2. Koko ja ulkonäkö
Koko: Suurikokoinen myyrä. Kallo n. 4cm, pää ja ruumis 12-23cm, häntä
5-14cm (yli puolet pään ja ruumiin yhteispituudesta), paino 60-280g
(voi olla jopa 320g).
Ulkonäkö: Pyöreähkö ruumis ja lyhyet jalat. Väri vaihtelee, voi olla
harmaahko, punertava, tummanruskea tai miltei musta, vatsapuoli
yleensä vaaleampi. Pitkä ja karvainen häntä. Pyöreähkö pää ja kuono,
korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet. Pienet silmät.
3. Ravinto
Muiden myyrien tavoin syö yksinomaan kasviksia. Ruokavalioon kuuluu
ranta- ja vesikasveja, kuten heiniä, siemeniä, järviruokoja ja saroja.
Suurta herkkua vesimyyrälle ovat järvikortteet. Erityisen ravitsevia
suurten vesikasvien maavarret, joita myyrä sukeltaa pohjasta. Syö myös
simpukoita ja hyönteisiä.
4. Pesä
Keväällä naaras rakentaa tiheään rantakasvillisuuden suojaan
pallomaisen ruohopesän tai kaivaa pesäonkalon rantatörmään.
³Õ±ð²õ¾±³¾²â²â°ùä viihtyy kesällä reheväkasvuisilla rannoilla ja matalassa
vedessä.
5. Poikaset
Kesällä peräti 2-4 poikuetta, jossa kussakin 4-6 poikasta. Parin viikon
imetysajan jälkeen emo vieroittaa poikaset luotaan. Naaraat voivat itse
saada poikasia jo 3-4 viikon ikäisinä. Silloin tällöin kannat kasvavat
runsaslukuisiksi, mutta romahtavat taas aivan vähäisiksi.
6. Talvehtiminen
³Õ±ð²õ¾±³¾²â²â°ùä nousee loppukesällä kuivalle maalle ja kaivaa maahan jopa
20 metrin mittaisia käytäviä. ³Õ±ð²õ¾±³¾²â²â°ùä selviää Pohjolan talvesta
vararavinnon turvin, vesimyyrä varastoi käytäviin paljon kasvien
maanalaisia osia, kuten voikukan juuria ja juolavehnän maavarsia.
Varastoihin katoavat monesta puutarhasta porkkanat, perunat ja sipulit.
Ensimmäisten pakkasten aikaan se sulkee käytäviensä suut ja ilma-
aukot ja elää koko talven varastoimillaan kasveilla. Ei poistu talven
aikana käytävästään lainkaan, ellei ruoka lopu. Tällöin vesimyyrä syö
puiden juuria ja aiheuttaa suuria tuhoja puutarhoissa. Elää erakkona ja
karkoittaa vieraan vesimyyrän pois.