1. V辰limerkit
voi oppia, kun
tiet辰辰, mik辰 on persoonamuotoinen verbi ja
predikaatti
ymm辰rt辰辰, mik辰 on lause ja mik辰 on virke ja
tunnistaa alistus- ja rinnastuskonjunktiot.
3. Lause
Virkkeess辰 on niin monta lausetta, kuin siin辰 on
predikaatteja.
Lauseet ovat joko p辰辰- tai sivulauseita.
P辰辰lause on aina itsen辰inen.
Sivulause t辰ydent辰辰 aina p辰辰lausetta tai toista
sivulausetta.
4. Sivulausetyypit
1. Konjunktiolauseet (KL)
alkavat alistuskonjunktiolla (ett辰, jotta, koska, kun,
jos, vaikka, kuin, kunnes, ellei, jollei)
Konjunktiolauseilla voidaan ilmaista esim. seurausta
(ett辰, niin ett辰, jotta)
syyt辰 (koska)
aikaa (kun, kunnes, ennen kuin)
ehtoa (jos, ellei, jollei)
vertailua (kuin)
5. 2. Relatiivilauseet (RL)
alkavat relatiivipronominilla tai relatiivisella sanalla
(joka, mik辰, jollainen, millainen)
relatiivipronomini taipuu sijamuodoissa
relatiivipronominilla on aina korrelaatti (sana tai
sanaryhm辰, johon pronomini viittaa)
joka-pronomini viittaa v辰litt旦m辰sti edell辰 olevaan
sanaan. Esim. Luokkaan tuli tytt旦, josta sain heti
yst辰v辰n.
mik辰-pronomini viittaa yleens辰 edell辰 olevaan
lauseeseen. Esim. Ty旦skentelemme pareittain, mik辰
on hauskaa.
6. 3. Ep辰suorat kysymyslauseet (EKL)
alkavat kysyv辰ll辰 sanalla (kuka, mik辰, miksi, kumpi)
tai sanalla, jossa on -ko tai -k旦-liite
Ep辰suoraan kysymyslauseeseen ei odoteta vastausta
Virkkeen loppuv辰limerkki m辰辰r辰ytyy p辰辰lauseen
mukaan, ei ep辰suoran kysymyslauseen mukaan.
Esim. Tyt旦t eiv辰t ymm辰rr辰, miksi pojat kiusaavat.
Pojat eiv辰t tied辰, haluavatko tyt旦t, ett辰 heit辰
kiusataan.
7. Rinnasteiset lauseet
ovat kesken辰辰n samanarvoisia (PL ja PL tai SL ja SL).
liittyv辰t toisiinsa rinnastuskonjunktioiden
v辰lityksell辰.
rinnastuskonjunktiot: ja, sek辰, sek辰 ett辰 , -k辰, eli, tai,
joko tai, vai, mutta, vaan, sill辰.