ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo
Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla
Oulun kaupungissa
Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta,
Jaana E. Martikainen, Kelan tutkimus
Sosiaalipolitiikan päivät 27.‒28.10.2016, työryhmä "Tasa-arvo ja
sen edistäminen”
Taustaa
• SOTE-uudistuksen tavoitteita (HE-luonnos 31.8.2016)
− Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
− parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta,
− hillitä kustannusten kasvua.
• Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä (STM 2016:18) ehdotti:
− Lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille.
− Maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke
määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa.
• Aiemmissa tutkimuksissa:
− Ruotsissa havaittu eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä julkisen ja
yksityisen sektorin välillä (Andersson ym. 2009; Håkansson ym. 2001;
Ohlsson and Merlo 2007).
• Tavoitteena saada laaja kokonaiskäsitys
terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten
sosiaalipalveluiden käytöstä ja kustannuksista.
• Toteuttajana Kelan tutkimusryhmä, yhteistyössä
Nordic Healthcare Group (NHG).
• Yksilötason rekisteriaineisto koottu alun perin Sitran
rahoittama yhteistyönä Kelan, Oulun kaupungin,
työterveyshuollon yksityisten toimijoiden sekä
NHG:n kanssa.
Tutkimushanke ”Kelan etuudet sosiaali- ja
terveydenhuoltojärjestelmässä”
Oululaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
käyttöä kuvaava aineistokokonaisuus
• Aineisto sisältää yksilötason rekisteritietoja koskien
kaikkia oululaisia vuonna 2013 (käyttö ja kustannukset):
• sosiaalipalvelut ja toimeentulotuki
• julkinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
• työterveyshuolto
• Kelan korvaama yksityinen sairaanhoito
• Kelan sairausvakuutus-, vammaistuki- ja asumistukitietoja
• Henkilöitä kuvaavia taustatietoa
• sukupuoli, ikä, koulutus-, ammatti- ja verotustiedot
• Aineistossa n. 200 000 oululaista
Oulun väestörakenteessa korostuvat nuoret ja
lapset
Tutkimuksen tavoitteet
• Tavoitteena selvittää sairausvakuutuksen
korvaamien lääkeostojen jakautumista sen mukaan,
millä terveydenhuollon sektorilla (julkinen,
työterveys tai yksityinen) ne on määrätty.
• Mahdollisia eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä
eri sektoreilla sekä erojen syitä ja
kustannusvaikutuksia.
Menetelmät
• Lääkeostojen jakautumista tarkasteltiin
työikäisessä (25‒64-vuotiaat) väestössä.
• Tarkastelut:
• Ostokertojen, kustannusten ja
sairausvakuutuksen maksamien lääkekorvausten
osuudet sektoreittain.
• Henkilöiden eri sektorien käyttö ja käytön
päällekkäisyys.
• Eri lääkeryhmien painopisteet sektoreittain.
Menetelmät
• Jokainen lääkeosto yhdistettiin johonkin
kolmesta sektorista (julkinen, työterveys &
yksityinen)
• Rekisteritietoa sektorista ei ollut saatavilla,
joten lääkeostot yhdistettiin käyntiin, jolla
resepti oli todennäköisimmin määrätty.
• Yhdistämisessä käytettiin:
• Henkilön ja lääkärin tunnistetta
• Terveydenhuollon käynnin päivämäärää tai kuukautta
• Lääkemääräyksen kirjoituspäivämäärää
Sääntö
#
Yhdistämissäännöt Kum %
yhdistetty
1 Yksityinen lääkärin tunnisteen ja päivämäärän
perusteella
10%
2‒3 Työterveys tai yksityinen, lääkemääräyksen ja
käynnin päivämäärien perusteella
25%
4 Julkinen, lääkemääräyksen päivämäärän ja
käyntikuukauden tai -päivän perusteella
58%
5 Aikaisempien potilas-lääkäri -yhdistelmien
perusteella, jos vain yksi sektori
67%
6‒8 Sektorille, jolla ainakin yksi käynti ja eniten
aiemmin yhdistettyjä ostoja
91%
9‒11 Sektorille, jolla ainakin yksi käynti 98%
12 Loput ovat julkisia 100%
Lääkeostojen, kustannusten ja korvausten
jakautuminen sektoreittain (%)
Tulokset: Lääkeostojen jakautuminen ja
keskimääräiset lääkekustannukset sektorin
mukaan 25−64-vuotiailla oululaisilla
Sektori Henkilöitä % Keskimääräiset
kustannukset, €
Ei yhtään lääkeostoa 29 320 28 % -
Vain julkinen 29 278 28 % 560 €
Vain työterveys 20 880 20 % 181 €
Vain yksityinen 8 508 8 % 187 €
Julkinen ja työterveys 6 052 6 % 696 €
Julkinen ja yksityinen 4 634 4 % 832 €
Työterveys ja
yksityinen
4 426 4 % 329 €
Julkinen, työterveys ja
yksityinen
1 645 2 % 913 €
Kaikki 104 743 100% 435 € (/saaja)
Lääkeryhmittäiset osuudet sektorin lääkkeiden
kokonaiskustannuksista (%)
Lääkeryhmittäiset osuudet sektorin lääkkeiden
kokonaiskustannuksista (%)
Kustannuksiltaan TOP 5 terapiaryhmät (ATC 3
-taso) sektoreittain sekä sektorin osuus (%)
lääkeryhmän kokonaiskustannuksista
Julkinen Työterveys Yksityinen
1
Immunosuppressantit
(84 %)
Obstruktiivisten
hengitystiesair.
lääkkeet (36 %)
Immunosuppressantit
(7 %)
2
Psykoosi-, neuroosi- ja
unilääkkeet (91 %)
Reniini-angiotens.-
jmään vaik.
lääkeaineet (45 %)
Sukupuolihormonit ja
genitaalijärj. vaik.
Aineet (41 %)
3
Diabeteslääkkeet
(74%)
Diabeteslääkkeet
(20 %)
Obstruktiivisten
hengitystiesair.
lääkkeet (10 %)
4
Epilepsialääkkeet
(77 %)
Immunosuppressantit
(9 %)
Epilepsialääkkeet
(11 %)
5
Obstruktiivisten
hengitystiesair.
lääkkeet (55 %)
Tulehduskipu- ja
reumalääkkeet (43 %)
Diabeteslääkkeet
(6 %)
Johtopäätökset
• Hieman yli puolet korvatuista lääkkeistä on
määrätty julkisella sektorilla, kustannuksista
ja korvauksista nämä muodostavat
valtaosan.
• Eri sektoreilla korostuvat erilaiset lääke- ja
sairausryhmät.
• Jatkotarkastelussa:
• miten eri sektorien käyttö jakautuu väestössä
• onko sektorien välillä eroja
lääkkeenmääräämiskäytännöissä.
16
@titaconsortium
www.utu.fi/tita
@kelantutkimus
www.kela.fi/tutkimus
katri.aaltonen@kela.fi

More Related Content

Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissa

  • 1. Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissa Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta, Jaana E. Martikainen, Kelan tutkimus Sosiaalipolitiikan päivät 27.‒28.10.2016, työryhmä "Tasa-arvo ja sen edistäminen”
  • 2. Taustaa • SOTE-uudistuksen tavoitteita (HE-luonnos 31.8.2016) − Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, − parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta, − hillitä kustannusten kasvua. • Brommelsin ym. selvityshenkilöryhmä (STM 2016:18) ehdotti: − Lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. − Maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. • Aiemmissa tutkimuksissa: − Ruotsissa havaittu eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä julkisen ja yksityisen sektorin välillä (Andersson ym. 2009; Håkansson ym. 2001; Ohlsson and Merlo 2007).
  • 3. • Tavoitteena saada laaja kokonaiskäsitys terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten sosiaalipalveluiden käytöstä ja kustannuksista. • Toteuttajana Kelan tutkimusryhmä, yhteistyössä Nordic Healthcare Group (NHG). • Yksilötason rekisteriaineisto koottu alun perin Sitran rahoittama yhteistyönä Kelan, Oulun kaupungin, työterveyshuollon yksityisten toimijoiden sekä NHG:n kanssa. Tutkimushanke ”Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä”
  • 4. Oululaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kuvaava aineistokokonaisuus • Aineisto sisältää yksilötason rekisteritietoja koskien kaikkia oululaisia vuonna 2013 (käyttö ja kustannukset): • sosiaalipalvelut ja toimeentulotuki • julkinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito • työterveyshuolto • Kelan korvaama yksityinen sairaanhoito • Kelan sairausvakuutus-, vammaistuki- ja asumistukitietoja • Henkilöitä kuvaavia taustatietoa • sukupuoli, ikä, koulutus-, ammatti- ja verotustiedot • Aineistossa n. 200 000 oululaista
  • 6. Tutkimuksen tavoitteet • Tavoitteena selvittää sairausvakuutuksen korvaamien lääkeostojen jakautumista sen mukaan, millä terveydenhuollon sektorilla (julkinen, työterveys tai yksityinen) ne on määrätty. • Mahdollisia eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä eri sektoreilla sekä erojen syitä ja kustannusvaikutuksia.
  • 7. Menetelmät • Lääkeostojen jakautumista tarkasteltiin työikäisessä (25‒64-vuotiaat) väestössä. • Tarkastelut: • Ostokertojen, kustannusten ja sairausvakuutuksen maksamien lääkekorvausten osuudet sektoreittain. • Henkilöiden eri sektorien käyttö ja käytön päällekkäisyys. • Eri lääkeryhmien painopisteet sektoreittain.
  • 8. Menetelmät • Jokainen lääkeosto yhdistettiin johonkin kolmesta sektorista (julkinen, työterveys & yksityinen) • Rekisteritietoa sektorista ei ollut saatavilla, joten lääkeostot yhdistettiin käyntiin, jolla resepti oli todennäköisimmin määrätty. • Yhdistämisessä käytettiin: • Henkilön ja lääkärin tunnistetta • Terveydenhuollon käynnin päivämäärää tai kuukautta • Lääkemääräyksen kirjoituspäivämäärää
  • 9. Sääntö # Yhdistämissäännöt Kum % yhdistetty 1 Yksityinen lääkärin tunnisteen ja päivämäärän perusteella 10% 2‒3 Työterveys tai yksityinen, lääkemääräyksen ja käynnin päivämäärien perusteella 25% 4 Julkinen, lääkemääräyksen päivämäärän ja käyntikuukauden tai -päivän perusteella 58% 5 Aikaisempien potilas-lääkäri -yhdistelmien perusteella, jos vain yksi sektori 67% 6‒8 Sektorille, jolla ainakin yksi käynti ja eniten aiemmin yhdistettyjä ostoja 91% 9‒11 Sektorille, jolla ainakin yksi käynti 98% 12 Loput ovat julkisia 100%
  • 10. Lääkeostojen, kustannusten ja korvausten jakautuminen sektoreittain (%)
  • 11. Tulokset: Lääkeostojen jakautuminen ja keskimääräiset lääkekustannukset sektorin mukaan 25−64-vuotiailla oululaisilla Sektori Henkilöitä % Keskimääräiset kustannukset, € Ei yhtään lääkeostoa 29 320 28 % - Vain julkinen 29 278 28 % 560 € Vain työterveys 20 880 20 % 181 € Vain yksityinen 8 508 8 % 187 € Julkinen ja työterveys 6 052 6 % 696 € Julkinen ja yksityinen 4 634 4 % 832 € Työterveys ja yksityinen 4 426 4 % 329 € Julkinen, työterveys ja yksityinen 1 645 2 % 913 € Kaikki 104 743 100% 435 € (/saaja)
  • 12. Lääkeryhmittäiset osuudet sektorin lääkkeiden kokonaiskustannuksista (%)
  • 13. Lääkeryhmittäiset osuudet sektorin lääkkeiden kokonaiskustannuksista (%)
  • 14. Kustannuksiltaan TOP 5 terapiaryhmät (ATC 3 -taso) sektoreittain sekä sektorin osuus (%) lääkeryhmän kokonaiskustannuksista Julkinen Työterveys Yksityinen 1 Immunosuppressantit (84 %) Obstruktiivisten hengitystiesair. lääkkeet (36 %) Immunosuppressantit (7 %) 2 Psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeet (91 %) Reniini-angiotens.- jmään vaik. lääkeaineet (45 %) Sukupuolihormonit ja genitaalijärj. vaik. Aineet (41 %) 3 Diabeteslääkkeet (74%) Diabeteslääkkeet (20 %) Obstruktiivisten hengitystiesair. lääkkeet (10 %) 4 Epilepsialääkkeet (77 %) Immunosuppressantit (9 %) Epilepsialääkkeet (11 %) 5 Obstruktiivisten hengitystiesair. lääkkeet (55 %) Tulehduskipu- ja reumalääkkeet (43 %) Diabeteslääkkeet (6 %)
  • 15. Johtopäätökset • Hieman yli puolet korvatuista lääkkeistä on määrätty julkisella sektorilla, kustannuksista ja korvauksista nämä muodostavat valtaosan. • Eri sektoreilla korostuvat erilaiset lääke- ja sairausryhmät. • Jatkotarkastelussa: • miten eri sektorien käyttö jakautuu väestössä • onko sektorien välillä eroja lääkkeenmääräämiskäytännöissä.