�ݺ�ߣ

Millä eväillä 2070 -luvulle?
Jyrki J.J. Kasvi

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa
 ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”
 Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.
 “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”
 Editor of Prentice Hall business books, 1957
 ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”
 Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977
 "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."
 Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989
 “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”
 Sir Alan Sugar, 2005
 ”Internet romahtaa vuonna 2006”
 prof. Hannu H. Kari, 2004
 “By 2015 one third of US fighting
strength will be composed of robots”
 US Department of Defense, 2006

Digitalisaatio on vasta alkamassa
 1600-luvun lopulla keksitty höyrykone
mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet
1800-luvun alussa
 Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …
 Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan
 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän
yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet
 Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …
 Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?
 Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla,
loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.
 Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!
 Eikä häntä opeteta hyödyntämään tietotekniikkaa kuin vasta yliopistossa
 Toki paljon erinomaisia projekteja ja hankkeita, joiden tuloksia ei ole hyödynnetty
19.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Lockheed
Mihin tarvitaan rekkakuskia, kun rekat kulkevat itsestään soratiellä?

Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

Teknologian läpimurto on haaste ja mahdollisuus
Työvoiman hupenemisesta ja globalisaatiosta selviäminen vaatii
Suomelta tuottavuusloikkaa: Teknologiaa on osattava hyödyntää!
 Digitalisaatio läpäisee kaiken liikunnasta rakentamiseen
 Verkkokauppa, täydennetty todellisuus, älykkäät rakennukset, biosensorit, …
 Robotisaatio levittää automaation tehdassaleista kaikkialle
 Esim. liikenne ja maatalous automatisoituvat 2020-luvulla nopeasti
 Tekoälyt automatisoivat henkistä työtä
 Pörssikauppa, journalismi, sosiaalipalvelut, …
 IBM:n Watson on avattu yleiseen käyttöön
 3d-tulostus korvaa tuotantoa
 Tuotanto, kuljetukset ja kauppa supistuvat
 Suunnittelu kasvaa

Joit aamukahvissasi
robotin lypsämää maitoa

Osaamisen pitkiä kaaria
 Vuonna 1982 julkaistulla
CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
Commodore 64 -kotimikrolla
lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat
perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.
 Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.
 Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)
 Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!
 Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä
2030-luvulla?
 Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä
 Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun
 Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen
lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?
 Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy
verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?

Demoscene loi digitaalisen kulttuurin
http://www.youtube.com/watch?v=XtCW-axRJV8

Mihin motivaatio katosi?
 9-luokkalaisten osaamistaso
romahtanut vuosikymmenessä
 Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta
 Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan
 Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi
 Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan
 Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja
omalle tulevaisuudelleen
 Uusi koulu, uudet kympin oppilaat
 Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti
 Hiljaiset puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä
hyvin kuin kyseenalaistavat moniajajat.

Diginatiivit lapset ja nuoret?
 Suomalaisten koululaisten luottamus omiin
tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosi-sadan
alusta alkaen
 Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tieto-konetta
työvälineenä
 Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.
 30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa
soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä
 Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia
 Suomen peruskoulujen 8-luokkien oppilaat käyttävät vähemmän
tietotekniikkaa oppimiseen kuin missään muussa EU-maassa
 Opettajille on hankittu uusia ict-laitteita, oppilaille ei
CC 2.0 Share alike Attribution Deryck Hodge

Ainakaan koulusta ICT-valmiuksia ei saa
Survey of Schools: ICT in Education

… vaikka laitteita on ja ne toimivat…

… mutta niitä ei käytetä

Koulu pyristelee murroksessa
 Olemme tuoneet IC-teknologiaa
koululuokkiin, mutta koulutuksen
rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan
 Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla
 Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla
 Reissuvihkot on korvattu Wilmalla
 Onhan?
 Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot
 Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.
 Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä
 Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi
oppimisen paradigma puuttuu
 Opettajankoulutus haasteen edessä:
 Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?

Suomi on digitaalisaation alisuoriutuja
 22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset
hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan
 Digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.
 Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides
 Suomen kansalaisilla 22 maasta toiseksi parhaat edellytykset
käyttää digitaalitekniikkaa
 Käyttäjinä Suomen kansalaiset ovat sijalla seitsemän
 Digitaalitekniikan kansalaisvaikutuksissa Suomi on sijalla neljä
 Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa
ovat toiseksi parhaat
 Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.
 Digitaalitekniikan vaikutukset julkiseen sektoriin ovat kolmanneksi suurimmat.
Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot
 Tietotekniikan peruskäyttötaidot
 Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa
 Medialuku- ja kirjoitustaidot
 Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt
 Tietoturvataidot
 Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään
 Digitaalinen sosiaalinen pääoma
 Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista
 Tiedonhallintataidot
 Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski
 Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!
 Suomi Euroopan ainoita maita, jossa edes tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine
 Lapset eriarvoisessa asemassa kunnan, koulun ja opettajanmukaan.
 Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan
 … tai joilla esim kunta voisi arvioida opettajiensa koulutustarvetta
CC SA Attribution Sugree

Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
30.9.2010 www.kasvi.org 19

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20

�ݺ�ߣ

Millä eväillä 2070 luvulle

Recommended

More Related Content

What's hot (17)

Similar to Millä eväillä 2070 luvulle (17)

More from TIEKE Finnish Information Society Development Centre (20)

Millä eväillä 2070 luvulle