şÝşÝߣ

şÝşÝߣShare a Scribd company logo

Fida 15.4.2010

•
•
Sirpa Kurppa
Sirpa Kurppa
1 of 40
Download to read offline
1 FIDA ry:n kevätluentopäivät Oulussa 15.-16.4.2010 Holiday Club Oulun Eden Holstinsalmentie 29, 90500 OULU Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa aterioiden hiilijalanjälkeen Professori Sirpa Kurppa, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
2 Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Lihamakaronilaatikko Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Tomaattiketsuppi Broilerkastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerkastike Tumma riisi Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kasviskiusaus (soijapapu) Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Härkäpapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Punajuuripihvit Keitetyt ohrasuurimot Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikkakeitto Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Emmentaljuusto Porkkanatikut Kurkku Rasvaton maito Kotiruoka Kouluruoka Valmisruoka Piirros: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
3 Lounaiden koostaminen • Tuttuja ja suosittuja lapsiperheiden ruokia • Ravitsemuksellisesti täysipainoisia • Laaja skaala ympäristövaikutuksissa • Kotiruoat on tehty raaka-aineista (paitsi leipä) ja joistakin puolivalmisteista • Valmisruoat on koostettu valmiista ruoista, mukaan lukien salaatti (paitsi tomaattilisä) • Kouluruoat on todellisia esimerkkikoulun ruokia, myös annoskoot todellisia ravitsemussuositukset eivät toteudu yksittäisissä aterioissa
4 Lautasmalli Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemus- suositukset 740 kcal/ yläkouluikäisen nuoren lounas Energiasta • 10-20 % proteiineista • 25-25 % rasvoista • 50-60 % hiilihydraateista
5 Kotiruokalounaiden koostumus • Pääruoka (määrä vaihtelee) • Sekaruokia; nauta, broileri, kinkku, nakki, kala • Kasvisruokia; ulkomainen, kotimainen • Salaatti (150 g) • Sekaruoissa salaatti-kurkku-tomaatti ja keitetty porkkana • Kasvisruoissa kaali-mustaherukka • Puuron kanssa porkkanatikut ja kurkku • Leipä ja levite (määrä vaihtelee) • Juusto vain puuron kanssa • Juoma (2dl) • Maito seka- ja kasviruoassa paitsi • Vesi vegaaniruoissa
6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Päivän kokonaiskuormitus per kuluttaja Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Punajuuripihvi, koti Broilerpasta, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Broilerpasta, koti Kinkkukiusaus, valmis Nakit ja muusi, koti Ohrapuuro, valmis Broilerkastike + pasta koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Kinkkukiusaus, koti Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, koti Kirjolohikiusaus, koti Esimerkkilounaan suhteellinen osuus päiväkuormituksesta, esimerkkilounaiden keskiarvo 15.2% Ääriskenaario: muut päivän ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaita vastaavalta kuormitustasolta (niiden osuus harmaassa palkissa) Ääriskenaario 9,6 g PO4 ekv Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kulut- tajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonais- kuormituksesta – raaka-aineiden valinta Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kulut- tajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonais- kuormituksesta – raaka-aineiden valinta I gI g I g+ + Ääriskenaariot Typpi ja fosfori Kansallinen haaste – eroon veden likaamisesta vesi kilpailutekijäksi !
7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Päiväkuormitus per kuluttaja Härkäpapupihvit (veget.) koti Soijapapupihvit (veget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kinkkukiusaus, valmis Kasviskiusaus, valmis Ohrapuuro, valmis Broilerpasta, koti Nakit ja muusi, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Kirjolohikiusaus, koti Broilerkastike + pasta koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Kinkkukiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, koti Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa) Ääriskenaario 27, 4 kg CO2 ekv + Ääriskenaariot Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa – raaka-aineiden valinta. Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa – raaka-aineiden valinta. CO2 + N2O + CH4CO2 + N2O + CH4 Globaali haaste – kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla!I kgI kg I kg +
8 Kotilounasannosten rehevöitymisvaikutus g PO4-ekv 0 1 2 3 4 Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi+kaali/mustaherukka Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Ohrapuuro ja marjakeitto +porkkana Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kotilounasannokset rehevöittävä vaikutus 0,7 – 3,6 g PO4-ekv. • pääruoan osuus 28 – 83 % • salaatin osuus 4 – 30 %, • maidon osuus 15 – 38 %, • leivän osuus 3 – 46 %
9 Kotilounasannosten ilmastosvaikutus kg CO2-ekv 0 1 2 3 4 Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kotilounasannokset hiilijalanjälki 700g – 3,4 kg CO2 ekv • pääruoan osuus 35 – 69 % • salaatin osuus 12 – 32 % • maidon osuus 8 – 33% • leivän osuus 4 – 32 %
10 • Sekaruokalounaiden ilmasto- ja rehevöittävä vaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden • Ilmastovaikutuksessa x 2-3 • Rehevöittävässä vaikutuksessa x 2-4 • Kasvihuoneessa kasvatetun salaatin ilmastovaikutus on paljon suurempi kuin avomaalla kasvatetun salaatin • Voi olla jopa kolmasosa koko lounaan vaikutuksista • Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia • Ruokajuomana olevan maidon osuus ovolaktovegetaaristen lounaiden kuormituksesta on suuri • Kalsiumin saantia ei tarkasteltu! • Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia Lounaiden välinen vertailu
11 0 1 2 3 g PO4- ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri rehevöittävä vaikutus johtuu? Typpipäästöistä veteen Fosforipäästöistä veteen Lannan ja lannoitteiden typpipäästöistä ilmaan Raaka-aineiden alkutuotannosta Graafi: Merja Saarinen MTT
12 0 0,5 1 1,5 2 g PO4- ekv. Viljat ja öljykasvit Vihannekset Juurekset/peruna Liha/kala Maitotuotteet/muna Lihamakaronilaatikko, koti - raaka-aineet N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Typpipäästöistä veteen Fosforipäästöistä veteen Lannan ja lannoitteiden typpipäästöistä ilmaan Mistä lihamakaronilaatikon suuri rehevöittävä vaikutus johtuu? Graafi: Merja Saarinen MTT
13 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet CO2 CH4 N2O Energiankulutuksesta alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduuli- päästöistä Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastovaikutus johtuu? Raaka-aineiden alkutuotannosta Graafi: Merja Saarinen MTT
14 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 kg CO2 ekv. Viljat ja öljykasvit Vihannekset Juurekset/peruna Liha/kala Maitotuotteet/muna Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet CO2 CH4 N2O Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastokuormitus johtuu? Energiankulutuksesta alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduuli- päästöistä Graafi: Merja Saarinen MTT
15 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Broilerikastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet CO2 CH4 N2O 0 1 2 3 g PO4- ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Kauppa Broilerkastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Broileripohjaisten lounaiden vaikutukset keskittyvät myös raaka-ainetuotantoon Broileriruokien kuormituslähteet - esimerkki
16 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Härkäpapupihvit (veget.), koti - tuotantovaiheet CO2 CH4 N2O Kasvisruokien ilmastovaikutus jakaantuu sekaruokia tasaisemmin eri tuotanto- vaiheille0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Soijapapupihvi (ovolaktoveget.), koti - tuotantovaiheet CO2 CH4 N2O Kasvisruokien kuormituslähteet - esimerkkejä
17 Kriittisiä keskustelun aiheita • Naudanliha • Maito ja juusto • Muut lihat; sianliha, broilerinliha • Kasvihuonevihannekset Graafi: Merja Saarinen MTT
18 Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua? Kyllä • Ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus ovat suuria Ei • Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa rehua, joita ihmiset eivät voi syödä • Märehtijät voivat pitää yllä biodiversiteettiä • Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa Nämä riippuvat tuotantotavasta ja -tekniikasta • Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle Graafi: Merja Saarinen MTT
19 Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua? Kyllä • Niillä on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin kasviperäisellä ruoalla • Ne tarvitsevat proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös ihmiset voivat syödä, kuten soijaa) • Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset Ei • Varsinkin sioille voidaan syöttää elintarviketuotannon sivuvirtoja, jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia • Tuotanto-oloja ja –tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään suuntaan Graafi: Merja Saarinen MTT
20 Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua? Kyllä • Ilmastovaikutus on suuri • Avomaavihanneksia ja –juureksia on saatavilla monipuolisemmin Ei • Periaatteessa kasvihuoneet voisivat toimia jopa energiantuottajina • Suomalaisessa tuotannossa käytetään vähemmän kemiallisia torjunta-aineita kuin keskimäärin ulkomaisessa tuotannossa Graafi: Merja Saarinen MTT
21 http://www.emeraldinsight.com/ yadavbhattarai.com.np/ http://yadavbhattarai.com.np/ Glocal – globaali ajattelu lokaali toiminta Glocal – globaali ajattelu lokaali toiminta http://www.glocal-eating.com/
22 Globaalina haasteena maankäyttömuutos – hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia! Globaalina haasteena maankäyttömuutos – hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia! Brasiliassa maankäytön muutos on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde – pihviliha ja soija avainasemassa
23http://www.waterfootprint.org/?page=files/productgallery&product=apple Kasvituote l/kg Eläintuote l/kg riisi 3305 maito 1000 vehnä 1334 kananmunat 3300 maissi 900 sianliha 4800 kaura 1597 pihviliha 15500 ohra 1300 juusto 5000 ruis 901 vuohenliha 4000 soijapapu 1800 kananliha 3900 kookospähkinä 2500 kahvi 21000 Kasvisdieetti päiväkulutus 1200 l Eläintuotedieetti päiväkulutus 16000 l Globaalina haasteena Piilovesi – virtuaalivesi Globaalina haasteena Piilovesi – virtuaalivesi
24 BIOTUOTANTO ELINTARVIKKEIKSI Ympäristövaikutukset suomalaisen elintarviketuotannon ja tuonnin + kulutuksen osalta Ketjuvastuu: MTT,SYKE, Thule Instituutti Elintarviketalouden suhteellinen kuormittavuus suomalaisessa yhteiskunnassa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen vesistössäElintarvikeketju Muu kansantalous Tuotanto Tuotanto Tuotanto TuotantoKuluttaminen Kuluttaminen Tuonti Tuonti Tuonti Tuonti
25 Koululounaat
26 • Laskenta perustui todellisiin kouluruoan menekkeihin yhdessä esimerkkikoulussa Yksittäiset lounaat eivät täytä kouluruokailun ravitsemussuosituksia Annoskoot, energiasisällöt ja energiajakaumat vaihtelevat huomattavasti Graafi: Merja Saarinen MTT
27 Kouluruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä Kouluruokien rehevöittävä vaikutus g PO4-ekv 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Punajuuripihvi ja perunamuusi Juureskiusaus Ohrapuuro ja kiisseli Kasvismakaroni Broilerkastike ja pasta Broilerkastike ja riisi Kinkkukiusaus Lihamakaronilaatikko Kirjolohikiusaus Kouluruokalounaatpääuoanvaikutuksen suhteensuuruusjärjestyksessä Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Graafi: Merja Saarinen MTT
28 Kouluruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä Kouluruokien ilmastovaikutus kg CO2-ekv 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Punajuuripihvi ja perunamuusi Kasvismakaroni Juureskiusaus Ohrapuuro ja kiisseli Kirjolohikiusaus Broilerkastike ja riisi Broilerkastike ja pasta Kinkkukiusaus Lihamakaronilaatikko Koululounaatpääruoanvaikutuksen suhteensuuruusjärjestyksessä Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Graafi: Merja Saarinen MTT
29 Mitä tästä opimme? • Nuoret eivät syö koulussa salaattia ja muutakin vaihtelevasti… • Kouluruokailu on vähän kuormittavaa • Valmisruoka on suhteellisen vähän kuormittavaa • Kotiruoassa on potentiaalia vähentää ilmasto- ja rehevöittävää vaikutusta • Pitää kuitenkin ottaa huomioon myös muut ympäristö- ja kestävyysvaikutukset • Raaka-aineiden tuotannolla on suurin merkitys vaikutusten synnylle Ruokajätettä tulisi välttää! Graafi: Merja Saarinen MTT
30 Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä! Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä! • Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista – JÄTTEEN SYNTYMISEN EHKÄISY ON 10 KERTAA TEHOKKAAMPAA KUIN SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN OIKEAOPPINEN KÄSITTELY - esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: • Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO2 ja • sekajätteen kaatopaikkapäästö + 50 g ekvivalenttista CO2, • kompostoinnilla päästään + 25 g:aan ja • mädätyksen kautta – 70 g:aan ekvivalenttista CO2 • Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista – JÄTTEEN SYNTYMISEN EHKÄISY ON 10 KERTAA TEHOKKAAMPAA KUIN SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN OIKEAOPPINEN KÄSITTELY - esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: • Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO2 ja • sekajätteen kaatopaikkapäästö + 50 g ekvivalenttista CO2, • kompostoinnilla päästään + 25 g:aan ja • mädätyksen kautta – 70 g:aan ekvivalenttista CO2
31 Kasvikset, kotimaiset, paikalliset…. monipuolisuuskysymys ruokavalion ja ympäristön kannalta Kasvikset, kotimaiset, paikalliset…. monipuolisuuskysymys ruokavalion ja ympäristön kannalta Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry kuva- arkisto: Sanna Peurakoski, Teppo Johansson, Tommy Selin, Liia Rissanen
32 Sesonkisuuden strategiaSesonkisuuden strategia • Sesonkiuttaminen tuo ympäristöetua ja korostaa vastuullisuuta • Tarjonnan sesonkiuttaminen sitoo raaka-ainetuotannon ja kulutuksen 'sisäsyntyisesti' toisiinsa, eli sesonkisuus tulee korostamaan lähiruoan asemaa. • Kuluttajilta sesonkisuuden ymmärtäminen edellyttää olosuhteiden sekä vuosivaihtelujen ymmärtämistä, siis kommunikointia tuottajien kanssa (ekolokalismi, Fred Curtis 2003). • Sesongin avaaminen on vahvasti vuorovaikutteinen tilanne: odotetut tuotteet, odottavalle asiakassegmentille juuri oikeassa muodossa oikeaan aikaan - Lean production. • Kun rakennetaan yhdessä odotuksia ja mukana on vielä pieni määrä niukkuuden tuntua, tuotteen arvo nousee edelleen.
33 Rajattomat sadonkorjuuajan mahdollisuudet Rajattomat sadonkorjuuajan mahdollisuudet 0,0000 0,1000 0,2000 0,3000 0,4000 0,5000 0,6000 0,7000 0,8000 0,9000 1,0000 Kiinankaali Parsakaali Avom aankurkku Lanttu Palsternakka Porkkana Punajuuri Ruokasipuli M ustaherukka kg CO2-ekv Myöhäiskesän-syksyn salaattiraaka-aineita, hiilijalanjälki/kg raaka-ainetta
34 Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki, raakasalaatti Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki, raakasalaatti Kiinankaali-mustaherukkasalaatti, 100 g 36,1 g CO2 ekv; 55 % 0,8 g CO2 ekv; 1 % 15,9 CO2 ekv; 24 % 13,6 g CO2 ekv.; 20 % Raaka-aineet Varastointi Kauppa Kotitalous Yhteensä 66.4 g CO2 ekv
35 Talven salaattiesimerkki salaatti keitetyistä raaka-aineista Talven salaattiesimerkki salaatti keitetyistä raaka-aineista Rosolli (ilman kermaa) 36,6 CO2 ekv; 59 % 9,8 g CO2 ekv; 16 % 2,0 CO2 ekv; 3 % 13,6 g CO2 ekv; 22 % Raaka-aineet Varastointi Kauppa Kotitalous Yhteensä 62,0 g CO2 ekv.
36 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, s 0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, t 0,1 kg Kurkku-tomaatti-ruukkusal. 0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, s 0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, t 0,1 kg Kiinankaaliraaste, s 0,1 kg Kiinankaaliraaste, t 0,1 kg Lantturaaste, s 0,1 kg Lantturaaste, t 0,1 kg Porkkanaraaste, s 0,1 kg Porkkanaraaste, t 0,1 kg Punajuuriraaste, s 0,1 kg Punajuuriraaste, t 0,1 kg Rosolli, t Varastoinnin, kaupan, valmistuksen energia Raaka-aineet Myöhäissyksyn ja kevättalven salaattivaihtoehtoja, hiilijalanjäljet g CO2 ekv./100 g salaattia äärimmillään yli 400
37 Ruokien valmistuksen hiilidioksidipäästöt, valmistus sähköhellalla tai -uunissa, kotiruoat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaurapuuro 1 hengelle Kaurapuuro 4 hengelle Peruna 1 hengelle Peruna 4 hengelle Riisi 1 hengelle Riisi 4 hengelle Vuokaruoka uunissa Pellillinen ranskalaisia Marjapiirakka Pullapitkot Joulukinkku Kokonainen broileri Tuore kala pannulla valmistettuna Naudanlihapihvi pannulla Raaka Naudanlihapihvi pannulla Puolikypsä Naudanlihapihvi pannulla Kypsä CO2-g/hlöannos
38 Säilytystapojen hiilidioksidipäästöt vuodessa, litraa kohden 0 200 400 600 800 1000 Huoneenlämpö Jääkaappi Jääkaappi & pakastinlokero Kaappipakastin Arkkupakastin CO2-g/vuosi/säilytyslitra
39 Yhden henkilön kauppamatkan hiilidioksidipäästöt 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Keskusta-alue Kerrostalo-valtainen* Pientalo-valtainen Maaseudun haja- asutus KAIKKI (painotettu keskiarvo, väestöosuudet) CO2-g/matka/hnk jalankulku polkupyörä HA kuljettaja HA matkustaja HA kuljettaja ja matkustaja linja-auto metro, raitiovaunu juna KAIKKI (painotettu keskiarvo, matkojen lkm*) Graafi: Tommi Kauppinen MTT
40 Kiitokset ! Pidetään yhteyttä! sirpa.kurppa@mtt.fi 040-5486968

More Related Content

Fida 15.4.2010

  • 1. 1 FIDA ry:n kevätluentopäivät Oulussa 15.-16.4.2010 Holiday Club Oulun Eden Holstinsalmentie 29, 90500 OULU Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa aterioiden hiilijalanjälkeen Professori Sirpa Kurppa, MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
  • 2. 2 Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Lihamakaronilaatikko Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Tomaattiketsuppi Broilerkastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerkastike Tumma riisi Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kasviskiusaus (soijapapu) Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Härkäpapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Punajuuripihvit Keitetyt ohrasuurimot Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikkakeitto Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Emmentaljuusto Porkkanatikut Kurkku Rasvaton maito Kotiruoka Kouluruoka Valmisruoka Piirros: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
  • 3. 3 Lounaiden koostaminen • Tuttuja ja suosittuja lapsiperheiden ruokia • Ravitsemuksellisesti täysipainoisia • Laaja skaala ympäristövaikutuksissa • Kotiruoat on tehty raaka-aineista (paitsi leipä) ja joistakin puolivalmisteista • Valmisruoat on koostettu valmiista ruoista, mukaan lukien salaatti (paitsi tomaattilisä) • Kouluruoat on todellisia esimerkkikoulun ruokia, myös annoskoot todellisia ravitsemussuositukset eivät toteudu yksittäisissä aterioissa
  • 4. 4 Lautasmalli Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta Ravitsemus- suositukset 740 kcal/ yläkouluikäisen nuoren lounas Energiasta • 10-20 % proteiineista • 25-25 % rasvoista • 50-60 % hiilihydraateista
  • 5. 5 Kotiruokalounaiden koostumus • Pääruoka (määrä vaihtelee) • Sekaruokia; nauta, broileri, kinkku, nakki, kala • Kasvisruokia; ulkomainen, kotimainen • Salaatti (150 g) • Sekaruoissa salaatti-kurkku-tomaatti ja keitetty porkkana • Kasvisruoissa kaali-mustaherukka • Puuron kanssa porkkanatikut ja kurkku • Leipä ja levite (määrä vaihtelee) • Juusto vain puuron kanssa • Juoma (2dl) • Maito seka- ja kasviruoassa paitsi • Vesi vegaaniruoissa
  • 6. 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Päivän kokonaiskuormitus per kuluttaja Soijapapupihvit (veget)koti Härkäpapupihvit (veget.) koti Punajuuripihvi, koti Broilerpasta, valmis Kasviskiusaus, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, valmis Broilerpasta, koti Kinkkukiusaus, valmis Nakit ja muusi, koti Ohrapuuro, valmis Broilerkastike + pasta koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkiusaus, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Kinkkukiusaus, koti Kirjolohikiusaus, valmis Lihamakaronilaatikko, koti Kirjolohikiusaus, koti Esimerkkilounaan suhteellinen osuus päiväkuormituksesta, esimerkkilounaiden keskiarvo 15.2% Ääriskenaario: muut päivän ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaita vastaavalta kuormitustasolta (niiden osuus harmaassa palkissa) Ääriskenaario 9,6 g PO4 ekv Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kulut- tajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonais- kuormituksesta – raaka-aineiden valinta Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kulut- tajan päivittäisestä rehevöittävästä kokonais- kuormituksesta – raaka-aineiden valinta I gI g I g+ + Ääriskenaariot Typpi ja fosfori Kansallinen haaste – eroon veden likaamisesta vesi kilpailutekijäksi !
  • 7. 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Päiväkuormitus per kuluttaja Härkäpapupihvit (veget.) koti Soijapapupihvit (veget)koti Punajuuripihvi, koti Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti Kasviskiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, valmis Kirjolohikiusaus, valmis Broilerpasta, valmis Kinkkukiusaus, valmis Kasviskiusaus, valmis Ohrapuuro, valmis Broilerpasta, koti Nakit ja muusi, koti Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti Kirjolohikiusaus, koti Broilerkastike + pasta koti Broilerkastike+tumma riisi, koti Broilerkiusaus, koti Broiler kermakastikkeessa, valmis Kinkkukiusaus, koti Lihamakaronilaatikko, koti Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 % Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa) Ääriskenaario 27, 4 kg CO2 ekv + Ääriskenaariot Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa – raaka-aineiden valinta. Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan päivittäisessä ilmastovaikutuksessa – raaka-aineiden valinta. CO2 + N2O + CH4CO2 + N2O + CH4 Globaali haaste – kaikki mahdollinen tehtävä kaikilla aloilla!I kgI kg I kg +
  • 8. 8 Kotilounasannosten rehevöitymisvaikutus g PO4-ekv 0 1 2 3 4 Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi+kaali/mustaherukka Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Ohrapuuro ja marjakeitto +porkkana Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kotilounasannokset rehevöittävä vaikutus 0,7 – 3,6 g PO4-ekv. • pääruoan osuus 28 – 83 % • salaatin osuus 4 – 30 %, • maidon osuus 15 – 38 %, • leivän osuus 3 – 46 %
  • 9. 9 Kotilounasannosten ilmastosvaikutus kg CO2-ekv 0 1 2 3 4 Härkäpapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Punajuuripihvit ja ohrasuurimot +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi (veteen) +kaali/mustaherukka Soijapapupihvit ja muusi +kaali/mustaherukka Kasviskiusaus (soijapapu) +kaali/mustaherukka Ohrapuuro ja marjakeitto, juustovoileipä, porkkana Nakit ja muusi +tomaatti/kurkkusalaatti Broileripasta +tomaatti/kurkkusalaatti Kirjolohikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja pasta +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerkastike ja riisi +tomaatti/kurkkusalaatti Broilerikiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Kinkkukiusaus +tomaatti/kurkkusalaatti Lihamakaronilaatikko +tomaatti/kurkkusalaatti Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Kotilounasannokset hiilijalanjälki 700g – 3,4 kg CO2 ekv • pääruoan osuus 35 – 69 % • salaatin osuus 12 – 32 % • maidon osuus 8 – 33% • leivän osuus 4 – 32 %
  • 10. 10 • Sekaruokalounaiden ilmasto- ja rehevöittävä vaikutus on keskimäärin suurempi kuin kasvisruokalounaiden • Ilmastovaikutuksessa x 2-3 • Rehevöittävässä vaikutuksessa x 2-4 • Kasvihuoneessa kasvatetun salaatin ilmastovaikutus on paljon suurempi kuin avomaalla kasvatetun salaatin • Voi olla jopa kolmasosa koko lounaan vaikutuksista • Riisin korkea yksikkökuormitus (verrattuna pastaan) tasaantuu pienehkön annoskoon takia • Ruokajuomana olevan maidon osuus ovolaktovegetaaristen lounaiden kuormituksesta on suuri • Kalsiumin saantia ei tarkasteltu! • Puurolounaan kuormitus nousee ravitsemusta täydentävien lisäkkeiden takia Lounaiden välinen vertailu
  • 11. 11 0 1 2 3 g PO4- ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri rehevöittävä vaikutus johtuu? Typpipäästöistä veteen Fosforipäästöistä veteen Lannan ja lannoitteiden typpipäästöistä ilmaan Raaka-aineiden alkutuotannosta Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 12. 12 0 0,5 1 1,5 2 g PO4- ekv. Viljat ja öljykasvit Vihannekset Juurekset/peruna Liha/kala Maitotuotteet/muna Lihamakaronilaatikko, koti - raaka-aineet N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Typpipäästöistä veteen Fosforipäästöistä veteen Lannan ja lannoitteiden typpipäästöistä ilmaan Mistä lihamakaronilaatikon suuri rehevöittävä vaikutus johtuu? Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 13. 13 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti - tuotantovaiheet CO2 CH4 N2O Energiankulutuksesta alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduuli- päästöistä Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastovaikutus johtuu? Raaka-aineiden alkutuotannosta Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 14. 14 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 kg CO2 ekv. Viljat ja öljykasvit Vihannekset Juurekset/peruna Liha/kala Maitotuotteet/muna Lihamakaronilaatikko, koti - raaka- aineet CO2 CH4 N2O Mistä lihamakaronilaatikkolounaan suuri ilmastokuormitus johtuu? Energiankulutuksesta alkutuotannossa Nautojen ruoansulatuksen metaanintuotannosta Pellon typpioksiduuli- päästöistä Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 15. 15 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Broilerikastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet CO2 CH4 N2O 0 1 2 3 g PO4- ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Kauppa Broilerkastike ja pasta, koti - tuotannon vaiheet N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Broileripohjaisten lounaiden vaikutukset keskittyvät myös raaka-ainetuotantoon Broileriruokien kuormituslähteet - esimerkki
  • 16. 16 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Härkäpapupihvit (veget.), koti - tuotantovaiheet CO2 CH4 N2O Kasvisruokien ilmastovaikutus jakaantuu sekaruokia tasaisemmin eri tuotanto- vaiheille0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Soijapapupihvi (ovolaktoveget.), koti - tuotantovaiheet CO2 CH4 N2O Kasvisruokien kuormituslähteet - esimerkkejä
  • 17. 17 Kriittisiä keskustelun aiheita • Naudanliha • Maito ja juusto • Muut lihat; sianliha, broilerinliha • Kasvihuonevihannekset Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 18. 18 Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua? Kyllä • Ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus ovat suuria Ei • Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa rehua, joita ihmiset eivät voi syödä • Märehtijät voivat pitää yllä biodiversiteettiä • Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa Nämä riippuvat tuotantotavasta ja -tekniikasta • Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 19. 19 Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua? Kyllä • Niillä on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin kasviperäisellä ruoalla • Ne tarvitsevat proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös ihmiset voivat syödä, kuten soijaa) • Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset Ei • Varsinkin sioille voidaan syöttää elintarviketuotannon sivuvirtoja, jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia • Tuotanto-oloja ja –tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään suuntaan Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 20. 20 Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua? Kyllä • Ilmastovaikutus on suuri • Avomaavihanneksia ja –juureksia on saatavilla monipuolisemmin Ei • Periaatteessa kasvihuoneet voisivat toimia jopa energiantuottajina • Suomalaisessa tuotannossa käytetään vähemmän kemiallisia torjunta-aineita kuin keskimäärin ulkomaisessa tuotannossa Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 21. 21 http://www.emeraldinsight.com/ yadavbhattarai.com.np/ http://yadavbhattarai.com.np/ Glocal – globaali ajattelu lokaali toiminta Glocal – globaali ajattelu lokaali toiminta http://www.glocal-eating.com/
  • 22. 22 Globaalina haasteena maankäyttömuutos – hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia! Globaalina haasteena maankäyttömuutos – hiilen poistuma - kasvava kasvihuonekaasupäästö - tuontimaa Brasilia! Brasiliassa maankäytön muutos on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde – pihviliha ja soija avainasemassa
  • 23. 23http://www.waterfootprint.org/?page=files/productgallery&product=apple Kasvituote l/kg Eläintuote l/kg riisi 3305 maito 1000 vehnä 1334 kananmunat 3300 maissi 900 sianliha 4800 kaura 1597 pihviliha 15500 ohra 1300 juusto 5000 ruis 901 vuohenliha 4000 soijapapu 1800 kananliha 3900 kookospähkinä 2500 kahvi 21000 Kasvisdieetti päiväkulutus 1200 l Eläintuotedieetti päiväkulutus 16000 l Globaalina haasteena Piilovesi – virtuaalivesi Globaalina haasteena Piilovesi – virtuaalivesi
  • 24. 24 BIOTUOTANTO ELINTARVIKKEIKSI Ympäristövaikutukset suomalaisen elintarviketuotannon ja tuonnin + kulutuksen osalta Ketjuvastuu: MTT,SYKE, Thule Instituutti Elintarviketalouden suhteellinen kuormittavuus suomalaisessa yhteiskunnassa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alailmakehän otsonin muodostuminen Happamoituminen Ilmaston muutos Rehevöityminen vesistössäElintarvikeketju Muu kansantalous Tuotanto Tuotanto Tuotanto TuotantoKuluttaminen Kuluttaminen Tuonti Tuonti Tuonti Tuonti
  • 26. 26 • Laskenta perustui todellisiin kouluruoan menekkeihin yhdessä esimerkkikoulussa Yksittäiset lounaat eivät täytä kouluruokailun ravitsemussuosituksia Annoskoot, energiasisällöt ja energiajakaumat vaihtelevat huomattavasti Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 27. 27 Kouluruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä Kouluruokien rehevöittävä vaikutus g PO4-ekv 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Punajuuripihvi ja perunamuusi Juureskiusaus Ohrapuuro ja kiisseli Kasvismakaroni Broilerkastike ja pasta Broilerkastike ja riisi Kinkkukiusaus Lihamakaronilaatikko Kirjolohikiusaus Kouluruokalounaatpääuoanvaikutuksen suhteensuuruusjärjestyksessä Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 28. 28 Kouluruokalounaat pääruoan vaikutuksen suhteen suuruusjärjestyksessä Kouluruokien ilmastovaikutus kg CO2-ekv 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Punajuuripihvi ja perunamuusi Kasvismakaroni Juureskiusaus Ohrapuuro ja kiisseli Kirjolohikiusaus Broilerkastike ja riisi Broilerkastike ja pasta Kinkkukiusaus Lihamakaronilaatikko Koululounaatpääruoanvaikutuksen suhteensuuruusjärjestyksessä Pääruoka Salaatti Leipä Juoma Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 29. 29 Mitä tästä opimme? • Nuoret eivät syö koulussa salaattia ja muutakin vaihtelevasti… • Kouluruokailu on vähän kuormittavaa • Valmisruoka on suhteellisen vähän kuormittavaa • Kotiruoassa on potentiaalia vähentää ilmasto- ja rehevöittävää vaikutusta • Pitää kuitenkin ottaa huomioon myös muut ympäristö- ja kestävyysvaikutukset • Raaka-aineiden tuotannolla on suurin merkitys vaikutusten synnylle Ruokajätettä tulisi välttää! Graafi: Merja Saarinen MTT
  • 30. 30 Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä! Mitä voidaan tehdä ruokajätteen kanssa – ei tehdä sitä! • Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista – JĂ„TTEEN SYNTYMISEN EHKĂ„ISY ON 10 KERTAA TEHOKKAAMPAA KUIN SYNTYNEIDEN JĂ„TTEIDEN OIKEAOPPINEN KĂ„SITTELY - esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: • Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO2 ja • sekajätteen kaatopaikkapäästö + 50 g ekvivalenttista CO2, • kompostoinnilla päästään + 25 g:aan ja • mädätyksen kautta – 70 g:aan ekvivalenttista CO2 • Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristömyötäistä ja taloudellista – JĂ„TTEEN SYNTYMISEN EHKĂ„ISY ON 10 KERTAA TEHOKKAAMPAA KUIN SYNTYNEIDEN JĂ„TTEIDEN OIKEAOPPINEN KĂ„SITTELY - esimerkiksi valmiin ruoka-annoksen 30% jätteeksi joutumisen ympäristövaikutus: • Jos noin 2,5 kg ekvivalenttista CO2 -kuormitustason annos, koko tuotantoketjun ja säilytyksen aiheuttama kuormitus jätteen osalta, 800 g ekvivalenttista CO2 ja • sekajätteen kaatopaikkapäästö + 50 g ekvivalenttista CO2, • kompostoinnilla päästään + 25 g:aan ja • mädätyksen kautta – 70 g:aan ekvivalenttista CO2
  • 31. 31 Kasvikset, kotimaiset, paikalliset…. monipuolisuuskysymys ruokavalion ja ympäristön kannalta Kasvikset, kotimaiset, paikalliset…. monipuolisuuskysymys ruokavalion ja ympäristön kannalta Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry kuva- arkisto: Sanna Peurakoski, Teppo Johansson, Tommy Selin, Liia Rissanen
  • 32. 32 Sesonkisuuden strategiaSesonkisuuden strategia • Sesonkiuttaminen tuo ympäristöetua ja korostaa vastuullisuuta • Tarjonnan sesonkiuttaminen sitoo raaka-ainetuotannon ja kulutuksen 'sisäsyntyisesti' toisiinsa, eli sesonkisuus tulee korostamaan lähiruoan asemaa. • Kuluttajilta sesonkisuuden ymmärtäminen edellyttää olosuhteiden sekä vuosivaihtelujen ymmärtämistä, siis kommunikointia tuottajien kanssa (ekolokalismi, Fred Curtis 2003). • Sesongin avaaminen on vahvasti vuorovaikutteinen tilanne: odotetut tuotteet, odottavalle asiakassegmentille juuri oikeassa muodossa oikeaan aikaan - Lean production. • Kun rakennetaan yhdessä odotuksia ja mukana on vielä pieni määrä niukkuuden tuntua, tuotteen arvo nousee edelleen.
  • 34. 34 Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki, raakasalaatti Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki, raakasalaatti Kiinankaali-mustaherukkasalaatti, 100 g 36,1 g CO2 ekv; 55 % 0,8 g CO2 ekv; 1 % 15,9 CO2 ekv; 24 % 13,6 g CO2 ekv.; 20 % Raaka-aineet Varastointi Kauppa Kotitalous Yhteensä 66.4 g CO2 ekv
  • 35. 35 Talven salaattiesimerkki salaatti keitetyistä raaka-aineista Talven salaattiesimerkki salaatti keitetyistä raaka-aineista Rosolli (ilman kermaa) 36,6 CO2 ekv; 59 % 9,8 g CO2 ekv; 16 % 2,0 CO2 ekv; 3 % 13,6 g CO2 ekv; 22 % Raaka-aineet Varastointi Kauppa Kotitalous Yhteensä 62,0 g CO2 ekv.
  • 36. 36 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, s 0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, t 0,1 kg Kurkku-tomaatti-ruukkusal. 0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, s 0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, t 0,1 kg Kiinankaaliraaste, s 0,1 kg Kiinankaaliraaste, t 0,1 kg Lantturaaste, s 0,1 kg Lantturaaste, t 0,1 kg Porkkanaraaste, s 0,1 kg Porkkanaraaste, t 0,1 kg Punajuuriraaste, s 0,1 kg Punajuuriraaste, t 0,1 kg Rosolli, t Varastoinnin, kaupan, valmistuksen energia Raaka-aineet Myöhäissyksyn ja kevättalven salaattivaihtoehtoja, hiilijalanjäljet g CO2 ekv./100 g salaattia äärimmillään yli 400
  • 37. 37 Ruokien valmistuksen hiilidioksidipäästöt, valmistus sähköhellalla tai -uunissa, kotiruoat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaurapuuro 1 hengelle Kaurapuuro 4 hengelle Peruna 1 hengelle Peruna 4 hengelle Riisi 1 hengelle Riisi 4 hengelle Vuokaruoka uunissa Pellillinen ranskalaisia Marjapiirakka Pullapitkot Joulukinkku Kokonainen broileri Tuore kala pannulla valmistettuna Naudanlihapihvi pannulla Raaka Naudanlihapihvi pannulla Puolikypsä Naudanlihapihvi pannulla Kypsä CO2-g/hlöannos
  • 38. 38 Säilytystapojen hiilidioksidipäästöt vuodessa, litraa kohden 0 200 400 600 800 1000 Huoneenlämpö Jääkaappi Jääkaappi & pakastinlokero Kaappipakastin Arkkupakastin CO2-g/vuosi/säilytyslitra
  • 39. 39 Yhden henkilön kauppamatkan hiilidioksidipäästöt 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Keskusta-alue Kerrostalo-valtainen* Pientalo-valtainen Maaseudun haja- asutus KAIKKI (painotettu keskiarvo, väestöosuudet) CO2-g/matka/hnk jalankulku polkupyörä HA kuljettaja HA matkustaja HA kuljettaja ja matkustaja linja-auto metro, raitiovaunu juna KAIKKI (painotettu keskiarvo, matkojen lkm*) Graafi: Tommi Kauppinen MTT