2. TERVETULOA WEBINAARIIN!
o Toteutus Etelä-Savon ammattiopisto
Mikkeli, Askel –hanke (Asiakkuuksien
kehittäminen ja liiketoimintaosaaminen)
o Webinaarin kesto n. 60 min. klo 14.00 –
15.00
o Webinaari nauhoitetaan
o Luennoitsija : Riitta Forsten-Astikainen
riitta.forsten-astikainen@esedu.fi
3. Luennon peruskysymyksiä
◊ Mikä BSC?
◊ Miten liittyy henkilöstöjohtamiseen?
◊ Mitä soveltaminen tarkoittaa käytännössä?
◊ Esimerkkejä
4. Henkilöstöstrategia
o Henkilöstöstrategiassa luodaan suuntaviivat, joiden avulla se omalta osaltaan
varmistaa liiketoimintastrategian onnistumista. Siinä otetaan kantaa tarvittavaan
osaamiseen, henkilöstön määrään ja rakenteeseen. Henkilöstöjohtamisen tulee viedä
yrityksen visiota kohden.
o Henkilöstöstrategian tärkeitä osa-alueita ovat
• osaamisen kehittäminen
• henkilöstön hankinta
• tavoitteiden määrittely ja arviointi
• palkitseminen
• motivaatiosta ja sitoutumisesta huolehtiminen
• hyvinvointiasiat
• johtamisen kehittäminen
o Henkilöstöstrategiaa toteutetaan henkilöstöpolitiikan avulla. Se määrittelee käytännön
toiminnan eli toimenpiteet sekä vastuut ja aikataulun, jolla strategia toteutetaan.
5. Suorituskyvyn mittaaminen
o Suorituskyvyn mittaaminen on ohjausprosessi, jossa
tunnuslukuja hyväksi käyttämällä selvitetään tai määritetään
jonkin liiketoiminnallisesti tärkeän tekijän tila.
o Suorituskyvyn mittaaminen tulisi nähdä osana yrityksen
normaalia toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea yrityksen
toiminnan eri osa-alueita ja menestystä pitkällä aikavälillä
10. Mikä BSC?
o Tasapainotettu tuloskortti on toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo, jota
käytetään strategisen johtamisen välineenä (Kaplan&Norton, 1992)
o Yhdistää taloudelliset mittarit sekä aineettoman pääoman
o Menetelmä mahdollistaa organisaation suorituskykyyn vaikuttavien syy-
seuraussuhteiden ymmärtämisen.
o Siinä strategia muutetaan käytännön toiminnaksi ja toiminnan
tuloksellisuutta seurataan organisaation kriittisiä menestystekijöitä/mittareita
vasten
o Kriittinen menestystekijä on asia, joka vision saavuttamisen kannalta on
ehdottomasti pystyttävä toteuttamaan (esim. suomalaisen työn kilpailukyvyn
kriittinen menestystekijä on uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen suhteessa
työelämään ja siellä tarvittavaan osaamiseen)
11. Mallin olennaiset piirteet
• Kehitetty yritysympäristöön
• Johtamisen näkökulma
• Systemaattinen toimintatapa
• Organisaation menestymisen tavoittelu pitemmällä aikavälillä
• Pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden kytkeminen
• Toimintaa kehitetään eri näkökulmista
• Mittarit keskeisiä, kumuloituvia
• Toimintaa tarkoitus johtaa mittarien perusteella
12. Tavoitteiden tasapaino
• BSC-mallissa korostetaan mittariston tasapainoa niin, että asia mainitaan
mallin nimessä (balanced). Tasapainoa pitää pohtia seuraavien mittariparien
suhteen:
• Rahamääräiset ja ei-rahamääräiset mittarit
• Ennakoivat ja seurannaismittarit
• Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet
• Ulkoiset mittarit (omistajat ja asiakkaat) ja sisäiset mittarit
• Kokonaistilanne ja muutos
• Erityistä huomiota kiinnitetään ei-taloudellisten mittareiden käyttöön
toteamalla, että niiden osuus tyypillisesti BSC:ssa on noin 80 %.
• Tavoitteet asetetaan henkilökohtaisesti mukauttaen organisaation
tavoitteisiin
13. Balanced Scorecard
o Menestystekijöitä kuvaavat avainmittarit on ryhmitelty näkökulmittain
o Yleensä näkökulmia ovat talous, asiakas, sisäiset prosessit sekä oppiminen ja
kasvu. Näiden lisäksi monissa yhtiöissä on lisäksi valittu muita näkökulmia, joista
tavanomaisimmat ovat henkilöstö ja ympäristö.
o Mittaristo, joka perustuu laadittuun strategiaan, virtaviivaistaa mittaamista. Kun
mittarit on valittu huolella, niin löydetään yrityksen kannalta kokonaisvaltainen tapa
jäsentää mittareiden merkitys strategisten päämäärien tavoittamiseksi.
o Kriittisiin menestystekijöihin pohjautuvat mittaristot ovat parantaneet usein
operatiivista toimintaa, mutta usein niiden strategista ohjausta tukeva rooli on jäänyt
vähäisemmäksi ja saattanut vaatia erillisiä kehittämishankkeita.
o Vaikka seuranta yksittäisen mittarin osalta voi olla kattavaa ja toimintaa ohjaavaa,
seurattavien tunnuslukujen arvojen parantumisen vaikutusta ei pystytä välttämättä
saamaan helposti esille.
16. FINANCIAL CUSTOMER PROCESSES LEARNING AND
GROWTH
Strateginen tavoite
Liikevaihdon10% kasvu
/ v.
•
Kannattavuuden kasvu•
Sitoutuneen pääoman
tuoton kasvu yli 20%:iin
•
Vakaan
luottoluokituksen
säilyttäminen
•
Strateginen tavoite
Yhteistyön lisääminen
sidosryhmien kanssa
•
Asiakastarpeiden
ymmärtäminen
•
Tyytyväiset ja pysyvät
asiakkaat
•
Strateginen tavoite
Kustannustehokkuus•
Teknologiajohtajuus•
Toiminnan ja toimitusten
laatu
•
Verkostoituminen•
Ekologisuus•
Strateginen tavoite
Inspiroiva työympäristö•
Uudistumiskykyinen ja
sitoutunut henkilöstö
•
T&K toiminta pohjana
ekologisten
innovaatioiden
syntymiselle
•
Menestystekijät
Kustannustehokkuus•
Orgaaninen kasvu•
Tuottavuus (sisäinen
tehokkuus)
•
Vahva tilauskanta•
Investoinnit•
Menestystekijät
Tarkoituksenmukaiset
tuotteet eri
asiakasryhmille
•
Asiantunteva palvelu ja
laadukkaat tuotteet
•
Helposti lähestyttävä ja
osallistuva
yhteistyökumppani
•
Menestystekijät
Luontoystävällinen
tuotanto ja tuote
•
Verkostoitunut ja tehokas
toimintatapa
•
Virheetön tuotanto ja
palvelu
•
Toimittajien
monipuolisuus
•
Prosessin jatkuva kehitys•
Vahva huoltoverkosto•
Laaja asennettu laitekanta•
Menestystekijät
Onnistunut
rekrytointijärjestelmä
•
Koulutus•
Investoinnit tutkimukseen
ja kehitykseen
•
Markkinoiden
seuraaminen trendien
tunnistamiseksi
•
Avainmittarit
ROI•
Liikevaihdon kasvu%•
Asiakastilausten
lukumäärä (sekä niiden
euromäärät)
•
Avainmittarit
Reklamaatioiden
lukumäärä
•
Asiakastarvekartoitus•
Onnistuneet (kauppaan
johtavat) asiakaskäynnit
•
Yhteistyöprojektien määrä
sidosryhmien kanssa
•
Avainmittarit
Tuotteiden ja
valmistuksen
ympäristöpäästöt
•
Uusien toimittajien
lukumäärä ja vanhojen
pysyvyys
•
Huoltoverkoston
toimijoiden lukumäärä
•
Asennettujen laitteiden
lukumäärä
•
- Raaka-ainehävikki
Avainmittarit
Henkilöstön
tyytyväisyyskysely
•
Euromäärät
tuotekehityksessä
•
Henkilöstön vaihtuvuus ja
poissaolot
•
Tulevaisuuspajojen
lukumäärä (skenaarioiden
ja toim.ymp. muutosten
tunnistamiseksi)
•