ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Vihreä historia 2012

•Download as PPT, PDF•
•
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio

Vihreiden historia, opintojohtaja Ville Ylikahri Luento Vihreän politiikan ABC -luentosarjalla 2.4.2012

1 of 31
Download to read offline
Vihreiden historia Ville Ylikahri
YM P ÄR IS T ÖLIIK KE E T Esittelen niitä liikkeitä, joiden P O LIITTIN E N VIH R E Ä voidaan katsoa LIIK E olevan nykyisen VIH R E Ä LIITTO Vihreän liiton syntymisen taustalla. VAIH TO E H TO LIIKK E E T
Luonnonsuojelun synty  Koskematon luonto  Romantiikan ihanteet  Yosemite 1864, Yellowstone 1872 kansallispuistoiksi  Suomessa 1903 Punkaharju, 1907 senaatin suojametsäkomitea, 1923 luonnonsuojelulaki  Suomen luonnonsuojeluyhdistys 1938
Ympäristöliikkeen synty  Rachel Carson: Äänetön kevät (Silent Spring) 1962, suomennos 1963  pidetään ympäristöliikkeen lähtölaukauksena  "If man were to follow the teachings of Miss Carson, we would return to the Dark Ages, and the insects and diseases and vermin would once again inherit the earth."  linnut kuolivat ympäristömyrkkyihin – DDT kiellettiin USA:ssa 1972 Rooman klubi: kasvun rajat 1972 laajempi ympäristökeskustelu alkoi
Vihreä historia 2012
Greenpeace  Sai alkunsa USAn Alaskan vesillä tekemien ydinkokeiden vastustamisesta.  ”Don't Make A Wave. It's Your Fault If Our Fault Goes” – Greenpeace v. 1972  Kveekari- ja rauhanaktivismitausta: rikoksien todistaminen
Ensimmäiset vihreät puolueet  United Tasmania Group 1972  Popular Movement for the Environment Sveitsi 1972  PEOPLE - Ecology party - Green party Iso-Britannia 1973  Saksan Vihreät Die Grünen  vuoden 1968 liikehdinnän jatkoa: punainen-Danny Cohn-Bendit  ydinvoiman, ydinaseiden ja NATOn vastustus  arvoliberalismi  ensimmäinen vaalimenestys 1983  maailman merkittävin vihreä puolue
Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet  Suomessa vuosi 1968 kanavoitui taistolaisuuteen – ylipolitisoitunut 1970- luku  Vaihtoehtoliikkeet olivat osittain vastareaktiota tälle kehitykselle:  Kasvisruoka – Oraansuojelijat ry  Ydinvoiman vastustus – EVY  Vammaisliike – Kynnys ry  Vaihtoehtolehdet – Perusta ry, Uuden Ajan Aura, Komposti, Suomi-lehti  Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö  rauhanliike, naisliike, metsiensuojelu, kehitysmaa-aktivismi, ekokommuunit  Epämuodollisuus, ei jäykkiä rakenteita
ä K oij rvi 1 979 Osmo Soininvaara: ”Minun Koijärvi-liikkeeni alkoi pääsiäislauantaina 14.4.1979, kun uutiset kertoivat, että kuivatusta ajavat maanviljelijät olivat käyneet kaivamassa Koijärveen isomman laskuojan - rauhanomainen vastarinta pääsiäismaanantain aamuna. Olivat - erilaisten porukoiden tietysti ajatelleet, että virallinen Suomi tutustuminen toisiinsa pystyy reagoimaan vasta tiistaina, mutta eivät tulleet ajatelleeksi, että se on - aloitteen ottaminen omiin käsiin päivän ainoa uutinen, jota toistettiin - suuri julkisuus ympäristöaiheille tunnin välein. Ja se uutinen suututti. Esimerkiksi Ville Komsin, joka hetken rauhoituttuaan päätyi (takaisin) rauhanomaisen vastarinnan tielle, ja laati suunnitelman, miten mennään porukalla patoamaan oja ja leiriydytään sen varrelle vartioimaan sitä.”
Vihreät kunnallispolitiikassa  Helsinki-liike  ”Ei City-ydinvoimalaa Vuosaareen”  vaaleissa 1976 1,7% äänistä  Ville Komsi valtuustoon 1980  vuonna 1984 Vihreät, 7 paikkaa  Tampere  Kauppahallin virastotalon valtaus 1981, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys  Vihreä vaihtoehtoinen Tampere-lista 1984, 4 paikkaa  kiista Tampellan alueen suojelusta  Turku  vuonna 1984, 3 paikkaa  Vuoden 1992 kunnallisvaalit läpimurto: kannatus 6,9% (+4,5)  vihreitä lähes 200 kunnassa (aiemmin vain 60 kunnassa)
Pauli Välimäki Kauppahallin virastotalon valtauksessa 1981 ja samassa paikassa 2000- luvulla pormestarin erityisavustajana.
Tampellan alueen suunnitelmat edustivat aseveliakselin toimintaa puhtaimmillaan: puretaan vanha ja maksimoidaan rakennusliikkeiden voitot.
Tam p e llan alu e nykyään. Värj m ön tilalla ole va ää u u s i as u inrake nnu s . P u re ttu Värj m ö. ää
Vihreä liitto eduskunnassa 1983-
Vihreät kansanedustajat  1983 Vihreät  1987: 4 miestä vaihtoehtolistat  1991: jättivoitto  Hki Ville Komsi  2011: romahdus  Uusimaa Kalle Könkkölä  ”Eduskunnan villein ja kallein” Vihreä kansanedustajat 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011
Vihreät 1980-luvulla  Väentapaamiset, joissa puhuttiin ja puhuttiin  Vihreä lanka –lehti keskustelufoorumina  Pohdittiin järjestäytymismuotoa  vapaa muoto, yhdistys vai puolue?  Ekologisuus vs. sosiaaliset kysymykset  Linkola ja Paloheimo vs. Soininvaara  Linkolan saama huomio mediassa sai kiirehtimään järjestäytymistä.  Vihreä liitto ry 1987, Vihreä liitto rp 1988  ekologisiiven Vihreät rp 1988  Vihreät kokosivat voimansa uudelleen kahdessa vuodessa.  Ekologinen puolue vihreät jäi marginaaliin, Elonkehä -lehti
Vihreiden alamäki on aina ollut ovella  "Historialliseksi vihreiden Turun kokouksen tekee se, että nyt saavutettiin kehityksessä ilmeisesti tietty kulminaatiopiste, josta tuskin voi alkaa muu kuin alamäki. Täällä kävi kiistatta selväksi, että vihreät tulevat pysymään erimielisenä, epämääräisenä ja jopa epäilyttävänä joukkiona, joka ei nouse koskaan messiaaksi, maailman pelastajaksi.“  Aimo Massinen, Turun Päivälehti 4.6.1985
Vihreä historia 2012
Pentti Linkola  syntynyt 1932 Helsingissä, asuu kalastajana Vanajavedellä, lintututkija  Julkaisuja mm.: Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960) Unelmat paremmasta maailmasta (1971) Toisinajattelijan päiväkirja (1979) Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989)  Maapallon suojelun tulisi olla kaiken inhimillisen toiminnan ehdoton lähtökohta.  Demokratian vastaisuus, väkivaltaiset ratkaisut  ”Eloonjäämisoppi” Turun väenkokouksessa 1985
Pentti Linkola  ”Vihreät, tuo odotettu uusi kajastus, herättää minussa vilunväristyksiä. Kokouksissaan nuo nuoret makailevat pitkin lattioita, he eivät kestä edes istuvassa asennossa. Nämä jo vauvaiästä liikaa proteiinia saaneet, kaksimetrisiksi vanuneet vetelät pojat, ja heidän silmät ristissä pannulappuja nypläävät tyttönsä,olisiko heistä kapinaan?”  ”Vihreässä liikkeessäkin enemmistö äheltää ja jaarittelee sellaisista kysymyksistä, joilla ei ole mitään tekemistä elämän säilymisen kanssa.” (Johdatus 1990-luvun ajatteluun)
Osmo Soininvaara  syntynyt vuonna 1951 Helsingissä.  Liberaalisen kansanpuolueen jäsen 1968, Helsinki-liike 1976, Koijärvi  Julkaisuja mm.: Suomi 1980-luvulla: pehmeän kehityksen tie (1980) Ratkaiseva aika (1986) Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994) Vauraus ja aika (2007)  Laajoista ympäristöpohdinnoista hyvinvointivaltion kehittämiseen.  Tyrmäsi Linkolan ohjelman ja vaati sosiaalista näkökulmaa vihreisiin.
Osmo Soininvaara ”Linkolan ohjelma kaatuu kolmeen virheeseen:  Ensinnäkin se alkukantainen maatalous, jota hän suosittaa ratkaisuksi ei pystyisi elättämään maailmassa kuin ehkä kymmenesosan nykyisestä väestöstä.  Toiseksi hänen suosittamansa pakkoyhteiskunta on toteuttamiskelvoton ja tarpeeton.  Kolmanneksi hänen tarjoamansa vaihtoehto on niin lohduton, että moni varmaan kokee paremmaksi olla välittämättä putouksesta ja nauttia niin kauan kuin voi.  Todennäköisintä on, että maailma jatkaa kulkuaan niin kuin tähänkin asti. Olemme Linkolan kanssa samaa mieltä, mitä siitä seuraa.” (Ratkaiseva aika 1986)
Vihreän liiton jäsenmääräkehitys 1989-2011 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Jäsenmaksumäärien kehitys piireittäin 1999-2008 900 800 1999 700 2000 2001 600 2002 500 2003 400 2004 2005 300 2006 200 2007 100 2008 0 Helsinki Uusimaa Varsinais- Pirkanmaa Oulu Häme Keski- Kaakkois- Pohjois- Vaasa Etelä- Satakunta Pohjois- Lappi Vihreät ViNO Suomi Suomi Suomi Savo Savo Karjala Naiset
Vih re ä organis aatio: m iltä s e n äyttää? I Pilari: II Pilari: III Pilari: Alueellinen perusrakenne Valtakunnalliset liitot Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset paikallis- paikallis- paikallis- paikallis- paikallis- yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys valtakunnallinen piirijärjestö valtakunnallinen liittojärjestö henkilöjäsen- yhdistys VIHREÄ LIITTO
P u olu e e n toim ie lim e t Ylin päätösvalta:  hyväksyy periaateohjelman, PUOLUEKOKOUS strategian ja poliittisen ohjelman  hyväksyy säännöt  hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin  valitsee puoluejohdon VALITSEE Poliittinen linjanveto:  hyväksyy ohjelmat PUOLUE-  hyväksyy ja erottaa jäsenyhdistykset  yhdessä eduskuntaryhmän kanssa VALTUUSKUNTA päättää hallitusyhteistyöstä ja ministereistä  valitsee presidenttiehdokkaan Puolueen käytännön toiminta:  vastaa taloudesta ja hallinnosta  ohjaa ja suunnittelee toimintaa PUOLUE-  valitsee puoluetoimiston HALLITUS työntekijät ja päättää toimenkuvista  valitsee puolueen työryhmät  päättää vaaliliitoista  valitsee eurovaaliehdokkaat
Vihreän liiton puheenjohtajat  1987 Kalle Könkkölä  1987-1991 Heidi Hautala  1991-1993 Pekka Sauri  1993-1995 Pekka Haavisto • Hki vs. muu Suomi  1995-1997 Tuija Brax • ”pyhä perhe”  1997-2001 Satu Hassi  2001-2005 Osmo Soininvaara  2005-2009 Tarja Cronberg  2009- Anni Sinnemäki  2011- Ville Niinistö
Vihreät hallituksessa 1995-1999  Ympäristöministeri Pekka Haavisto  Natura 2000 –ohjelma ja luonnonsuojelulain uudistus  Metsälain uudistus  Vanhojen metsien suojeluohjelma  Rakennuslain uudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia 1999-2002  Ympäristöministeri Satu Hassi ja puolikas peruspalveluministeri Osmo Soininvaara  Hallitusohjelmaan kehy-rahojen nosto, Itämeren suojelu ja vaalirahoituksen avoimuus  Satu Hassin panos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa  Soininvaaran lukuisat uudistuksen sos. ja terv.palveluihin  Ero hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia 2002 2007-2011  Oikeusministeri Tuija Brax ja työministeri Cronberg/Sinnemäki  Vaalirahoituksen uudistus  Ekologinen verouudistus  Ilmastopolitiikka  Pieniä parannuksia vähimmäisturvaan 2011- Ympäristöministeri Ville Niinistö ja kehitysministeri Heidi Hautala
Vihreä historia 2012
Europarlamentin vihreä ryhmä  Green Alternative European Link group 1984-, Greens 1989-, Greens/EFA 1999-  Suomesta Heidi Hautala 1995-2003, 2009-2011, Matti Wuori 1999-2004, Uma Aaltonen 2003-2004, Satu Hassi 2004-, Tarja Cronberg 2011-  Vaihteleva vaikutusvalta ja eri maiden vihreiden menestys
Euroopan ja maailman Vihreät  European Green Party EGP  perustettiin Roomassa 2004  European Federation of Green Parties perustettiin Kirkkonummella 1993, Pekka Haavisto puheenjohtajana  Global Greens  perustettu 2001 Australiassa

More Related Content

Vihreä historia 2012

  • 1. Vihreiden historia Ville Ylikahri
  • 2. YM P ÄR IS T ÖLIIK KE E T Esittelen niitä liikkeitä, joiden P O LIITTIN E N VIH R E Ä voidaan katsoa LIIK E olevan nykyisen VIH R E Ä LIITTO Vihreän liiton syntymisen taustalla. VAIH TO E H TO LIIKK E E T
  • 3. Luonnonsuojelun synty  Koskematon luonto  Romantiikan ihanteet  Yosemite 1864, Yellowstone 1872 kansallispuistoiksi  Suomessa 1903 Punkaharju, 1907 senaatin suojametsäkomitea, 1923 luonnonsuojelulaki  Suomen luonnonsuojeluyhdistys 1938
  • 4. Ympäristöliikkeen synty  Rachel Carson: Äänetön kevät (Silent Spring) 1962, suomennos 1963  pidetään ympäristöliikkeen lähtölaukauksena  "If man were to follow the teachings of Miss Carson, we would return to the Dark Ages, and the insects and diseases and vermin would once again inherit the earth."  linnut kuolivat ympäristömyrkkyihin – DDT kiellettiin USA:ssa 1972 Rooman klubi: kasvun rajat 1972 laajempi ympäristökeskustelu alkoi
  • 6. Greenpeace  Sai alkunsa USAn Alaskan vesillä tekemien ydinkokeiden vastustamisesta.  ”Don't Make A Wave. It's Your Fault If Our Fault Goes” – Greenpeace v. 1972  Kveekari- ja rauhanaktivismitausta: rikoksien todistaminen
  • 7. Ensimmäiset vihreät puolueet  United Tasmania Group 1972  Popular Movement for the Environment Sveitsi 1972  PEOPLE - Ecology party - Green party Iso-Britannia 1973  Saksan Vihreät Die Grünen  vuoden 1968 liikehdinnän jatkoa: punainen-Danny Cohn-Bendit  ydinvoiman, ydinaseiden ja NATOn vastustus  arvoliberalismi  ensimmäinen vaalimenestys 1983  maailman merkittävin vihreä puolue
  • 8. Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet  Suomessa vuosi 1968 kanavoitui taistolaisuuteen – ylipolitisoitunut 1970- luku  Vaihtoehtoliikkeet olivat osittain vastareaktiota tälle kehitykselle:  Kasvisruoka – Oraansuojelijat ry  Ydinvoiman vastustus – EVY  Vammaisliike – Kynnys ry  Vaihtoehtolehdet – Perusta ry, Uuden Ajan Aura, Komposti, Suomi-lehti  Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö  rauhanliike, naisliike, metsiensuojelu, kehitysmaa-aktivismi, ekokommuunit  Epämuodollisuus, ei jäykkiä rakenteita
  • 9. ä K oij rvi 1 979 Osmo Soininvaara: ”Minun Koijärvi-liikkeeni alkoi pääsiäislauantaina 14.4.1979, kun uutiset kertoivat, että kuivatusta ajavat maanviljelijät olivat käyneet kaivamassa Koijärveen isomman laskuojan - rauhanomainen vastarinta pääsiäismaanantain aamuna. Olivat - erilaisten porukoiden tietysti ajatelleet, että virallinen Suomi tutustuminen toisiinsa pystyy reagoimaan vasta tiistaina, mutta eivät tulleet ajatelleeksi, että se on - aloitteen ottaminen omiin käsiin päivän ainoa uutinen, jota toistettiin - suuri julkisuus ympäristöaiheille tunnin välein. Ja se uutinen suututti. Esimerkiksi Ville Komsin, joka hetken rauhoituttuaan päätyi (takaisin) rauhanomaisen vastarinnan tielle, ja laati suunnitelman, miten mennään porukalla patoamaan oja ja leiriydytään sen varrelle vartioimaan sitä.”
  • 10. Vihreät kunnallispolitiikassa  Helsinki-liike  ”Ei City-ydinvoimalaa Vuosaareen”  vaaleissa 1976 1,7% äänistä  Ville Komsi valtuustoon 1980  vuonna 1984 Vihreät, 7 paikkaa  Tampere  Kauppahallin virastotalon valtaus 1981, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys  Vihreä vaihtoehtoinen Tampere-lista 1984, 4 paikkaa  kiista Tampellan alueen suojelusta  Turku  vuonna 1984, 3 paikkaa  Vuoden 1992 kunnallisvaalit läpimurto: kannatus 6,9% (+4,5)  vihreitä lähes 200 kunnassa (aiemmin vain 60 kunnassa)
  • 11. Pauli Välimäki Kauppahallin virastotalon valtauksessa 1981 ja samassa paikassa 2000- luvulla pormestarin erityisavustajana.
  • 12. Tampellan alueen suunnitelmat edustivat aseveliakselin toimintaa puhtaimmillaan: puretaan vanha ja maksimoidaan rakennusliikkeiden voitot.
  • 13. Tam p e llan alu e nykyään. Värj m ön tilalla ole va ää u u s i as u inrake nnu s . P u re ttu Värj m ö. ää
  • 15. Vihreät kansanedustajat  1983 Vihreät  1987: 4 miestä vaihtoehtolistat  1991: jättivoitto  Hki Ville Komsi  2011: romahdus  Uusimaa Kalle Könkkölä  ”Eduskunnan villein ja kallein” Vihreä kansanedustajat 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011
  • 16. Vihreät 1980-luvulla  Väentapaamiset, joissa puhuttiin ja puhuttiin  Vihreä lanka –lehti keskustelufoorumina  Pohdittiin järjestäytymismuotoa  vapaa muoto, yhdistys vai puolue?  Ekologisuus vs. sosiaaliset kysymykset  Linkola ja Paloheimo vs. Soininvaara  Linkolan saama huomio mediassa sai kiirehtimään järjestäytymistä.  Vihreä liitto ry 1987, Vihreä liitto rp 1988  ekologisiiven Vihreät rp 1988  Vihreät kokosivat voimansa uudelleen kahdessa vuodessa.  Ekologinen puolue vihreät jäi marginaaliin, Elonkehä -lehti
  • 17. Vihreiden alamäki on aina ollut ovella  "Historialliseksi vihreiden Turun kokouksen tekee se, että nyt saavutettiin kehityksessä ilmeisesti tietty kulminaatiopiste, josta tuskin voi alkaa muu kuin alamäki. Täällä kävi kiistatta selväksi, että vihreät tulevat pysymään erimielisenä, epämääräisenä ja jopa epäilyttävänä joukkiona, joka ei nouse koskaan messiaaksi, maailman pelastajaksi.“  Aimo Massinen, Turun Päivälehti 4.6.1985
  • 19. Pentti Linkola  syntynyt 1932 Helsingissä, asuu kalastajana Vanajavedellä, lintututkija  Julkaisuja mm.: Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan (1960) Unelmat paremmasta maailmasta (1971) Toisinajattelijan päiväkirja (1979) Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989)  Maapallon suojelun tulisi olla kaiken inhimillisen toiminnan ehdoton lähtökohta.  Demokratian vastaisuus, väkivaltaiset ratkaisut  ”Eloonjäämisoppi” Turun väenkokouksessa 1985
  • 20. Pentti Linkola  ”Vihreät, tuo odotettu uusi kajastus, herättää minussa vilunväristyksiä. Kokouksissaan nuo nuoret makailevat pitkin lattioita, he eivät kestä edes istuvassa asennossa. Nämä jo vauvaiästä liikaa proteiinia saaneet, kaksimetrisiksi vanuneet vetelät pojat, ja heidän silmät ristissä pannulappuja nypläävät tyttönsä,olisiko heistä kapinaan?”  ”Vihreässä liikkeessäkin enemmistö äheltää ja jaarittelee sellaisista kysymyksistä, joilla ei ole mitään tekemistä elämän säilymisen kanssa.” (Johdatus 1990-luvun ajatteluun)
  • 21. Osmo Soininvaara  syntynyt vuonna 1951 Helsingissä.  Liberaalisen kansanpuolueen jäsen 1968, Helsinki-liike 1976, Koijärvi  Julkaisuja mm.: Suomi 1980-luvulla: pehmeän kehityksen tie (1980) Ratkaiseva aika (1986) Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (1994) Vauraus ja aika (2007)  Laajoista ympäristöpohdinnoista hyvinvointivaltion kehittämiseen.  Tyrmäsi Linkolan ohjelman ja vaati sosiaalista näkökulmaa vihreisiin.
  • 22. Osmo Soininvaara ”Linkolan ohjelma kaatuu kolmeen virheeseen:  Ensinnäkin se alkukantainen maatalous, jota hän suosittaa ratkaisuksi ei pystyisi elättämään maailmassa kuin ehkä kymmenesosan nykyisestä väestöstä.  Toiseksi hänen suosittamansa pakkoyhteiskunta on toteuttamiskelvoton ja tarpeeton.  Kolmanneksi hänen tarjoamansa vaihtoehto on niin lohduton, että moni varmaan kokee paremmaksi olla välittämättä putouksesta ja nauttia niin kauan kuin voi.  Todennäköisintä on, että maailma jatkaa kulkuaan niin kuin tähänkin asti. Olemme Linkolan kanssa samaa mieltä, mitä siitä seuraa.” (Ratkaiseva aika 1986)
  • 23. Vihreän liiton jäsenmääräkehitys 1989-2011 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
  • 24. Jäsenmaksumäärien kehitys piireittäin 1999-2008 900 800 1999 700 2000 2001 600 2002 500 2003 400 2004 2005 300 2006 200 2007 100 2008 0 Helsinki Uusimaa Varsinais- Pirkanmaa Oulu Häme Keski- Kaakkois- Pohjois- Vaasa Etelä- Satakunta Pohjois- Lappi Vihreät ViNO Suomi Suomi Suomi Savo Savo Karjala Naiset
  • 25. Vih re ä organis aatio: m iltä s e n äyttää? I Pilari: II Pilari: III Pilari: Alueellinen perusrakenne Valtakunnalliset liitot Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset paikallis- paikallis- paikallis- paikallis- paikallis- yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys valtakunnallinen piirijärjestö valtakunnallinen liittojärjestö henkilöjäsen- yhdistys VIHREÄ LIITTO
  • 26. P u olu e e n toim ie lim e t Ylin päätösvalta:  hyväksyy periaateohjelman, PUOLUEKOKOUS strategian ja poliittisen ohjelman  hyväksyy säännöt  hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin  valitsee puoluejohdon VALITSEE Poliittinen linjanveto:  hyväksyy ohjelmat PUOLUE-  hyväksyy ja erottaa jäsenyhdistykset  yhdessä eduskuntaryhmän kanssa VALTUUSKUNTA päättää hallitusyhteistyöstä ja ministereistä  valitsee presidenttiehdokkaan Puolueen käytännön toiminta:  vastaa taloudesta ja hallinnosta  ohjaa ja suunnittelee toimintaa PUOLUE-  valitsee puoluetoimiston HALLITUS työntekijät ja päättää toimenkuvista  valitsee puolueen työryhmät  päättää vaaliliitoista  valitsee eurovaaliehdokkaat
  • 27. Vihreän liiton puheenjohtajat  1987 Kalle Könkkölä  1987-1991 Heidi Hautala  1991-1993 Pekka Sauri  1993-1995 Pekka Haavisto • Hki vs. muu Suomi  1995-1997 Tuija Brax • ”pyhä perhe”  1997-2001 Satu Hassi  2001-2005 Osmo Soininvaara  2005-2009 Tarja Cronberg  2009- Anni Sinnemäki  2011- Ville Niinistö
  • 28. Vihreät hallituksessa 1995-1999  Ympäristöministeri Pekka Haavisto  Natura 2000 –ohjelma ja luonnonsuojelulain uudistus  Metsälain uudistus  Vanhojen metsien suojeluohjelma  Rakennuslain uudistus lisäsi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia 1999-2002  Ympäristöministeri Satu Hassi ja puolikas peruspalveluministeri Osmo Soininvaara  Hallitusohjelmaan kehy-rahojen nosto, Itämeren suojelu ja vaalirahoituksen avoimuus  Satu Hassin panos kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa  Soininvaaran lukuisat uudistuksen sos. ja terv.palveluihin  Ero hallituksesta ydinvoimapäätöksen takia 2002 2007-2011  Oikeusministeri Tuija Brax ja työministeri Cronberg/Sinnemäki  Vaalirahoituksen uudistus  Ekologinen verouudistus  Ilmastopolitiikka  Pieniä parannuksia vähimmäisturvaan 2011- Ympäristöministeri Ville Niinistö ja kehitysministeri Heidi Hautala
  • 30. Europarlamentin vihreä ryhmä  Green Alternative European Link group 1984-, Greens 1989-, Greens/EFA 1999-  Suomesta Heidi Hautala 1995-2003, 2009-2011, Matti Wuori 1999-2004, Uma Aaltonen 2003-2004, Satu Hassi 2004-, Tarja Cronberg 2011-  Vaihteleva vaikutusvalta ja eri maiden vihreiden menestys
  • 31. Euroopan ja maailman Vihreät  European Green Party EGP  perustettiin Roomassa 2004  European Federation of Green Parties perustettiin Kirkkonummella 1993, Pekka Haavisto puheenjohtajana  Global Greens  perustettu 2001 Australiassa