More Related Content
What's hot (12)
Viewers also liked (13)
Similar to Tieteen päivät 2015: Santtu Mikkonen - Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muualla Pohjolassa (8)
Tieteen päivät 2015: Santtu Mikkonen - Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muualla Pohjolassa
- 1. Ilmaston lämpeneminen Suomessa ja muualla Pohjolassa Santtu Mikkonen, FT Itä-Suomen yliopisto
- 2. Säät vaihtelevat, ilmasto pysyy Vai pysyykö? • Mitä eroa on säällä ja ilmastolla? • Miten Suomen ilmasto on muuttunut? • Mikä aiheuttaa ilmaston muuttumisen? • Mitä tekemistä sattumalla on tämän kanssa?
- 3. Ilmasto on sään pitkäaikainen (~ 30 v) tilasto • Yksittäisen paikkakunnan tai alueen ilmasto määritellään 30 vuoden säätilastojen perusteella • Aikaväli on niin pitkä, että siihen mahtuu sääoloiltaan hyvinkin erilaisia vuosia • Ilmasto määräytyy suurimmilta osin maapallolle saapuvan auringon säteilyn voimakkuuden perusteella. Tämä taas vaihtelee leveyspiirin ja vuodenajan mukaan
- 4. Heinäkuu 2015 oli maapallon mittaushistorian lämpimin kuukausi Kuva: http://www.iflscience.com/environment/july-was-hottest-month-record Vain pieni pohjoinen kansa pitää puoliaan ilmaston lämpenemistä vastaan
- 5. Suomen ilmastossa säät vaihtelevat Kaksi täysin erilaista talvea, 2007/2008 ja 2010/2011: näkymä Vantaalta 23.2. 2008 23.2. 2011 Kuvat: Ilkka Juga (Ilmatieteenlaitos)
- 6. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/42501311 Yksittäisistä kuukausista vain tammikuu ja kesäkuu olivat koko maan mittakaavassa tavanomaista kylmempiä Hellettä mitattiin jossain päin maata touko-elokuussa 50 päivänä eli 14 päivänä tavanomaista enemmän. Päivittäiset Suomen keskilämpötilan poikkeamat v. 2014 pitkän ajan keskiarvosta (1981-2010) Vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin. Suomen keskilämpötila oli vuonna 2014 noin 1,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi Tavanomaista lämpimämpää Tavanomaista kylmempää
- 7. Ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla nopeammin kuin maapallolla keskimäärin http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/42501311 Suomen vuosikeskilämpötila 1847–2014 Lämpötilan vuosikymmenittäin lasketut keskiarvot on esitetty mustalla viivalla, ja näille lasketut 50 ja 95 %:n epävarmuusrajat tumman ja vaalean harmailla palkeilla Viisi lämpimintä vuotta Suomessa: 1938, 2014, 1989, 2011 ja 2000. Suomen keskilämpötila on noussut v. 1847-2013 yli kaksi astetta. Lämpeneminen nopeinta (yli 0,2°C/10 v) viimeisten 40 vuoden aikana 1930-luku oli lämmin erityisesti pohjoisessa Muissa Suomen ilmaston piirteissä ei ole havaittu pitkäaikaista muutosta, vaihtelua kylläkin Mikkonen et al. 2015 Mitä pienempi mittakaava ja lyhyempi aikasarja, sitä enemmän ilmaston luonnollinen vaihtelu korostuu.
- 9. Kuukausi Keskim. muutos Tammi 3.2 Helmi 1.9 Maalis 2.8 Huhti 2.5 Touko 3.0 Kesä 1.4 Heinä 0.7 Elo 0.6 Syys 0.7 Loka 1.9 Marras 3.9 Joulu 4.8
- 10. 10 Miksi ilmasto vaihtelee ja muuttuu?
- 11. • Auringon aktiivisuus ja tulivuoritoiminta • Ilmakehän ja merten kiertoliikkeeseen liittyvä ”satunnainen” ilmastovaihtelu Ihmiskunnan toiminnan ilmastovaikutukset Ilmasto vaihtelee luonnostaan • Fossiiliset polttoaineet (ja sementin valmistus) • Maankäytön muutokset, etenkin sademetsien raivaus • Märehtijät, kaatopaikat, riisipellot, biomassan poltto, jne. • Typpilannoitteet maataloudessa CO2, CH4, N2O, pienhiukkaset, erilaiset palauteilmiöt Pitkäikäisten kasvihuonekaasujen pitoisuudet v. 1984-2013 Hiilidioksidi (ppm) Metaani (ppb) Typpioksiduuli (ppb) (kuva: https://www.wmo.int/pages/mediacentre/press_releases/pr_1009_en.html )
- 12. Maapallon ja useimpien mantereiden ilmaston lämpenemistä 1900-luvun puolivälin jälkeen ei voi selittää ottamatta huomioon ihmiskunnan toiminnan ilmastovaikutuksia IPCC (2013) Havaittu maapallon lämpeneminen v. 1951-2010 : 0.6-0.7°C: • auringon + tulivuorten osuus ±0.1°C • satunnaisvaihtelun osuus ±0.1°C • Ihmistoiminnan vaikutus 0.6-0.8°C Paikallisten ilmastonvaihteluiden syitä on vaikeampi osoittaa! Kuva: Ilmatieteenlaitos
- 13. Miksi tulevaa ilmastoa ei voi ennustaa tarkasti? Havaittu ilmasto Tuleva ilmasto 2000 2100 Ilmastonmuutosten nopeus riippuu suuresti ihmiskunnan tulevista kasvihuonekaasupäästöistä Ilmastonmuutoksen mallintamiseen liittyy epävarmuutta Ilmasto vaihtelee luonnostaan • Ennustejakson alussa, vuosisadan alkupuolella luonnollinen vaihtelu peittää helposti alleen pitkän aikavälin trendin • Luonnollinen vaihtelu näyttää välillä kiihdyttävän muutoksia, välillä jarruttavan niitä • Mitä pienempää aluetta tarkastellaan, sitä suurempi on luonnollisen vaihtelun merkitys • Myös ilmastomallikokeiden tuloksissa on mukana ilmaston satunnaista vaihtelua Kuva: Ilmatieteenlaitos
- 14. 16 Mitä muutoksesta voi seurata?
- 15. Suomessa ilmastonmuutoksesta seuraa sekä hyötyjä että haittoja. Lisätietoa: Ilmastonmuutoksen voimistuessa maailmanlaajuiset kielteiset vaikutukset ulottunevat myös Suomeen. Hallitsemattomasti edetessään ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan jyrkkiä, vielä vaikeasti ennakoitavia muutoksia esim. merivirtoihin, mannerjäätiköihin ja ekosysteemeihin. Esimerkiksi Golf-virran heikkeneminen voisi laskea keskilämpötilaa Suomessa jopa 10 asteella
- 16. Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle
- 17. Talvella enemmän ja suurempia muutoksia kuin kesällä lämpötila kohoaa sademäärä kasvaa selvästi, vesisateiden osuus suurenee poutapäivät harvenevat lumipeite hupenee routakerros ohenee ilman suhteellinen kosteus lisääntyy hieman pilvisyys lisääntyy ja auringonsäteily vähenee Lisätietoa: Yhteenveto odotettavista ilmastonmuutoksista Suomessa (1/2)
- 18. Kesäpuolella vähemmän muutoksia kuin talvella lämpötila kohoaa, mutta vähemmän kuin talvella helteet lisääntyvät rankkasateet voimistuvat sadepäivien määrä ja poutajaksojen pituus eivät keskimäärin juurikaan muutu, mutta - vaihtelevuus vuodesta toiseen voi lisääntyä - lämpimämmässä ilmastossa haihtuminen lisääntyy (sataako riittävästi?) Lisätietoa: Yhteenveto odotettavista ilmastonmuutoksista Suomessa (2/2)
- 19. Mukana on sekä luonnollista vaihtelua (”sattumaa”) että ilmastonmuutoksen vaikutusta Yksittäinen säätilanne tai yksittäisen vuoden lämpötilasto ei todista eikä kumoa ilmastonmuutosta Luonnollinen vaihtelu näyttää välillä kiihdyttävän muutoksia, välillä jarruttavan niitä Monet viime vuosina koetut epätyypilliset tilanteet sopivat arvioihin jatkossa yleistyvistä sääilmiöistä
- 20. Kiitos! Eikö olekin mielenkiintoista että samat ihmiset jotka pilkkaavat tieteiskirjallisuutta uskovat sääennustuksia ja taloustieteilijöitä? Kelvin Throop
Editor's Notes
- #7: Keskimäärin vuosi 2014 oli noin 1,6 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi. Yksittäisistä kuukausista vain tammikuu ja kesäkuu olivat koko maan mittakaavassa tavanomaista kylmempiä. Merkittävimmät lämpöjaksot olivat puolestaan helmi- ja maaliskuussa, heinäkuun ja elokuun alun helteiden aikaan sekä joulukuun alkupuolella. Vuoden korkein lämpötila, 32,8 °C, mitattiin Porin rautatieasemalla 4. elokuuta ja vuoden alin lämpötila, -40,7 °C, Utsjoen Kevojärvellä 20. tammikuuta. Hellettä mitattiin jossain päin maata touko-elokuussa 50 päivänä eli 14 päivänä tavanomaista enemmän.
- #8: Koko maan keskilämpötila oli alustavien laskelmien mukaan noin 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuonna 1938. Vuodet 1989, 2011 ja 2000 täydentävät viiden lämpimimmän vuoden listan. Kuva Hannalta: Tämä Suomen vuosikeskilämpötila on laskettu koko Suomen kattavasta hila-aineistosta. Vuoteen 1961 asti on käytetty Hannan tekemiä hiloja ja vuodesta 1961 alkaen operatiivista hila-aineistoa (Pena). Kuvassa on kaikkien hilapisteiden kuukausikeskilämpötiloista lasketun vuosikeskilämpötilan poikkeama vertailukauden keskiarvosta sekä 10-vuoden liukuva keskiarvo. Vertailukausi on 1981-2010. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/40085895
- #12: https://www.wmo.int/pages/mediacentre/press_releases/pr_1009_en.html
- #13: Figure TS.10: Assessed likely ranges (whiskers) and their midpoints (bars) for warming trends over the 1951–2010 period due to well-mixed greenhouse gases (GHG), anthropogenic forcings (ANT), anthropogenic forcings other than well-mixed greenhouse gases (OA), natural forcings (NAT), and internal variability. The trend in the HadCRUT4 observations is shown in black with its 5 to 95% uncertainty range due only to observational uncertainty in this record. {Figure 10.5} Kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu, lämmittävän säteilypakotteen voimistuminen ja havaittu ilmaston lämpeneminen ovat sopusoinnussa sen kanssa, miten ymmärrämme ilmastojärjestelmän toimivan.
- #14: Ilmastonmuutoksen ennakointia varten on laadittu vaihtoehtoisia ihmiskunnan toimintaa kuvaavia kehityskulkuja eli skenaarioita. Kehityskuluissa otetaan huomioon energiankulutus, väestönkasvu ja maankäytön muutokset, ja niiden perusteella arvioidaan kasvihuonekaasujen tulevia päästöjä. Ilmastomalli on tietokoneohjelmaksi yksinkertaistettu, luonnonlakeihin perustuva kuvaus koko ilmastojärjestelmästä. Ilmastomallit muistuttavat sääennustusmalleja, mutta niiden avulla pyritään laskemaan tilastollisia ilmasto-oloja vuosikymmenien ja vuosisatojen aikaskaalassa. Malleissa on eroja, samoin niiden tuottamissa arvioissa
- #15: Koko maan keskilämpötila oli alustavien laskelmien mukaan noin 0,15 astetta alhaisempi kuin ennätysvuonna 1938. Vuodet 1989, 2011 ja 2000 täydentävät viiden lämpimimmän vuoden listan. Kuva Hannalta: Tämä Suomen vuosikeskilämpötila on laskettu koko Suomen kattavasta hila-aineistosta. Vuoteen 1961 asti on käytetty Hannan tekemiä hiloja ja vuodesta 1961 alkaen operatiivista hila-aineistoa (Pena). Kuvassa on kaikkien hilapisteiden kuukausikeskilämpötiloista lasketun vuosikeskilämpötilan poikkeama vertailukauden keskiarvosta sekä 10-vuoden liukuva keskiarvo. Vertailukausi on 1981-2010. http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/40085895
- #18: luonnon köyhtyminen, aavikoituminen, merenpinnan nousu, puutetta vedestä, tulvat, ongelmia ruuan tuotannossa ja terveydessä, … On arvioitu, että jo kahden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa saattaa neljänneksen tunnetuista eliölajeista sukupuuton uhkaan.