ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Jukka Viitasaari (Teknologiateollisuus ry): Miten voidaan estää, ettei verkkokauppa karkaa Suomesta?

•Download as PPTX, PDF•
•
Ambientia
Ambientia

Kasvua verkkokaupasta 27.5.2014

1 of 26
Downloaded 13 times
Pidetään verkkokauppa Suomessa! 27.5.2014 Jukka Viitasaari
Julkistus 6.2. klo 13– Musiikkitalolla Helsingissä Aivot Tuomo Luoma Verkkoteoll. Jaakko Talvitie Digile Reijo Paajanen Digile Jukka Viitasaari Teknologiateoll. Jalat Mika Pajarinen Etlatieto Petri Rouvinen Etlatieto Janne Rajala Rajala Cons. Kirsi Juva Como Helsinki
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Yritykset 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 17 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Kansalaiset 2 7 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Julkinen 8 2 3 Ruotsi4 4 6 5 1
Suomen ongelma: Talouskasvu on pysähtynyt … Miljardia euroa viitevuoden 2000 hinnoin Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto
… koska työn tuottavuuden kasvu on romahtanut Indeksejä, 1975 = 1
Näin ei ole tapahtunut koskaan aiemmin! Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, %
”Uusteollistuminen” ylläpiti kasvua vuosina 1995-2007 mutta … Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Lähde: Eurostat
Lähde: Helsingin Sanomat 17.11.2012
Miksi digitalisaation hyödyntäminen ON tärkeää juuri nyt? Yleinen talouden murros pakottaa uudistumaan ICT-teknologia on riittävän halpaa ja ”kevyttä” sisällytettäväksi teollisesti valmistettaviin tuotteisiin Maailmanlaajuinen markkina voitettavana: lähes kaksi biljoonaa dollaria jaossa Kuluttajistuminen ja diginatiivit tuovat uusia työtapoja ja osaamisvaateita kaikkialle työelämään Uudet toimijat muuttavat markkinaa väkisin pala kerrallaan: Google, Amazon, Alibaba... Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014 Tuottavuutta on parannettava työvoiman huvetessa ja julkisen sektorin supistamiseksi
ICT2015, Polku 2: Realtime Economy 1. Palkanmaksukohtainen ilmoittaminen ja kansallinen tulorekisteri etenee Veron vetovastuulla – tukea tarvitaan 2. XBRL etenee Veron ja PRH:n vetovasteella – pakottavaa aikataulua tarvitaan 3. ALV-raportointi ja Data Extraction malli yleensä ja sitä tukeva verkkolaskutuksen laadun parantamista tarvitsevat voimakkaampia toimia 4. Samoin tiliotepohjainen automatisoitu kirjanpito ja kassavirtaennustaminen
Miksi raportointi ja kirjanpito ovat niin tärkeitä? 1. Tehostamispotentiaali yrityksissä ALV:n osalta 420 ja kirjanpidon automatisoinnista 200m€ vuodessa – pelkästään Suomessa! 2. Suuri säästöpotentiaali julkisessa sektorissa + tehokas harmaan talouden torjunta 3. Päälle reaaliaikaisuuden hyödyt 4. ALV- raportointi ja mikroyrityskirjanpito ovat helposti toteutettavissa - ilman merkittäviä investointeja 5. Suomella paras lähtöasema – b2b verkko- laskutuksen ME! 6. EU:n komission tärkeimpiä harmonisointi- tavoitteita (Suomen rooli voi olla keskeinen - yhdessä Viron kanssa?)
28.5.2014 12 Verkko-ostajien määrä kymmenkertaistui 15 vuodessa
28.5.2014 13 Suomalainen käyttää rutkasti rahaa
28.5.2014 14 ”Ei mitään tarvetta & täytyy saada kokeilla” TNS Gallup: Nordic e-commerce 2013
28.5.2014 15 Kukaan ei osta Suomesta, kaikki ostavat Britanniasta Postnord: E-commerce in the Nordics 2014 Suomalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista lähes kaksi kertaa enemmän kuin ruotsalaiset tai englantilaiset. - Aalto-yliopisto 2012
28.5.2014 16 Suomi vastaan Ruotsi Suomesta Ruotsiin 21% Suomeen Ruotsista 2%
28.5.2014 17 Helppous, halpuus, valikoima Postnord: E-commerce in the Nordics 2014 Miksi verkosta?
28.5.2014 18 Suomalaisyritykset eivät tavoittele merkittävää kasvua Lähde: ITS 2012
Suomi lähtee roimalta takamatkalta • Suomalaisten mielikuva suomalaisista verkkokaupoista: Pieni valikoima, korkeammat hinnat, tyylittömät verkkosivut, kehno käyttökokemus • Kaikkiaan 50:stä verkkomainosliikenteen perusteella suurimmasta ruotsalaisyrityksestä 42 tavoittelee asiakkaita ulkomailta, tanskalaisista 40 ja suomalaisista 23 (Google 2013) • Ruotsalaiset kuluttajakauppaa käyvät yritykset saavat kävijöitä keskimäärin 13 maasta, tanskalaiset 12 maasta ja suomalaiset viidestä maasta. • Pohjoismaisten verkkokauppojen sivuilla kotimaan ulkopuolista liikennettä on Tanskassa 56 prosenttia, Ruotsissa 55, Norjassa 53 ja Suomessa 16 prosenttia • 73 prosenttia suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tuotteita vain kotimaahan. Yleisesti Pohjoismaissa osuus on noin 38 prosenttia (OC&C 2013) • Suomalaisista verkkokaupoista vain 20% toimittaa koko Eurooppaan, kun muissa Pohjoismaisista lukema on keskimäärin 33 prosenttia. • Tanskassa vähittäiskauppojen sivut löytyvät seitsemällä, Ruotsissa kuudella kielellä, Suomessa yleensä suomen lisäksi vain englanniksi (OC&C 2013) • Tanskassa ja Ruotsissa verkkovientiä oli lähtenyt hakemaan 80% verkossa toimivista yrityksistä, suomalaisyrityksistä alle 50% tavoitteli asiakkaita ulkomailta mainosten avulla. • Suomesta puuttuvat monikansalliset tuotemerkit ja kauppaketjut, joiden päälle esim. Ruotsissa on perinteisesti rakennettu menestyvät verkkokonseptit. • Suomessa panostetaan ja arvostetaan lähinnä tuotekehitystä, myynti ja markkinointi saavat murusia, eikä asiakkaiden ääni kuulu suunnittelupöytiin saakka • Suomessa puuttuu aito kilpailu tukku- ja logistiikkapalveluissa • Kaikkien sopeuduttava muutokseen: - Erityisesti pienikatteisten tuotteiden fyysiset myymälät muuttuvat näyteikkunoiksi ja noutopisteiksi - Myymälän tarjottava muitakin ostoon liittyviä palveluja: rahoitus, logistiikka, crowdsourcing jne. 19
Digitaaliset sisämarkkinat
21 Rumaa faktaa digitaalisista markkinoista • EU ja myös Suomi ovat pahasti jäljessä globaalista kehityksestä. • Suomen peliala on poikkeus, kun uutena alana ylisääntely ja –suojelu eivät ole vielä pilanneet markkinoita. • Lähes kaikki digitaalisten markkinoiden merkittävät toimijat tulevat EU:n ulkopuolelta. • On vain yksi yritys, joka on onnistunut lanseeraamaan koko EU:n kattavan digitaalisen musiikkipalvelun, eikä se ole eurooppalainen. Kuluttaja ostaa erityisesti digitaalista sisältöä EU:n ulkopuolelta. – helpompaa – edullisempaa – enemmän ja parempaa sisältöä tarjolla Nykytilanne kannustaa piratismiin. Menetämme päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia, osaamista ja verotuloja
22 Myynti yli rajojen on teknisesti helppoa, mutta…. • Kuluttajansuoja? • Tekijänoikeuskorvaukset ja rajat ylittävä lisensointi? • Henkilötietojen suoja? • Tunnistaminen ja allekirjoitukset? • Maksaminen, laskutus, perintä? • Sovellettava laki, sovellettavat sopimusehdot, riitojen ratkaisu? • Käytettävä kieli? • Hallinnolliset vaatimukset/byrokratia, verotus? EU-markkinat fragmentoituvat:  Yritysten on vaikea toimia.  Kuluttajien on vaikea ostaa.
23 Miten markkinat toimisivat paremmin? Uudistuksia tarvitaan: • Siirrytään miniminormistosta järkevään harmonisointiin maiden kesken • Varottava ylisääntelyä (vrt. esimerkiksi tietosuojauudistus) • Erityisesti tekijänoikeusjärjestelmä, kuluttajansuoja ja tietosuoja • Poistetaan markkinoiden toimintaa haittaavat keinotekoiset järjestelmät (esim. hyvitysmaksu) • Ei jatkuvasti lisätä, vaan päinvastoin karsitaan vanhaa sääntelyä – Selkeytetään ja parannetaan olemassa olevaa – Lisää joustavuutta regulaatioon ja luottamusta yrityksiin • Ei sääntelyä ääritapausten kautta! • Ei käynnistetä massiivisia kokonaisuudistuksia • Vähennetään yritysten hallinnollista taakkaa systemaattisella ohjelmalla • Lisätään kuluttajien luottamusta digitaalisiin markkinoihin • Luodaan suoraviivaisia ja luotettavia maksujärjestelmiä
24 EU-komissiolla useita hankkeita • Sisämarkkina-agenda, mm. seuraavat hankkeet • Teollis- ja tekijänoikeudet • Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina ja yhtenäinen kuluttajansuoja • Digital Agenda, mm. seuraavat hankkeet • Sisällön saatavuuden parantaminen • Rajat ylittävän verkkokaupan yksinkertaistaminen • Sähköinen maksaminen, laskutus, henkilötietojen suoja • Luottamuksen lisääminen digitaalisiin palveluihin • IPR-strategia • Tekijänoikeudet edistämään innovaatioita ja sähköistä kaupankäyntiä • Mm. orpoteokset, AV-teosten jakelu, digitaaliset kirjastot ja arkistot, tekijänoikeuksien kollektiivihallinnon kehittäminen, rajat ylittävä lisensointi ja hyvitysmaksut • E-commerce -tiedonanto • Uusimpana tekijänoikeuskonsultaatio – http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2013/copyright- rules/index_en.htm
25 Digitaaliset sisämarkkinat saatava nopeasti toimiviksi • Pelkästään hyvitysmaksun uudistamisella jopa 500 miljardin euron lisäkasvupotentiaali Euroopan kansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä • Laillisen sisällön tarjoaminen on paras keino piratismia vastaan – Esim. Spotify on vähentänyt piratismia 25 % Ruotsissa ja UK:ssa • Suomen tulisi olla edelläkävijä EU:ssa – Joustava tekijänoikeusjärjestelmä, joka mahdollistaa rajat ylittävän lisensoinnin ja mukautuu teknologian jatkuvaan uudistumiseen – Verkolle ja teknologialle on annettava mahdollisuus toimia tehokkaana kanavana valmistajalta suoraan loppukäyttäjälle – Tekijälle on annettava oikeus jakaa omaa sisältöään – Hyödynnetään osaamistamme verkkolaskutuksesta – Panostetaan teknisen toimivuuden lisäksi myös käytettävyyteen, kiinnostavuuteen, asiakastyytyväisyyteen sekä myyntiin ja markkinointiin – Haetaan rohkeasti uusia kansainvälisiä markkinoita ja liiketoimintamalleja
26

More Related Content

Jukka Viitasaari (Teknologiateollisuus ry): Miten voidaan estää, ettei verkkokauppa karkaa Suomesta?

  • 2. Julkistus 6.2. klo 13– Musiikkitalolla Helsingissä Aivot Tuomo Luoma Verkkoteoll. Jaakko Talvitie Digile Reijo Paajanen Digile Jukka Viitasaari Teknologiateoll. Jalat Mika Pajarinen Etlatieto Petri Rouvinen Etlatieto Janne Rajala Rajala Cons. Kirsi Juva Como Helsinki
  • 4. Suomen ongelma: Talouskasvu on pysähtynyt … Miljardia euroa viitevuoden 2000 hinnoin Lähde: Matti Pohjola, Aalto-yliopisto
  • 5. … koska työn tuottavuuden kasvu on romahtanut Indeksejä, 1975 = 1
  • 6. Näin ei ole tapahtunut koskaan aiemmin! Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, %
  • 7. ”Uusteollistuminen” ylläpiti kasvua vuosina 1995-2007 mutta … Tehdasteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta, % Lähde: Eurostat
  • 9. Miksi digitalisaation hyödyntäminen ON tärkeää juuri nyt? Yleinen talouden murros pakottaa uudistumaan ICT-teknologia on riittävän halpaa ja ”kevyttä” sisällytettäväksi teollisesti valmistettaviin tuotteisiin Maailmanlaajuinen markkina voitettavana: lähes kaksi biljoonaa dollaria jaossa Kuluttajistuminen ja diginatiivit tuovat uusia työtapoja ja osaamisvaateita kaikkialle työelämään Uudet toimijat muuttavat markkinaa väkisin pala kerrallaan: Google, Amazon, Alibaba... Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014 Tuottavuutta on parannettava työvoiman huvetessa ja julkisen sektorin supistamiseksi
  • 10. ICT2015, Polku 2: Realtime Economy 1. Palkanmaksukohtainen ilmoittaminen ja kansallinen tulorekisteri etenee Veron vetovastuulla – tukea tarvitaan 2. XBRL etenee Veron ja PRH:n vetovasteella – pakottavaa aikataulua tarvitaan 3. ALV-raportointi ja Data Extraction malli yleensä ja sitä tukeva verkkolaskutuksen laadun parantamista tarvitsevat voimakkaampia toimia 4. Samoin tiliotepohjainen automatisoitu kirjanpito ja kassavirtaennustaminen
  • 11. Miksi raportointi ja kirjanpito ovat niin tärkeitä? 1. Tehostamispotentiaali yrityksissä ALV:n osalta 420 ja kirjanpidon automatisoinnista 200m€ vuodessa – pelkästään Suomessa! 2. Suuri säästöpotentiaali julkisessa sektorissa + tehokas harmaan talouden torjunta 3. Päälle reaaliaikaisuuden hyödyt 4. ALV- raportointi ja mikroyrityskirjanpito ovat helposti toteutettavissa - ilman merkittäviä investointeja 5. Suomella paras lähtöasema – b2b verkko- laskutuksen ME! 6. EU:n komission tärkeimpiä harmonisointi- tavoitteita (Suomen rooli voi olla keskeinen - yhdessä Viron kanssa?)
  • 12. 28.5.2014 12 Verkko-ostajien määrä kymmenkertaistui 15 vuodessa
  • 14. 28.5.2014 14 ”Ei mitään tarvetta & täytyy saada kokeilla” TNS Gallup: Nordic e-commerce 2013
  • 15. 28.5.2014 15 Kukaan ei osta Suomesta, kaikki ostavat Britanniasta Postnord: E-commerce in the Nordics 2014 Suomalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista lähes kaksi kertaa enemmän kuin ruotsalaiset tai englantilaiset. - Aalto-yliopisto 2012
  • 16. 28.5.2014 16 Suomi vastaan Ruotsi Suomesta Ruotsiin 21% Suomeen Ruotsista 2%
  • 17. 28.5.2014 17 Helppous, halpuus, valikoima Postnord: E-commerce in the Nordics 2014 Miksi verkosta?
  • 18. 28.5.2014 18 Suomalaisyritykset eivät tavoittele merkittävää kasvua Lähde: ITS 2012
  • 19. Suomi lähtee roimalta takamatkalta • Suomalaisten mielikuva suomalaisista verkkokaupoista: Pieni valikoima, korkeammat hinnat, tyylittömät verkkosivut, kehno käyttökokemus • Kaikkiaan 50:stä verkkomainosliikenteen perusteella suurimmasta ruotsalaisyrityksestä 42 tavoittelee asiakkaita ulkomailta, tanskalaisista 40 ja suomalaisista 23 (Google 2013) • Ruotsalaiset kuluttajakauppaa käyvät yritykset saavat kävijöitä keskimäärin 13 maasta, tanskalaiset 12 maasta ja suomalaiset viidestä maasta. • Pohjoismaisten verkkokauppojen sivuilla kotimaan ulkopuolista liikennettä on Tanskassa 56 prosenttia, Ruotsissa 55, Norjassa 53 ja Suomessa 16 prosenttia • 73 prosenttia suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tuotteita vain kotimaahan. Yleisesti Pohjoismaissa osuus on noin 38 prosenttia (OC&C 2013) • Suomalaisista verkkokaupoista vain 20% toimittaa koko Eurooppaan, kun muissa Pohjoismaisista lukema on keskimäärin 33 prosenttia. • Tanskassa vähittäiskauppojen sivut löytyvät seitsemällä, Ruotsissa kuudella kielellä, Suomessa yleensä suomen lisäksi vain englanniksi (OC&C 2013) • Tanskassa ja Ruotsissa verkkovientiä oli lähtenyt hakemaan 80% verkossa toimivista yrityksistä, suomalaisyrityksistä alle 50% tavoitteli asiakkaita ulkomailta mainosten avulla. • Suomesta puuttuvat monikansalliset tuotemerkit ja kauppaketjut, joiden päälle esim. Ruotsissa on perinteisesti rakennettu menestyvät verkkokonseptit. • Suomessa panostetaan ja arvostetaan lähinnä tuotekehitystä, myynti ja markkinointi saavat murusia, eikä asiakkaiden ääni kuulu suunnittelupöytiin saakka • Suomessa puuttuu aito kilpailu tukku- ja logistiikkapalveluissa • Kaikkien sopeuduttava muutokseen: - Erityisesti pienikatteisten tuotteiden fyysiset myymälät muuttuvat näyteikkunoiksi ja noutopisteiksi - Myymälän tarjottava muitakin ostoon liittyviä palveluja: rahoitus, logistiikka, crowdsourcing jne. 19
  • 21. 21 Rumaa faktaa digitaalisista markkinoista • EU ja myös Suomi ovat pahasti jäljessä globaalista kehityksestä. • Suomen peliala on poikkeus, kun uutena alana ylisääntely ja –suojelu eivät ole vielä pilanneet markkinoita. • Lähes kaikki digitaalisten markkinoiden merkittävät toimijat tulevat EU:n ulkopuolelta. • On vain yksi yritys, joka on onnistunut lanseeraamaan koko EU:n kattavan digitaalisen musiikkipalvelun, eikä se ole eurooppalainen. Kuluttaja ostaa erityisesti digitaalista sisältöä EU:n ulkopuolelta. – helpompaa – edullisempaa – enemmän ja parempaa sisältöä tarjolla Nykytilanne kannustaa piratismiin. Menetämme päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia, osaamista ja verotuloja
  • 22. 22 Myynti yli rajojen on teknisesti helppoa, mutta…. • Kuluttajansuoja? • Tekijänoikeuskorvaukset ja rajat ylittävä lisensointi? • Henkilötietojen suoja? • Tunnistaminen ja allekirjoitukset? • Maksaminen, laskutus, perintä? • Sovellettava laki, sovellettavat sopimusehdot, riitojen ratkaisu? • Käytettävä kieli? • Hallinnolliset vaatimukset/byrokratia, verotus? EU-markkinat fragmentoituvat:  Yritysten on vaikea toimia.  Kuluttajien on vaikea ostaa.
  • 23. 23 Miten markkinat toimisivat paremmin? Uudistuksia tarvitaan: • Siirrytään miniminormistosta järkevään harmonisointiin maiden kesken • Varottava ylisääntelyä (vrt. esimerkiksi tietosuojauudistus) • Erityisesti tekijänoikeusjärjestelmä, kuluttajansuoja ja tietosuoja • Poistetaan markkinoiden toimintaa haittaavat keinotekoiset järjestelmät (esim. hyvitysmaksu) • Ei jatkuvasti lisätä, vaan päinvastoin karsitaan vanhaa sääntelyä – Selkeytetään ja parannetaan olemassa olevaa – Lisää joustavuutta regulaatioon ja luottamusta yrityksiin • Ei sääntelyä ääritapausten kautta! • Ei käynnistetä massiivisia kokonaisuudistuksia • Vähennetään yritysten hallinnollista taakkaa systemaattisella ohjelmalla • Lisätään kuluttajien luottamusta digitaalisiin markkinoihin • Luodaan suoraviivaisia ja luotettavia maksujärjestelmiä
  • 24. 24 EU-komissiolla useita hankkeita • Sisämarkkina-agenda, mm. seuraavat hankkeet • Teollis- ja tekijänoikeudet • Kuluttajat sisämarkkinoiden toimijoina ja yhtenäinen kuluttajansuoja • Digital Agenda, mm. seuraavat hankkeet • Sisällön saatavuuden parantaminen • Rajat ylittävän verkkokaupan yksinkertaistaminen • Sähköinen maksaminen, laskutus, henkilötietojen suoja • Luottamuksen lisääminen digitaalisiin palveluihin • IPR-strategia • Tekijänoikeudet edistämään innovaatioita ja sähköistä kaupankäyntiä • Mm. orpoteokset, AV-teosten jakelu, digitaaliset kirjastot ja arkistot, tekijänoikeuksien kollektiivihallinnon kehittäminen, rajat ylittävä lisensointi ja hyvitysmaksut • E-commerce -tiedonanto • Uusimpana tekijänoikeuskonsultaatio – http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2013/copyright- rules/index_en.htm
  • 25. 25 Digitaaliset sisämarkkinat saatava nopeasti toimiviksi • Pelkästään hyvitysmaksun uudistamisella jopa 500 miljardin euron lisäkasvupotentiaali Euroopan kansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä • Laillisen sisällön tarjoaminen on paras keino piratismia vastaan – Esim. Spotify on vähentänyt piratismia 25 % Ruotsissa ja UK:ssa • Suomen tulisi olla edelläkävijä EU:ssa – Joustava tekijänoikeusjärjestelmä, joka mahdollistaa rajat ylittävän lisensoinnin ja mukautuu teknologian jatkuvaan uudistumiseen – Verkolle ja teknologialle on annettava mahdollisuus toimia tehokkaana kanavana valmistajalta suoraan loppukäyttäjälle – Tekijälle on annettava oikeus jakaa omaa sisältöään – Hyödynnetään osaamistamme verkkolaskutuksesta – Panostetaan teknisen toimivuuden lisäksi myös käytettävyyteen, kiinnostavuuteen, asiakastyytyväisyyteen sekä myyntiin ja markkinointiin – Haetaan rohkeasti uusia kansainvälisiä markkinoita ja liiketoimintamalleja
  • 26. 26