ºÝºÝߣ

ºÝºÝߣShare a Scribd company logo
Maan
viljavuusfosfori-
pitoisuus vaikuttaa
ohran satoon
fosforilannoitusta
voimakkaammin
Maarit Termonen, Arja Louhisuo (Mustonen),
Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi
Maataloustieteen Päivät 10.1.2024, Helsinki
Kuva: Maarit Termonen/Luke
Johdanto
• Fosforilannoituskokeita on tyypillisesti tehty koeasetelmalla, jossa
erisuuruisia P-lannoituksia verrataan P-lannoittamattomaan kontrolliin
viljavuus-P-luokaltaan tasaisella koealueella.
→ tutkimustietoa maan viljavuusluokan vaikutuksesta, tai etenkään viljavuusluokan ja
P-lannoituksen yhdysvaikutuksesta ei juuri ole
• Ohran tiedetään hyötyvän P-lannoituksesta säilörehunurmia enemmän
• Karjatilojen nurmikierrossa on usein mukana ohraa
• Tässä kokeessa tutkittiin maan viljavuus-P-luokan ja P-lannoituksen
yhdysvaikutusta tätä tarkoitusta varten valmistetulla tutkimusalustalla
Kuva: Juliana Roivainen/Luke
Tutkimusalustan perustaminen
• Valittiin peltolohko, jossa matala viljavuusfosforipitoisuus
• Maalaji runsasmultainen hiesusavi (rm HsS)
• Sijainti Luke Kuopio Maaningalla Pohjois-Savossa
• Nostettiin maan P-lukua
kaksoissuperfosfaattilannoituksella (P 20%) ja kynnöillä
vuosina 2017 ja 2018.
• Tuloksena latinalainen neliö (kolme viljavuusfosforitasoa,
kolme kerrannetta), jossa kunkin alueen koko
70 m x 70 m.
Ks. tutkimusalustan perustamisesta tarkemmin: Mustonen ym. 2022. Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen
kehitettiin uusi tutkimusalusta – mihin lannoitusfosfori maassa päätyy? Maataloustieteen Päivät 2022, Esitelmä- ja
posteritiivistelmät. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 39. s. 205.
matala keskim. korkea
korkea matala keskim.
keskim. korkea matala
Koeasetelma ja kokeen toteutus
• Kokeen toteutus 2020–2023
• Pääruutu maan P-luokka (matala PAAC 5,3 mg/l, keskimääräinen 13,6 mg/l, korkea 22,9 mg/l)
• [Osaruutu kasvilaji, puitava ohra ja säilörehunurmi, tässä käsitellään vain ohraa]
• Osa-osaruutu P-lannoitus (0, 10, 20 ja 40 kg P/ha)
• Kaarle-ohra, 500 kpl itävää siementä/m2, 100 kg N/ha + 53 kg K/ha (NK2), P-portaat kylvön
yhteydessä sekoitettuna NK2:een (superfosfaatti P20)
• Kasvinsuojeluruiskutus
• Puinti
• Määritetty mm. sato (15 % kosteus), hehtolitrapaino, jyvien P-pitoisuus
• Maasta mm. viljavuus-P ruuduittain joka syksy
• Tulossa kevät 2024: Fosforin huuhtoumakoe SIMU-olosuhdekammiossa
Jyväsato
• Vuonna 2021 sato oli todella
heikko kuivuuden vuoksi.
• Vuonna 2020 sato oli oikein hyvä
huomioiden maantieteellinen
sijainti ja pellon ominaisuudet,
2022 ja 2023 kohtalaisia
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
2020 2021 2022 2023
sato,
kg/ha
Keskimääräinen jyväsato
(15% kosteus) eri vuosina
Yhdysvaikutus
• Matalassa P-luokassa 20P ja 40P
tuottivat suuremman kumulatiivisen
sadon kuin 0P (p < 0,05),
vuosikohtaisesti tämä oli
tilastollisesti merkitsevä 2022 ja 2023
• Keskimääräisessä ja korkeassa P-
luokassa P-lannoituksella ei ollut
vaikutusta satoon, paitsi yksittäisenä
vuonna 2023, jolloin 20P ja 40P
tuottivat korkeamman sadon kuin 0P
keskimääräisessä luokassa (p < 0,05)
Maan P-luokka
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
0P 10P 20P 40P
sato,
kg/ha
Keskimääräinen P-luokka 2023
a
ab
b b
Yhdysvaikutus
Voidaanko matalassa P-luokassa
riittävällä P-lannoituksella saada yhtä
korkea sato kuin keskimääräisessä tai
korkeassa luokassa ilman P-
lannoitusta?
Maan P-luokka
Kumulatiivinen sato 2020-2023:
10 kg P/ha –lannoitus matalassa P-
luokassa riitti tuottamaan saman sadon
kuin 0 P keskimääräisessä
40 kg P/ha ei riittänyt matalassa P-luokassa
samaan satoon kuin 0 P korkeassa
Tässä kuitenkin vuosikohtaista vaihtelua
Jyvien laatu
• Viljavuusluokalla tai P-lannoituksella
ei pääosin ollut vaikutusta
hehtolitrapainoon tai jyvien P-
pitoisuuteen
• Vain vuonna 2022 korkeassa
viljavuusluokassa saatiin korkeampi
hlp (59,5 kg) ja jyvien P-pitoisuus
(5,6 g/kg ka) kuin muissa kahdessa
(hlp 57,5 kg ja P 5,3 g/kg ka)
Vuosi Hlp
(kg)
P-pitoisuus
(g/kg ka)
2020 60,2 4,0
2021 52,8 5,6
2022 58,2 5,4
2023 62,7 4,6
Kuva: Juliana Roivainen/Luke
Viljavuus-P:n muutos maassa
• Neljän kasvukauden aikana 0P ja 40P
ovat erkaantuneet toisistaan kaikissa
kolmessa viljavuus-P-luokassa
• Vuosittain tapahtuva kyntö
todennäköisesti lisää käyrien
sahaamista
0.0
5.0
10.0
15.0
20.0
25.0
2020 kevät 2020 syksy 2021 syksy 2022 syksy 2023 syksy
Viljavuus-P
AAC
,
mg/l
Viljavuus-P muutos maassa
Matala 0P Matala 40P Keskimääräinen 0P
Keskimääräinen 40P Korkea 0P Korkea 40P
välttävä
tyydyttävä
hyvä
korkea
P-tase
• Matalassa ja
keskimääräisessä
luokassa taseet samaa
tasoa
• Korkeassa luokassa
taseet 10-20 kg
matalampia (p < 0,05,
korkeampi satotaso →
korkeampi P-poistuma)
-80
-40
0
40
80
120
0 10 20 40 0 10 20 40 0 10 20 40
P-lannoitus kg/ha/vuosi
P-tase vilja 2020-2023
Matala Keskimääräinen Korkea
16P
0P
5-10P
Fosforilannoituksen enimmäismäärät
Johtopäätökset
• Ohran sato oli pienempi matalassa
P-luokassa (5,3 mg/l) verrattuna
korkeaan (22,9 mg/l). Matalassa
luokassa P-lannoitus nosti satoa.
• Keskimääräisessä (13,6 mg/l) ja
korkeassa luokassa P-lannoituksella
ei saatu suoraa satohyötyä.
• Ohra on usein mukana karjatilojen
nurmikierrossa. Ohran nurmesta
poikkeava fosforitarve on syytä ottaa
huomioon. Kuva: Juliana Roivainen/Luke
Kiitos!
Koe toteutettiin FOMA (2020, Luke) ja
FOMARE (2021–2023, MMM Makera +
Yara Suomi) –hankkeissa.

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
Ìý

Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voimakkaammin

  • 1. Maan viljavuusfosfori- pitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voimakkaammin Maarit Termonen, Arja Louhisuo (Mustonen), Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi Maataloustieteen Päivät 10.1.2024, Helsinki Kuva: Maarit Termonen/Luke
  • 2. Johdanto • Fosforilannoituskokeita on tyypillisesti tehty koeasetelmalla, jossa erisuuruisia P-lannoituksia verrataan P-lannoittamattomaan kontrolliin viljavuus-P-luokaltaan tasaisella koealueella. → tutkimustietoa maan viljavuusluokan vaikutuksesta, tai etenkään viljavuusluokan ja P-lannoituksen yhdysvaikutuksesta ei juuri ole • Ohran tiedetään hyötyvän P-lannoituksesta säilörehunurmia enemmän • Karjatilojen nurmikierrossa on usein mukana ohraa • Tässä kokeessa tutkittiin maan viljavuus-P-luokan ja P-lannoituksen yhdysvaikutusta tätä tarkoitusta varten valmistetulla tutkimusalustalla Kuva: Juliana Roivainen/Luke
  • 3. Tutkimusalustan perustaminen • Valittiin peltolohko, jossa matala viljavuusfosforipitoisuus • Maalaji runsasmultainen hiesusavi (rm HsS) • Sijainti Luke Kuopio Maaningalla Pohjois-Savossa • Nostettiin maan P-lukua kaksoissuperfosfaattilannoituksella (P 20%) ja kynnöillä vuosina 2017 ja 2018. • Tuloksena latinalainen neliö (kolme viljavuusfosforitasoa, kolme kerrannetta), jossa kunkin alueen koko 70 m x 70 m. Ks. tutkimusalustan perustamisesta tarkemmin: Mustonen ym. 2022. Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusalusta – mihin lannoitusfosfori maassa päätyy? Maataloustieteen Päivät 2022, Esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen Maataloustieteellisen seuran tiedote no 39. s. 205. matala keskim. korkea korkea matala keskim. keskim. korkea matala
  • 4. Koeasetelma ja kokeen toteutus • Kokeen toteutus 2020–2023 • Pääruutu maan P-luokka (matala PAAC 5,3 mg/l, keskimääräinen 13,6 mg/l, korkea 22,9 mg/l) • [Osaruutu kasvilaji, puitava ohra ja säilörehunurmi, tässä käsitellään vain ohraa] • Osa-osaruutu P-lannoitus (0, 10, 20 ja 40 kg P/ha) • Kaarle-ohra, 500 kpl itävää siementä/m2, 100 kg N/ha + 53 kg K/ha (NK2), P-portaat kylvön yhteydessä sekoitettuna NK2:een (superfosfaatti P20) • Kasvinsuojeluruiskutus • Puinti • Määritetty mm. sato (15 % kosteus), hehtolitrapaino, jyvien P-pitoisuus • Maasta mm. viljavuus-P ruuduittain joka syksy • Tulossa kevät 2024: Fosforin huuhtoumakoe SIMU-olosuhdekammiossa
  • 5. Jyväsato • Vuonna 2021 sato oli todella heikko kuivuuden vuoksi. • Vuonna 2020 sato oli oikein hyvä huomioiden maantieteellinen sijainti ja pellon ominaisuudet, 2022 ja 2023 kohtalaisia 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 2020 2021 2022 2023 sato, kg/ha Keskimääräinen jyväsato (15% kosteus) eri vuosina
  • 6. Yhdysvaikutus • Matalassa P-luokassa 20P ja 40P tuottivat suuremman kumulatiivisen sadon kuin 0P (p < 0,05), vuosikohtaisesti tämä oli tilastollisesti merkitsevä 2022 ja 2023 • Keskimääräisessä ja korkeassa P- luokassa P-lannoituksella ei ollut vaikutusta satoon, paitsi yksittäisenä vuonna 2023, jolloin 20P ja 40P tuottivat korkeamman sadon kuin 0P keskimääräisessä luokassa (p < 0,05) Maan P-luokka 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 0P 10P 20P 40P sato, kg/ha Keskimääräinen P-luokka 2023 a ab b b
  • 7. Yhdysvaikutus Voidaanko matalassa P-luokassa riittävällä P-lannoituksella saada yhtä korkea sato kuin keskimääräisessä tai korkeassa luokassa ilman P- lannoitusta? Maan P-luokka Kumulatiivinen sato 2020-2023: 10 kg P/ha –lannoitus matalassa P- luokassa riitti tuottamaan saman sadon kuin 0 P keskimääräisessä 40 kg P/ha ei riittänyt matalassa P-luokassa samaan satoon kuin 0 P korkeassa Tässä kuitenkin vuosikohtaista vaihtelua
  • 8. Jyvien laatu • Viljavuusluokalla tai P-lannoituksella ei pääosin ollut vaikutusta hehtolitrapainoon tai jyvien P- pitoisuuteen • Vain vuonna 2022 korkeassa viljavuusluokassa saatiin korkeampi hlp (59,5 kg) ja jyvien P-pitoisuus (5,6 g/kg ka) kuin muissa kahdessa (hlp 57,5 kg ja P 5,3 g/kg ka) Vuosi Hlp (kg) P-pitoisuus (g/kg ka) 2020 60,2 4,0 2021 52,8 5,6 2022 58,2 5,4 2023 62,7 4,6 Kuva: Juliana Roivainen/Luke
  • 9. Viljavuus-P:n muutos maassa • Neljän kasvukauden aikana 0P ja 40P ovat erkaantuneet toisistaan kaikissa kolmessa viljavuus-P-luokassa • Vuosittain tapahtuva kyntö todennäköisesti lisää käyrien sahaamista 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 2020 kevät 2020 syksy 2021 syksy 2022 syksy 2023 syksy Viljavuus-P AAC , mg/l Viljavuus-P muutos maassa Matala 0P Matala 40P Keskimääräinen 0P Keskimääräinen 40P Korkea 0P Korkea 40P välttävä tyydyttävä hyvä korkea
  • 10. P-tase • Matalassa ja keskimääräisessä luokassa taseet samaa tasoa • Korkeassa luokassa taseet 10-20 kg matalampia (p < 0,05, korkeampi satotaso → korkeampi P-poistuma) -80 -40 0 40 80 120 0 10 20 40 0 10 20 40 0 10 20 40 P-lannoitus kg/ha/vuosi P-tase vilja 2020-2023 Matala Keskimääräinen Korkea 16P 0P 5-10P Fosforilannoituksen enimmäismäärät
  • 11. Johtopäätökset • Ohran sato oli pienempi matalassa P-luokassa (5,3 mg/l) verrattuna korkeaan (22,9 mg/l). Matalassa luokassa P-lannoitus nosti satoa. • Keskimääräisessä (13,6 mg/l) ja korkeassa luokassa P-lannoituksella ei saatu suoraa satohyötyä. • Ohra on usein mukana karjatilojen nurmikierrossa. Ohran nurmesta poikkeava fosforitarve on syytä ottaa huomioon. Kuva: Juliana Roivainen/Luke
  • 12. Kiitos! Koe toteutettiin FOMA (2020, Luke) ja FOMARE (2021–2023, MMM Makera + Yara Suomi) –hankkeissa.

Editor's Notes

  • #2: Esitys 15 min + kysymykset 5 min
  • #4: Keskimääräinen 325 kg P/ha, korkea 650 kg P/ha, kaksoissuperfosfaattilannoitus (P20)
  • #5: SIMU-kokeessa nurmi/ohra, kolme P-luokkaa, lannoiteportaat 0P ja 40P, kyntö/sänki
  • #6: Viralliset lajikekokeet 2016-2023, Kaarle-ohra viljelyvyöhyke 3 keskisato 6504 kg (kokeita 19). Tällä alueella viljelijät ovat yleensä tyytyväisiä keskimäärin 4000 satoihin. 2020 sato on tosi hyvä, kun pelto ei ole parhain mitä meillä on.
  • #8: Sama vuosikohtaisesti: 2020: matala ei jää keskimääräistä heikommaksi myöskään nollaruudulla. Myöskään ero korkeaan ei ole vielä niin selkeä, eikä johdonmukainen (saattaa jäädä matalammaksi kuin 0P, mutta muissa ei) 2021: katovuosi, ei kiinnostava 2022: sama kuin kumulatiivinen 2023: matala0 ja keskimääräinen0 ei eroa, pääasiassa sama tulkinta kuin kumulatiivisessa keskimääräisen luokan osalta, mutta korkeassa 20 kg P riitti tuottamaan saman sadon kuin 0 P korkeassa luokassa
  • #9: Hlp vastaanottorajat 58-60. Perushinnan vähennysraja 64-65, monitahoisilla ohrilla karjatiloilla ollaan yleensä tyytyväisiä kun hlp 62. Valokuva eri kokeelta.
  • #10: Kuvasta näkyy syy miksi pääruutujen nimet eivät ole viljavuusluokkien nimiä: matala luokka välttävän ja tyydyttävän rajalla, keskimääräinen tyydyttävän ja hyvän rajalla, korkea = korkea lähes mutta ei ihan joka ruutu. Käyrien siksakkaus johtuu osin kynnöstä, nurmiruudut käyttäytyy loogisemmin. Nurmella myöskään Matala 0P ei nouse 2020 syksyllä.
  • #11: Välttävä 16P, tyydyttävä 10P, hyvä 5P, korkea 0P https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/perusehdot/ehdollisuus/ehdollisuuden-opas/ehdollisuuden-opas-2023/
  • #12: Tulosten tarkempi käsittely pitkässä tekstissä. Nurmi kasvoi aivan yhtä hyvin kaikissa viljavuusfosforiluokissa kaikilla P-lannoituksilla. Huuhtoumakoe alkamassa 15.1.