�ݺ�ߣ

Editor's Notes

• #2: Kiitos Jyri – ja vielä kerran myös minun puolesta: Hyvää alkanutta vuotta ja Sydämellisesti tervetuloa tähän Sitran Kiertotalousseminaariin!! On kerta kaikkiaan upeaa nähdä teidät kaikki näin monilukuisena täällä tänään. Tämä lupaa hyvää ei vain tälle päivälle, vaan koko tälle tärkeälle teemalle, joka tarjoaa Suomelle hienoja uusia mahdollisuuksia kestävän liiketoiminnan ja hyvinvoinnin rakentamiselle. … ja tämän on ilahduttavasti huomannut ja noteerannut painavasti myös Tasavalla Presidentti, joka nosti Uuden Vuoden puheessa esiin vain 3 teemaa: turvallisuuden, talouden ja ympäristön.
• #3: Koskaan ennen ympäristö ei ole ollut näin vahvasti esillä TP:n uudenvuodenpuheissa. Ympäristöasioista puhuessaan hän mainitsi, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja talous näyttävät olevan vuorovaikutuksessa niin, että torjunta heikkenee jos talouskin heikkenee. Vaakakuppiin joutuvat toistensa vastinparina oman maan velka ja meidän kaikkien yhteinen hiilivelka. Molemmat velat syövät tulevaisuutta! Tämä oli hyvin selkeä viesti meille suomalaisille, että heikko taloustilanne ei saa viedä huomiota ympäristöasioilta ja että Suomi, kuten ei mikään muukaan maa, saa kasvattaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa hiilivelkaa, sillä jonain päivänä se tulee maksettavaksi. Ja ikävä kyllä korkojen kera. Jokaiselle viivytetyllä vuosikymmenellä ilmastonmuutoksen torjunnan hinta vain kasvaa. Toisaalta puhe korosti Suomen vastuullisuutta ja yritystemme luomia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. TP kannusti meitä panostamaan näihin jatkossakin. Tällä hetkellä suurena riskinä koko maapallon tulevaisuudelle on öljyn ja kaasun halpa hinta, mikä johtaa niiden lisääntyvään käyttöön monessa maassa. On suuri kiusaus ottaa käyttöön halpaa energiaa huomioimatta hintaa, jonka sen nykyisestä käytöstä joutuu tulevaisuudessa maksamaan. Tämän voidaan sanoa synnyttävän maapallolle ”hiilivelkaa”, jonka koron suuruutta emme edes tiedä. Hiilivelka tulee kuitenkin maksettavaksi, jos me emme sitä maksa, se jää tuleville sukupolville. Lykkäämisen myötä hiilivelan koron suuruus kasvaa, sillä ilmastonmuutoksen torjunta tulee aina vaan kalliimmaksi mitä pidemmälle sitä lykätään. Tämä on selvästi osoitettu sekä kansainvälisen ilmastopaneelin että USA:n hallituksen tekemissä raporteissa. Halpojen fossiilisten polttoaineiden käyttö ei siis saa vielä pohjaa siirtymiseltä uusiutuvan energian ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Lyhyen tähtäimen edulliset ratkaisut, jotka johtavat tulevaisuuden huimiin kustannukset ovat huonompi vaihtoehto kuin investointi tulevaisuuden edullisiin kustannuksiin.
• #4: Maailman tämän hetkinen talousnäkemys pohjautuu eräänlaiseen harhaan, kun kuvittelemme, että neitseellisiä luonnonvaroja ja halpaa fossiilista energiaa on yllin kyllin käytettävissä kattamaan alati kasvava kulutus. Tällä hetkellä maapallon 7 miljardia ihmistä kuluttaa vuodessa luonnonvaroja 1,5 maapallon verran. Mikäli kaikki maapallon ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme jo nyt vähintään kolmen maapallollisen verran luonnonvaroja. Kuitenkin me kaikki hyvin tiedämme, että maapalloja on vain tämä yksi. Aikamme suurin systeeminen muutoshaaste onkin koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnovarojen kulutuksesta. Nykyinen ajattelumalli valitettavan usein etsii ratkaisua talouskasvuun ja koettuun hyvinvointiin kulutuksen lisäämisestä. Huomioiden globaali luonnonvarojen riittävyys tämä ei yksinkertaisesti ole kestävä tie. Jos kulutusta kasvatetaan, sen tulee perustua materiaalien suljettuun kiertoon, energiatehokkuuteen ja cleantechiin. Ennen kaikkea materialistisesta kulutuksesta tulee siirtyä kohti palveluiden hyödyntämistä. (Hyödyllinen kysymys myös on; tarvitsemmeko me ihmiset sitä kaikkea materiaalia, jota ympärillämme on, lisääkö se kokemaamme hyvinvointia.) Ajattelutavan muutos on tehtävä nyt, kun ratkaisuihin voidaan vielä vaikuttaa, eikä vasta sitten kun olemme pakon edessä. Ratkaisujen kehittäminen etujoukoissa tarkoittaa myös sitä, että tällöin olemme etujoukoissa hyödyntämässä maailman kasvavia cleantechin ja kiertotalouden markkinoita. Kiertotalouteen siirtyminen etujoukoissa tarkoittaa tulevaisuuden kilpailukykyä, uusia työpaikkoja, vientituloja ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääntymistä maassamme. Minusta olisimme ”hulluja”, jos emme tätä mahdollisuutta hyödyntäisi Suomessa. Kiertotalous, vastaa paitsi luonnonvarojen huononemiseen liittyvään haasteeseen, myös ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ilman resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta ei ilmastonmuutosta voida torjua. Kiertotaloudessa, resurssitehokkuus ja materiaalien kierto, kuten myös uusiutumattomien luonnonvarojen korvaaminen uusiutuvilla, ovat keskiössä.
• #6: Sitran visio on, että Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Kiertotalous takaa ekologisen kestävyyden parantamisen ja tuo talouskasvua ja samalla luo pohjaa tälle tavoitteelle. Esimerkiksi Suomen vahvasta hyvinvointiosaamisesta voidaan luoda vahva kilpailuetu korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Samoin vahva teollinen pohjamme ja korkea teknologinen osaaminen tarjoavat mahdollisuudet menestyä puhtaan kasvun liiketoiminnassa. Aiemmissa historiallisissa murroksissa ripeimmin uuteen toimintaympäristöön sopeutuneet maat menestyivät parhaiten. Näin voidaan odottaa tapahtuvan nykyisessäkin murroksessa. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon ja tänään keskustelemme siitä, miten edelläkävijyys voidaan saavuttaa. Tähän tarvitaan meidän kaikkien panostusta.