ݺߣ

ݺߣShare a Scribd company logo

Hereford 17.4.2013

•
•
Sirpa Kurppa
Sirpa Kurppa
1 of 28
Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi 4.5.2013
Miksi hiilijalanjälki? • Maailmanlaajuisesti on runsaasti potentiaalia vihreälle kasvulle, jolla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 4.5.2013 2© MTT Agrifood Research Finland
Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet vihreässä taloudessa • Ruokajärjestelmän ulkoisen energian riippuvuutta tulee olennaisesti pienentää energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvaa energiaa lisäämällä sekä suljetun kierron ratkaisuin. • Runsaat vesivarat tulee hyödyntää innovatiivisesti globaaleilla ruokamarkkinoilla. • Alueellisten luonnonvara- ja tuotantostrategioiden sekä yritysverkkoihin perustuva liiketoiminta yhdistettynä älykkään teknologian käyttöönottoon tarjoaa mahdollisuuden ruokastrategian tavoitteeksi asettaman viennin arvon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. 4.5.2013
Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet vihreässä taloudessa jatk. • Kestävään ruokatalouteen liittyvän tietoisuuden ja yksilöllistä hyvinvointia tukevan arvoketjun integrointi osaksi hyvinvointipolitiikkaa mahdollistaa ruokastrategian asettaman 4 % vuosittaisen elintarviketuotannon arvonlisäyksen sekä kansallisilla että globaaleilla markkinoilla. • Liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tarjoutuu materiaaleja tuotteistaville ja suunnitteluyrityksille erityisesti kansainvälisellä tasolla: • suljettuihin kiertoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon, • vesivarojen hyödyntämiseen ja vesirikkaiden tuotteiden kaupallistamiseen, ja • alueellisten yritysverkostojen uusintamiseen ja hyödyntämiseen palveluinnovaatioiden kehityksessä sekä • yksilöllisten ja terveysvaikutteisten tuotebrändien kehittämiseen. 4.5.2013
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 5 Nauta, suurin ympäristöongelma – ihmisen luotettava kumppani? Naudan tuotanto systeemi
Planetaarinen kestävyys? 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 6
© YTL Kehityspalvelu Oy Ruokaketjun ELINKAARI- ajattelu Panosteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Rehuteollisuus ja -kauppa Maitotila Meijeri Tukku- ja vähittäiskauppa Tyytyväinen kuluttaja Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Luonnon raaka-aine Raaka-aineiden otto maaperästä Kunnossapito Kuljetukset Pakkaus Tuotannon eri vaiheet Käyttö Varastointi Loppusijoitus Jalostus
4.5.2013 8 Panosteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Rehuteollisuus ja -kauppa Maitotila Meijeri Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluttaja ENERGIA vesi ONGELMAJÄTE KIINTEÄ JÄTE JÄTEVESI & RAVINTE ET MAISEMA SIDOSRYHMÄT viranomaiset lähiympäristö julkinen sana luontoaktivistit asiakkaat tuotevastuut KULJETUKSET TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET ”PELLOLTA PÖYTÄÄN” BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu Kuva: Pasi Voutilainen Elinkaaren systeemirajat ?
4.5.2013 9 Polttoaineen valmistus ja jakelu Navetta Kevyt polttoöljy Lypsy, parsi Ruokinta, sähkö, parsi Pesut, parsi Juotto, parsi Ilmanvaihto, parsi Valaistus, parsi Lypsykoneen pesu, parsi Maidon jäähdytys, parsi Sähkö, Suomi Tuotteet Lannanpoisto, pihatto Ruokinta, öljy, parsi Lypsy, pihatto Maidon jäähdytys, pihatto Pesut, pihatto Juotto,pihatto Ilmanvaihto, pihatto Ruokinta, sähkö, pihatto Ruokinta, öljy, pihatto Valaistus, pihatto Soijarouhe RY Säilörehu RY Heinä RY Laidun RY Ohra RY Kaura RY Vehnä RY Rehutehtaan energiankulutus Rypsirouhe RY Kivennäisrehu Teollinen rehu Karkearehu Vilja Rypsiöljy RY Elinkaarilaskenta © MTT Agrifood Research Finland
Elinkaarisen mittauksen näkökulmat Kuormitusjalanjälki Kuormitus Kuormitus Kuormitus Kuormitus Kuormitus Resurssialanjälki Resurssi Resurssi Resurssi Resurssi Resurssi Raaka-ainetuotanto Jalostus Vesijalanjälki Ravinnejalanjälki Hiilijalanjälki Vesistökuormitus Ekotoksinen jalanjälki Humaanitoksiset jäämät
© YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Rehevöityminen Karsinogeenit CFC Pb Cd PAH Pöly VOC DDT CO2 SO2 NOx Savusumu kesällä Savusumu talvella P Torjunta-aineet jne... Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Vaikutusarviointi kuormitusnäkökulmassa Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen ohenemen Happamoituminen Rehevöityminen Karsinogeenit CFC Torjunta-aineet… NH3 PAH CH4 VOC N2O CO2 SO2 NOx Ilmastomuutos Happamoituminen P Ilmastomuutos N Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Kvantitatiivinen vaikutusarviointi Arvottaminen Tulos
Saatavuus © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Rehevöityminen Karsinogeenit Savusumu kesällä Savusumu talvella Torjunta-aineet Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Vaikutusarviointi kuormitusnäkökulmassa Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Kvantitat.vaiku tusarviointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi Käyttäjä Normalisointi Arvottaminen Tulos © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue Käyttöön otetut luokitellaan käyttöön liittyvän arvon pie- nentymisen mukaan ja las- ketaan vaikutuspotentiaali resurssi luokkien sisällä Käyttöönotetut kokonaisresurssimäärät suhteutetaan saavutettavuusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- resurssointi Luon nonv ara Vesir esur ssi P- resur sso
4.5.2013 13 13 Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus 0 1000 2000 3000 4000 500 0 6000 7000 kgCO2-ekv. CH4 N2O CO2 märehdin tä Lähde: Katajajuuri 2007 Lähde: World Business Council for Sustainable Development. Agricultural Ecosystems Facts and Trends Web: www.wbcsd.org Bensiinilitrasta syntyy noin 2 350 grammaa ja litrasta dieselöljyä noin 2 660 grammaa hiilidioksidia. ”parhailla autoilla hiilidioksidipäästöt 135 grammasta 119 grammaan ajokilometrillä”. Elinkaarinen vaikutus- profiili avaa parannus- kohteet
Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Viljatuotteet Ravitsemis-ja juomatarjoilupalvelut Olut,siideri, virvoitusjuomatja vedet Muuttuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä-ja marjatuotteet Alkoholijuomat Milj.kgCO2eq Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin per M€ 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Viljatuotteet Ravitsemis-ja juomatarjoilupalvelut Olut,siideri, virvoitusjuomatja vedet Muuttuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä-ja marjatuotteet Alkoholijuomat tnCO2eq/M€ Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Tuoteryhmä CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv) Lihatuotteet 31% 27% 41% 2% Maitotuotteet 36% 27% 37% 0% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2% Viljatuotteet 5% 40% 55% 0% Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0% Hedelmä- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1% Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0% Kalatuotteet 4% 86% 9% 0% Koko sektorin ympäristövaikutusarvio
Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Ketju kg CO2 eq/€ Lihatuotteet 2.7 Maitotuotteet 2.4 Viljatuotteet 1.8 Muut tuotteet 1.5 Kasvistuotteet 1.5 Kalatuotteet 1.0 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0 Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6 Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9 Alkoholijuomat 0.9 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0 kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3 Nautaeläinten tuotanto 4.2 Sikojen tuotanto 3.3 Maidon tuotanto 2.7 Siipikarjan tuotanto 2.1 Kananmunien tuotanto 6.3 Muu kotieläintuotanto 11.1 Koko sektorin Ympäristö- vaikutusarvio
4.5.2013 18 Kotiruoka Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kanakastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kasviskiusaus (soijapapu) Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Härkäpapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Punajuuripihvit Keitetyt ohrasuurimot (2 dl) Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikkakeitto Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Juusto, puolikova, rasvaa 15-18% Porkkanatikut Kurkku Rasvaton maito Kuvan omistaja Diabetesliitto
4.5.2013 19 0 1 2 3 4 g PO4- ekv. Raaka- aineiden Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Rehevöittävästä vaikutuksesta yli 90 % aiheutuu alkutuotannosta Ilmastovaikutuksista kasvi- ja eläinraaka-aineyhdistelmissä yli 70 % aiheutuu alkutuotannosta 0 1 2 3 4 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti CO2 CH4 N2O Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys Ilmastomuutosvaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystä. Metaani- ja dityppioksiduulipäästöjen hallinta on hyvin haastavaa.
4.5.2013 20 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Kasviskiusaus, koti CO2 CH4 N2O 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Härkäpapupihvit (veget.), koti CO2 CH4 N2O Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden Hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. Vegetaristiruuissa metaani häviää melkein kokonaan.. Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Kasviskiusaus, valmisruoka CO2 CH4 N2O
Valmiina • Hiilijalanjälki • https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodprint/laskentasuositus/Suositus_071112_Final.pdf • Rehevöittävyys • Happamoittavuus • Alailmakehän otsonin muodostus 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 21
Hereford 17.4.2013
• Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin eli maankäytön merkityksen tunteminen ympäristö rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – tässä on ongelmia! • Politiikka muutoksessa (CAP) • Talous, epäselvyys ja väärinymmärrys omavaraisuuden ja tuotannon määrän ja arvon arvioinnin välillä • Kulttuuri – vienti - vesi? • Teknologia – tehokkuus ? – eläinten hyvinvointi? - resurssien systemaattisen tarkka hyödyntäminen – näissä on erilaisia ongelmia! • Yhteiskunnan odotukset monessa suhteessa murrosvaiheessa! Naudan hiilijalanjäljen arvioinnin yhteiskuntakonteksti
• Orgaanisten maiden raivaaminen pelloksi aiheuttaa erittäin suuren kasvihuonekaasupulssin! • Ylilannoituksen aiheuttama kasvihuonekaasupäästö näkyy siinä, että esim. rehuviljatonnin hiilijalanjälki kasvaa noin 2-3 kertaiseksi ’normaalitilanteeseen’ eli keskimäärin parhaiten onnistuneen suomalaisen tuotannon hiilijalanjälkeen verrattuna • Orgaanisten maiden raivaamista pelloksi pyritään rajoittamaan. • Savialueilla puolestaan nurmituotannon vähäisyys aiheuttaa tiivistymisongelmia. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 24 sijoitusekosysteemin tunteminen
Potentiaalinen avainala • Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto saatava irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön 2) kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille löydyttävä • Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa • Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonais- taloudellisesti suunniteltu maidon-lihantuotannon järjestelmä  Mahdollinen vientiala – pitkälle jalostetut tuotteet
• Teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä – ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään – • Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi • ohessa: yleinen ympäristöhyöty • Vesiensuojelu • Eroosion välttäminen • Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen • CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä • Tuo mukanaan biodiversiteettietuja http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 27 Tavoitteeksi asetetaan, että Suomen ruuantuotannon arvo mukaan lukien vienti on kaksinkertaistunut vuoteen 2030 mennessä, mikä merkitsee noin 4 prosentin vuotuista kasvutavoitetta.
4.5.201328 Suuret kiitokset!

More Related Content

Hereford 17.4.2013

  • 1. Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi 4.5.2013
  • 2. Miksi hiilijalanjälki? • Maailmanlaajuisesti on runsaasti potentiaalia vihreälle kasvulle, jolla tarkoitetaan vähähiilisyyteen ja resurssitehokkuuteen perustuvaa, ekosysteemien toimintakyvyn turvaavaa taloudellista kasvua, joka edistää hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. 4.5.2013 2© MTT Agrifood Research Finland
  • 3. Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet vihreässä taloudessa • Ruokajärjestelmän ulkoisen energian riippuvuutta tulee olennaisesti pienentää energiatehokkuutta parantamalla, uusiutuvaa energiaa lisäämällä sekä suljetun kierron ratkaisuin. • Runsaat vesivarat tulee hyödyntää innovatiivisesti globaaleilla ruokamarkkinoilla. • Alueellisten luonnonvara- ja tuotantostrategioiden sekä yritysverkkoihin perustuva liiketoiminta yhdistettynä älykkään teknologian käyttöönottoon tarjoaa mahdollisuuden ruokastrategian tavoitteeksi asettaman viennin arvon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä. 4.5.2013
  • 4. Ruokajärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet vihreässä taloudessa jatk. • Kestävään ruokatalouteen liittyvän tietoisuuden ja yksilöllistä hyvinvointia tukevan arvoketjun integrointi osaksi hyvinvointipolitiikkaa mahdollistaa ruokastrategian asettaman 4 % vuosittaisen elintarviketuotannon arvonlisäyksen sekä kansallisilla että globaaleilla markkinoilla. • Liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia tarjoutuu materiaaleja tuotteistaville ja suunnitteluyrityksille erityisesti kansainvälisellä tasolla: • suljettuihin kiertoihin ja uusiutuvan energian tuotantoon, • vesivarojen hyödyntämiseen ja vesirikkaiden tuotteiden kaupallistamiseen, ja • alueellisten yritysverkostojen uusintamiseen ja hyödyntämiseen palveluinnovaatioiden kehityksessä sekä • yksilöllisten ja terveysvaikutteisten tuotebrändien kehittämiseen. 4.5.2013
  • 5. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 5 Nauta, suurin ympäristöongelma – ihmisen luotettava kumppani? Naudan tuotanto systeemi
  • 6. Planetaarinen kestävyys? 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 6
  • 7. © YTL Kehityspalvelu Oy Ruokaketjun ELINKAARI- ajattelu Panosteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Rehuteollisuus ja -kauppa Maitotila Meijeri Tukku- ja vähittäiskauppa Tyytyväinen kuluttaja Elinkaari Luonnontilasta eri vaiheiden kautta takaisin luonnontilaan Luonnon raaka-aine Raaka-aineiden otto maaperästä Kunnossapito Kuljetukset Pakkaus Tuotannon eri vaiheet Käyttö Varastointi Loppusijoitus Jalostus
  • 8. 4.5.2013 8 Panosteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Rehuteollisuus ja -kauppa Maitotila Meijeri Tukku- ja vähittäiskauppa Kuluttaja ENERGIA vesi ONGELMAJÄTE KIINTEÄ JÄTE JÄTEVESI & RAVINTE ET MAISEMA SIDOSRYHMÄT viranomaiset lähiympäristö julkinen sana luontoaktivistit asiakkaat tuotevastuut KULJETUKSET TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET ”PELLOLTA PÖYTÄÄN” BRÄNDIN OMISTAJAN ON TARKASTELTAVA KOKO TUOTANTOKETJUN YMPÄRISTÖKYSYMYKSIÄ - elinkaariajattelu Kuva: Pasi Voutilainen Elinkaaren systeemirajat ?
  • 9. 4.5.2013 9 Polttoaineen valmistus ja jakelu Navetta Kevyt polttoöljy Lypsy, parsi Ruokinta, sähkö, parsi Pesut, parsi Juotto, parsi Ilmanvaihto, parsi Valaistus, parsi Lypsykoneen pesu, parsi Maidon jäähdytys, parsi Sähkö, Suomi Tuotteet Lannanpoisto, pihatto Ruokinta, öljy, parsi Lypsy, pihatto Maidon jäähdytys, pihatto Pesut, pihatto Juotto,pihatto Ilmanvaihto, pihatto Ruokinta, sähkö, pihatto Ruokinta, öljy, pihatto Valaistus, pihatto Soijarouhe RY Säilörehu RY Heinä RY Laidun RY Ohra RY Kaura RY Vehnä RY Rehutehtaan energiankulutus Rypsirouhe RY Kivennäisrehu Teollinen rehu Karkearehu Vilja Rypsiöljy RY Elinkaarilaskenta © MTT Agrifood Research Finland
  • 10. Elinkaarisen mittauksen näkökulmat Kuormitusjalanjälki Kuormitus Kuormitus Kuormitus Kuormitus Kuormitus Resurssialanjälki Resurssi Resurssi Resurssi Resurssi Resurssi Raaka-ainetuotanto Jalostus Vesijalanjälki Ravinnejalanjälki Hiilijalanjälki Vesistökuormitus Ekotoksinen jalanjälki Humaanitoksiset jäämät
  • 11. © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Rehevöityminen Karsinogeenit CFC Pb Cd PAH Pöly VOC DDT CO2 SO2 NOx Savusumu kesällä Savusumu talvella P Torjunta-aineet jne... Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Vaikutusarviointi kuormitusnäkökulmassa Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen ohenemen Happamoituminen Rehevöityminen Karsinogeenit CFC Torjunta-aineet… NH3 PAH CH4 VOC N2O CO2 SO2 NOx Ilmastomuutos Happamoituminen P Ilmastomuutos N Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- kuormitus Kvantitatiivinen vaikutusarviointi Arvottaminen Tulos
  • 12. Saatavuus © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Ilmastonmuutos Happamoituminen Otsonikerroksen oheneminen Raskasmetallit Rehevöityminen Karsinogeenit Savusumu kesällä Savusumu talvella Torjunta-aineet Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue Päästöt luokitellaan vaikutusten mukaisesti ja lasketaan vaikutuspotentiaali luokkien sisällä (ekvivalenttiarvot) Kokonaisekvivalenttimäärät suhteutetaan vaikutusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Vaikutusarviointi kuormitusnäkökulmassa Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Käyttäjä Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Normalisointi Kvantitat.vaiku tusarviointi Subjektiivinen vaikutusarviointi Ympäristö indeksi Käyttäjä Normalisointi Arvottaminen Tulos © YTL Kehityspalvelu Oy Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen/poliittinen osa-alue Käyttöön otetut luokitellaan käyttöön liittyvän arvon pie- nentymisen mukaan ja las- ketaan vaikutuspotentiaali resurssi luokkien sisällä Käyttöönotetut kokonaisresurssimäärät suhteutetaan saavutettavuusluokkakohtaisesti maantieteellisesti ja ajallisesti rajattuihin perusarvoihin Eri vaikutusluokkien keskinäinen merkittävyys arvotetaan esim. asiantuntijapaneelin avulla Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristö- resurssointi Luon nonv ara Vesir esur ssi P- resur sso
  • 13. 4.5.2013 13 13 Emmental-juustotonnin ilmastonmuutosvaikutus 0 1000 2000 3000 4000 500 0 6000 7000 kgCO2-ekv. CH4 N2O CO2 märehdin tä Lähde: Katajajuuri 2007 Lähde: World Business Council for Sustainable Development. Agricultural Ecosystems Facts and Trends Web: www.wbcsd.org Bensiinilitrasta syntyy noin 2 350 grammaa ja litrasta dieselöljyä noin 2 660 grammaa hiilidioksidia. ”parhailla autoilla hiilidioksidipäästöt 135 grammasta 119 grammaan ajokilometrillä”. Elinkaarinen vaikutus- profiili avaa parannus- kohteet
  • 14. Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Viljatuotteet Ravitsemis-ja juomatarjoilupalvelut Olut,siideri, virvoitusjuomatja vedet Muuttuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä-ja marjatuotteet Alkoholijuomat Milj.kgCO2eq Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
  • 15. Elintarvikeketjun ilmaston muutosvaikutuksen muodostuminen tuoteryhmittäin per M€ 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 Viljatuotteet Ravitsemis-ja juomatarjoilupalvelut Olut,siideri, virvoitusjuomatja vedet Muuttuotteet Maitotuotteet Lihatuotteet Kasvistuotteet Kalatuotteet Hedelmä-ja marjatuotteet Alkoholijuomat tnCO2eq/M€ Tuonnin Kuljetus Tuonti Kotimainen Tuotanto MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
  • 16. Ilmastonmuutosvaikutuksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Tuoteryhmä CH4 CO2-fos N2O PFC (CO2ekv) Lihatuotteet 31% 27% 41% 2% Maitotuotteet 36% 27% 37% 0% Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 21% 55% 23% 2% Viljatuotteet 5% 40% 55% 0% Kasvistuotteet 5% 67% 28% 0% Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 4% 56% 40% 0% Hedelmä- ja marjatuotteet 12% 61% 26% 1% Alkoholijuomat 4% 56% 40% 0% Kalatuotteet 4% 86% 9% 0% Koko sektorin ympäristövaikutusarvio
  • 17. Ilmastonmuutoksen muodostuminen loppukäyttöön toimitetuissa tuoteryhmissä kuormituksittain Ketju kg CO2 eq/€ Lihatuotteet 2.7 Maitotuotteet 2.4 Viljatuotteet 1.8 Muut tuotteet 1.5 Kasvistuotteet 1.5 Kalatuotteet 1.0 Olut, siideri, virvoitusjuomat ja vedet 1.0 Ravitsemis- ja juomatarjoilupalvelut 0.6 Hedelmä- ja marjatuotteet 0.9 Alkoholijuomat 0.9 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, tuonti 1.8 alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, kotimainen loppukäyttö 2.0 kaikki ETK tuotteet keskimäärin 1.3 Nautaeläinten tuotanto 4.2 Sikojen tuotanto 3.3 Maidon tuotanto 2.7 Siipikarjan tuotanto 2.1 Kananmunien tuotanto 6.3 Muu kotieläintuotanto 11.1 Koko sektorin Ympäristö- vaikutusarvio
  • 18. 4.5.2013 18 Kotiruoka Nakkimakkara Perunasose, kevytmaitoon Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kinkkukiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broilerikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Broileripasta(vuoka) Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kirjolohikiusaus Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kanakastike Makaroni/pasta Tomaatti-kurkku-lehtisal.+ keitetty porkkana Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Kasviskiusaus (soijapapu) Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Härkäpapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Soijapapupihvit Perunnasose, veteen Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Punajuuripihvit Keitetyt ohrasuurimot (2 dl) Kaali-mustaherukkasalaatti Sekaleipä vaalea, vehnäjauho, vehnärouhe Kasvirasvalevite, 70 % rasvaa Rasvaton maito Ohrapuuro Mansikkakeitto Ruisleipä, perinteinen Kasvirasvamargariini, 70 % rasvaa Juusto, puolikova, rasvaa 15-18% Porkkanatikut Kurkku Rasvaton maito Kuvan omistaja Diabetesliitto
  • 19. 4.5.2013 19 0 1 2 3 4 g PO4- ekv. Raaka- aineiden Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti N-rehevöittävä P-rehevöittävä NH3 to air NOx to air Rehevöittävästä vaikutuksesta yli 90 % aiheutuu alkutuotannosta Ilmastovaikutuksista kasvi- ja eläinraaka-aineyhdistelmissä yli 70 % aiheutuu alkutuotannosta 0 1 2 3 4 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Lihamakaronilaatikko, koti CO2 CH4 N2O Aterian eri valmistusvaiheiden merkitys Ilmastomuutosvaikutuksissa metaanilla ja dityppioksidilla on hiilidioksidin ohella paljon merkitystä. Metaani- ja dityppioksiduulipäästöjen hallinta on hyvin haastavaa.
  • 20. 4.5.2013 20 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Kasviskiusaus, koti CO2 CH4 N2O 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Härkäpapupihvit (veget.), koti CO2 CH4 N2O Kasvisaterioissa eri tuotantovaiheiden Hiilijalanjälkien erot tasaantuvat. Vegetaristiruuissa metaani häviää melkein kokonaan.. Valmisruoissa teollisuuden osuus kasvaa ja kotitalouksien pienenee. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 kg CO2 ekv. Raaka-aineiden alkutuotanto Teollisuus Kauppa Kotitalous Kasviskiusaus, valmisruoka CO2 CH4 N2O
  • 21. Valmiina • Hiilijalanjälki • https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/foodprint/laskentasuositus/Suositus_071112_Final.pdf • Rehevöittävyys • Happamoittavuus • Alailmakehän otsonin muodostus 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 21
  • 23. • Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin eli maankäytön merkityksen tunteminen ympäristö rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – tässä on ongelmia! • Politiikka muutoksessa (CAP) • Talous, epäselvyys ja väärinymmärrys omavaraisuuden ja tuotannon määrän ja arvon arvioinnin välillä • Kulttuuri – vienti - vesi? • Teknologia – tehokkuus ? – eläinten hyvinvointi? - resurssien systemaattisen tarkka hyödyntäminen – näissä on erilaisia ongelmia! • Yhteiskunnan odotukset monessa suhteessa murrosvaiheessa! Naudan hiilijalanjäljen arvioinnin yhteiskuntakonteksti
  • 24. • Orgaanisten maiden raivaaminen pelloksi aiheuttaa erittäin suuren kasvihuonekaasupulssin! • Ylilannoituksen aiheuttama kasvihuonekaasupäästö näkyy siinä, että esim. rehuviljatonnin hiilijalanjälki kasvaa noin 2-3 kertaiseksi ’normaalitilanteeseen’ eli keskimäärin parhaiten onnistuneen suomalaisen tuotannon hiilijalanjälkeen verrattuna • Orgaanisten maiden raivaamista pelloksi pyritään rajoittamaan. • Savialueilla puolestaan nurmituotannon vähäisyys aiheuttaa tiivistymisongelmia. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 24 sijoitusekosysteemin tunteminen
  • 25. Potentiaalinen avainala • Haaste: 1) Märehtijöihin perustuva tuotanto saatava irti vesiin kohdistuvasta kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön 2) kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille löydyttävä • Suomalaisen elintarviketalouden tulee perustua korkeaan osaamisen tasoon kaikissa arvoketjuissa ja erityisesti avainaloilla kuten maidon ja lihan tuotannossa • Mahdollisuutena: ekologisesti ja kokonais- taloudellisesti suunniteltu maidon-lihantuotannon järjestelmä  Mahdollinen vientiala – pitkälle jalostetut tuotteet
  • 26. • Teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä – ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään – • Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi • ohessa: yleinen ympäristöhyöty • Vesiensuojelu • Eroosion välttäminen • Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen • CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä • Tuo mukanaan biodiversiteettietuja http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
  • 27. 4.5.2013© MTT Agrifood Research Finland 27 Tavoitteeksi asetetaan, että Suomen ruuantuotannon arvo mukaan lukien vienti on kaksinkertaistunut vuoteen 2030 mennessä, mikä merkitsee noin 4 prosentin vuotuista kasvutavoitetta.