Lapset ja nuoret pakolaisina - mielenterveyden haasteet
0 likes206 views
Ylilääkäri Päivi Santalahden esitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.4.2018 järjestetyssä PALOMA-käsikirjan julkaisutilaisuudessa.
Lapset ja nuoret pakolaisina - mielenterveyden haasteet
- 1. 1 Lapset ja nuoret pakolaisina - mielenterveyden haasteet Paloma 10.4.2018 Päivi Santalahti Ylilääkäri THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö 10.4.2018
- 2. 10.4.2018 2
- 3. Lapset ja nuoret pakolaisina • 2015 Euroopassa olevista turvapaikanhakijoista 29% oli alaikäisiä (19 % alle 14 –vuotiaita ja 10 % oli 14 - 17 vuotiaita). • Vauvoilla ja pikkulapsilla keskushermosto kehittyy voimakkaasti ja nuoruusiässä etenkin korkeammat aivotoiminnot, liittyen esimerkiksi tunteiden tunnistamiseen ja käyttäytymisen säätelyyn, jatkavat kehitystään ja ovat herkkiä ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksille. • Aivojen koko kasvaa, rakenne muuttuu ja hermoradat kehittyvät, käytetyt hermosolujen yhteydet vahvistuvat ja turhat yhteydet karsiutuvat • Puolet mt-ongelmista alkaa 14 v ikään mennessä (Kessler ym. 2015) 10.4.2018 3
- 5. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin perusteet • Mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat riski- ja suojaavat tekijät, resilienssi ja selviytymiskeinot • Kokonaisuus on yksilöllinen • Mielenterveyden ongelmien kehittymisen kannalta keskeistä on riskitekijöiden määrä – traumat, menetykset, ympäristön ennakoimattomuus, vanhempien mt- ongelmat, oppimisvaikeudet, fyysisen kehityksen ongelmat, arki ei tarjoa iänmukaisia haasteita, kavereiden puute ja kaverisuhteiden muutokset, kiusaaminen ja syrjintä • Keskeistä lapsilla ja nuorilla on miten lapsi tai nuori selviää kehitystehtävistä traumojen ja menetysten ’kanssa’ ja uudessa ympäristössä 10.4.2018 5
- 6. • Nuorella identiteetin kehitys on keskeistä ja tämän vuoksi turvallisuuden, kuuluvuuden ja onnistumisen kokemusten lisäksi menneisyyden ja tulevaisuuden työstäminen on tärkeää. • Koherentti tarina tapahtuneesta auttaa selviytymään, mutta lapselle se voi olla monista sysitä vaikeaa (muisti, maagiset ajatukset, väärintulkinnat). • Hylätyksi tuleminen ja yksin jääminen on lapsen peruspelkoja ja säilyy jossain muodossa läpi elämän. Voi johtaa suhteettomalta näyttäviin paniikkitilanteisiin. • Ylivirittyneisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet, vetäytyminen ja mahd. somaattiset oireet vaikeuttavat iänmukaista oppimista. Alakouluikäiselle on tärkeää olla samanlainen kuin ikätoverit. 10.4.2018 6
- 7. Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, Minna Lähteenmäki 2013 • Turvapaikanhakijalapsia voidaan pitää yhtenä vähiten valtaa omaavista yhteiskuntaryhmistä. • Arkielämässä monet aikuiset käyttävät kulttuuria keinona selittäessään pois jotakin, mitä he eivät pysty muuten nostamaan esiin. • Turvapaikanhakijalapsen näkökulmasta monet ristiriitatilanteet johtuvat muusta kuin perheen kulttuurista. • Kotimaan kodin positiiviset merkitykset siirtyivät turvapaikan haun aikaiseen kotiin. 10.4.2018 7
- 8. Palomassa opittua! • On tärkeää että lapset ja nuoret saavat samat palvelut ja niiden samat sisällöt viiveettä! – Kouluvalmiuksien kehittämisen tukeminen – Äitiys- ja lastenneuvola, seksuaaliterveys – Joustavia ratkaisuja eri puolilla Suomea – Toivottavasti löytyy resurssit materiaalien kääntämiseksi 10.4.2018 8
- 9. Hankkeita, menetelmiä, toimintoja • Lapsiystävällinen tila, Pela ry • Fhille, Folkhälsan • Helsingin Diakonissalaitos • Tunne- ja vuorovaikutustaidot kouluissa, kiusaamisen ehkäisy, ryhmänhallinta • NET, narratiivinen altistusterapia 10.4.2018 9
- 10. Lasten ja nuorten, jotka ovat pakolaisina mielenterveyden edistäminen • Turvallinen, ennakoitava iänmukaisia oppimis- ja kehitysmahdollisuuksia tarjoava arki • Samat palvelut kuin muille ikätovereille: pääsy ja sisältö • Hankkeet ja projektit > mitä tehty aiemmin ja muualla, mihin tutkimusnäyttöön pohjaa > uusien toimintojen tutkiminen 10.4.2018 10
- 11. References: • Anna Rastas. Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi. Nuorisotutkimusverkosto. Tampere University Press 2007. • Räsänen M, Kivirauma J. Oppilaana monikulttuurisessa koulussa. In Klemelä K, Tuittu A, Virta A, Rinne R (eds)Vieraana Koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turku 2011 • Räsänen R. Conditions for intercultural learning and dialogue (pp. 15–34). Turku: Finnish Educational Research Association.2005. • Souto A-M. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteissa. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 110. Helsinki 2011. • Stohmeier D, Kärnä A, Salmivalli C. Intrapersonal and interpersonal risk factors for peer victimization in immigrant youth in Finland. Dec Psychol 2011; 47:248-251. • Suikkanen S. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakoliaslasten ja – nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin diakonissalaitoksen raportteja 1 /2010. Helsinki 2010 • Hakkarainen, Laakso, Qvarnström-Obrey, Vehviläinen. Joka tapaamisen jälkeen on tunne, että toivoa on. KITU lapset ja nuoret –hankeen loppuarviointiraportti. Helsingin Diakonissalaitos 2/2012 • Kerkkänen, Säävälä. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. TEM 40/2015. 10.4.2018 11
- 12. • Snellman ym. Aikuisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2014;51:203-222 • Minna Lähteenmäki .Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta, väitöskirja, 2013 10.4.2018 12