4. Hallitusohjelman toimeenpano
• Vesihuoltolain uudistus toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen
ohjelman kirjausta, jonka mukaan vesihuollon toiminta turvataan ja
vesivarat pidetään kansallisissa käsissä (6.6)
4
5. Vesihuoltolain uudistaminen
• Työryhmä asetettu 17.11.2022
• Toimikausi 17.11.2022−30.6.2024
• Mukana: oikeusministeriö, valtiovarainministeriö,
sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja
elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö,
Huoltovarmuuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto,
Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ry, Suomen
Vesihuolto-osuuskunnat ry, Etelä-Savon ELY-
keskus / Vesihuoltopalvelut -yksikkö ja ELY-keskus
5
6. Toimeksianto
Tehtävä:
• Hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu esitys vesihuoltolain uudistamiseksi
Tavoite:
• varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien
omistuksessa ja määräysvallassa,
• edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakenneuudistusta,
• parantaa vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa,
• selkeyttää ja tehostaa vesihuollon toiminnan ja talouden valvontaa sekä
• parantaa yleisesti vesihuoltolain toimivuutta.
Esitys laaditaan perustuen esivalmisteluvaiheen suosituksiin.
6
7. Esivalmisteluvaihe
• Toteutettu välillä kevät 2021 – syksy 2022
Esivalmisteluvaiheen selvityksiä: mmm.fi/vesihuoltouudistus
• Selvityshenkilö Jukka Pekka Tolvasen raportti: Vesihuoltolain uudistuksen
esivalmisteluvaiheen tulokset ja suositukset
• Visioryhmän raportti: Ehdotukset vesihuoltolain talouden valvonnan
tehostamiseksi
• Itä-Suomen yliopisto: Oikeudellinen asiantuntijaselvitys Vesi on meidän -
lainsäädäntötyön valmisteluun
• Suomen ympäristökeskus: Osakeyhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten
omistajuus
7
8. Keskeiset muutosehdotukset vesihuoltolakiin
• Vesihuoltolaitoksen määritelmän muutos
• Vesi on meidän -sääntely (EK 26/2021 vp)
• Toiminta-alueet ja liittämisvelvollisuuden muutokset
• Suunnittelujärjestelmän muutokset, ml. omaisuudenhallinta
8
9. Vesihuoltolaitoksen määritelmän muutos
• Vesihuoltolaitoksen määritelmä yhdenmukaistettaisiin terveydensuojelulain
talousvettä toimittavan laitoksen määritelmän kanssa
• Jatkossa vesihuoltolaitoksella tarkoitettaisiin laitosta, joka:
• Huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta JA
• Toimittaa vettä talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa
tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin taikka vastaanottaa jätevettä vähintään 10
kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilöltä
• Eli: vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen määritelmä erotettaisiin
toiminta-alueesta ïƒ myös ne kokorajan ylittävät laitokset, joilla ei ole
toiminta-aluetta, olisivat jatkossa lain mukaisia vesihuoltolaitoksia
9
10. Vesi on meidän -sääntely
• Eduskunnan päätös KAA 2/2020 vp, MmVM 11/2021 vp, EK 26/2021 vp
• Laissa säädettäisiin että:
• Kunta olisi velvollinen säilyttämään määräysvallassaan olevan vesihuoltolaitoksen ja
tukkuvesihuoltolaitoksen määräysvallassaan
• Lain voimaantulon jälkeen ei saisi enää perustaa muita kuin kunnan määräysvallassa
olevia vesihuoltolaitoksia ja tukkuvesihuoltolaitoksia tai asiakasomisteisia vesihuolto-
osuuskuntia
• Kunnan määräysvallassa olevan laitoksen vesihuolto-omaisuus tulisi säilyttää laitoksen
omistuksessa
• Kunnalla olisi etuosto-oikeus alueellaan sijaitsevan vesihuoltolaitoksen,
tukkuvesihuoltolaitoksen tai vesihuolto-omaisuuden myyntitilanteessa
• Lain voimaantulon jälkeen perustettua asiakasomisteista vesihuolto-osuuskuntaa tai sen
omaisuutta ei saisi myydä kuin kunnalle, kunnan määräysvallassa olevalle laitokselle tai
toiselle asiakasomisteiselle vesihuolto-osuuskunnalle
10
11. Toiminta-alueet
• Toiminta-alueiden säännöllinen päivittäminen
• Kunnan velvollisuus arvioida jokaisen alueellaan sijaitsevan
vesihuoltolaitoksen osalta onko laitokselle tarve määritellä toiminta-alue
• Toiminta-aluepäätöksen sisältövaatimuksia koskevaa uutta sääntelyä
• Toiminta-alueen supistamisen ja kokonaan rauettamisen edellytykset
• Vesihuoltotarpeiden muutos, joka johtanut laitoksen toimintaedellytysten olennaiseen
heikentymiseen, TAI
• Toiminta-aluepäätöksen perusteet osoittautuneet olennaisesti virheellisiksi
ïƒ Vesihuollon turvaaminen supistamis- ja rauettamistilanteessa
11
12. Liittämisvelvollisuuden muutokset
• Vahvistettaisiin sitä pääsääntöä, että toiminta-alueella oleva kiinteistö tulee
liittää laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin ïƒ riippumatta siitä, onko
kiinteistö taajamassa vai sen ulkopuolella
• Kuivakäymälöitä koskeva poikkeus säilyisi laissa ïƒ jos kiinteistöllä pelkkä
kuivakäymälä, ei tarvetta liittää jätevesiviemäriin
• Huom!: siirtymäsäännöksin varmistetaan, että liittämisvelvollisuuden muutokset
taajaman ulkopuolella tulevat voimaan vasta kaksi vuotta toiminta-aluepäätöksen
päivityksen jälkeen, jolloin kunta voi rajata sellaiset taajaman ulkopuoliset alueet, joita
ei ole tarkoituksenmukaista saattaa keskitetyn vesihuollon piiriin, toiminta-alueen
ulkopuolelle
• Harkinnanvarainen vapautusmahdollisuus jatkossakin olemassa
• Edellytykset: erityinen syy + laitoksen toimintaedellytykset eivät merkittävästi
vaarannu + kiinteistökohtainen järjestelmä ympäristönsuojelulain (jätevedet) ja
terveydensuojelulain (talousvesi) mukainen
12
14. Suunnittelujärjestelmän muutokset
• Kunnalle velvoite laatia kunnan vesihuoltosuunnitelma
• Vesihuoltolaitoksille velvollisuus laatia
omaisuudenhallintasuunnitelma
• Tarkoituksena varmistaa, että:
• Laitos kykenee huolehtimaan vesihuollosta ja vastaamaan toimintavarmuudesta
• Kustannuskattavuuden periaate toteutuisi vesihuoltolaitoksen
omaisuudenhallinnassa
• Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitteluun liittyviä
tarkennuksia ja lisäedellytyksiä
14
15. Muuta
• Kustannusvastaavuuden periaatteen vahvistaminen
• Julkisuusvalvonnan vahvistaminen
• Toimintakertomuksen sisältövaatimusten täydentäminen (ml.
omaisuudenhallintasuunnitelman sisältö), toimintakertomuksen
julkaisuvelvoite
• Päivityksiä ja selkeytyksiä
• Mm. valvontaviranomaisten valvontatoimivalta
15
16. Mitä seuraavaksi?
• Lausuntokierros 1.7.–30.9.2024
• Esitys tarkoitettu annettavaksi eduskunnalle keväällä 2025,
ehdotetut muutokset esitetään tulevaksi voimaan 1.1.2026
16