ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Vihreät puoluekarttapallolla

          VISIO 2.4.2012
        RAULI MICKELSSON
       TAMPEREEN YLIOPISTO
Koordinaatit

        Vasemmisto – oikeisto (tulonjako)
         Vapaamielisyys – konservatismi
 Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu – ekologismi
              Demokratiakäsitykset
            Kansallisvaltio – globaali
            ï‚— Uusi ja vanha politiikka
                 ï‚— Toimintatapa
Vasemmisto - oikeisto


         VASEMMISTOLAISTEN VAATIMUS:
 Valtion (esivallan) pitää rajoittaa ihmisten vapautta
     ï‚— Jotta tasainen tulonjako voidaan saavuttaa
      ï‚— Jotta voitaisiin harjoittaa (universaalista)
                  hyvinvointipolitiikkaa
      Jotta ihmisillä olisi enemmän päätösvaltaa
                         taloudessa
ï‚— Korkea veroaste, jolla rahoitetaan hyvinvointivaltiota
Vasemmisto - oikeisto

          OIKEISTOLAISTEN VAATIMUS
 Tulonjakoon ei tule puuttua, köyhyyttä tulee torjua
         Yksilökeskeisyys ennen tasa-arvoa
    Ihmisten välinen kilpailu hyödyttää kaikkia ja
               vaurastuttaa yhteiskunta.
Vihreät ja tulonjako

  ï‚— Kannattavat hyvinvointipolitiikkaa ja korkeaa
                     veroastetta. ’
   Kulutusverot hiertävät perinteistä vasemmistoa.
 Käsitys universaalista hyvinvointipolitiikasta ei ole
                 kovin selvä, vai onko?
        ï‚— Perustulo voidaan tulkita monepaa.
 Vihreät kannattavat sekä individualismia että tasa-
                          arvoa
      Vihreä yhteisöllisyys: uusi yhteisöllisyys,
            individualistinen kollektivismi?
Vapaamielisyys ja konservatismi

            KONSERVATIIVIEN VAATIMUS:
 Valtion tulee rajoittaa yksilön vapautta, jotta kansalaiset
   noudattaisivat arvoja, joissa kunnioittaan isänmaata,
     perinteistä perhettä, uskontoa ja maanpuolustuta.

            VAPAAMIELISTEN VAATIMUS:
     Valtion ei tule millään tavoin puuttua ihmisten
                       yksityisasioihin
ï‚— Moninaisuus ja moniarvoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa.
Vihreät ja vapaamielisyys/konservatismi



 Vihreät ovat puoluekentän vapaamielisin puolue,
        toinen äärilaita perussuomalaiset ja
                kristillisdemokraatit
Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu -
                ekologismi

  ï‚— Kasvuoptimismi : Tiede keksii keinot kasvun
          aiheuttamiin ympäristöongelmiin
 Ympäristönsuojelu: Ihmisen on elettävä niin, ettei
                  ympäristö turmellu
  ï‚— Ekologismi: Kokonaisvaltainen ideologia, mm.
           linkolalaisuus ja Gaya-hypoteesi
Vihreät ja ekologinen ulottuvuus



    Lähinnä ympäristönsuojelua
         Myös ekologisteja
Demokratiakäsitykset

Eliittidemokratia: Kansa valitsee eliittiedustajansa
  hoitamaan valtakunnan asioita, joiden tulee toimia
  mahdollisimman itsenäisesti
Pluralistis-korporatistinen demokratia: Kansan eri
  intressipiirejä edustavat järjestöt edustavat kansaa
  valtiossa ja mm. työmarkkinoilla.
Legalistinen demokratia: Yksilöillä on oltava oikeus
  puuttua valtiollisiin asioihin vaikka suoran
  demokratian keinoin
Demokratiakäsitykset

Osallistuva demokratia:
 Uuden yhteisöllisyyden toimintatavat omaksuneet
  ryhmät toteuttavat lähi- työpaikka-, asiakas ym.
  demokratiaa.
ï‚— Jakaantuu deliberatiiviseen ja radikaalidemokratiaan.
ï‚— Deliberatiivinen demokratia korostaa julkisen harkinnan
  tärkeyttä.
ï‚— Radikaalidemokratia haluaa kyseenalaistaa vakiintuneita
  käytäntöjä ja luoda uusia politiikan teon paikkoja.
ï‚— Radikaali- ja deliberatiivisen eri suuntien raja saattaa
  olla epäselvä.
Vihreät ja demokratiakäsitykset

 Syntyivät pluralistis-korporatiivisen demokratian
  tendenssien vaimentuessa
 Varsinkin ensimmäisissä ohjelmissa korostettiin
  demokratian laajentamista ja uutta yhteisöllisyyttä.
 Deliberatiivisen demokratian keskeisimmät
  ajatukset (mm. Habermas) ovat saaneet kannatusta
  vihreissä.
 Radikaalidemokratian teesit eivät ole Suomessa
  kovin tunnettuja. Eniten harrastusta erilaisissa
  feminismi ja queer-ryhmissä.
Kansallisvaltio/globaali

 Kansallisvaltio sekä sen osat (alueet, kunnat) ovat
  pitkään on ollut ainut ja keskeinen politiikan teon
  territoriaalinen ulottuvuus.
ï‚— Globaaliulottuvuus alkoi voimistua
  globaaliongelmien (kuten ilmastonmuutoksen )
ï‚— Globaaliliike sai alkunsa WTO:n , Maailman
  talousfoorumin ja G7 kokousten aikana olleista
  mielenosoituksista.
 Keskeisiä globaaliliikkeitä mm. maailman
  sosiaalifoorumi ja Maan ystävät.
Vihreät ja kansallisvaltio/globaaliulottuvuus

ï‚— Muut puolueet ovat syntyneet kansallisiksi
  puolueiksi ja mm. 1995 perustetut perussuomalaiset
  korostavat kansallisia arvoja.
ï‚— Vihreiden entinen logo oli maapallo.
  Globaaliulottuvuus on ollut keskeistä vihreiden
  sanomassa.
Uusi ja vanha politiikka

Vanha politiikka           Uusi politiikka


 Tulonjako                 Ympäristönsuojelu
 Jännite kollektivismin    Tasa-arvovaatimukset
  ja individualismin         vähemmistöille
  välillä                   Globaaliulottuvuus
ï‚— Kansallinen ulottuvuus   ï‚— Uudet arvot
ï‚— Perinteiset arvot
Uuden ja vanhan politiikan
konfliktiulottuvuus (Martikainen – Hellsten 2002)

                        Uuden politiikan vasemmisto
                               Vapaamielisyys
                    Ympäristönsuojelu
                     Valinnanvapaus
     Yhteiskunnan
     tasa-arvoistuminen

                                                                    Vanhan politiikan
Vanhan politiikan                                                           oikeisto
vasemmisto




                                               Kansallismielisyys

                                                   Ulkomaisvastaisuus
                               Konservatiivisuus
                           Uuden politiikan oikeisto
Toimintatapa

                  Parlamenttipuolue
  ï‚— Toimii vain parlamentissa ja ennen vaaleja kansan
                        keskuudessa.
          Järjestöpuolue (Leiripuolueet)
       Keskeistä kasvokkainen kanssakäyminen.
    ï‚— Puolue kansalaisyhteiskunnan ydin. Hierarkia
                    Televisiopuolue,
 Keskeistä television vertikaalinen vaikutus. Muu media
                   tukee televisiopuolueet
                   Verkostopuolue,
       ï‚— Kommunikaatio sosiaalisessa mediassa
Luokkaleiripuolueet
                                 Järjestöpuolueet

Politiikan                                    Liikkeet, leiriyhteisöt, kuten
teon paikat
-eduskunta                                    liiketoiminta, urheiluseurat jne.
-valtuustot
-korporaatiot


                                            Liikkeet, oheisjärjestöt ja
                                                   oma media
                                                Puolueet
                                                Politiikan
                                                subjektit




                = poliittinen
                vaikuttaminen


                =Vahvat ja poissulkevat sosiaaliset siteet

                = Heikot ja mukaan ottavat sosiaaliset siteet
Luokkaleirien jälkeiset liikkeet ja
         puolueet. Televisiopuolueet



  Edustukselliset                             Sosiaaliset verkostot
politiikan teon paikat        Media           • liikkeet ym.
      -Eduskunta
       -valtuustot           •Välittäjä       • myös politiikan subjekteja
    -Korporaatiot
          -EU             •Myös politiikan
                         subjekti ja paikka



                                                        Puolueet,
                                              politiikan subjektit ja paikat
Ubiikkiyhteiskunnan liikkeet ja
 puolueet. Verkostopuolueet
                        Media


                                 Kybermaailma
                                                        Edustukselliset
Sosiaaliset                                          politiikan teon paikat
verkostot                                                  • eduskunta
- myös politiikan                                          • valtuustot
subjekteja                                                •korporaatiot
                              Puolueet                         • EU
                    politiikan subjektit ja paikat     •Globaalit paikat
Vihreät ja toimintatapa

     ï‚— Varsinkin aluksi televisiopuolue
 Korostettiin myös parlamenttipuolueisuutta
  Pyrkimystä myös leiripuolueen kaltaiseen
             järjestäytymiseen
   ï‚— Verkostopuolueisuuden uranuurtaja
  Kasvanut myös järjestöpuolueena, joskin
          jäsenmäärät ovat pieniä

More Related Content

Vihreät puoluekarttapallolla 2012

  • 1. Vihreät puoluekarttapallolla VISIO 2.4.2012 RAULI MICKELSSON TAMPEREEN YLIOPISTO
  • 2. Koordinaatit ï‚— Vasemmisto – oikeisto (tulonjako) ï‚— Vapaamielisyys – konservatismi ï‚— Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu – ekologismi ï‚— Demokratiakäsitykset ï‚— Kansallisvaltio – globaali ï‚— Uusi ja vanha politiikka ï‚— Toimintatapa
  • 3. Vasemmisto - oikeisto VASEMMISTOLAISTEN VAATIMUS: Valtion (esivallan) pitää rajoittaa ihmisten vapautta ï‚— Jotta tasainen tulonjako voidaan saavuttaa ï‚— Jotta voitaisiin harjoittaa (universaalista) hyvinvointipolitiikkaa ï‚— Jotta ihmisillä olisi enemmän päätösvaltaa taloudessa ï‚— Korkea veroaste, jolla rahoitetaan hyvinvointivaltiota
  • 4. Vasemmisto - oikeisto OIKEISTOLAISTEN VAATIMUS ï‚— Tulonjakoon ei tule puuttua, köyhyyttä tulee torjua ï‚— Yksilökeskeisyys ennen tasa-arvoa ï‚— Ihmisten välinen kilpailu hyödyttää kaikkia ja vaurastuttaa yhteiskunta.
  • 5. Vihreät ja tulonjako ï‚— Kannattavat hyvinvointipolitiikkaa ja korkeaa veroastetta. ’ ï‚— Kulutusverot hiertävät perinteistä vasemmistoa. ï‚— Käsitys universaalista hyvinvointipolitiikasta ei ole kovin selvä, vai onko? ï‚— Perustulo voidaan tulkita monepaa. ï‚— Vihreät kannattavat sekä individualismia että tasa- arvoa ï‚— Vihreä yhteisöllisyys: uusi yhteisöllisyys, individualistinen kollektivismi?
  • 6. Vapaamielisyys ja konservatismi KONSERVATIIVIEN VAATIMUS: ï‚— Valtion tulee rajoittaa yksilön vapautta, jotta kansalaiset noudattaisivat arvoja, joissa kunnioittaan isänmaata, perinteistä perhettä, uskontoa ja maanpuolustuta. VAPAAMIELISTEN VAATIMUS: ï‚— Valtion ei tule millään tavoin puuttua ihmisten yksityisasioihin ï‚— Moninaisuus ja moniarvoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa.
  • 7. Vihreät ja vapaamielisyys/konservatismi ï‚— Vihreät ovat puoluekentän vapaamielisin puolue, toinen äärilaita perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit
  • 8. Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu - ekologismi ï‚— Kasvuoptimismi : Tiede keksii keinot kasvun aiheuttamiin ympäristöongelmiin ï‚— Ympäristönsuojelu: Ihmisen on elettävä niin, ettei ympäristö turmellu ï‚— Ekologismi: Kokonaisvaltainen ideologia, mm. linkolalaisuus ja Gaya-hypoteesi
  • 9. Vihreät ja ekologinen ulottuvuus ï‚— Lähinnä ympäristönsuojelua ï‚— Myös ekologisteja
  • 10. Demokratiakäsitykset Eliittidemokratia: Kansa valitsee eliittiedustajansa hoitamaan valtakunnan asioita, joiden tulee toimia mahdollisimman itsenäisesti Pluralistis-korporatistinen demokratia: Kansan eri intressipiirejä edustavat järjestöt edustavat kansaa valtiossa ja mm. työmarkkinoilla. Legalistinen demokratia: Yksilöillä on oltava oikeus puuttua valtiollisiin asioihin vaikka suoran demokratian keinoin
  • 11. Demokratiakäsitykset Osallistuva demokratia: ï‚— Uuden yhteisöllisyyden toimintatavat omaksuneet ryhmät toteuttavat lähi- työpaikka-, asiakas ym. demokratiaa. ï‚— Jakaantuu deliberatiiviseen ja radikaalidemokratiaan. ï‚— Deliberatiivinen demokratia korostaa julkisen harkinnan tärkeyttä. ï‚— Radikaalidemokratia haluaa kyseenalaistaa vakiintuneita käytäntöjä ja luoda uusia politiikan teon paikkoja. ï‚— Radikaali- ja deliberatiivisen eri suuntien raja saattaa olla epäselvä.
  • 12. Vihreät ja demokratiakäsitykset ï‚— Syntyivät pluralistis-korporatiivisen demokratian tendenssien vaimentuessa ï‚— Varsinkin ensimmäisissä ohjelmissa korostettiin demokratian laajentamista ja uutta yhteisöllisyyttä. ï‚— Deliberatiivisen demokratian keskeisimmät ajatukset (mm. Habermas) ovat saaneet kannatusta vihreissä. ï‚— Radikaalidemokratian teesit eivät ole Suomessa kovin tunnettuja. Eniten harrastusta erilaisissa feminismi ja queer-ryhmissä.
  • 13. Kansallisvaltio/globaali ï‚— Kansallisvaltio sekä sen osat (alueet, kunnat) ovat pitkään on ollut ainut ja keskeinen politiikan teon territoriaalinen ulottuvuus. ï‚— Globaaliulottuvuus alkoi voimistua globaaliongelmien (kuten ilmastonmuutoksen ) ï‚— Globaaliliike sai alkunsa WTO:n , Maailman talousfoorumin ja G7 kokousten aikana olleista mielenosoituksista. ï‚— Keskeisiä globaaliliikkeitä mm. maailman sosiaalifoorumi ja Maan ystävät.
  • 14. Vihreät ja kansallisvaltio/globaaliulottuvuus ï‚— Muut puolueet ovat syntyneet kansallisiksi puolueiksi ja mm. 1995 perustetut perussuomalaiset korostavat kansallisia arvoja. ï‚— Vihreiden entinen logo oli maapallo. Globaaliulottuvuus on ollut keskeistä vihreiden sanomassa.
  • 15. Uusi ja vanha politiikka Vanha politiikka Uusi politiikka ï‚— Tulonjako ï‚— Ympäristönsuojelu ï‚— Jännite kollektivismin ï‚— Tasa-arvovaatimukset ja individualismin vähemmistöille välillä ï‚— Globaaliulottuvuus ï‚— Kansallinen ulottuvuus ï‚— Uudet arvot ï‚— Perinteiset arvot
  • 16. Uuden ja vanhan politiikan konfliktiulottuvuus (Martikainen – Hellsten 2002) Uuden politiikan vasemmisto Vapaamielisyys Ympäristönsuojelu Valinnanvapaus Yhteiskunnan tasa-arvoistuminen Vanhan politiikan Vanhan politiikan oikeisto vasemmisto Kansallismielisyys Ulkomaisvastaisuus Konservatiivisuus Uuden politiikan oikeisto
  • 17. Toimintatapa Parlamenttipuolue ï‚— Toimii vain parlamentissa ja ennen vaaleja kansan keskuudessa. Järjestöpuolue (Leiripuolueet) ï‚— Keskeistä kasvokkainen kanssakäyminen. ï‚— Puolue kansalaisyhteiskunnan ydin. Hierarkia Televisiopuolue, ï‚— Keskeistä television vertikaalinen vaikutus. Muu media tukee televisiopuolueet Verkostopuolue, ï‚— Kommunikaatio sosiaalisessa mediassa
  • 18. Luokkaleiripuolueet Järjestöpuolueet Politiikan Liikkeet, leiriyhteisöt, kuten teon paikat -eduskunta liiketoiminta, urheiluseurat jne. -valtuustot -korporaatiot Liikkeet, oheisjärjestöt ja oma media Puolueet Politiikan subjektit = poliittinen vaikuttaminen =Vahvat ja poissulkevat sosiaaliset siteet = Heikot ja mukaan ottavat sosiaaliset siteet
  • 19. Luokkaleirien jälkeiset liikkeet ja puolueet. Televisiopuolueet Edustukselliset Sosiaaliset verkostot politiikan teon paikat Media • liikkeet ym. -Eduskunta -valtuustot •Välittäjä • myös politiikan subjekteja -Korporaatiot -EU •Myös politiikan subjekti ja paikka Puolueet, politiikan subjektit ja paikat
  • 20. Ubiikkiyhteiskunnan liikkeet ja puolueet. Verkostopuolueet Media Kybermaailma Edustukselliset Sosiaaliset politiikan teon paikat verkostot • eduskunta - myös politiikan • valtuustot subjekteja •korporaatiot Puolueet • EU politiikan subjektit ja paikat •Globaalit paikat
  • 21. Vihreät ja toimintatapa ï‚— Varsinkin aluksi televisiopuolue ï‚— Korostettiin myös parlamenttipuolueisuutta ï‚— Pyrkimystä myös leiripuolueen kaltaiseen järjestäytymiseen ï‚— Verkostopuolueisuuden uranuurtaja ï‚— Kasvanut myös järjestöpuolueena, joskin jäsenmäärät ovat pieniä