ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Vihreä historia 2011

•Download as PPT, PDF•
•
Jussi Airaksinen
Jussi Airaksinen

Ville Ylikahrin esitys

1 of 30
Download to read offline
Vihreiden historia Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssi 24.11.2011 Ville Ylikahri
Esittelen niitä liikkeitä, joiden voidaan katsoa olevan nykyisen Vihreän liiton syntymisen taustalla. YMPÄRISTÖLIIKKEET VAIHTOEHTOLIIKKEET POLIITTINEN VIHREÄ LIIKE VIHREÄ LIITTO
Luonnonsuojelun synty Koskematon luonto Romantiikan ihanteet Yosemite 1864, Yellowstone 1872 kansallispuistoiksi Suomessa 1903 Punkaharju, 1907 senaatin suojametsäkomitea, 1923 luonnonsuojelulaki Suomen luonnonsuojeluyhdistys 1938
Ympäristöliikkeen synty Rachel Carson: Äänetön kevät (Silent Spring) 1962, suomennos 1963 pidetään ympäristöliikkeen lähtölaukauksena "If man were to follow the teachings of Miss Carson, we would return to the Dark Ages, and the insects and diseases and vermin would once again inherit the earth." linnut kuolivat ympäristömyrkkyihin – DDT kiellettiin USA:ssa 1972 Rooman klubi: kasvun rajat 1972 laajempi ympäristö- keskustelu alkoi
perustettu 1971 Vancouverissa taustalla Alaskassa tehtyjen ydinkokeiden vastustus ”Don’t Make A Wave” rikosten todistaminen, rauhanaktivisti- ja kveekaritausta
Ensimmäiset vihreät puolueet United Tasmania Group 1972 Popular Movement for the Environment Sveitsi 1972 PEOPLE - Ecology party - Green party Iso-Britannia 1973 Saksan Vihreät Die Grünen vuoden 1968 liikehdinnän jatkoa: punainen-Danny Cohn-Bendit ydinvoiman, ydinaseiden ja NATOn vastustus arvoliberalismi ensimmäinen vaalimenestys 1983 maailman merkittävin vihreä puolue
Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet Suomessa vuosi 1968 kanavoitui taistolaisuuteen – ylipolitisoitunut 1970-luku Vaihtoehtoliikkeet olivat osittain vastareaktiota tälle kehitykselle: Kasvisruoka – Oraansuojelijat ry Ydinvoiman vastustus – EVY Vammaisliike – Kynnys ry Vaihtoehtolehdet – Perusta ry, Uuden Ajan Aura, Komposti, Suomi-lehti Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö rauhanliike, naisliike, metsiensuojelu, kehitysmaa-aktivismi, ekokommuunit Epämuodollisuus, ei jäykkiä rakenteita
Koijärvi 1979 Osmo Soininvaara: ” Minun Koijärvi-liikkeeni alkoi pääsiäislauantaina 14.4.1979, kun uutiset kertoivat, että kuivatusta ajavat maanviljelijät olivat käyneet kaivamassa Koijärveen isomman laskuojan pääsiäismaanantain aamuna. Olivat tietysti ajatelleet, että virallinen Suomi pystyy reagoimaan vasta tiistaina, mutta eivät tulleet ajatelleeksi, että se on päivän ainoa uutinen, jota toistettiin tunnin välein. Ja se uutinen suututti. Esimerkiksi Ville Komsin , joka hetken rauhoituttuaan päätyi (takaisin) rauhanomaisen vastarinnan tielle, ja laati suunnitelman, miten mennään porukalla patoamaan oja ja leiriydytään sen varrelle vartioimaan sitä.” - rauhanomainen vastarinta - erilaisten porukoiden tutustuminen toisiinsa - aloitteen ottaminen omiin käsiin - suuri julkisuus ympäristöaiheille
Vihreät kunnallispolitiikassa Helsinki-liike ” Ei City-ydinvoimalaa Vuosaareen” vaaleissa 1976 1,7% äänistä Ville Komsi valtuustoon 1980 vuonna 1984 Vihreät, 7 paikkaa Tampere Kauppahallin virastotalon valtaus 1981, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys Vihreä vaihtoehtoinen Tampere-lista 1984, 4 paikkaa kiista Tampellan alueen suojelusta Turku vuonna 1984, 3 paikkaa Vuoden 1992 kunnallisvaalit läpimurto: kannatus 6,9% (+4,5) vihreitä lähes 200 kunnassa (aiemmin vain 60 kunnassa)
Pauli Välimäki Kauppahallin virastotalon valtauksessa 1981 ja samassa paikassa 2000-luvulla pormestarin erityisavustajana.
Tampellan alueen suunnitelmat edustivat aseveliakselin toimintaa puhtaimmillaan: puretaan vanha ja maksimoidaan rakennusliikkeiden voitot.
Tampellan alue nykyään. Värjäämön tilalla oleva uusi asuinrakennus. Purettu Värjäämö.
Vihreä liitto eduskunnassa 1983-
Vihreät kansanedustajat 1983 Vihreät vaihtoehtolistat Hki Ville Komsi Uusimaa Kalle Könkkölä ” Eduskunnan villein ja kallein” 1987: 4 miestä 1991: jättivoitto 2011: romahdus
Vihreät 1980-luvulla Väentapaamiset, joissa puhuttiin ja puhuttiin Vihreä lanka –lehti keskustelufoorumina Pohdittiin järjestäytymismuotoa vapaa muoto, yhdistys vai puolue? Ekologisuus vs. sosiaaliset kysymykset Linkola ja Paloheimo vs. Soininvaara Linkolan saama huomio mediassa sai kiirehtimään järjestäytymistä. Vihreä liitto ry 1987, Vihreä liitto rp 1988 ekologisiiven Vihreät rp 1988 Vihreät kokosivat voimansa uudelleen kahdessa vuodessa. Ekologinen puolue vihreät jäi marginaaliin, Elonkehä -lehti
Vihreiden alamäki on aina ollut ovella " Historialliseksi vihreiden Turun kokouksen tekee se, että nyt saavutettiin kehityksessä ilmeisesti tietty kulminaatiopiste, josta tuskin voi alkaa muu kuin alamäki. Täällä kävi kiistatta selväksi, että vihreät tulevat pysymään erimielisenä, epämääräisenä ja jopa epäilyttävänä joukkiona, joka ei nouse koskaan messiaaksi, maailman pelastajaksi.“ Aimo Massinen, Turun Päivälehti 4.6.1985
Pentti Linkola syntynyt 1932 Helsingissä, asuu kalastajana Vanajavedellä, lintututkija Julkaisuja mm.: Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960) Unelmat paremmasta maailmasta (1971) Toisinajattelijan päiväkirja (1979) Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989) Maapallon suojelun tulisi olla kaiken inhimillisen toiminnan ehdoton lähtökohta. Demokratian vastaisuus, väkivaltaiset ratkaisut ” Eloonjäämisoppi” Turun väenkokouksessa 1985
Pentti Linkola ” Vihreät, tuo odotettu uusi kajastus, herättää minussa vilunväristyksiä. Kokouksissaan nuo nuoret makailevat pitkin lattioita, he eivät kestä edes istuvassa asennossa. Nämä jo vauvaiästä liikaa proteiinia saaneet, kaksimetrisiksi vanuneet vetelät pojat, ja heidän silmät ristissä pannulappuja nypläävät tyttönsä, olisiko heistä kapinaan?” ” Vihreässä liikkeessäkin enemmistö äheltää ja jaarittelee sellaisista kysymyksistä, joilla ei ole mitään tekemistä elämän säilymisen kanssa.” (Johdatus 1990-luvun ajatteluun)
Osmo Soininvaara syntynyt vuonna 1951 Helsingissä. Liberaalisen kansanpuolueen jäsen 1968, Helsinki-liike 1976, Koijärvi Julkaisuja: Suomi 1980-luvulla: pehmeän kehityksen tie (1980) Ratkaiseva aika (1986) Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994) Vauraus ja aika (2007) Laajoista ympäristöpohdinnoista hyvinvointivaltion kehittämiseen. Tyrmäsi Linkolan ohjelman ja vaati sosiaalista näkökulmaa vihreisiin.
Osmo Soininvaara ” Linkolan ohjelma kaatuu kolmeen virheeseen: Ensinnäkin se alkukantainen maatalous, jota hän suosittaa ratkaisuksi ei pystyisi elättämään maailmassa kuin ehkä kymmenesosan nykyisestä väestöstä. Toiseksi hänen suosittamansa pakkoyhteiskunta on toteuttamiskelvoton ja tarpeeton. Kolmanneksi hänen tarjoamansa vaihtoehto on niin lohduton, että moni varmaan kokee paremmaksi olla välittämättä putouksesta ja nauttia niin kauan kuin voi. Todennäköisintä on, että maailma jatkaa kulkuaan niin kuin tähänkin asti. Olemme Linkolan kanssa samaa mieltä, mitä siitä seuraa.” (Ratkaiseva aika 1986)
Vihreä organisaatio: miltä se näyttää? I Pilari: Alueellinen perusrakenne II Pilari: Valtakunnalliset liitot III Pilari: Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset valtakunnallinen henkilöjäsen- yhdistys VIHREÄ LIITTO paikallis- yhdistys paikallis- yhdistys paikallis- yhdistys piirijärjestö paikallis- yhdistys paikallis- yhdistys valtakunnallinen liittojärjestö
Puolueen toimielimet Ylin päätösvalta: hyväksyy periaateohjelman, strategian ja poliittisen ohjelman hyväksyy säännöt hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin valitsee puoluejohdon Poliittinen linjanveto: hyväksyy ohjelmat hyväksyy ja erottaa jäsenyhdistykset yhdessä eduskuntaryhmän kanssa päättää hallitusyhteistyöstä ja ministereistä valitsee presidenttiehdokkaan Puolueen käytännön toiminta: vastaa taloudesta ja hallinnosta ohjaa ja suunnittelee toimintaa valitsee puoluetoimiston työntekijät ja päättää toimenkuvista valitsee puolueen työryhmät päättää vaaliliitoista valitsee eurovaaliehdokkaat VALITSEE PUOLUE- VALTUUSKUNTA PUOLUE- HALLITUS PUOLUEKOKOUS
Vihreän liiton puheenjohtajat 1987 Kalle Könkkölä 1987-1991 Heidi Hautala 1991-1993 Pekka Sauri 1993-1995 Pekka Haavisto 1995-1997 Tuija Brax 1997-2001 Satu Hassi 2001-2005 Osmo Soininvaara 2005-2009 Tarja Cronberg 2009-2011 Anni Sinnemäki 2011- Ville Niinistö Hki vs. muu Suomi ” pyhä perhe”
Vihreät hallituksessa 1995-1999 Ympäristöministeri Pekka Haavisto Natura 2000 –ohjelma ja luonnonsuojelulain uudistus Metsälain uudistus Vanhojen metsien suojeluohjelma Rakennuslain uudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia 1999-2002 Ympäristöministeri Satu Hassi ja puolikas peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitusohjelmaan kehy-rahojen nosto, Itämeren suojelu ja vaalirahoituksen avoimuus Satu Hassin panos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Soininvaaran lukuisat uudistuksen sos. ja terv.palveluihin Ero hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia 2002 2007-2011 Oikeusministeri Tuija Brax ja työministeri Cronberg/Sinnemäki Vaalirahoituksen uudistus Ekologinen verouudistus Ilmastopolitiikka Pieniä parannuksia vähimmäisturvaan
Europarlamentin vihreä ryhmä Green Alternative European Link group 1984-, Greens 1989-, Greens/EFA 1999- Suomesta Heidi Hautala 1995-2003, 2009-2011, Matti Wuori 1999-2004, Uma Aaltonen 2003-2004, Satu Hassi 2004-, Tarja Cronberg 2011- Vaihteleva vaikutusvalta ja eri maiden vihreiden menestys
Euroopan ja maailman Vihreät European Green party EGP perustettiin Roomassa 2004 European Federation of Green Parties perustettiin Kirkkonummella 1993, Pekka Haavisto puheenjohtajana Global Greens perustettu 2001 Australiassa

More Related Content

Vihreä historia 2011

  • 1. Vihreiden historia Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssi 24.11.2011 Ville Ylikahri
  • 2. Esittelen niitä liikkeitä, joiden voidaan katsoa olevan nykyisen Vihreän liiton syntymisen taustalla. YMPÄRISTÖLIIKKEET VAIHTOEHTOLIIKKEET POLIITTINEN VIHREÄ LIIKE VIHREÄ LIITTO
  • 3. Luonnonsuojelun synty Koskematon luonto Romantiikan ihanteet Yosemite 1864, Yellowstone 1872 kansallispuistoiksi Suomessa 1903 Punkaharju, 1907 senaatin suojametsäkomitea, 1923 luonnonsuojelulaki Suomen luonnonsuojeluyhdistys 1938
  • 4. Ympäristöliikkeen synty Rachel Carson: Äänetön kevät (Silent Spring) 1962, suomennos 1963 pidetään ympäristöliikkeen lähtölaukauksena "If man were to follow the teachings of Miss Carson, we would return to the Dark Ages, and the insects and diseases and vermin would once again inherit the earth." linnut kuolivat ympäristömyrkkyihin – DDT kiellettiin USA:ssa 1972 Rooman klubi: kasvun rajat 1972 laajempi ympäristö- keskustelu alkoi
  • 5. perustettu 1971 Vancouverissa taustalla Alaskassa tehtyjen ydinkokeiden vastustus ”Don’t Make A Wave” rikosten todistaminen, rauhanaktivisti- ja kveekaritausta
  • 6. Ensimmäiset vihreät puolueet United Tasmania Group 1972 Popular Movement for the Environment Sveitsi 1972 PEOPLE - Ecology party - Green party Iso-Britannia 1973 Saksan Vihreät Die Grünen vuoden 1968 liikehdinnän jatkoa: punainen-Danny Cohn-Bendit ydinvoiman, ydinaseiden ja NATOn vastustus arvoliberalismi ensimmäinen vaalimenestys 1983 maailman merkittävin vihreä puolue
  • 7. Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet Suomessa vuosi 1968 kanavoitui taistolaisuuteen – ylipolitisoitunut 1970-luku Vaihtoehtoliikkeet olivat osittain vastareaktiota tälle kehitykselle: Kasvisruoka – Oraansuojelijat ry Ydinvoiman vastustus – EVY Vammaisliike – Kynnys ry Vaihtoehtolehdet – Perusta ry, Uuden Ajan Aura, Komposti, Suomi-lehti Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö rauhanliike, naisliike, metsiensuojelu, kehitysmaa-aktivismi, ekokommuunit Epämuodollisuus, ei jäykkiä rakenteita
  • 8. Koijärvi 1979 Osmo Soininvaara: ” Minun Koijärvi-liikkeeni alkoi pääsiäislauantaina 14.4.1979, kun uutiset kertoivat, että kuivatusta ajavat maanviljelijät olivat käyneet kaivamassa Koijärveen isomman laskuojan pääsiäismaanantain aamuna. Olivat tietysti ajatelleet, että virallinen Suomi pystyy reagoimaan vasta tiistaina, mutta eivät tulleet ajatelleeksi, että se on päivän ainoa uutinen, jota toistettiin tunnin välein. Ja se uutinen suututti. Esimerkiksi Ville Komsin , joka hetken rauhoituttuaan päätyi (takaisin) rauhanomaisen vastarinnan tielle, ja laati suunnitelman, miten mennään porukalla patoamaan oja ja leiriydytään sen varrelle vartioimaan sitä.” - rauhanomainen vastarinta - erilaisten porukoiden tutustuminen toisiinsa - aloitteen ottaminen omiin käsiin - suuri julkisuus ympäristöaiheille
  • 9. Vihreät kunnallispolitiikassa Helsinki-liike ” Ei City-ydinvoimalaa Vuosaareen” vaaleissa 1976 1,7% äänistä Ville Komsi valtuustoon 1980 vuonna 1984 Vihreät, 7 paikkaa Tampere Kauppahallin virastotalon valtaus 1981, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys Vihreä vaihtoehtoinen Tampere-lista 1984, 4 paikkaa kiista Tampellan alueen suojelusta Turku vuonna 1984, 3 paikkaa Vuoden 1992 kunnallisvaalit läpimurto: kannatus 6,9% (+4,5) vihreitä lähes 200 kunnassa (aiemmin vain 60 kunnassa)
  • 10. Pauli Välimäki Kauppahallin virastotalon valtauksessa 1981 ja samassa paikassa 2000-luvulla pormestarin erityisavustajana.
  • 11. Tampellan alueen suunnitelmat edustivat aseveliakselin toimintaa puhtaimmillaan: puretaan vanha ja maksimoidaan rakennusliikkeiden voitot.
  • 12. Tampellan alue nykyään. Värjäämön tilalla oleva uusi asuinrakennus. Purettu Värjäämö.
  • 14. Vihreät kansanedustajat 1983 Vihreät vaihtoehtolistat Hki Ville Komsi Uusimaa Kalle Könkkölä ” Eduskunnan villein ja kallein” 1987: 4 miestä 1991: jättivoitto 2011: romahdus
  • 15. Vihreät 1980-luvulla Väentapaamiset, joissa puhuttiin ja puhuttiin Vihreä lanka –lehti keskustelufoorumina Pohdittiin järjestäytymismuotoa vapaa muoto, yhdistys vai puolue? Ekologisuus vs. sosiaaliset kysymykset Linkola ja Paloheimo vs. Soininvaara Linkolan saama huomio mediassa sai kiirehtimään järjestäytymistä. Vihreä liitto ry 1987, Vihreä liitto rp 1988 ekologisiiven Vihreät rp 1988 Vihreät kokosivat voimansa uudelleen kahdessa vuodessa. Ekologinen puolue vihreät jäi marginaaliin, Elonkehä -lehti
  • 16. Vihreiden alamäki on aina ollut ovella " Historialliseksi vihreiden Turun kokouksen tekee se, että nyt saavutettiin kehityksessä ilmeisesti tietty kulminaatiopiste, josta tuskin voi alkaa muu kuin alamäki. Täällä kävi kiistatta selväksi, että vihreät tulevat pysymään erimielisenä, epämääräisenä ja jopa epäilyttävänä joukkiona, joka ei nouse koskaan messiaaksi, maailman pelastajaksi.“ Aimo Massinen, Turun Päivälehti 4.6.1985
  • 17.
  • 18. Pentti Linkola syntynyt 1932 Helsingissä, asuu kalastajana Vanajavedellä, lintututkija Julkaisuja mm.: Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960) Unelmat paremmasta maailmasta (1971) Toisinajattelijan päiväkirja (1979) Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989) Maapallon suojelun tulisi olla kaiken inhimillisen toiminnan ehdoton lähtökohta. Demokratian vastaisuus, väkivaltaiset ratkaisut ” Eloonjäämisoppi” Turun väenkokouksessa 1985
  • 19. Pentti Linkola ” Vihreät, tuo odotettu uusi kajastus, herättää minussa vilunväristyksiä. Kokouksissaan nuo nuoret makailevat pitkin lattioita, he eivät kestä edes istuvassa asennossa. Nämä jo vauvaiästä liikaa proteiinia saaneet, kaksimetrisiksi vanuneet vetelät pojat, ja heidän silmät ristissä pannulappuja nypläävät tyttönsä, olisiko heistä kapinaan?” ” Vihreässä liikkeessäkin enemmistö äheltää ja jaarittelee sellaisista kysymyksistä, joilla ei ole mitään tekemistä elämän säilymisen kanssa.” (Johdatus 1990-luvun ajatteluun)
  • 20. Osmo Soininvaara syntynyt vuonna 1951 Helsingissä. Liberaalisen kansanpuolueen jäsen 1968, Helsinki-liike 1976, Koijärvi Julkaisuja: Suomi 1980-luvulla: pehmeän kehityksen tie (1980) Ratkaiseva aika (1986) Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994) Vauraus ja aika (2007) Laajoista ympäristöpohdinnoista hyvinvointivaltion kehittämiseen. Tyrmäsi Linkolan ohjelman ja vaati sosiaalista näkökulmaa vihreisiin.
  • 21. Osmo Soininvaara ” Linkolan ohjelma kaatuu kolmeen virheeseen: Ensinnäkin se alkukantainen maatalous, jota hän suosittaa ratkaisuksi ei pystyisi elättämään maailmassa kuin ehkä kymmenesosan nykyisestä väestöstä. Toiseksi hänen suosittamansa pakkoyhteiskunta on toteuttamiskelvoton ja tarpeeton. Kolmanneksi hänen tarjoamansa vaihtoehto on niin lohduton, että moni varmaan kokee paremmaksi olla välittämättä putouksesta ja nauttia niin kauan kuin voi. Todennäköisintä on, että maailma jatkaa kulkuaan niin kuin tähänkin asti. Olemme Linkolan kanssa samaa mieltä, mitä siitä seuraa.” (Ratkaiseva aika 1986)
  • 22.
  • 23.
  • 24. Vihreä organisaatio: miltä se näyttää? I Pilari: Alueellinen perusrakenne II Pilari: Valtakunnalliset liitot III Pilari: Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset valtakunnallinen henkilöjäsen- yhdistys VIHREÄ LIITTO paikallis- yhdistys paikallis- yhdistys paikallis- yhdistys piirijärjestö paikallis- yhdistys paikallis- yhdistys valtakunnallinen liittojärjestö
  • 25. Puolueen toimielimet Ylin päätösvalta: hyväksyy periaateohjelman, strategian ja poliittisen ohjelman hyväksyy säännöt hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin valitsee puoluejohdon Poliittinen linjanveto: hyväksyy ohjelmat hyväksyy ja erottaa jäsenyhdistykset yhdessä eduskuntaryhmän kanssa päättää hallitusyhteistyöstä ja ministereistä valitsee presidenttiehdokkaan Puolueen käytännön toiminta: vastaa taloudesta ja hallinnosta ohjaa ja suunnittelee toimintaa valitsee puoluetoimiston työntekijät ja päättää toimenkuvista valitsee puolueen työryhmät päättää vaaliliitoista valitsee eurovaaliehdokkaat VALITSEE PUOLUE- VALTUUSKUNTA PUOLUE- HALLITUS PUOLUEKOKOUS
  • 26. Vihreän liiton puheenjohtajat 1987 Kalle Könkkölä 1987-1991 Heidi Hautala 1991-1993 Pekka Sauri 1993-1995 Pekka Haavisto 1995-1997 Tuija Brax 1997-2001 Satu Hassi 2001-2005 Osmo Soininvaara 2005-2009 Tarja Cronberg 2009-2011 Anni Sinnemäki 2011- Ville Niinistö Hki vs. muu Suomi ” pyhä perhe”
  • 27. Vihreät hallituksessa 1995-1999 Ympäristöministeri Pekka Haavisto Natura 2000 –ohjelma ja luonnonsuojelulain uudistus Metsälain uudistus Vanhojen metsien suojeluohjelma Rakennuslain uudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia 1999-2002 Ympäristöministeri Satu Hassi ja puolikas peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitusohjelmaan kehy-rahojen nosto, Itämeren suojelu ja vaalirahoituksen avoimuus Satu Hassin panos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Soininvaaran lukuisat uudistuksen sos. ja terv.palveluihin Ero hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia 2002 2007-2011 Oikeusministeri Tuija Brax ja työministeri Cronberg/Sinnemäki Vaalirahoituksen uudistus Ekologinen verouudistus Ilmastopolitiikka Pieniä parannuksia vähimmäisturvaan
  • 28.
  • 29. Europarlamentin vihreä ryhmä Green Alternative European Link group 1984-, Greens 1989-, Greens/EFA 1999- Suomesta Heidi Hautala 1995-2003, 2009-2011, Matti Wuori 1999-2004, Uma Aaltonen 2003-2004, Satu Hassi 2004-, Tarja Cronberg 2011- Vaihteleva vaikutusvalta ja eri maiden vihreiden menestys
  • 30. Euroopan ja maailman Vihreät European Green party EGP perustettiin Roomassa 2004 European Federation of Green Parties perustettiin Kirkkonummella 1993, Pekka Haavisto puheenjohtajana Global Greens perustettu 2001 Australiassa