Visuaalisen identiteetin rakentaminen
- 2. Graafinen ilme • eli talotyyli on yritykselle tai yhteisölle luotu visuaalinen identiteetti. • Graafisen ilmeen tarkoituksena on korostaa yrityksen ja sen toiminnan persoonallisuutta ja symbolisoida yrityksen tärkeinä pitämiä arvoja, toimintaperiaatteita ja tavoitteita. • Yrityksen graafinen ilme kootaan graafiseen ohjeistukseen, joka: – määrittelee yksityiskohtaisesti kaikkien graafisten elementtien käytön. – Antaa perustelut yrityksen graafisen ilmeen käytölle.
- 3. Graafisen ilmeen elementit • Nimi – Visuaalisen ilmeen tärkein elementti on nimi. – Se on yleensä henkilön ensimmäinen yhteys yritykseen. – Nimi voi muodostua tutkimuksen perusteella, mutta usein nimipäätökset ovat tunnepäätöksiä; nimi vain tuntuu oikealta. – Nimen vaihtaminen on tarkkaan harkittava päätös. Vakiintunut nimi on arvokasta pääomaa yritykselle. • Logo ja liikemerkki – Logot ovat tunnisteita, ne kertovat yhtenäisyydestä. – Logolla tarkoitetaan yrityksen nimen kirjoitusasua, liikemerkillä yritystunnuksen kuvallista osuutta. • Tunnisteena yritys voi käyttää pelkkää logoa, logon ja liikemerkin yhdistelmää tai näiden välimuotoja. • Värit – Viimeistelevät ilmeen. – Ihmiset huomaavat värit herkemmin kuin muodot, ja ihmiset myös muistavat värit pidempään. – Värejä voi käyttää myös tarkoituksella shokeeraavasti, jolloin haastetaan alan perinteiset värivalinnat. – Väreillä on emotionaalisia ja psykologisia vaikutuksia sekä opittuja ja kulttuurisia merkityksiä.
- 4. • Typografia – kirjasintyyppi eli talofontti, jota yrityksen asiateksteissä käytetään. • noudattaa usein logossa käytetyn fontin tyyliä – tulee olla selkeälukuinen. – Typografia voi välittää hienovaraisia, ovelia merkityksiä yrityksestä. • Pitkät, ohuet kirjaimet viestivät elegantista yrityksestä. • Pyöreät, täyteläiset kirjaimet ovat ystävällisiä, kaunokirjoitus kertoo ihmisläheisyydestä. • Slogan – iskulause on eräänlainen myyntipuhe. Siinä kiteytyy yrityksen visio. – Sloganin tulisi kertoa jotain merkityksellistä yrityksestä, sen tuotteista tai palveluista. • Muut elementit – Yrityksen visuaalista ilmettä rakentavat ja muokkaavat kaikki ne tuotteet, tavarat, tilat, pinnat, joissa edellä mainittuja elementtejä käytetään. • käyntikortit, lomakkeet, kirjekuoret, esitteet, nettisivut, mainonta, tuotepakkaukset, myymälä esillepano, opastekyltit, toimitilat, sisustus, kulkuneuvot, työvaatteet, messuosastot, näyttelyt, sponsorointikohteet – Jotta näiden kaikkien keinojen avulla välittyy haluttu kuva yrityksestä, on visuaalisen ilmeen välitettävä yhtenäinen ja johdonmukainen kuva yrityksestä.
- 5. Onnistunut visuaalinen identiteetti on: • huomiota herättävä ja mielikuvia luova – Eloisa ja ilmeikäs visuaalinen ilme kiinnittää katsojan huomion herättämällä tämän mielikuvituksen ja aistit • uskomuksiin ja tunteisiin vetoava – Nimet, värit, kuvat ja muodot aiheuttavat ihmisissä tunnereaktioita. • Nämä ovat kulttuurisidonnaisia asioita, ja ne on huomioitava ilmeen suunnittelussa, jotta liitetyt uskomukset, tunteet ja mielikuvat ovat halutunlaisia. • selkeä ja yhdenmukainen • tunnistettava ja muista erottuva – Yritys tunnistetaan ilmeestään ja ilme yhdistetään muihin kokemuksiin yrityksestä. • yrityskuvan vahvistava ja liikeideaa tukeva • Kohderyhmät huomioiva
- 6. Tärkeää nimensuunnittelussa: 1. Nimen täytyy erota kilpailijoista – Esim. Matin Rakennusliike vrt. Rakennax 2. Mitä lyhyempi, sitä parempi – Esim. Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch vrt. ABC 3. Helppo ja mukava lausua – Esim. CocaCola vrt. Rhododendrondeodorantti 4. Rekisteröitävissä – Hyvän maun mukainen, ei käytössä muualla • Slogan on nimeä pidempi lausahdus, joka kiteyttää olennaisen ja jää mieleen.
- 7. Vinkkejä nimisuunnitteluun • Käännä nurinpäin – Esim. Airam syntyy Mariasta • Katso sanakirjaa – Pohdi liikeideasi keskeisimmin kuvaavia sanoja ja etsi sitten niille hyvä vieraskielinen vastine. • Katso karttaa – Muuta nimestä kirjain tai pari, niin sinulla on hyvä nimi – Esim. Napolista saat Napilon, Riministä Rimonin, Milanosta Malinon jne. • Hyödynnä harvinaiset kirjaimet - b , c , d , f , g , q , z , x , w – Esim. kampaamo Tuccabaja tai Saxet – oikeinkirjoituksen selittäminen voi olla työlästä ja siten nettisivujen löytyminen normaalia vaikeampaa. • Leiki kuin lapsi – Etsi käsiisi pussillinen irtokirjaimia ja anna sattuman päättää. • Yhdistele yllättävästi – Ota mukaan tulevien kumppaneiden tai osakkaiden nimien etukirjaimet ja lähde muokkaamaan niistä uutta yhdistelmää – Esim. Jarin ja Riston yrityksestä: Jaristo Ky,
- 8. • Yhdistele yllätyksettömästi – Ota nimen alkuosat toimintaasi tai palveluasi kuvaavista sanoista ja toimi, niin kuin valtiovalta on toiminut kautta aikojen: Valtion Metallista tehtiin Valmet • Lyhennä Pitkän nimen – Ab Lukkotehdas Oy. Nyttemminhän se tunnetaan nimellä Abloy. • Oma nimesi – mm. Henry Ford, G.F.Stockmann, Victor Hartwall, Teemu Aho, Eila Kaisla jne. – Oma nimi menee varmimmin kaupparekisteristä läpi. – Nimeäsi voit käyttää myös luovasti siten, että se on osa yrityksesi nimeä. Earl Tupper keksi nimestään Tupperwaren ja Ingvar Kamprad kehitteli yhdistelmänimen IKEA omista nimikirjaimistaan sekä hänen syntytalostaan ja -kylästään, Ingvar Kamprad Elmtaryd Agunnaryd • Muista kansainvälisyys – Kannattaa siis tarkistaa, mitä yrityksen nimi muilla kielillä tarkoittaa. – yrityksesi nimi ei sisällä ääkkösiä.
- 9. • Hyödynnä kyrilliset aakkoset luovasti – Kyrillisia kirjaimia voi käyttää yritysnimen kehittelyssä. Niissähän y=u, b=v, h=n, p=r, c=s, x=h ja t, a, o, k ja m toimivat tutusti. – Hammaslääkäriaseman nimeksi voi muotoilla termin Xammac eli hammas. • Generoi – Internetissä on lukuisia satunnaisia nimi generaattoreita. • Kun olet lopulta ideoinut hyvän nimen, laita se hakusanaksi Googleen ja katso mitä osumia tulee – Käy myöskin nettiosoitteita myyvien yritysten sivuilla ja katso, onko nimesi jo varattu. • tee vaihtoehtoisista nimistä paremmuusjärjestyksessä ainakin 2 - 4 nimen lista
- 10. Logon ja liikemerkin suunnittelu • Logolla tarkoitetaan yrityksen nimen kirjoitusasua, liikemerkillä yritystunnuksen kuvallista osuutta. • Aloita suunnittelu mustavalkoisena, lisää värit lopuksi • Älä kopioi muilta, äläkä käytä Internetin kuvapankkeja – Käytä Googlea apuna ainutlaatuisuuden selvittämisessä • Vältä trendejä ja ajan ilmiöitä – Logon idea ei välttämättä aukea enää myöhemmin – Hyvin suunnittellun logon tulisi olla ajaton ja tämä voidaan saavuttaa jo pelkästään sivuuttamalla viimeisimmät designissa roikkuvat efektit, tehosteet, temput ja kikat. • Tavanomainen käytäntö logon suunnittelussa ja toteutuksessa on käyttää vektorigrafiikkaohjelmistoa, kuten esim. Adobe Illustrator tai Corel Draw. – Logo voidaan jatkossa skaalata mihin kokoluokkaan tahansa menettämättä laatua – Logon myöhempi muokkaus ja käyttö on paljon helpompaa – Logo voidaan sovittaa muuhun mediaan erittäin helposti, toisin kuin rasterikuvaa • Logon suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa muistaa, että vähemmän on usein enemmän. – Skaalatessa pienemmäksi yksityiskohdat häviävät tai muuttuvat helposti suttuisiksi – Logon tulisi olla helposti muistettava ja yksi parhaista tavoista on pitää asiat yksinkertaisina. • usein logo epäonnistuu, koska kokonaisuuteen on valittu surkea fontti tai siihen yritetään sisällyttää liian monia fontteja • Logolle ja liikemerkille määritellään usein myös ns. suoja-alue ja minimi koko • Myös sijoittelusta ja vääränlaisesta käytöstä on hyvä mainita
- 11. Graafisen suunnittelun värijärjestelmät • Harmaasävy – Harmaasävy-värijärjestelmää (engl. grayscale) käytetään harmaasävykuvissa • Painotöissä käytetään painotavasta riippuen joko CMYK- tai Pantone-värejä. • CMYK-nelivärijärjestelmää – Värisävyt koostuvat neljästä perusväristä: syaani (=C), magenta (=M), keltainen (=Y) ja musta (avainväri, key) (=K). – CMYK-värejä käytetään painamiseen, puhutaan yleensä neliväripainosta. Kaikki neljä osaväriä painetaan paperille erikseen. – Eri värit muodostuvat, kun näitä neljää perusväriä painetaan rasteroimalla päällekkäin. Rasteroinnin avulla on periaatteessa mahdollista saada aikaan neljästä perusväristä miljoonia erilaisia sävyjä – CMYK-värijärjestelmässä osavärit estävät osaa valosta heijastumasta silmään, jolloin voidaan puhua subtraktiivisesta-värinmuodostuksesta – mitä enemmän värejä on käytetty, sitä tummempi lopputulos on. • Pantone-järjestelmässä (PMS – Pantone Matching System) jokainen painoväri sekoitetaan erikseen ennen painamista. – Pantone-värien etu on värien tasalaatuisuus ja kohdistusongelmien väheneminen. – Kaikkia värejä ei voida toistaa painamalla CMYK-väreillä, joten Pantone-väreillä voidaan näin ollen laajentaa painotuotteen värintoistoa – Pantone-värejä käytetään usein lisäväreinä CMYK-painatuksen rinnalla. • Digitaalisissa sovelluksissa (esim. Internet ja MS Office -ohjelmat) käytetään RGB-värejä. – RGB-järjestelmä on kuvaruutujen ja internetin värijärjestelmä. – värisävyt koostuvat kolmesta perusväristä: punainen (=R), vihreä (=G) ja sininen (=B) – RGB-värijärjestelmässä valoja yhdistellään, jolloin voidaan puhua additiivisesta-värinmuodostuksesta – mitä enemmän valoa, sitä vaaleampi lopputulos on. • LAB-värit – LAB on matemaattinen värijärjestelmämalli – Lab-värijärjestelmä sisältää kolme värikanavaa. L-värikanava ilmoittaa luminanssin eli kirkkauden. Sen arvo ilmaistaan prosentteina. Kaksi värikanavaa, A ja B, ilmoittavat värisävyn. – Käytännön työskentelyssä LAB-värijärjestelmää käytetään hyvin harvoin. • Heksadesimaalijärjestelmä – käytetään hyvin usein tietotekniikassa ja ohjelmoinnissa väriarvojen merkitsemiseen siten, että kuusinumeroisesta heksadesimaaliluvusta kaksi ensimmäistä lukua ilmoittavat punaisen (R) määrän, kaksi seuraavaa vihreän (G) määrän ja kaksi viimeista sinisen (B) määrän. Tässä tapauksessa luku erotetaan yleensä laittamalla risuaitamerkki(#) luvun eteen.
- 12. Värit graafisessa ohjeistuksessa • Värien valitsemisessa kannattaa huomioida väreihin liitettävät merkitykset – Esim. punainen on sekä rakkauden että aggression väri. • Värien yhteensopivuus ja vaikutus toisiinsa on myös huomioitava • Ohjeistuksessa värit ilmoitetaan tarkasti edellä mainittuja värijärjestelmiä käyttäen liitettynä värimalliin – Värit kannatta ilmoittaa kolmella eri tavalla, jotta käyttäminen eri tarkoituksissa on mahdollisimman helppoa. • CMYK , RGB ja Heksadesimaalijärjestelmä
- 13. Typografia • Typografia on karkeasti yksinkertaistettuna kirjoituksen graafinen ulkoasu. – Typografiaan kuuluu mm. kirjasintyypin valinnat, kirjainkoko, tekstin väri, rivin pituus ja tasaus, riviväli, sanavälit, merkkivälit, palstavälit, sisennykset, otsikointityyli jne. – Myös typografisen merkistön (esim. ? ! + &) käyttö kuuluu typografiaan. • Typografian tarkoituksena on vahvistaa tai muuten vaikuttaa tekstin sisällön vastaanottamiseen. • Typografia vaihtelee tekstin sisällön mukaan. (Vert. Runokokoelman ja ohjekirjan typografia) – Toisaalta, tekstin sisällölle epätyypillistä kirjoitusasua käytettäessä kyseessä saattaa olla myös korostuskeino. • Kirjainten muodot ja tyylit ovat oleellinen osa typografiaa. – Erilaisia kirjaintyylejä on olemassa lukemattomia ja niiden tunnistamista helpottamaan laadittu erilaisia luokittelutapoja: • Antiikvat, Egyptiennet, Groteskit, Scriptit. – Kirjainluokilla on monia alaluokkia, joilla saman luokan kirjaimistot erotellaan vielä yksityiskohtaisemmin toisistaan.
- 14. • Tekstissä esiintyvät kirjaimet voidaan jakaa gemenoihin ja versaaleihin. – Gemenat ovat pienaakkosia (a, b, c…) – versaalit ovat suuraakkosia (A, B, C…) • Numeromerkeistäkin (0–9) on olemassa versaalimuunnelmia ja gemenamuunnelmia. • Graafisesta ohjeistuksesta käy ilmi: – Käytettävien fonttien nimet ja käyttötarkoitukset • Esim. otsikoissa Arial, leipätekstissä Calibri – Näytteet kirjaimistosta eri fonteilla sallitussa muodossa • Esim. Arial gemena abc , versaali ABC , bold AaBbCc jne. – Esimerkki teksti fonttien käytöstä
- 15. Lähteet • Suomen kieli ja viestintä, Maisterin tutkinnon tutkielma: Visuaalisen ilmeen strateginen merkitys yritysbrändin rakennuksessa, Leena Seppänen, 2011, Aalto-yliopisto • Satakunnan ammattikorkeakoulu , Opinnäytetyö, Kati Rantala • http://www.advice.fi/brandinhallinta/nimensuunnittelu/, lainattu 18.4.2013 • http://fi.wikipedia.org/wiki/Graafinen_ilme, lainattu 18.4.2013 • http://www.graafinen.com/category/typografia/, lainattu 18.4.2013 • Taideyliopiston graafinen ohjeistus, http://www.siba.fi , lainattu 18.4.2013 • http://www.uranus.fi/artikkelit/nayta/mista-hyva-nimi- yritykselle/51 , lainattu 18.4.2013 • http://www.r-studio.fi/blogi/item/10-yleista-virhetta-logon- suunnittelussa.html, lainattu 18.4.2013