintyi oppilaiden ja opettajien mukaan häiriö-
ja ongelmatilanteita moninkertaisesti enemmän kuin 3.-
luokkalaisilla tai lukiolaisilla.
 3.-luokkalaisten yleisin häiriötilanne oli puhuminen yhtä aikaa
opettajan kanssa opetusta häiritsevästi.
21. 30.1.2019
21
 8.-luokkalaisten ja lukiolaisten mukaan yleisin häiriötilanne oli
matkapuhelimen tai tabletin käyttö ilman opettajan lupaa.
 8.-luokkalaisten ja lukiolaisten yleisiä ongelmia olivat myös
oppitunnilta myöhästyminen ja se, että oppilaat eivät kuuntele
opettajaa tai että oppilaalta puuttuu oppitunnilla tarvittavat välineet.
 Sekä oppilaiden että opettajien mukaan alakoulujen vakavin
häiriötilanne oli oppilaiden välinen kiusaaminen.
 Yläkouluilla taas yleisimpiä vakavia häiriötilanteita olivat luvaton
poistuminen koulun alueelta ja se, että oppilas kiusaa toista
oppilasta tai opettajaa esimerkiksi huutelemalla tai nimittelemällä.
 Noin 1–2 % oppilaista kiusataan koulussa joka päivä, ja pojat
joutuvat useammin kiusaamisen kohteeksi kuin tytöt.
22. 30.1.2019
22
 Oppilaiden ja opettajien vastaukset poikkesivat selvästi toisistaan,
kun kysyttiin opettajien epäasiallisesta käytöksestä oppilaita
kohtaan.
 Opettajat vastasivat kohtelevansa oppilaita asiallisesti.
 Useat sadat yläkoululaiset ja lukiolaiset kuitenkin raportoivat, että
opettajat huutavat ja hermostuvat oppilaille toistuvasti.
 Osa yläkoulun ja pieni osa lukion oppilaista vastasi kokeneensa
koulussa seksuaalista häirintää.
 Yhdeksän kymmenestä kahdeksasluokkalaisesta ilmoitti, että he
eivät olleet koskaan käyttäytyneet väkivaltaisesti toista oppilasta
kohtaan koulussa.
26. 30.1.2019
26
 Vain hieman yli kolmannes oppilaista kertoi saaneensa riittävästi
tietoa opettajilta tai rehtorilta siitä, millaisia puuttumis- ja
rangaistuskeinoja koulussa voidaan tarvittaessa käyttää.
 8.-luokkalaisten ryhmissä käytettiin selvästi enemmän
puuttumiskeinoja kuin 3.-luokkalaisten ja lukiolaisten ryhmissä.
 Yleisimmät puuttumiskeinot olivat luokkahuoneesta poistaminen,
kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, rehtorin puhuttelu, huoltajalle
ilmoittaminen ja se, että oppilas siivoaa sotkemansa tilan.
 Jälki-istuntoa lukuun ottamatta em. keinoja pidettiin melko
toimivina.
 Toimivana pidettiin myös sitä, että oppilas korvaa rikkomansa
omaisuuden.
27. 30.1.2019
27
 Kahdeksannen luokan opettajista 65 % uskoi
kasvatuskeskustelun tehoon ja 80 % vanhempien kanssa
keskustelemisen tehoon.
 Noin 75 % niistä kolmas- ja kahdeksasluokkalaisista, jotka olivat
joskus olleet kasvatuskeskustelussa, piti sitä toimivana
puuttumiskeinona.
 Kasvatuskeskustelua lukuun ottamatta uusia kurinpito- ja
puuttumiskeinoja käytettiin kouluissa erittäin vähän.
 Uudet keinot koettiin toimiviksi häiriötilanteiden ennaltaehkäisyssä
ja niihin puutumisessa.
28. KURINPITO- JA PUUTTUMISKEINOT
41,2
32,8
31,5
17,6
41,2
75,6
20,5
28,2
54,8
61,5
60,8
69,5
55,6
23,6
73,4
66,0
3,9
5,8
7,7
12,9
3,2
,9
6,1
5,8
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Opetusvuodet kouluissa yli 15
Opetusvuodet kouluissa 5-15
Opetusvuodet kouluissa alle 5
Opetan erityisop. pienryhmiä tai -luokkia
En opeta erityisop. pienryhmiä tai -luokkia
Pääsääntöisesti lukioluokkien opettajat
Pääsääntöisesti luokkien 7-9 opettajat
Pääsääntöisesti luokkien 1-6 opettajat
Ei koskaan Muutaman kerran vuodessa Muutaman kerran kuukaudessa tai useammin
30.1.2019
28
33. 30.1.2019
33
 Vuonna 2014 voimaan tulleiden lakiuudistusten toimeenpanon
avuksi annettuja ohjeistuksia tarvitaan edelleen.
 Systemaattista seurantaa ja arviointia sekä yhteistyötä
opetuksen järjestäjien ja koulujen sekä lukioiden välillä tulee
lisätä.
 Opetuksen järjestäjän tulee lisätä seurantaansa liittyen
kouluissa ja lukioissa tapahtuviin häiriö- ja ongelmatilanteisiin
sekä niissä käytettävien kurinpito- ja puuttumiskeinojen
käyttöön.
 Lain edellyttämien sääntöjen ja suunnitelmien olemassaolo
kouluissa on varmistettava.
34. 30.1.2019
34
 Koulutusta ja ohjeistusta lain tuomiin muutoksiin ja niiden
käyttöönottoon esimerkiksi erilaisissa kurinpitokeinojen
käytössä tulee kouluissa lisätä.
 Opettajien opetuskäytänteitä tulee kehittää ja tarjota opettajille
täydennyskoulutusta häiriötilanteiden ennaltaehkäisyyn.
 Opetuksen eriyttämistä tulee lisätä.
 Oppilaan ja opiskelijan saamaa oppimisen ja koulunkäynnin
tukea tulee lisätä.
 Huoltajia tulee kannustaa osallistumaan koulun ja kodin
väliseen yhteistyöhön ja seuraamaan oppilaiden koulunkäyntiä.
35. 30.1.2019
35
 Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta koulun ja lukion
toimintoihin sekä sääntöjen ja suunnitelmien laadintaan tulee
lisätä.
 Koulujen ja lukioiden tulee lisätä tiedottamista oppilaille,
opiskelijoille ja huoltajille käyttämistään kurinpito- ja
puuttumiskeinoista.
 Opetuksen järjestäjien sekä koulujen ja lukioiden tulee luoda
toimintakulttuuri, joka osallistaa huoltajia enemmän koulujen
toimintaan sekä sääntöjen ja suunnitelmien laadintaan.
 Koulujen ja lukioiden tulee panostaa kouluturvallisuuteen ja
kouluviihtyvyyteen.