ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo

Ympäristönsuojelun taloudelliset ohjauskeinot, Osmo Soininvaara

•Download as PPTX, PDF•
•
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio
Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio

Osmo Soininvaaran esitys Ympäristönsuojelun taloudelliset ohjauskeinot Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia - Vihreän talouspolitiikan kurssilla. Järjestäjät Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio ja kansanedustaja Osmo Soininvaara

1 of 10
Download to read offline
Osmo Soininvaara: Ympäristönsuojelun taloudelliset ohjauskeinot Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppia Vihreän talouspolitiikan kurssi VISIO 8.3.2014
Ulkoisten kustannusten sisäistäminen • Klassisen kansantaloustieteen tunnustama virhe markkinataloudessa • Piguo-verot • Määritellään (poliittisesti) haitan suuruus ja asetetaan sitä vastaava vero ▫ Kritiikki: tämä ei ole objektiivista!
Normi, lupa vai vero? • Normi on haaskaava ▫ Saavutettava hinnalla millä hyvänsä, alittamisesta ei palkita lainkaan ▫ Ekologisempaa betonia, mutta ei betonin sijasta puuta ▫ Vero läsnä jokaisessa päätöksessä ▫ Lupamenettely epätasapuolinen ja korruptoiva • Jotkin asiat on vain kiellettävä • Normi kun markkina ei toimi ▫ Rakentaminen, stanby-teho, hehkulamput
Päästökauppa vai vero • Vero on taloudellisesti ennustettava, mutta ympäristön kannalta riski • Päästökauppa takaa asetetun tavoitteen, mutta ei ohjaa sitä paremmaksi eivätkä toimijat tiedä päästöoikeuden hintaa • Päästöoikeus voidaan antaa ilmaiseksi (kilpailukyky, hiilivuoto (?))
Tulonjakovaikutukset • Ympäristöverot regressiivisiä ▫ Rikkaat maksavat enemmän, mutta suhteessa vähemmän ▫ Pilaaja maksaa enemmän (autoilija Espoosta) • Palautus perustulona • Vero vain normin ylittävästä käytöstä ▫ T = t(x-a) = tx-ta ▫ Palautus ta on ekologisesti parempi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi
Anekauppaa? • Rikkaat saavat saastuttaa! ▫ Niin saavat nytkin, mutta ilmaiseksi ▫ Saastuttaminen ei ole mikään tavoiteltu luksustuote • Rikas voi ostaa uuden vähäpäästöisen auton, mutta köyhän on ajettava vanhalla kotterolla
Kaksoisvaikutus • Hyvinvointivaltiot pulassa verotuksen haittojen kanssa ▫ Työn verotus sortaa työtä ja erityisesti palveluammatteja • Ympäristöverot auttavat vähentämään työn verotusta
Päästökauppa • Päästökauppasektori ja se muu ▫ Sama hinta kaikille päästöille on merkittävä tehokkuusargumentti ▫ Polttoaineiden päästöoikeus polttoaineeseen ▫ Lentoliikenne • Joustavat mekanismit (Kioto) • Onko päästökauppa onnistunut vai epäonnistunut, kun hinta on nollassa? ▫ Päästöt ovat vähentyneet sovitusti, jopa enemmän
Pelkkä päästökauppa riittäisi? • Teoriassa päästökauppa ohjaa tehokkaimpaan mahdolliseen toimintaa. ▫ Ilmainen jako, ulkomaankauppa ja kaksi sektoria • Muut toimet hyödyttömiä, ellei päästöoikeuksia vedetä pois (tai päästä oikeuksien hinnoissa nollan alle) • Muut toimet lisäävät ilmastopolitiikan kustannuksia tuottamatta ilmastolla hyötyä
Miksi muitakin toimia? • Sankarilliset päätökset • Kansallinen etu tai ainakin jonkun etu • Yritysten turva investoinneilleen ▫ Oikeuksille minimihinta • Teollisuuspolitiikka ▫ Energiasäästölampuille markkinat ▫ Vähäpäästöiset autot • Katse kauemmaksi ▫ Ei maakaasua välivaiheena • Ydinvoima

More Related Content

Ympäristönsuojelun taloudelliset ohjauskeinot, Osmo Soininvaara

  • 2. Ulkoisten kustannusten sisäistäminen • Klassisen kansantaloustieteen tunnustama virhe markkinataloudessa • Piguo-verot • Määritellään (poliittisesti) haitan suuruus ja asetetaan sitä vastaava vero â–« Kritiikki: tämä ei ole objektiivista!
  • 3. Normi, lupa vai vero? • Normi on haaskaava â–« Saavutettava hinnalla millä hyvänsä, alittamisesta ei palkita lainkaan â–« Ekologisempaa betonia, mutta ei betonin sijasta puuta â–« Vero läsnä jokaisessa päätöksessä â–« Lupamenettely epätasapuolinen ja korruptoiva • Jotkin asiat on vain kiellettävä • Normi kun markkina ei toimi â–« Rakentaminen, stanby-teho, hehkulamput
  • 4. Päästökauppa vai vero • Vero on taloudellisesti ennustettava, mutta ympäristön kannalta riski • Päästökauppa takaa asetetun tavoitteen, mutta ei ohjaa sitä paremmaksi eivätkä toimijat tiedä päästöoikeuden hintaa • Päästöoikeus voidaan antaa ilmaiseksi (kilpailukyky, hiilivuoto (?))
  • 5. Tulonjakovaikutukset • Ympäristöverot regressiivisiä â–« Rikkaat maksavat enemmän, mutta suhteessa vähemmän â–« Pilaaja maksaa enemmän (autoilija Espoosta) • Palautus perustulona • Vero vain normin ylittävästä käytöstä â–« T = t(x-a) = tx-ta â–« Palautus ta on ekologisesti parempi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi
  • 6. Anekauppaa? • Rikkaat saavat saastuttaa! â–« Niin saavat nytkin, mutta ilmaiseksi â–« Saastuttaminen ei ole mikään tavoiteltu luksustuote • Rikas voi ostaa uuden vähäpäästöisen auton, mutta köyhän on ajettava vanhalla kotterolla
  • 7. Kaksoisvaikutus • Hyvinvointivaltiot pulassa verotuksen haittojen kanssa â–« Työn verotus sortaa työtä ja erityisesti palveluammatteja • Ympäristöverot auttavat vähentämään työn verotusta
  • 8. Päästökauppa • Päästökauppasektori ja se muu â–« Sama hinta kaikille päästöille on merkittävä tehokkuusargumentti â–« Polttoaineiden päästöoikeus polttoaineeseen â–« Lentoliikenne • Joustavat mekanismit (Kioto) • Onko päästökauppa onnistunut vai epäonnistunut, kun hinta on nollassa? â–« Päästöt ovat vähentyneet sovitusti, jopa enemmän
  • 9. Pelkkä päästökauppa riittäisi? • Teoriassa päästökauppa ohjaa tehokkaimpaan mahdolliseen toimintaa. â–« Ilmainen jako, ulkomaankauppa ja kaksi sektoria • Muut toimet hyödyttömiä, ellei päästöoikeuksia vedetä pois (tai päästä oikeuksien hinnoissa nollan alle) • Muut toimet lisäävät ilmastopolitiikan kustannuksia tuottamatta ilmastolla hyötyä
  • 10. Miksi muitakin toimia? • Sankarilliset päätökset • Kansallinen etu tai ainakin jonkun etu • Yritysten turva investoinneilleen â–« Oikeuksille minimihinta • Teollisuuspolitiikka â–« Energiasäästölampuille markkinat â–« Vähäpäästöiset autot • Katse kauemmaksi â–« Ei maakaasua välivaiheena • Ydinvoima