2. Koordinaatit
 Vasemmisto – oikeisto (tulonjako)
 Vapaamielisyys – konservatismi
 Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu – ekologismi
 Demokratiakäsitykset
 Kansallisvaltio – globaali
ï‚— Uusi ja vanha politiikka
ï‚— Toimintatapa
3. Vasemmisto - oikeisto
VASEMMISTOLAISTEN VAATIMUS:
Valtion (esivallan) pitää rajoittaa ihmisten vapautta
ï‚— Jotta tasainen tulonjako voidaan saavuttaa
ï‚— Jotta voitaisiin harjoittaa (universaalista)
hyvinvointipolitiikkaa
 Jotta ihmisillä olisi enemmän päätösvaltaa
taloudessa
ï‚— Korkea veroaste, jolla rahoitetaan hyvinvointivaltiota
4. Vasemmisto - oikeisto
OIKEISTOLAISTEN VAATIMUS
 Tulonjakoon ei tule puuttua, köyhyyttä tulee torjua
 Yksilökeskeisyys ennen tasa-arvoa
 Ihmisten välinen kilpailu hyödyttää kaikkia ja
vaurastuttaa yhteiskunta.
5. Vihreät ja tulonjako
ï‚— Kannattavat hyvinvointipolitiikkaa ja korkeaa
veroastetta. ’
 Kulutusverot hiertävät perinteistä vasemmistoa.
 Käsitys universaalista hyvinvointipolitiikasta ei ole
kovin selvä, vai onko?
ï‚— Perustulo voidaan tulkita monepaa.
 Vihreät kannattavat sekä individualismia että tasa-
arvoa
 Vihreä yhteisöllisyys: uusi yhteisöllisyys,
individualistinen kollektivismi?
6. Vapaamielisyys ja konservatismi
KONSERVATIIVIEN VAATIMUS:
 Valtion tulee rajoittaa yksilön vapautta, jotta kansalaiset
noudattaisivat arvoja, joissa kunnioittaan isänmaata,
perinteistä perhettä, uskontoa ja maanpuolustuta.
VAPAAMIELISTEN VAATIMUS:
 Valtion ei tule millään tavoin puuttua ihmisten
yksityisasioihin
ï‚— Moninaisuus ja moniarvoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa.
8. Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu -
ekologismi
ï‚— Kasvuoptimismi : Tiede keksii keinot kasvun
aiheuttamiin ympäristöongelmiin
 Ympäristönsuojelu: Ihmisen on elettävä niin, ettei
ympäristö turmellu
ï‚— Ekologismi: Kokonaisvaltainen ideologia, mm.
linkolalaisuus ja Gaya-hypoteesi
10. Demokratiakäsitykset
Eliittidemokratia: Kansa valitsee eliittiedustajansa
hoitamaan valtakunnan asioita, joiden tulee toimia
mahdollisimman itsenäisesti
Pluralistis-korporatistinen demokratia: Kansan eri
intressipiirejä edustavat järjestöt edustavat kansaa
valtiossa ja mm. työmarkkinoilla.
Legalistinen demokratia: Yksilöillä on oltava oikeus
puuttua valtiollisiin asioihin vaikka suoran
demokratian keinoin
11. Demokratiakäsitykset
Osallistuva demokratia:
 Uuden yhteisöllisyyden toimintatavat omaksuneet
ryhmät toteuttavat lähi- työpaikka-, asiakas ym.
demokratiaa.
ï‚— Jakaantuu deliberatiiviseen ja radikaalidemokratiaan.
ï‚— Deliberatiivinen demokratia korostaa julkisen harkinnan
tärkeyttä.
ï‚— Radikaalidemokratia haluaa kyseenalaistaa vakiintuneita
käytäntöjä ja luoda uusia politiikan teon paikkoja.
ï‚— Radikaali- ja deliberatiivisen eri suuntien raja saattaa
olla epäselvä.
12. Vihreät ja demokratiakäsitykset
 Syntyivät pluralistis-korporatiivisen demokratian
tendenssien vaimentuessa
 Varsinkin ensimmäisissä ohjelmissa korostettiin
demokratian laajentamista ja uutta yhteisöllisyyttä.
 Deliberatiivisen demokratian keskeisimmät
ajatukset (mm. Habermas) ovat saaneet kannatusta
vihreissä.
 Radikaalidemokratian teesit eivät ole Suomessa
kovin tunnettuja. Eniten harrastusta erilaisissa
feminismi ja queer-ryhmissä.
13. Kansallisvaltio/globaali
 Kansallisvaltio sekä sen osat (alueet, kunnat) ovat
pitkään on ollut ainut ja keskeinen politiikan teon
territoriaalinen ulottuvuus.
ï‚— Globaaliulottuvuus alkoi voimistua
globaaliongelmien (kuten ilmastonmuutoksen )
ï‚— Globaaliliike sai alkunsa WTO:n , Maailman
talousfoorumin ja G7 kokousten aikana olleista
mielenosoituksista.
 Keskeisiä globaaliliikkeitä mm. maailman
sosiaalifoorumi ja Maan ystävät.
14. Vihreät ja kansallisvaltio/globaaliulottuvuus
ï‚— Muut puolueet ovat syntyneet kansallisiksi
puolueiksi ja mm. 1995 perustetut perussuomalaiset
korostavat kansallisia arvoja.
ï‚— Vihreiden entinen logo oli maapallo.
Globaaliulottuvuus on ollut keskeistä vihreiden
sanomassa.
15. Uusi ja vanha politiikka
Vanha politiikka Uusi politiikka
 Tulonjako  Ympäristönsuojelu
 Jännite kollektivismin  Tasa-arvovaatimukset
ja individualismin vähemmistöille
välillä  Globaaliulottuvuus
ï‚— Kansallinen ulottuvuus ï‚— Uudet arvot
ï‚— Perinteiset arvot
16. Uuden ja vanhan politiikan
konfliktiulottuvuus (Martikainen – Hellsten 2002)
Uuden politiikan vasemmisto
Vapaamielisyys
Ympäristönsuojelu
Valinnanvapaus
Yhteiskunnan
tasa-arvoistuminen
Vanhan politiikan
Vanhan politiikan oikeisto
vasemmisto
Kansallismielisyys
Ulkomaisvastaisuus
Konservatiivisuus
Uuden politiikan oikeisto
17. Toimintatapa
Parlamenttipuolue
ï‚— Toimii vain parlamentissa ja ennen vaaleja kansan
keskuudessa.
Järjestöpuolue (Leiripuolueet)
 Keskeistä kasvokkainen kanssakäyminen.
ï‚— Puolue kansalaisyhteiskunnan ydin. Hierarkia
Televisiopuolue,
 Keskeistä television vertikaalinen vaikutus. Muu media
tukee televisiopuolueet
Verkostopuolue,
ï‚— Kommunikaatio sosiaalisessa mediassa
18. Luokkaleiripuolueet
Järjestöpuolueet
Politiikan Liikkeet, leiriyhteisöt, kuten
teon paikat
-eduskunta liiketoiminta, urheiluseurat jne.
-valtuustot
-korporaatiot
Liikkeet, oheisjärjestöt ja
oma media
Puolueet
Politiikan
subjektit
= poliittinen
vaikuttaminen
=Vahvat ja poissulkevat sosiaaliset siteet
= Heikot ja mukaan ottavat sosiaaliset siteet
19. Luokkaleirien jälkeiset liikkeet ja
puolueet. Televisiopuolueet
Edustukselliset Sosiaaliset verkostot
politiikan teon paikat Media • liikkeet ym.
-Eduskunta
-valtuustot •Välittäjä • myös politiikan subjekteja
-Korporaatiot
-EU •Myös politiikan
subjekti ja paikka
Puolueet,
politiikan subjektit ja paikat
20. Ubiikkiyhteiskunnan liikkeet ja
puolueet. Verkostopuolueet
Media
Kybermaailma
Edustukselliset
Sosiaaliset politiikan teon paikat
verkostot • eduskunta
- myös politiikan • valtuustot
subjekteja •korporaatiot
Puolueet • EU
politiikan subjektit ja paikat •Globaalit paikat
21. Vihreät ja toimintatapa
ï‚— Varsinkin aluksi televisiopuolue
 Korostettiin myös parlamenttipuolueisuutta
 Pyrkimystä myös leiripuolueen kaltaiseen
järjestäytymiseen
ï‚— Verkostopuolueisuuden uranuurtaja
 Kasvanut myös järjestöpuolueena, joskin
jäsenmäärät ovat pieniä